Babylonin kukistuminen muuttaa historian kulun

 1. Mitä kysymyksiä tehdään v. 539 eaa. tapahtuneesta Babylonin kukistumisesta?

KENTIES ihmettelet, miksi historia puhuu niin paljon Babylonin kukistumisesta, varsinkin sen joutumisesta vuonna 539 ennen ajanlaskumme alkua Kyyroksen valtaan, vaikkei kaupunkia silloin hävitetty, vaan se oli olemassa joitakin vuosisatoja jälkeenkin päin. Historian lukijat ovat samaten kysyneet, miksi historioitsijat ovat puhuneet niin paljon juuri tästä kaupungin kukistumisesta. Ote historiasta antaa meille vastauksen:

 2, 3. Mitä kirja Nabunaid ja Belsassar sanoo v. 539 eaa. tapahtuneen Babylonin kukistumisen tärkeydestä verrattuna tämän kaupungin toisiin kukistumisiin?

² Sotilaalliset valloitukset vaikuttivat Babylonin kohtaloihin sen historian monissa kriitillisissä vaiheissa. On sen tähden sitä huomattavampaa, että antautumista Kyyrokselle vuonna 539 eKr. sanotaan ’Babylonin kukistumiseksi’, ikään kuin kaupungin historiassa ei olisi sattunut muuta samanlaista tapausta. Babylonin joutuminen Aleksanterin [Suuren] valtaan vuonna 331 eKr. kalpenee tärkeydeltään verrattuna siihen onnettomuuteen, mikä aiheutti uusbabylonialaisen valtakunnan lopun.

³ Tutkija haluaa saada järkevän selityksen tähän ilmiöön. Kyyroksen suorittamasta Babylonin-valloituksesta oli kauaskantoiset seuraukset. Kun Sanherib ja Assurbanipal olivat kukistaneet sen, niin vallan vaaka oli yhä kallistuneena seemiläisten puolelle, mutta Persian vuonna 539 eKr. saama voitto aikaansai pysyvän muutoksen itämaiden muinaisessa kehityksessä. Tuo ajankohta merkitsee johtoaseman siirtymistä arjalaisille, mikä johtava voima on säilynyt sivistyksen eturintamalla tähän päivään asti. – R. P. Dougherty, Nabonidus and Belshazzar (Nabunaid ja Belsassar), s. 167.

 4. Miten Amerikkalainen tietosanakirja vahvistaa tämän?

⁴ The Encyclopedia Americana (Amerikkalainen tietosanakirja), 2. osa, s. 441b, sanoo: ”Babylonin kukistuminen Kyyroksen etenemisen tieltä merkitsi seemiläisen yliherruuden kukistumista Babyloniassa ja arjalaisvallan nousua.” – V:n 1929 painos.a

 5. Mitä hyötyä meillä on Babylonin kukistumisen yksityiskohtien tuntemuksesta?

⁵ Koska Babylonin kukistuminen oli niin tärkeä tapahtuma ja koska se on huomattava Raamatun aihe, meidän on hyvä tarkastella joitakin yksityiskohtia Babylonin kohtalokkaan yön tapahtumista. Se auttaa meitä paremmin näkemään tämän Raamatun kertomuksen merkityksen ja ymmärtämään, miten se maalaa profeetallisen kuvan jostakin suuremmasta, mikä oli tapahtuva Suuren Babylonin yhteydessä meidän aikanamme, mitä käsitellään Vartiotornin myöhemmissä numeroissa.

 6. a) Miksi Babylon todellisuudessa kukistui? b) Miksi babylonilaiset olivat niin huolettomia, kun Kyyroksen sotajoukot olivat kaupungin muurien ulkopuolella?

⁶ On kiinnostavaa havaita, miten helposti tämä suuri kaupunki joutui Persian Kyyroksen käsiin tisrin 16:nnen historiallisena yönä vuonna 539 eaa. Se tapahtui pääasiassa tällä tavalla, koska Jehovan profeetat olivat sen ennalta kertoneet ja koska Hän huolehti siitä, että hänen ennustuksensa toteutuivat. Miksi Babylonin asukkaat olivat niin välinpitämättömiä ja tarkkaamattomia, vaikka tiesivät Kyyroksen sotajoukkojen olevan leiriytyneinä kaupungin ulkopuolelle? ’Oo’, he ajattelivat, ’Babylonin puolustuslaitteet ovat lujat, ja kaupungissa on runsaasti tarvikkeita, niin että yrittäköön Kyyros vain valloittaa Babylonin!’ Vaikka babylonialaiset oli lyöty heidän taistellessaan kuningas Nabunaidin johtamina avoimella kentällä ja vaikka Nabunaid oli paennut turvaan Borsippaan, vähän matkaa lounaaseen Babylonista, niin babylonilaiset ajattelivat, että he voivat Babylonin muurien takaa nauraa pilkallisesti kaikille valloittajille. He luulivat, että mikä Babylonia piirittävä sotajoukko tahansa väsyisi (Kyyroskin mahdollisesti, jollei hän olisi löytänyt helppoa pääsyä kaupunkiin). Sitä paitsi tämä oli juhlayö, ja Belsassar valitsi luultavasti tämän tilaisuuden näyttääkseen tuhannen ylimyksensä edessä halveksivansa piirittäjää Kyyrosta.

 7. a) Miten Babylonin pääpuolustuskeino Eufrat tehtiin tehottomaksi? b) Miten babylonilaiset olisivat voineet tässäkin kohdassa lyödä takaisin hyökkääjät, jos olisi toimeenpantu hälytys?

⁷ Kuninkaansa esimerkkiä noudattaen babylonilaiset antautuivat yölliseen mässäilyyn täyttäen kaupungin uskonnollisen kiihkon ja päihtyneen hurjastelun melulla. Mutta mitä tapahtui muurien ulkopuolella? Aivan poikkeuksellista. Kyyros oli vienyt suuren osan sotajoukostaan Eufrat-virran yläjuoksun varrelle Babylonin pohjoispuolelle. Hän oli pannut miehet siellä kaivamaan kanavaa tai kanavia johtaakseen Eufrat-virran vedet muualle ennen niiden tuloa kaupunkiin. Babylonin muurien ulkopuolella yön äänettömässä pimeydessä kokoontuivat Kyyroksen jättämät meedialaiset ja persialaiset voimat kaupungin toiselle laidalle, mistä Eufrat sukeltautui kaupunkiin läheltä Ištarin porttia, ja kaupungin toiselle puolelle, mistä Eufrat virtasi ulos. He tarkkailivat innokkaina laskeutuvaa vettä. He pelkäsivät tietysti sitä, että joku huomaisi vedenpinnan laskevan ja toimeenpanisi hälytyksen. Toistaiseksi ei huutoa kuulunut. Babylonin vartijat näyttivät joutuneen täysin juhlien lumoihin. Mutta yö kului yhä, eivätkä hyökkääjät voineet odottaa, kunnes virta olisi ollut aivan kuiva. Niin pian ja niin äänettömästi kuin mahdollista he laskeutuivat virran uomaan ja kahlasivat miltei reiteen asti ulottuvassa vedessä pyrkien lähimmille porteille. Jos babylonilaiset olisivat olleet hiukankin varuillaan, he olisivat helposti voineet pyydystää meedo-persialaiset hyökkääjät satimeen ja tuhota heidät heittämällä aseita muurien huipuilta, ennen kuin hyökkääjät olisivat voineet pelastaa henkensä palaamalla samaa tietä, mitä olivat tulleetkin. Mutta onnettomat babylonilaiset olivat kaupungissa tyystin huomaamatta, mitä ulkopuolella tapahtui. Ainoat hyökkääjien korviin kuuluvat äänet olivat juhlien kaikuja.

 8. a) Mikä muu babylonilaisten huolettomuus avasi Kyyroksen miehille tilaisuuden päästä kaupunkiin? b) Mihin hyökkääjien piti mennä ja millaista menettelyä käyttäen?

⁸ Jos joku olisi tähyillyt rotkon tapaiseen Babylonin muurien väliseen pimeyteen, hän olisi nähnyt varjomaisten ryhmien lähestyvän portteja ja kasvavan kooltaan satojen hyökkääjien kiivetessä joen äyräitä vahvistamaan joukkojaan. Kuten he olivat toivoneet, portit olivat huolettomasti auki. Babylonilaiset olivat luottaneet enemmän virtaan kuin portteihin. Porteilla olevat vartijat voitettiin, mutta Babylonin juoksijat lähtivät kuninkaan palatsiin kaupungin molemmilta laidoilta viemään hälyttäviä uutisia. Kyyros antoi määräyksen, että sotilaitten piti tappaa jokainen, joka tukkisi heidän tiensä palatsiin. ’Jos joku huutaa teille, huutakaa takaisin ikään kuin olisitte babylonilaisia juhlijatovereita. Älkää hukatko aikaa niiden takaa-ajoon, jotka juoksevat taloihin. Eteenpäin kiireesti Belsassarin palatsiin!’ Kun meedialaiset ja persialaiset syöksyivät pitkin katuja, heidän niskaansa ei satanut lainkaan heittoaseita talojen katoilta. Kaikki seikat näyttivät olevan hyökkääjien puolella.

 9. Miten Belsassarille ilmoitettiin kaupungin valtaus?

⁹ Juoksijoita alkoi nyt saapua Belsassarin luo, ja joku toi hengästyneenä raportin, että hyökkääjät olivat tulleet kaupungin sille laidalle, mistä hän oli tullut; hänen perässään tuli toinen sanoen, että kaupunki oli vallattu toiselta laidalta. Mitä Belsassar tekisi pelon lamaannuttamana? Tekisikö hän itsemurhan? Tällöin kuuluu melua palatsin porteilta. Annamme erään historioitsijan kuvailla tätä häiriön syytä ja mitä seurasi:

10–13. Miten muinainen kreikkalainen historioitsija Ksenofon kuvaa palatsin valloitusta?

¹⁰ Ja Gobryas [Ugbaru, Gutiumin käskynhaltija] ja Gadatas sekä heidän joukkonsa havaitsivat palatsiin johtavat portit lukituiksi, ja ne, jotka oli määrätty hyökkäämään vartijain kimppuun, karkasivat heidän päälleen, kun he joivat loimuavan tulen ääressä, ja epäröimättä kohtelivat heitä vihollisina.

¹¹ Mutta kun syntyi hälinää ja meteliä, niin sisälläolijat kuulivat melun, ja kun kuningas käski mennä katsomaan, mistä oli kysymys, jotkut heistä avasivat ovet ja juoksivat ulos.

¹² Ja kun Gadatas ja hänen miehensä näkivät ovien olevaa auki, he ryntäsivät sisään ajaen takaa toisia, jotka pakenivat takaisin palatsiin, ja iskien oikealle ja vasemmalle he tulivat kuninkaan luo ja huomasivat hänen jo nousseen tikari kädessään.

¹³ Ja Gadatas ja Gobryas [Ugbaru] sekä heidän seuraajansa voittivat hänet, ja kuninkaan ympärillä olevatkin menehtyivät, joku sinne, mistä oli etsinyt suojaa, toinen juostessaan pakoon ja muuan yrittäessään todella puolustautua kykynsä mukaan.b

14. Mitä Belsassarille tapahtui?

¹⁴ Raamattu mainitsee suppeasti Belsassarin kohtalon: ”Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas, ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.” – Dan. 5:30, 31.

15–19. Mitä muuta Ksenofon kertoo kaupungin lopullisesta valloituksesta?

¹⁵ Tuota historiallista yötä seuranneet tapahtumat on kuvailtu Ksenofonin historiallisessa teoksessa nimeltä ”Kyyroksen kasvatus” (kirj. noin v. 370 eaa.)

¹⁶ Kyyros lähetti sitten ratsuväkijoukot kaduille ja antoi niille määräyksen hakata maahan jokaisen, jonka tapaisivat ulkona, samalla kun hän käski niitä, jotka ymmärsivät assyriaa, julistamaan taloissaan oleville, että heidän piti pysyä niissä, sillä jos joku tavattaisiin ulkopuolelta, hänet tapettaisiin.

¹⁷ Heidän ollessaan siinä puuhassa tulivat Gadatas ja Gobryas, ja kaikkein ensiksi he osoittivat kunnioitustaan jumalille nähdessään heidän kostaneen pahalle kuninkaalle, ja sitten he suutelivat Kyyroksen käsiä ja jalkoja monin ilonkyynelin.

¹⁸ Ja kun päivä sarasti ja linnoituksissa olijat havaitsivat, että kaupunki oli vallattu ja kuningas surmattu, he luovuttivat linnoituksenkin.

¹⁹ Ja Kyyros otti heti linnoitukset haltuunsa ja lähetti niihin vartijoita ja vartioupseereita. Kuolleitten sukulaisille hän antoi luvan haudata kuolleensa. Hän määräsi edelleen airuet julistamaan, että kaikkien babylonilaisten tulee luovuttaa aseensa; ja hän määräsi, että jos aseita löydettäisiin jostakin talosta, niin kaikki sen asukkaat piti lävistää miekalla. Niin he luovuttivat aseensa, ja Kyyros varastoi ne linnoituksiin, jotta ne olisivat valmiina, jos niitä joskus tarvittaisiin. – § 31–34, VII jaos, 5. luku.

20. Miten Belsassarin isälle kävi Babylonin kukistuttua?

²⁰ Babylonin valloituksen jälkeen Kyyros marssi Borsippaa vastaan, mistä Nabunaid, Babylonian ensimmäinen hallitsija, oli etsinyt turvaa, sillä Nabunaid olisi saattanut kyetä kokoamaan riittävästi sotavoimia tullakseen pelottavaksi viholliseksi. Mutta Nabunaid ei ryhtynyt taisteluun, vaan tuli sen sijaan ulos ja alistui Kyyroksen valtaan. Kyyros osoitti Nabunaidille armoa palkinnoksi hänen alistumisestaan. Hän säästi hänen henkensä, mutta hänen sanotaan karkottaneen hänet Karmaniaan ja tehneen hänestä sen huomattavan provinssin käskynhaltijan. Koska Nabunaid oli mies, jota historialliset ja arkeologiset asiat kiinnostivat, hän jätti jälkeensä kirjoituksia, joista eräs tunnetaan Nabunaidin aikakirjana. (The Encyclopedia Americana, v:n 1929 painos, 19. osa, s. 677)c Näin hävisi Babylonian valtakunta.

21. a) Milloin Kyyros meni Babyloniin, ja miten babylonilaiset ottivat Kyyroksen vastaan? b) Kuka määräsi sitten käskynhaltijoita Babyloniaan?

²¹ Vaikka Babylon kukistui tisrin 16:ntena (5.–6. lokakuuta) vuonna 539 eaa., niin Kyyros ei itse mennyt kaupunkiin, ennen kuin seitsemäntoista päivää sen jälkeen kun hänen joukkonsa olivat vallanneet Babylonin. Se oli markesvanin 3. päivä (22.–23. lokakuuta). Saatuaan hyvän vastaanoton babylonilaisilta hän julisti rauhan kaupungille ja kohteli sen asukkaita lempeästi. Kahdeksan päivää myöhemmin hänen pääkenraalinsa Ugbaru (Gobryas) kuoli, ja sitä seurasi suruaika. Kuningas Kyyroksen mukana oli käskynhaltija, nimittäin Gubaru, ja kun Kyyros tuli, niin tämä Gubaru asetti käskynhaltijoita Babyloniaan.d

22. Kuka Dareios Meedialainen oli historiallisten asiakirjojen mukaan?

²² Kuka oli Daarejaves (Dareios) Meedialainen, joka mainitaan Dan. 5:31:ssä? Nykyään on vaikeuksia tämän seikan toteamisessa henkeyttämättömistä pakanallisista asiakirjoista. Voi olla, että tulevaisuudessa löydetään lisää asiakirjoja, jotka valaisevat tätä kysymystä. Mutta todisteet viittaavat voimakkaasti siihen, että hän oli sama kuin Gubaru-niminen Kyyroksen käskynhaltija.e

23. Miten se toteutui, että Jehova jakoi Babylonian valtakunnan ja antoi sen meedialaisille ja persialaisille?

²³ Kuten kuningas Belsassarin palatsin seinässä oleva käsikirjoitus oli ilmoittanut, Jehova jakoi Babylonian valtakunnan meedialaisten ja persialaisten kesken, sillä Dareios Meedialainen hallitsi ensin. Jumalan erehtymätön sana puhuu hänestä kuninkaana ja kertoo, että hän asetti ”valtakuntaansa sata kaksikymmentä satraappia, että heitä olisi kaikkialla valtakunnassa”. (Dan. 6:1, 2) Dan. 9:1:ssä hän puhuu ’Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisestä hallitusvuodesta, hänen’, ”joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi”. Hänen hallituksensa oli lyhyt, sillä Persian Kyyros otti pian Babylonian kuninkaan, maiden kuninkaan, arvonimen. Babylonian valtaistuin jaettiin siis ja annettiin ensin meedialaisille ja sitten persialaisille. Kyyros hallitsi jonkin aikaa Babylonista käsin, jonka hän oli kukistanut mutta jättänyt hävittämättä.

24. a) Mitä Babylonin kukistuminen merkitsi maailmanhistoriassa? b) Miten tämä maailmanvaltojen vaihtuminen oli ennustettu Danielin näyissä?

²⁴ Babylonin kukistuminen merkitsi siis pyhän historian kolmannen maailmanvallan kukistumista ja neljännen maailmanvallan Meedo-Persian perustamista. Meedo-Persia oli se maailmanvalta, minkä nähdään seuraavan Babyloniaa niissä kahdessa näyssä, jotka profeetta Daniel näki Belsassarin hallitessa. – Dan. 7:5 ja 8:3, 4, 20.

25. Mitä Babylonin kukistuminen merkitsi silloiselle Jumalan kansalle, ja mikä merkitys sillä on meille nykyään?

²⁵ Babylonin kukistuminen merkitsi paljon oikealle palvonnalle ja Jumalan valitulle kansalle, sillä Kyyros vapautti juutalaiset palaamaan Jerusalemiin ja rakentamaan uudelleen temppeliä. Mutta toinen ja suurempikin merkitys liittyy Babylonin kukistumiseen, sillä se esikuvaa sen Suuren Babylonin kukistumista, joka on pitänyt paljon ihmisiä väärän uskonnon vankeudessa ja pannut heidät kärsimään sortoa ja kurjuutta. Muinaisen Babylonin kukistumisen yksityiskohtien ja siihen liittyvien ennustusten tunteminen auttaa meitä pelastamaan elämämme, jos lähdemme pois Suuresta Babylonista ja pysymme sen ulkopuolella.

[Alaviitteet]

Engbergin The Dawn of Civilization (1940) sanoo sivulla 236: ”Kyyros oli sitäpaitsi ensimmäinen suuri arjalaisvalloittaja, jonka tunnemme, ja hänen suoritustensa takia menettivät seemiläiset, Länsi-Aasian pitkäaikaiset yliherrat, valtansa arabialaisten tuloon asti, mikä tapahtui tuhat vuotta myöhemmin.”

Katso Gobryasta Ugbaruna koskevaa tietoa myös R. P. Doughertyn teoksesta Nabonidus and Belshazzar. s. 170–173, 175, 180, 184, 185, 187, 188, 192, 195, 196, 198, 199.