Fryygiassa, vuonna 301 eKr. Nuo neljä muodostunutta hellenististä valtakuntaa olivat: 1) Kenraali Kassandroksen valtakunta Makedoniassa ja Kreikassa; 2) kenraali Lysimakhoksen valtakunta Vähässä-Aasiassa ja Euroopan puoleisessa Traakiassa, Bysantti mukaan luettuna; 3) kenraali Seleukos Nikatorin (Valloittajan) valtakunta; hän anasti Babylonian, Meedian, Syyrian, Persian ja Indus-joen itäpuolella olevat provinssit; ja 4) kenraali Ptolemaios Lagoksen valtakunta; hän otti Egyptin, Libyan, Arabian ja Palestiinan sekä Koilesyyrian. Kenraali Kassandroksen miespuolinen sukuhaara sammui muutamassa vuodessa, ja kenraali Lysimakhos otti vuonna 285 eKr. Makedonian valtakunnan Euroopan puoleisen osan haltuunsa. Mutta yksisilmäisen kenraali Antigonoksen pojanpoika, Antigonos Gonatas, sai vuonna 277 eKr. haltuunsa Makedonian valtaistuimen. Tämä vähensi hellenistiset valtakunnat kolmeen, kunnes Makedonia joutui riippuvaiseksi Roomasta vuonna 168 eKr. ja päätyi roomalaiseksi provinssiksi vuonna 146 eKr.

15. Miten kenraali Seleukos Voittajasta tuli Aasian alueitten herra, ja mitkä apostoleitten kannalta katsoen kiinnostavat kaupungit hän perusti?

¹⁵ Kenraali Lysimakhos kaatui vuonna 281 eKr. taistellessaan kenraali Seleukos Nikatoria vastaan ja jätti täten Seleukokselle itse asiassa Aasian alueitten herruuden. Seleukoksesta tuli Syyrian seleukidien kuningashuoneen perustaja. Hän perusti kohta Ipsoksen ratkaisevan taistelun jälkeen Antiokian kaupungin Syyriaan, nimittäen sen isänsä Antiokhoksen mukaan. Sen merisatamaksi hän perusti rannikkokaupungin, minkä hän nimitti itsensä mukaan Seleukiaksi. Kristitty apostoli Paavali käytti vuosisatoja myöhemmin Seleukian merisatamaa ja opetti kristillistä totuutta Syyrian Antiokiassa, missä Jeesuksen seuraajia ruvettiin ensiksi kutsumaan kristityiksi. – Apt. 11:25–27; 13:1–4.

16. Mihin Seleukos siirsi pääkaupunkinsa, ja mikä pitkäaikainen sodankäynti alkoi hänestä, kuten loppunäyssä on kuvailtu?

¹⁶ Seleukos siirsi hallitusistuimensa Babylonista uuteen pääkaupunkiinsa Syyrian Antiokiaan. Hänet salamurhattiin vuonna 280 eKr. Seleukidien hallitussuku, minkä hän jätti jälkeensä, pysyi vallassa vuoteen 64 eKr., jolloin roomalainen kenraali Pompeius teki Syyriasta Rooman provinssin. Seleukos antoi kauan ennen kuolemaansa pojalleen Antiokhos I:lle yksinvaltiuden kaikissa Eufrat-virran toisella puolella olevissa maissa sekä kuninkaan arvon. Pitkäaikainen sodankäynti Raamatun ”Pohjan kuninkaan” ja ”Etelän kuninkaan” välillä alkoi kuningas Seleukos Nikatorista. Jehovan enkeli jätti kaukokatseisesti ”Pohjan kuninkaan” ja ”Etelän kuninkaan” nimet mainitsematta, koska nämä kaksi ”kuningasta” vaihtelevat kansallisuudeltaan ja poliittiselta asemaltaan vuosisatojen kuluessa ja tulevat erittäin tärkeiksi merkitykseltään meillekin tällä kahdennellakymmenennellä vuosisadalla.

NÄIDEN KAHDEN KUNINKAAN KILPAILUa

17. Keihin nähden nuo kaksi kuningasta olivat pohjoisessa ja etelässä?

¹⁷ Jehovan enkeli alkaa nyt kertoa monia yksityiskohtia tuosta pitkäksi venyneestä sodankäynnistä: ”Ja Etelän kuningas on voimistuva, niin, hän, joka on yksi hänen ruhtinaistaan, mutta eräs toinen on voimistuva häntä vastaan ja on hallitseva; hänen valtansa on oleva suuri valta.” (Dan. 11:5, Le) Minkä eteläpuolella tämä ”Etelän kuningas” on, ja minkä pohjoispuolella on ”Pohjan kuningas”? He ovat pohjoiseen ja etelään päin Danielin kansasta, mikä oli tämän Danielin saaman näyn aikaan vapautettu Babyloniasta ja ennallistettu Juudan maahan.

18. Kuka tämä Danielin 11:5:nnen ”Etelän kuningas” oli henkilökohtaisesti, ja minkä hallitsijasuvun hän perusti?

¹⁸ Kuka on Danielin 11:5:nnessä mainittu ”Etelän kuningas” henkilökohtaisesti? Hän on yksi Aleksanteri Suuren ”ruhtinaista” eli sotapäälliköistä, nimittäin Ptolemaios I, Lagoksen poika. Hän oli todellisuudessa eräs Aleksanterin kahdeksasta henkivartijasta. Hänestä tehtiin Egyptin satraappi, mutta hän otti kuninkaan arvon vuonna 306 eKr. jäljitellen yksisilmäistä kenraalia Antigonusta. Hän oli ensimmäinen kolmestatoista tai neljästätoista Makedonian kuninkaasta eli Egyptin faraosta. Hän perusti nimensä mukaan Ptolemaiosten hallitsijasuvun Egyptissä. Hän valtasi Jerusalemin noin vuonna 312 eKr. sapattipäivänä. Hän houkutteli juutalaisia tulemaan siirtolaisiksi Egyptiin, ja heistä perustettiinkin siirtokunta Aleksandriaan. Hän osallistui poikansa ja seuraajansa kanssa Aleksandrian kuuluisan kirjaston ja museon perustamiseen. Juutalainen Juudean provinssi oli Ptolemaioksen Egyptin eli ”Etelän kuninkaan” valvonnassa vuoteen 198 eKr. saakka, jolloin ”Pohjan kuningas” otti sen haltuunsa. Ptolemaios I hyökkäsi kuningas Seleukoksen Syyrian alueelle useita kertoja.

(Jatkuu)

Ilmoituksia

KENTTÄPALVELUS

Me jatkamme tarmokkaasti nelikuukautista jokavuotista rynnistystä tilausten hankkimiseksi ”Vartiotornille”. Tämä lehti on aina ollut tosi kristittyjen opas hengellisten aarteitten syvyyksiin, ja koska olemme nähneet, kuinka Jehova on sen välityksellä johtanut kansaansa nykyisen huikaisevan kirkkaan täsmällisen totuuden tuntemukseen, niin lähdemme kaikki entistä halukkaampina tarjoamaan tätä elämää merkitsevää tietoa kaikille hyvää tahtoville ihmisille. Esitämme ”Vartiotornin” vuosikerran tilausta 300 mk:n korvauksesta antaen jokaiselle uudelle tilaajalle lisäksi kolme kirjasta lahjaksi. Tehkäämme rynnistyskaudesta suurenmoisin tähänastisista! Autamme kaikki kiinnostuneemmekin mukaan heti alusta pitäen.