Kuka on Danielin kirjan Messias?

SUUNNILLEEN 2500 vuotta sitten enkeli Gabriel paljasti Danielille tärkeän totuuden. Sen mukaan ”voideltu” eli ”messias” oli tuleva, kun oli kulunut säädetty määrä ”viikkoja”, ei tavallisia viikkoja vaan ”vuosiviikkoja”. Se että enkeli välitti tämän sanoman, jo itsessään viittasi siihen, että tämän ”voidellun” tulo olisi erittäin tärkeä tapahtuma, tapahtuma, jolla voisi olla suuri vaikutus ihmiskuntaan.

Mitä Gabriel kertoi Danielille? Amerikan juutalaisen julkaisuseuran käännöksen (julk. vuonna 1917) mukaan hän sanoi:

”Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi rikkomuksen päättämiseksi ja synnin lopettamiseksi ja vääryyden anteeksi antamiseksi ja iankaikkisen vanhurskauden tuomiseksi ja näyn ja profeetan sinetöimiseksi ja kaikkeinpyhimmän paikan voitelemiseksi. Tiedä siksi ja käsitä, että siitä, kun lähti se sana, että Jerusalem on ennallistettava ja rakennettava, yhteen voideltuun, ruhtinaaseen, asti on seitsemän viikkoa; ja kuudessakymmenessäkahdessa viikossa se jälleen rakennetaan leveine paikkoineen ja vallihautoineen, mutta levottomina aikoina. Ja kuudenkymmenenkahden viikon mentyä surmataan eräs voideltu, eikä häntä enää ole; ja kaupungin ja pyhäkön hävittää tulevan ruhtinaan väki.” – Dan. 9:24–26.

Tämä käännös saa näyttämään siltä kuin ”yksi voideltu, ruhtinas”, tulisi ”seitsemän viikon” mentyä, kun taas toinen ”voideltu” ”surmataan” kuudenkymmenenkahden ”viikon” mentyä. Vahvistaako historia sen, että asia on ymmärrettävä näin?

Juutalaisten näkemyksiä

Juutalaisten selittäjien mukaan ”sana, että Jerusalem on ennallistettava ja rakennettava”, lähti, kun profeetta Jeremia ennusti, että kaupunki rakennettaisiin uudelleen kaldealaisten autioitettua sen. Esimerkiksi Jer. 30:18 sanoo: ”Kaupunki rakennetaan kukkulallensa.” Tämän ansiosta heidän on mahdollista tulkita ”seitsemän viikon” tarkoittavan sitä 70-vuotista autioituksen jaksoa, jonka päättyessä juutalainen jäännös palasi Babylonin pakkosiirtolaisuudesta. Jotkut juutalaiset selittäjät yhdistäisivät edelleen ”yhden voidellun, ruhtinaan”, kuningas Kyyrokseen, jonka antama säädös salli juutalaisten pakkosiirtolaisten palata Juudaan ja Jerusalemiin. Toiset samastavat ”yhden voidellun” mieluummin käskynhaltija Serubbaabeliin tai ylimmäiseen pappiin Jeesuaan, jotka molemmat palasivat Babylonin pakkosiirtolaisuudesta Kyyroksen annettua säädöksensä.

Entä ”kuusikymmentäkaksi viikkoa”? Juutalaiset selittäjät soveltavat ne 434 vuoden kauteen, jona aikana Jerusalem piti täysin ennallistaa. Jotkut uskoivat että ”voideltu”, joka oli määrä ’surmata’ (Dan. 9:26), tarkoittaa kuningas Agrippaa (II), joka eli Jerusalemin hävityksen aikaan vuonna 70. Mutta toiset ajattelevat ”voidellun” olevan ylimmäinen pappi Onias, jonka Antiokhos Epifanes pani viralta vuonna 175 eaa.

Juutalaiset selittäjät eivät siis suinkaan ole varmoja Gabrielin sanojen merkityksestä. Itse asiassa selityksessä on epäjohdonmukaisuuksia. Kun ”seitsemän viikon” ollessa kyseessä kunkin viikon ymmärretään merkitsevän kymmentä vuotta, mikä tekee yhteensä 70 vuotta (7 x 10), niin ”kuudenkymmenenkahden viikon” ollessa kyseessä kunkin viikon ajatellaan olevan seitsemän vuotta, mikä tekee yhteensä 434 vuotta (62 x 7). Näin ollen nämä juutalaiset selittäjät ovat itse asiassa muuttaneet omaksi edukseen aikamääriä yrittäessään tietyllä tavalla selittää Gabrielin sanoja.

Lisätty välimerkki muuttaa merkityksen

Niin hämmästyttävältä kuin asia saattaakin näyttää joistakuista, juutalaiset jäljentäjät ja lukuisat juutalaiset kääntäjät ovat tehneet lisäyksiä Dan. 9:25:n alkuperäiseen tekstiin. Masoreetteina tunnetut kirjanoppineet varustivat Dan. 9:25:n heprealaisen tekstin ’athnáhhilla eli välimerkillä sanojen ”seitsemän viikkoa” jälkeen ja erottivat sen siten ”kuudestakymmenestäkahdesta viikosta”. Lisäksi joissakin juutalaisissa käännöksissä käytetään ”kuudenkymmenenkahden viikon” ohella sellaista prepositiota, joka saa näyttämään siltä kuin Jerusalem ennallistettaisiin täysin tuona aikana. Jollei tekstissä olisi näitä muutoksia Dan. 9:25:ssä sanottaisiin: ”Sinun tulisi tietää ja käsittää, että siitä, kun lähti se sana, että Jerusalem on ennallistettava ja jälleen rakennettava, on Messiaaseen, Johtajaan, asti oleva seitsemän viikkoa, myös kuusikymmentäkaksi viikkoa. Se on palaava ja todella jälleen rakennetaan toreineen ja vallihautoineen, mutta aikojen ahdingossa.” (Um) Sama ajatus on monissa ei-juutalaisissa käännöksissä.

Tämä käännös tekee aivan selväksi, ettei ”messias” eli ”voideltu” ollut tuleva seitsemän ”viikon” lopussa, vaan seitsemän ynnä ”kuudenkymmenenkahden viikon” lopussa, ts. kuudenkymmenenyhdeksän ”viikon” lopussa. Sen vuoksi ”messias”, joka oli määrä surmata jonkin aikaa ”kuudenkymmenenkahden viikon” kuluttua, olisi sama, jonka ennustettiin tulevan ”seitsemän viikon, myös kuudenkymmenenkahden viikon” lopussa. Ilmaantuiko joku ”voideltu” tuohon aikaan?

Messiaan ilmaantumisen aika

Saadaksemme vastauksen tähän kysymykseen meidän täytyy saada selville, milloin lähti käsky ennallistaa ja jälleen rakentaa Jerusalem. Olisi järkevää odottaa, että sellainen käsky lähtisi silloin, kun voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin käskyn noudattamiseksi, pikemmin kuin Jeremian profetoimisen aikana ennen kuin kaupunki hävitettiin.

Vaikka juutalainen jäännös palasi Juudaan ja Jerusalemiin Babylonin pakkosiirtolaisuudesta vuonna 537 eaa., kaupungin muuria ja sen portteja ei rakennettu uudelleen tai korjattu ennen kuin vuosia myöhemmin. Kuvaillessaan kaupunkia juutalaisten pakkosiirtolaisten lähetystö kertoi Persian kuninkaan Artakserkseen (Longimanuksen) juutalaiselle juomanlaskijalle Nehemialle: ”Jotka vankeudesta palanneina ovat jäljellä siinä maakunnassa, ne ovat suuressa kurjuudessa ja häväistyksen alaisina; ja Jerusalemin muuri on revitty maahan, ja sen portit ovat tulella poltetut.” (Neh. 1:3) Joitakin kuukausia tämän ilmoituksen saamisesta kuningas Artakserkses käski Nehemiaa jälleen rakentamaan Jerusalemin. Tämä tapahtui niisankuussa Artakserkseen hallituskauden 20. vuonna. (Neh. 2:1–6) Parhaat historialliset todisteet osoittavat, että tuon 20. vuoden niisankuu oli vuonna 455 eaa.a Sana Jerusalemin ennallistamisesta ja jälleenrakentamisesta saattoi siis astua voimaan, kun Nehemia saapui Jerusalemiin useita kuukausia myöhemmin vuonna 455 eaa.

Kun otamme vuoden 455 eaa. lähtökohdaksi ryhtyessämme laskemaan 69 vuosiviikkoa (483 vuotta), niin havaitsemme, että ”messiaan” eli ”voidellun” oli aika tulla vuonna 29 ya. Odottivatko juutalaiset ”messiasta” tuohon aikaan? Ilmaantuiko ”messias” silloin?

Viitaten Danielin 9. lukuun 17. vuosisadalla elänyt tunnettu rabbiini Manasse ben Israel sanoi: ”Jotkut hyväksyisivät noiden 70 seitsemän jakson merkitsevän, että niiden loputtua Messias tulisi. . . . Kaikki juutalaiset, jotka tarttuivat aseisiin roomalaisia vastaan siihen aikaan, olivat todellakin sitä mieltä.” Juutalainen oppinut Abba Hillel Silver huomauttaa: ”Messiasta odotettiin ensimmäisen vuosisadan toisen neljänneksen vaiheilla.” Babylonialainen talmud puhuu Sanhedrin-nimisen traktaatin foliossa 97a ”seitsemän vuoden jaksosta, jonka lopussa Daavidin poika [Messias] tulee”. Juutalaiset eivät siis odottaneet vain jonkun ”messiaan”, vaan nimenomaisen Messiaan, ”Daavidin pojan”, ilmaantuvan juuri Danielin 9. luvussa ilmaistuna aikana.

Messias tunnistetaan

Ainoa henkilö, joka ilmaantui Messiaana vuonna 29, oli Jeesus, kuningas Daavidin jälkeläinen. Raamattu sekä maallinen historiab todistavat, että Jeesus tuli vuoden 29 syksyllä Johanneksen luo ja hänet kastettiin. Heti hänen kasteensa jälkeen ”taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt’.” (Matt. 3:16, 17) Kun Jeesus oli voideltu Jumalan hengellä, hänestä tuli Messias eli Kristus, mitkä sanat merkitsevät ’Voideltua’. Tuosta ajasta eteenpäin Jes. 61:1:n sanat soveltuivat häneen: ”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille.” Kolme ja puoli vuotta voitelunsa jälkeen Jeesus ’surmattiin’.

Näin ollen Dan. 9:25:n todistus viittaa kiistattomasti Jeesukseen luvattuna Messiaana. Rabbiini Simon Luzatto (17. vuosisadalta) tunnusti:

”Tämä mitä huomattavin teksti . . . on saanut rabbiinit niin hämmentyneiksi ja epävarmoiksi, etteivät he tiedä, ovatko he taivaassa vai maan päällä. Tämän ennustuksen jatkuvan tutkimuksemme seurauksena voisi helposti käydä niin, että meistä kaikista tulisi kristittyjä. Ei voida todellakaan kieltää, että Messiaan tulo on selvästi esitetty siinä ja että tulisi hyväksyä tuon ajan jo menneen.”

Ilmeisesti siis sen vuoksi, että masoreetit hylkäsivät Jeesuksen, he lisäsivät välimerkin Dan. 9:25:een ja yrittivät siten salata aikatekijän, joka ehdottomasti tunnisti Jeesuksen luvatuksi Messiaaksi. Professori E. B. Pusey huomautti masoreettien välimerkkien käytöstä Oxfordin yliopistossa pitämänsä erään luennon alaviitteessä (julkaistu vuonna 1885)

”Juutalaiset panevat jakeen päävälimerkin [seitsemän] alle, ja sen tarkoitus on erottaa nuo kaksi numeroa, 7 ja 62. Tämän he ovat varmasti tehneet epärehellisesti, . . . (kuten Raši [huomattava 12. vuosisadalla elänyt juutalainen rabbiini] sanoo hylätessään kirjaimelliset selitykset, jotka suosivat kristittyjä).”

Sen, että useimmat juutalaiset jatkuvasti kieltävät Dan. 9:25:n soveltuvan Jeesukseen Kristukseen, ei pitäisi olla hämmästyttävää. Heidän näkemyksiinsä ovat suuresti vaikuttaneet ne juutalaiset oppineet ja ajattelijat, joita oli paljon 11.–15. vuosisadoilla. Tuo ajanjakso oli aikaa, jolloin juutalaiset kärsivät äärimmäisen kiihkeän antisemitismin vuoksi, ja suurinta vihaa lietsoivat Jeesuksen Kristuksen seuraajiksi itseään väittävät. Tämä sai Jeesuksen nimen tulemaan löyhkäksi useimmille juutalaisille. Ei ole siis ihme, että senaikaiset Raamattua selittävät rabbiinit kieltävät monien sellaisten ennustusten soveltamisen Messiaaseen, joilla oli ilmeinen täyttymys Jeesuksessa.

Lukemattomat vilpittömät juutalaiset eivät ole kuitenkaan antaneet ulkokultaisesti itseään ”kristityiksi” väittävien harjoittaman pahan tehdä itseään ennakkoluuloisiksi Jeesuksen nimeä kohtaan. He ovat tutkineet itse todisteita lukemalla Jeesuksen maallista palvelusta koskevia kertomuksia, jotka juutalaiset evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes kirjoittivat. He ovat myös tutkineet heprealaisia ennustuksia, jotka tunnistavat Jeesuksen luvatuksi Messiaaksi. Heidän suorittamansa tutkimukset ovat saaneet heidät vakuuttuneiksi siitä, että Jeesus on todella Messias.

Jos olet yksi niistä miljoonista juutalaisista, jotka eivät usko, että luvattu Messias on tullut, mikset varaisi aikaa tutkiaksesi asiaa perusteellisesti? Jos Jeesus on se Kristus, joka profeetallisesti selvästi esitetään Danielin 9. luvussa, et haluaisi varmastikaan asettua vastustamaan häntä, jolloin menettäisit siunauksia itseltäsi. Jotta voisit saada Messiaan vanhurskaan hallinnon siunauksia, Jehovan todistajat mielellään auttavat sinua tutkimaan lisää tosiasioita, jotka osoittavat Jeesuksen Messiaaksi.

[Alaviitteet]