21. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”

Kuten juuri päättyneessä luvussa ”’Pieni sarvi’ vastustaa” on kuvailtu, niin Babylonia nousi maailmanvallaksi seitsemännen vuosisadan jälkipuoliskolla ennen Kristusta. Babylonian kuningas Nebukadnessar piiritti vuonna 618 eKr. juutalaisten pääkaupunkia Jerusalemia ja vei juutalaisten kuninkaan vangiksi Babyloniin. Monien muiden Babyloniin vietyjen vankien joukossa oli nuori juutalainen Daniel, josta tuli Jehovan profeetta ja hänen nimeään Daniel kantavan kirjan kirjoittaja. Uusi kuningas, jonka Nebukadnessar asetti Jerusalemin valtaistuimelle, kapinoi, ja Nebukadnessar ryhtyi jälleen piirittämään pyhää kaupunkia. Hän valloitti ja hävitti sen kesällä vuonna 607 eKr. ja hajotti sen Jehovalle rakennetun temppelin raunioiksi. Monia satoja juutalaisia hengissä säilyneitä vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin, missä Daniel oli, toiset pakenivat pelossa, ja niin Juudan maa jäi autioksi. Noin kuusikymmentä yhdeksän vuotta myöhemmin eli vuonna 539 eKr. kukistui Babylonia itsekin maailmanvallan asemasta meedialaisten ja persialaisten edessä, joiden yhdistyneestä valtakunnasta tuli nyt hallitseva maailmanvalta, neljäs Raamatun historiassa. Daniel oli tämän todistaja.

9. LUKU

PYHÄKÖN ENNALLISTAMINEN SILLE KUULUVAAN TILAAN

 1. Millaisessa tilassa Jehovan maallinen pyhäkkö oli Babylonian maailmanvallan aikaan, ja mikä lisäsi Danielin huolehdintaa sen suhteen?

JEHOVA Jumalan Jerusalemissa oleva pyhäkkö oli autiona ne 69 vuotta, mitkä Babylonia hallitsi Raamatun historian kolmantena maailmanvaltana. Ollen sydämestään kiinnostunut Korkeimman Jumalan palvonnasta siinä paikassa, minkä hän oli valinnut muinaisaikoina, pakkosiirtolaisuudessa oleva profeetta Daniel rukoili: ”Valista kasvosi pyhäkkösi ylitse, joka on autiona; Herran tähden.” (Dan. 9:17) Hänen huolehdintaansa Jehovan pyhäköstä lisäsi näky, minkä Herra Jumala lähetti hänelle Babylonian maailmanvallan viimeisen kuninkaan hallitessa, ts. ”kuningas Belsassarin kolmantena hallitusvuotena”.

 2. Mitä Daniel näki ensiksi näyssään Belsassarin kolmantena hallitusvuotena?

² Ei ole varmaa, oliko Daniel vielä Babylonin kaupungissa ja vain näki olevansa toisessa paikassa näyssä vai oliko hän todellisesti tuossa toisessa nimetyssä paikassa. Vaihtaen aramean jälleen hepreaksi Daniel kirjoittaa: ”Kun minä näyssä katselin, havaitsin minä olevani Suusanin linnassa, Eelamin maakunnassa; ja kun minä näyssä katselin, olin minä Uulai-joen rannalla. Minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso, oinas seisoi päin jokea, ja sillä oli kaksi sarvea; ja sarvet olivat korkeat, ja toinen oli toista korkeampi; ja korkeampi puhkesi esiin myöhemmin. Minä näin oinaan puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään päin, eikä yksikään eläin kestänyt sen edessä, eikä kukaan voinut pelastaa sen vallasta. Se teki, mitä tahtoi; ja se tuli suureksi.” – Dan. 8:1–4.

 3. Ketä neuvottiin auttamaan Danielia ymmärtämään näky, ja miksi me tiedämme sen koskevan meidän omaa arveluttavaa aikaamme?

³ Me, jotka elämme nykyään tämän 20. vuosisadan jälkipuoliskolla, voimme ryhtyä tutkimaan tätä jännittävää ennustusta vakuuttuneina siitä, että se koskee meidän omaa kriitillistä aikaamme, ”lopun aikaa”, sillä näin ei ole sanonut kukaan muu kuin Jehova Jumalan huomattava enkeli. Daniel ei voinut tuona muinaisena aikanaan ymmärtää näkyä, vaan hän kirjoittaa: ”Ja minä kuulin ihmisen äänen Uulain keskeltä, ja se huusi ja sanoi: ’Gabriel, selitä tälle se näky!’ Silloin hän tuli aivan lähelle sitä paikkaa, jossa minä seisoin; ja hänen tullessansa minut valtasi pelko, ja minä lankesin kasvoilleni. Ja hän sanoi minulle: ’Tarkkaa, ihmislapsi, sillä näky tarkoittaa lopun aikaa’. Ja kun hän puhui minulle, olin minä horroksissa, kasvot maata vasten; mutta hän tarttui minuun ja nosti minut seisomaan. Sitten hän sanoi: ’Katso, minä ilmoitan sinulle, mitä on tapahtuva viimeisenä vihan aikana; sillä lopun aikaa tämä tarkoittaa.’” Meidän pitäisi siis olla nyt kiinnostuneita.

 4. Mitä näyn oinas kuvasi, ja miten viimeksi esiintullut sarvi tuli korkeammaksi?

⁴ Aloittaessaan selityksen enkeli Gabriel sanoi: ”Kaksisarvinen oinas, jonka sinä näit, on: Meedian ja Persian kuninkaat.” (Dan. 8:15–20) Tämä kuvaannollinen oinas esittää neljättä maailmanvaltaa, Meedo-Persiaa. Nuo kaksi korkeaa sarvea kuvaavat kuninkaita. Meedian sarven piti tulla ensin esiin Babylonian kaldealaisten kuninkaitten suoranaisena seuraajana, mutta se päättyi todellisuudessa meedialaiseen Dareiokseen. Hänen veljenpoikansa Kyyros Suuri oli liittynyt hänen kanssaan valloittamaan Babyloniaa. Persian Kyyros seurasi setäänsä Dareiosta koko Babylonian kuninkaana. Persian kuninkaat pysyivät edelleen hallitsevassa asemassa. Persian kuninkaan Dareios I:n myöhemmän hallituksen aikana nousi meedialaisten keskuudessa kapina, mutta persialaiset kukistivat sen. Näin tuli Persian sarvi korkeammaksi noista kahdesta. Merkkinä tästä puhuu Danielin 5:28; 6:8, 12, 15; 8:20 meedialaisista ennen persialaisia, mutta myöhempi Esterin kirja puhuu persialaisista ennen meedialaisia. (Est. 1:3, 14, 18, 19; 10:2) Jehova puhui profeetta Jesajan välityksellä meedialaisten eikä persialaisten herättämisestä kukistamaan Babylonian. – Jes. 13:17; 21:2.

 5. Mikä maailmanvalta osoittautui kykenemättömäksi kestämään tämän kuvaannollisen oinaan edessä, ja miten oinaan on kuvattu puskevan idästä?

⁵ Babylonia oli kuvattu Danielille annetussa aikaisemmassa näyssä merestä nousevana petona, joka oli leijonan kaltainen ja jolla oli kotkan siivet. Tämä kuvaannollinen peto osoitti olevansa kykenemätön seisomaan tämän uuden näyn kuvaannollisen oinaan edessä. Babylonia kukistui, kun se vallattiin vuonna 539 eKr., eivätkä poliittisen hallituksen mitkään muut pedot kyenneet melkein viiteenkymmeneen vuoteen nousemaan Meedo-Persian maailmanvaltaa vastaan. Ennustukset puhuvat siitä, kuinka Jehova herättää valloittajan ”päivänkoiton maasta” ja nimittää häntä ”kotkaksi päivänkoitosta”. (Jes. 41:2; 46:11) Meedian Dareiokseen ja hänen veljenpoikaansa Kyyros Suureen viitataan ”auringon noususta tulevina kuninkaina” Ilmestyskirjan 16:12:nnessa. Tämän mukaisesti näki Daniel oinaan ”puskevan länteen” eli idästä samoin kuin puskevan pohjoiseen ja eteläänkin.

 6. Mihin laajennukseen asti ei mikään noussut Persian valtakuntaa vastaan eikä vapauttanut sen kädestä, ja mistä sen suurimman vallan aikainen kuningas on huomattava?

⁶ Siihen mennessä kun Meedo-Persian valtakunta oli laajentunut paljon suuremmaksi kuin Babylonian valtakunta, ei ollut yhtään poliittista valtaa, mikä olisi voinut vastustaa tämän neljännen maailmanvallan anastavaa kättä varsinkaan Aasian mantereella. Se teki mitä tahtoi ja laajensi aluettaan. Kuningas Kambyses, joka seurasi Kyyros Suurta, valloitti Egyptin. Hänen seuraajansa, Persian kuningas Dareios I, lähti länteen päin Bosporin salmen yli vuonna 513 eKr. ja hyökkäsi Eurooppaan Traakian alueelle, minkä pääkaupunki oli Byzantion (nykyinen Istanbul). Hän oli vuoteen 508 mennessä kukistanut Traakian, ja vuoteen 496 tultaessa hän oli valloittanut Makedonian. Valtakunnasta tuli täten Dareios I:n päivinä suurin, mitä maailma oli nähnyt siihen mennessä. Dareios I on tunnettu myös Suezin kanavan uudelleenkaivattamisesta sekä siitä, että hän salli Palestiinaan ennallistettujen juutalaisten täydentää Jehovan pyhäkön uudelleenrakentamisen Jerusalemissa ilkeästä vihollisen vastustuksesta huolimatta. – Esra 4:1–5, 24; 5:1–6:15.

 7. Miten Persian kuninkaan Dareios I:n seuraajista puhutaan Esterin kirjassa?

⁷ Valtakunnan suuruutta todistaa se, että Dareioksen seuraajasta, Kserkses I:stä, puhutaan Pyhissä kirjoituksissa ”Ahasveroksena, joka hallitsi Intiasta Etiopiaan saakka, sataa kahtakymmentä seitsemää maakuntaa”. – Est. 1:1.

 8. Mikä eläin hyökkäsi Danielin näyssä oinasta vastaan, ja mitä tapahtui sen uhkealle sarvelle?

⁸ Aikanaan nousi Persian maailmanvallan maan hallinnolle menestyksellinen uhka Jehovan ennustuksen kunniaansaattamiseksi. Vihjeenä tästä jo kauan etukäteen kohtasi jopa kuningas Dareios I:tä häviö kreikkalaisten edessä Marathonissa, Kreikassa, vuonna 490 eKr. Nähden edeltä kokonaisen kukistumisen eikä ainoastaan häviötä Daniel kertoo lisää näystään: ”Sitten minä tarkkasin, ja katso: tuli kauris päivän laskun puolelta, kulki koko maan ylitse eikä maata koskettanut; ja kauriilla oli keskellä otsaa uhkea sarvi. Ja se tuli aivan sen kaksisarvisen oinaan luokse, jonka minä olin nähnyt seisovan päin jokea, ja karkasi sen kimppuun vihansa väessä. Ja minä näin sen käyvän kiinni oinaaseen ja kiukuissaan puskevan oinasta ja murskaavan sen molemmat sarvet. Eikä oinaalla ollut voimaa kestää sen edessä, vaan kauris heitti sen maahan ja tallasi sitä; eikä ollut ketään, joka olisi voinut pelastaa oinaan sen vallasta. Ja kauris tuli ylen suureksi; mutta kun se oli väkevimmillään, särkyi suuri sarvi, ja sen sijalle kasvoi neljä uhkeata sarvea, taivaan neljää tuulta kohti.” – Dan. 8:5–8.

 9. Miten enkeli Gabriel selitti kauriin ja sen uhkean sarven?

⁹ Saadaksemme henkeytetyn selityksen tähän profeetalliseen näkyyn meidän täytyy jälleen kuunnella, mitä enkeli Gabriel sanoi Danielille: ”Ja kauris on Jaavanin [Kreikan] kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä otsaa, on ensimmäinen kuningas. Ja että se särkyi ja neljä nousi sen sijalle, se on: neljä valtakuntaa nousee siitä kansasta, ei kuitenkaan niin väkevää kuin hän.” – Dan. 8:21, 22.

10. Milloin Aleksanteri hyökkäsi Vähään-Aasiaan ja millaisin sotavoimin, ja missä hän sai ensimmäisen voittonsa kuningas Dareios III:n joukoista?

¹⁰ Vuonna 336 eKr. kruunattiin Persian valtakunnan viimeinen kuningas, Dareios III (Kodomannos). Samana vuonna kruunattiin Aleksanteri Makedonian kuninkaaksi Makedonian tultua vapautetuksi persialaisten kädestä jo vuonna 497 eKr. persialaisten joutuessa häviölle Plataiaissa. Aleksanteri päätti toteuttaa isänsä, Makedonian Filippos II:n, suunnitelmat. Filippos II oli juuri se, joka järjesti makedonialaisen falangin, mihin hän yhdisti ratsuväen hyökkäykset vihollisen sivustaan. Hänen poikansa Aleksanteri meni Kreikan kukistamisen jälkeen Dardanellien salmen (muinaisen Hellespontoksen) yli Vähään-Aasiaan keväällä vuonna 334 eKr. Hänen mukanaan meni 30 000 jalkaväen sotilasta raskaasti aseistettuina muodostamaan hänen falangejaan sekä 5 000 ratsumiestä, monia kreikkalaisia murteita puhuvia sotureita, jotka kehittivät yhteis- (koiné) kreikan, millä Kristilliset kreikkalaiset kirjoitukset myöhemmin kirjoitettiin. Aleksanteri kulki sotajoukkoineen Persian valtakunnan alueitten läpi, mitkä olivat viisikymmentä kertaa niin suuret kuin hänen oma valtakuntansa, nopeasti kuin pantteri, jolla oli kuin neljä linnun siipeä, niin, nopeasti kuin kauris, mikä ei näyttänyt koskettavan maata karatessaan kuvaannollista oinasta kohti. Hän voitti Granikos-joella ensimmäisen taistelunsa kuningas Dareios III:n joukkoja vastaan. Aleksanteri meni eteenpäin voittaen ja voittamaan, valloittaen kaupungin toisensa jälkeen Vähässä-Aasiassa.

11. Mitä muita urotekoja Aleksanteri suoritti ennen kuin saapui Punjabiin, Intiaan?

¹¹ Matkallaan etelään Egyptiin hän hävitti Tyyron saarikaupungin piiritettyään sitä seitsemän kuukautta. Sitten hän meni Jerusalemiin. Egypti kukistui hänen edessään, ja hän perusti sinne vuonna 332 eKr. kaupungin, mikä kantaa hänen nimeään Aleksandria, josta tuli hellenistisen valta-alueen suurin muinainen kaupunki. Gaugamelassa, lähellä Tigris-virran varrella olleen muinaisen Niiniven raunioita, Aleksanteri löi perin pohjin Persian armeijan ja ajoi Dareios III:n pakoon. Babylonin kaupunki kukistui hänen edessä (331 eKr.). Kun hän saapui vuonna 328 eKr. Balchiin, missä nykyään sijaitsee Afganistan, niin hän oli ottanut täydelleen haltuunsa Persian valtakunnan. Haluten mennä Tyynelle valtamerelle hän lähti kohti Punjabia Intiaan, mutta ei päässyt kuin Satledzh-joelle (327–326 eKr.). Hän näki nyt väsyneiden ja koti-ikävää sairastavien joukkojensa takia hyväksi palata länteen.

12. Miten kuvaannollisen kauriin ”suuri sarvi” murtui, ja miten neljä sarvea kohosi sen sijaan neljään ilmansuuntaan?

¹² Kuvaannollinen kauris todellakin ”tuli ylen suureksi” Aleksanteri Suuren avulla. Intian kynnykseltä Aleksanteri vaelsi takaisin Babyloniin ajatellen tehdä siitä valtakuntansa ylväimmän pääkaupungin. Raamatun ennustus oli tässä suhteessa eri mieltä hänen kanssaan. Malaria iski häneen Babylonissa, mutta hän jatkoi juhlimistaan juopotteluun saakka ja kuoli äkkiä 33. ikävuodellaan vuonna 323 eKr. Näin särkyi kauriin kuvaannollinen ”suuri sarvi”, joka oli ”ensimmäinen kuningas”. Särkyneen sarven (Aleksanterin) sijaan nousi neljä kuvaannollista sarvea, mutta ei Aleksanterin luonnollisina seuraajina. Neljä Aleksanterin kenraalia oli vuoteen 301 eKr. mennessä noussut valtaan, kenraali Ptolemaios Lagos Egyptissä ja Palestiinassa; kenraali Seleukos Nikator Mesopotamiassa ja Syyriassa; kenraali Kassandros Makedoniassa ja Kreikassa; ja kenraali Lysimakhos Traakiassa ja Vähässä-Aasiassa. Nuo neljä kuvaannollista sarvea käyttivät valtaa ”taivaan neljää tuulta kohti”, etelään, pohjoiseen, länteen ja itään päin. Nyt tulivat kansainväliselle näyttämölle ”Pohjan kuningas” ja ”Etelän kuningas”.

13. Mitä Daniel näki sitten näyssä sellaista, mikä pelästytti häntä?

¹³ Se, mitä Daniel sitten näki näyssä, hämmästytti ja pelästytti häntä. Hän näki enemmän kuin niiden neljän sarven nousun, sillä hän lisää: ”Ja yhdestä niistä puhkesi esiin sarvi, alussa vähäpätöinen. Se kasvoi suureksi etelään päin ja itään päin ja Ihanaan maahan päin. Ja se kasvoi taivaan sotajoukkoon asti ja pudotti maahan osan siitä sotajoukosta ja tähdistä [pudotti maahan joitakin tähtien joukosta, Ts] ja tallasi niitä. Hän ylpeili sotajoukon ruhtinastakin vastaan, ja tältä otettiin pois jokapäiväinen uhri, ja hänen pyhäkkönsä paikka kukistettiin. Myös sotajoukko jokapäiväisen uhrin lisäksi annettiin rikollisesti alttiiksi tuholle. Se sarvi heitti totuuden maahan, ja mitä se teki, siinä se menestyi.” (Dan. 8:9–12) Mikä tämä Jehova Jumalaa uhmaava ”vähäpätöinen” sarvi on?

14. Miten enkeli Gabriel selitti sitten ’vähäpätöisen sarven’ nousun ja kehityksen?

¹⁴ Selitettyään ”neljä sarvea” enkeli Gabriel sanoo: ”Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava. Ja väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, ja ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle. Ja hänen oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään. Hän hautoo suuria sydämessään, ja keskellä rauhaa hän tuottaa turmion monille. Ruhtinasten ruhtinastakin vastaan hän nousee, mutta ilman ihmiskättä hänet muserretaan.” – Dan. 8:23–25.

15. Mihin ennustus sijoittaa kuvaannollisen ’vähäpätöisen sarven’ kohoamisen, ja mikä vastaa sitä ennustettuna aikana?

¹⁵ Kuvaannollisen ’vähäpätöisen sarven’ kohoaminen tapahtuu Aleksanterin seuraajien hallinnon viimeisenä aikana, jolloin Jehova Jumalaa vastaan rikkovat ovat tulossa loppuunsa. Tämä sijoittaa ’vähäpätöisen sarven’ nousun nykyisiin vuosisatoihin ennen vuotta 1914. Mikä kuvaannollinen sarvi on kasvanut pienestä alusta, mutta tullut erittäin suureksi etelää, itää ja Pyhien kirjoitusten ”Ihanaa maata” kohti? Mikä kasvoiltaan röyhkeä eli pelkäämätön ”kuningas” eli hallitusmahti on noussut ja käyttänyt suunnatonta valtaa viimeisinä vuosisatoina? Se on Raamatun ennustuksissa edeltä ilmoitettu seitsemäs maailmanvalta, Englantilais-amerikkalainen kaksoismaailmanvalta.

16. Mikä länsivalta alensi Aleksanterin seuraajien valtaistuimet provinsseiksi ja missä järjestyksessä, valmistellen ’vähäpätöisen sarven’ nousua?

¹⁶ Miten se kasvoi yhdestä niistä sarvista, mitkä kuvasivat Aleksanterin neljän kenraalin perustamia kuninkuuksia? Kenraali Kassandroksen miespuolinen sukuhaara päättyi vuonna 298 eKr. Makedoniassa ja Kreikassa. Kolmetoista vuotta myöhemmin kenraali Lysimakhos, joka piti hallussaan viereistä Traakiaa ja Vähää-Aasiaa, otti haltuunsa Makedonian valtakunnan Euroopan puoleisen osan. Näin hävisi yksi Aleksanterin seuraajien valtakunnista. Makedonia joutui vuonna 168 eKr. riippuvaiseksi Rooman nousevasta poliittisesta vallasta, ja vuonna 146 eKr. siitä tehtiin Rooman provinssi. Vuonna 64 eKr. alennettiin Syyria, kenraali Seleukos Nikatorin valtakunnan valtaistuimen paikka, Rooman provinssiksi, ja vuonna 30 eKr. tuli Egyptistä, kenraali Ptolemaios Lagoksen vallan tyyssijasta, Rooman provinssi.

17. Milloin roomalaiset alistivat Englannin valtaansa, kuka teki siitä riippumattoman valtakunnan joksikin aikaa ja tuli sen laivaston isäksi, ja milloin roomalaiset luopuivat Englannista?

¹⁷ Samaan aikaan kun Rooma ahmi viidennen maailmanvallan, Kreikan, hellenistisiä valtakuntia, sen hyökkäyshaluiset joukot samosivat Englantiin. Kun Julius Caesar valmistautui maihinnousuun, niin hänen oli hävitettävä suuri laivasto, mihin kuului englantilainen laivaosasto. Kolmannen vuosisadan alkuun (jKr.) tultaessa Etelä-Englanti oli kukistettu ja jaettu roomalaisiin provinsseihin. Rooman keisari Septimus Severus päätti muurinrakentamisensa siellä ja kuoli Yorkissa Englannissa vuonna 211 jKr. Tämän vuosisadan lopulla Rooman keisarin Maximianuksen käskynhaltija kenraali Carausius meni Englantiin ja anasti Englannin valtaistuimen sekä julistautui augustukseksi (keisariksi). Kun Carausius oli voittanut roomalaisen laivaston, mikä lähetettiin rankaisemaan häntä, oli Rooman tunnustettava hänen hallitusasemansa. ”Hän hallitsi maata hyvin seitsemän vuotta, kunnes hänet murhattiin vuonna 293 jKr. Hän teki Englannista riippumattoman valtion, ja hänestä tuli tilapäisesti ’Englannin laivaston isä’.”a Kolme vuotta myöhemmin keisari Constantius valloitti takaisin Englannin, ja hänkin kuoli Yorkissa, Englannissa, vuonna 306 jKr. Roomalaiset löivät ensiksi sanan ”Britannia” metallirahoihin. Viidennellä vuosisadalla roomalaiset alkoivat vähitellen vetäytyä pois Englannista, ja vuoteen 436 jKr. mennessä he olivat jättäneet sen kokonaan.

(Jatkuu)

[Alaviitteet]