Raamatun kanta

Ovatko Messiasta koskevat ennustukset täyttyneet?

RAAMATUN henkeytetyt heprealaiset kirjoitukset (joita yleisesti kutsutaan ”Vanhaksi testamentiksi”) lupaavat, että jonakin päivänä koko ihmisperhe tulee nauttimaan Luojalta tulevista loputtomista siunauksista. Nämä siunaukset tehdään mahdollisiksi ”Messiaaksi” eli ”voidelluksi” kutsutun ihmisen välityksellä, joka polveutuu Aabrahamista kuningas Daavidin kautta. – 1. Moos. 12:1–3; 22:18; 2. Sam. 7:12–16; Dan. 9:25, 26.

Dan. 7:13, 14:ssä Messias kuvaillaan loistoisaksi kuninkaaksi, joka tulisi ”taivaan pilvissä” ja jota ”kaikki kansat, kansakunnat ja kielet” palvelisivat. Tuleeko tämä ennustus ”kaikkien kansojen, kansakuntien ja kielten” yhdistymisestä Messiaan hallinnon alaisuudessa koskaan toteutumaan?

Reuben S. Brookes kirjoittaa hakusanan ”Messias” kohdalla kirjassa A Dictionary of Judaism (Juutalaisuuden sanakirja): ”Juutalaisuudella ei ole mitään täsmällistä sanottavaa näistä asioista.” Mutta mikä on Raamatun kanta? Ovatko mitkään Messiasta koskevat ennustukset täyttyneet?

Raamatun kanta tästä asiasta ei ole varsin tunnettu. Miksi ei? The Book of Jewish Knowledge (Juutalaisen tietouden kirja) huomauttaa: ”Uusia esoteerisiä ja mystisiä ajatuksia . . . soluttautui vähitellen juutalaiseen uskonnolliseen ajatteluun siitä pitäen kun Babylonian vankeus alkoi.” The Jewish Encyclopedia (Juutalainen tietosanakirja) lisää: ”Monia vierasperäisiä aineksia pujahti lisäksi tuona aikana mukaan ja tuli Messiasta koskevien kuvitelmien yleisen sekoituksen osaksi.” Seurauksena oli, että juutalainen käsitys Messiaasta nykyään ”sulkee piiriinsä joukon eriskummallisia kuvitelmia, joita ei mitenkään voi sovittaa tai kutoa yhtenäiseksi kuvaksi”. Niinpä jos joku haluaa saada todenmukaisen kuvan tuosta Jumalan ”voidellusta”, hänen täytyy palata Raamattuun.

Raamatun kanta Messiaan työstä

Pyhä Raamattu opettaa, että Messiaan olisi tehtävä joitakin valmistavia töitä varmistaakseen sen, että koko ihmiskunta nauttisi hänen hallintonsa siunauksista. Millaisia valmisteluja tarvittaisiin? Jotta ihmiset todella hyötyisivät Jumalan ”voidellun” hallinnosta, hänen täytyisi tehdä järjestelyjä poistaakseen maan niin monien vaikeuksien pohjimmaisen syyn – inhimillisen epätäydellisyyden. Raamattu nimittää tätä epätäydellisyyttä ”synniksi” ja osoittaa, että me perimme sen sikiämisemme hetkellä. Kuningas Daavid huudahti: ”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.” – Ps. 51:7.

Jesaja ennusti Messiaan työn tästä piirteestä: ”Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden.” ”Hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, . . . hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.” – Jes. 53:5, 12.

Puhuuko tämä kohta todellakin Messiaasta, joka kärsisi ja kuolisi? Juutalainen rabbiini Isaac Abravanel (1437–1508) myönsi: ”Jonathan ben Uzziel selittää Targumissa sen merkitsevän tulevaa Messiasta; ja tämä on myös omien oppineittemme mielipide useimmissa heidän midrašim-teoksissaan [eräänlaisia juutalaisia Raamatun selitysteoksia].”

Myös Dan. 9:24–27 mainitsee, että Messias tulee ”päättämään rikkomuksen ja lopettamaan synnin ja antamaan anteeksi pahan teon”. (Jae 24, Juutalaisen julkaisuseuran raamatunkäännös, engl.) Sak. 9:9 ja 12:10 lisäävät, että Messias tulee ”nöyränä ja ratsastaa aasilla” ja että ihmiset ’lävistävät’ hänet, minkä jälkeen ”he valittavat häntä, . . . murehtivat häntä katkerasti”.

Ensimmäisellä vuosisadallako?

Milloin Messiaan työn tämä piirre täyttyisi? Dan. 9:25 mainitsee sen täsmällisesti: ”Siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa,” eli yhteensä 69 vuosiviikkoa. Juutalaiset auktoriteetit osoittavat sopusoinnussa kronologisen teoksen Seder Olahm Rabbah kanssa, että nämä ovat vuosiviikkoja, joista kukin on seitsemän vuotta pitkä. Niinpä 69 vuosiviikkoa (7+62) on yhteensä 483 vuotta.

Neh. 2:1–6:n mukaan ”sana, että Jerusalem [eikä vain temppeli] on jälleen rakennettava”, lausuttiin Persian kuninkaan Artakserkses Longimanuksen 20. hallitusvuotena. Milloin se oli? Parhaimmat asiantuntijat ilmaisevat sen olleen vuosi 455 eaa. Jos laskemme 483 vuotta eteenpäin tuosta ajankohdasta, tulemme yleisen ajanlaskumme vuoteen 29.

Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset (eli ”Uusi testamentti”) osoittavat, että Messiasta odotettiin tuohon aikaan. (Luuk. 2:25, 38; 3:15) Juutalaiset auktoriteetit ovat samaa mieltä tästä. Useat ensimmäisellä vuosisadalla eläneet ihmiset väittivät olevansa Messias. Mutta vain yksi ilmaantui vuonna 29. Hän oli Jeesus Nasaretilainen. Mistä tiedämme sen?

Luukkaan evankeliumikertomus ilmoittaa meille, että Jeesuksen edelläkävijä Johannes Kastaja aloitti julkisen toimintansa ”viidentenätoista keisari Tiberiuksen hallitusvuotena”, joka ulottui vuoteen 29. (Luuk. 3:1) Raamattu osoittaa, että Jeesus kastettiin noin kuusi kuukautta myöhemmin, vuoden 29 syksyllä. Tuolloin hänet ’voideltiin’ Jumalan hengellä Jes. 61:1:n täyttymykseksi ja hän aloitti uransa Jumalan Messiaana eli ”voideltuna”. – Luuk. 3:21–23; 4:16–21.

Dan. 9:26, 27 osoittaa, että Messias ”tuhotaan” uhrikuolemassa kolme ja puoli vuotta myöhemmin, 70. ”vuosiviikon” ”puolivälissä” (Um). Juuri silloin Jeesus kuoli, pääsiäispäivänä vuoden 33 keväällä. (Matt. 26:2; Joh. 13:1–3) Ennustus jatkaa sanoen, että sen jälkeen ”[Jerusalemin] kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki [kenraali Tituksen johtamat Rooman legioonat]”. Niinpä Messiaan täytyi joutua ’tuhottavaksi’ ennen roomalaisten vuonna 70 suorittamaa Jerusalemin ja sen temppelin hävitystä.

Hyväksytty vai hylätty?

Miten Messias vastaanotettaisiin hänen ilmaantuessaan nöyränä? Jes. 53:3, 4 kuvailee sitä etukäteen: ”Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, . . . halveksittu, . . . Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana.” Miksi he kohtelivat sillä tavalla luvattua Messiastaan Jeesusta?

Samasta syystä, josta jotkut ensimmäisen vuosisadan juutalaiset hyväksyivät ja seurasivat toisia, jotka väittivät olevansa Messias. The Book of Jewish Knowledge huomauttaa: ”Erikoinen seikka niissä, jotka ensimmäisellä vuosisadalla tavoittelivat Messiaan arvoa, oli se, että kukin heistä palveli kokoavana voimana juutalaisten kapinassa Rooman hallintoa vastaan. Päinvastoin kuin Jeesus . . . toiset tuon aikakauden ’messiaat’ olivat poikkeuksetta sotaisia kiihottajia ja patriootteja.”

Jeesus ei näin ollen täyttänyt aikansa juutalaisten kansallismielisiä poliittisia odotuksia. Kuitenkin hän täytti sen, mitä Raamattu oli ennustanut Messiaan tulosta ensimmäisellä vuosisadalla. Tämä takaa sen, että myös kaikki muut ennustukset Messiaan hallitsemisesta mahtavana kuninkaana toteutuvat samaten hänen välityksellään.