12. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”
Tämä kirjoituksen ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” 4. luku on tuonut eteemme ”Esivälähdyksiä Jumalan valtakunnasta”, joita ovat heijastaneet muinaisen Saalemin kaupungin kuningas-papin Melkisedekin ja samassa, joskin suurennetussa ja Jerusalemiksi nimitetyssä kaupungissa ”Jehovan valtaistuimella” istuneitten kuningasten Daavidin ja Salomon valtakunnat. Tämän pyhän kaupungin ja sen Jehovalle pyhitetyn temppelin hävitti Babylonian kuningas Nebukadnessar vuonna 607 eKr. Miten kauan piti Jehovan valtakunnan olla maahan nähden toimettomana, kun sen Jerusalemissa ollut esikuvallinen edustus oli kukistettu? Jehovan valtakunnan piti olla toimettomana maahan nähden ”seitsemän aikaa”, jolloin pakanoilla piti olla ylivalta maan päällä, kuten Danielin kirjan 4. luvussa kerrottu suurta puuta koskeva kuningas Nebukadnessarille lähetetty ja myöhemmin Jehovan profeetan Danielin selittämä uni osoittaa. Nämä 2 520 vuotta kestävät ”seitsemän aikaa” alkoivat Jerusalemin ja sen Juudalle kuuluvan alueen autioituksessa vuonna 607 eKr. ja päättyivät historiallisesti huomattavana vuonna 1914 (jKr.). Kuten Daniel esitti Nebukadnessarille suuresta puusta, niin silloin piti tapahtua jotain, millä on yleistä merkitystä. Mitä se on?
42. Miksi kaikki tämä merkitsee sitä, että vallan piti vuonna 1914 (jKr.) siirtyä Jumalan ennallistetun valtakunnan haltuun, ja mitä tämä osoittaa Jumalasta?
42 Mitä tämä kaikki merkitsi maailmanhallintoon nähden noiden ”seitsemän ajan” loputtua vuoden 1914 (jKr.) syksyllä? Ei vähemmän suurenmoista ja ihmeellistä kuin että vallan piti siirtyä Jumalan ennallistetulle valtakunnalle, koska silloin oli tullut aika, ”jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta”. (Apt. 3:21) ”Kansain määräaikojen” alun ilmaisi Jumalan esikuvallisen valtakunnan kukistuminen Juudassa ja sen pääkaupungin Jerusalemin tallaaminen pakanakansojen alaisuuteen. Noiden ”seitsemän ajan” 2 520 vuoden päättymisen piti ilmaista tämän valtakunnan kukistuneen tilan ja sen esikuvallisen pääkaupungin tallaamisen päättyminen. Miten? Jumalan valtakunnan uudelleenperustamisella Daavidin kanssa tehdyn valtakuntaliiton mukaisesti niin, ettei maailman kansoilla ole voimaa tallata sitä maahan. Osoittaakseen hallitsevansa ihmisten valtakuntaa Jehovan, Korkeimman Jumalan, täytyi silloin antaa se kenelle Hän tahtoo. Hänen piti asettaa sen johtoon ihmisistä halvin. – Dan. 4:14.
43. Miten se, jolle Jehova antoi valtakunnan, oli ”ihmisistä alhaisin”?
43 Se merkitsee sitä, että Hänen piti antaa se Daavidin voidellulle Pojalle, Jeesukselle Kristukselle, jota pidettiin ihmisistä alhaisimpana, tosiaan niin alhaisena, että häntä sanottiin väärin Jumalan häpäisijäksi, herjaajaksi, kapinoitsijaksi, viinin juojaksi ja syömäriksi ja että hänet naulattiin kidutuspaaluun kuin rikollinen orja. Hän alentui taivaasta maan päälle tyhjentäytymällä taivaallisesta vallasta ja kirkkaudesta ja ottamalla orjan muodon sekä tulemalla ihmisten kaltaiseksi. Hän otti maan päällä Jumalan ikeen kantaakseen ja kehotti toisia ottamaan, kannettavakseen hänen ikeensä, koska, hän sanoi: ”Minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä.” Hän siis ”nöyrtyi ja tuli tottelevaiseksi aina kuolemaan, niin, kidutuspaalussa kuolemaan, asti”. – Fil. 2:5–8, Um.
44. Mitä Jehovan oli tehtävä tuollaisen ilmeisen alhaisuuden takia Jeesukselle valtakuntaliiton mukaisesti, ja mikä tapahtuma lähestyy nyt?
44 Jumalan täytyi korottaa Jeesus tuollaisen alhaisuuden takia korkealle, korkeammalle kuin kuningas Daavid, joka hallitsi maallisella Siionin vuorella. Korkeimman Jumalan täytyi korottaa hänet Daavidin ”Herraksi” asettamalla tämän Daavidin Pojan omalle oikealle puolelleen, lähimmäksi itseään kaikkeudessa. Ihmiskuntaa hallitsemaan asetetun ennallistetun Jumalan valtakunnan täytyi sen tähden tulla perustetuksi taivaassa, ikään kuin taivaallisella Siionin vuorella, eikä maallisella Siionin vuorella keski-idässä. Sitten Jehova Jumalan täytyi lähettää voidellun Kuninkaansa voiman valtikka tästä taivaallisesta Siionista ja käskeä häntä: ”Hallitse vihollistesi keskellä.” (Ps. 110:1, 2; Ilm. 14:1) Jeesuksen Kristuksen täytyi silloin ryhtyä ”alkuperäisen käärmeen”, Saatanan, pään murskaamiseen. Tämän Daavidin Pojan valtakunnan täytyy siunata Korkeinta Jumalaa, niin kuin ennalleenasetettu Nebukadnessarkin teki. Sen täytyy siunata kaikki hyvää tahtovat ihmiset.
5. LUKU
MAAILMANVALTOJEN MARSSI
1. Mikä marssi alkoi vuonna 607 eKr., ja miten me tiedämme Jehova Jumalan ennaltanähneen tämän marssin sekä marssijat?
”KANSAIN määräaikojen” 2 520 vuoden kuluessa ovat ihmiset ja enkelit olleet todistamassa maailmanvaltojen valtavaa paraatimarssia maan päällä. Tämä marssi alkoi vuonna 607 eKr., kun noita 2 520 vuotta alettiin laskea. Mutta kauan sitä ennen oli taivaan kaikkiviisas Kuningas, Jehova Jumala, nähnyt tämän marssin ja perättäiset maailmanvallat tuossa kulkueessa. Vaikuttavaksi todistukseksi erehtymättömästä ennaltanäkemyksestään hän ennalta kertoi tämän marssin ja marssijat, jopa marssijoitten nimiä ja ominaisuuksia, jotta me tuntisimme ne. Hän on kirjoituttanut ihmeteltävällä tavalla muistiin niiden historian kauan etukäteen. Siksi hänen Pyhä Sanansa, Raamattu, sisältää paljon etukäteen kirjoitettua historiaa, minkä ihmisten menneistä tapahtumista kirjoittamat myöhemmät historiat nyt vahvistavat hämmästyttävästi.
2. Mistä ainoasta näkökulmasta katsoen me voimme ymmärtää, mitä on tapahtunut vuodesta 1914 jKr. lähtien, ja mikä on sen tähden aivan edessämme?
2 Me voimme ymmärtää ja arvostaa sitä, mitä on tapahtunut maan päällä ”kansain määräaikojen” päätyttyä syksyllä vuonna 1914 (jKr.), ainoastaan Jehovan profeetallisen Sanan näkökulmasta katsoen. Maailmanvaltojen pitkä marssi lähenee loppuaan. Maailmaa järkyttävät tapahtumat ovat aivan edessämme. Jehovan etukäteen kirjoitettu historia varmistaa tämän meille.
3. Milloin maailmanvaltojen marssi alkoi Babyloniasta ja minkä Babylonian menettelytavan avulla?
3 ”Kansain määräajat” kestänyt marssi alkoi Babyloniasta. Kauan ennen tätä oli Nimrod, Nooan pojanpojanpoika, perustanut Babylonin Mesopotamian laaksoon noin 2 239 vuotta ennen kristillistä aikakautta. Mutta ennen kuin siitä tuli maailmanvalta, mikä oli tekemisissä Jehova Jumalan todistajain kanssa, sitä edelsi kaksi muuta maailmanvaltaa, ensiksi Egypti ja toiseksi Assyria. Babyloniasta tuli maailmanvalta, Raamatun historiassa mainittu kolmas maailmanvalta, vasta kun se oli kukistanut nämä kaksi kilpailevaa maailmanvaltaa ja sitten autioittanut Jehovan kansan valtakunnan ja sen muinaisessa Jerusalemissa olleen pääkaupungin. Assyria valloitti Egyptin ja yritti lisäksi ehkäistä Babyloniankin nousun valtaan hävittämällä Babylonin kaupungin. Mutta kaupunki rakennettiin uudelleen, ja se pyrki valta-asemaan. Se hävitti Assyrian pääkaupungin, Niiniven, noin vuonna 633 eKr. Se saavutti valtansa huipun kuningas Nebukadnessarin päivinä, hänen, joka hävitti Jerusalemin ja sen Jehova Jumalalle omistetun pyhäkön.
4, 5. a) Kenen välityksellä Jehova erityisesti ennaltakertoi tämän marssin? b) Mistä kuningas Joojakimin hallitusvuodesta Danielin kirja alkaa?
4 Jehova Jumala ennusti erityisesti profeettansa Danielin välityksellä maailmanvaltojen marssirivistön. Kertomus löydetään Danielin profeetallisesta kirjasta. Kolmetoista vuotta ennen kuin Jerusalem ja sen temppeli hävitettiin, tuli Nebukadnessar Jerusalemia vastaan ja pakotti Juudan kuninkaan Joojakimin vannomaan uskollisuudenvalan hänelle, yliherralle. Se tapahtui, kun Joojakim oli hallinnut kahdeksan vuotta ”Jehovan valtaistuimella” Jerusalemissa. Mutta Joojakim hallitsi edelleen Nebukadnessarin palvelijana ainoastaan kolme vuotta. (2. Kun. 24:1) Kolmantena ja viimeisenä hallitusvuotenaan Babylonian kuninkaan alaisuudessa kuningas Joojakim rikkoi valansa ja kapinoi.
5 Danielin kirja aloittaa historiallisen kertomuksensa tänä Joojakimin kapinan viimeisenä vuonna seuraavin sanoin: ”Joojakimin, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena tuli Nebukadnessar, Baabelin kuningas, Jerusalemin edustalle ja piiritti sitä. Ja Herra [Jehova]a antoi hänen käsiinsä Joojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan huoneen astioita.” (Dan. 1:1, 2) Kapinallinen Joojakim ei mennyt alistuneena Babylonian kuninkaan luo. Hän kuoli Jerusalemissa niin kuin Jehova oli ennustanut. – Jer. 22:18, 19.
6. a) Miten kuningas Daavidin laillinen suku jatkui valtakuntaliiton mukaisesti kuningas Joojakinin välityksellä? b) Milloin ja miten Daniel ja hänen kolme läheistä toveriaan vietiin Babyloniaan?
6 Hänen poikansa Joojakin (eli Jekonja) seurasi häntä ”Jehovan valtaistuimella” Jerusalemissa, mihin Nebukadnessar oli tullut. Joojakimin ruumis laahattiin ja heitettiin kuolleena Jerusalemin porttien ulkopuolelle sekä haudattiin valittamatta, mutta hänen poikansa Joojakin meni hengissä piirittäjän, Nebukadnessarin, luokse hallittuaan ainoastaan kolme kuukautta. Nebukadnessar säästi Jehovan päätöksen mukaan kahdeksantoistavuotiaan Joojakinin hengen ja vei hänet huonekuntansa ja virkailijoittensa mukana Babyloniaan. Joojakin sai siellä jälkeläisiä ja säilytti laillisen sukuhaaran Jehovan kuningas Daavidin kanssa iankaikkisesta valtakunnasta tekemän liiton mukaisesti. (2. Kun. 25:27–30; Matt. 1:11–17) Jerusalemissa olevan Jehovan pyhäkön astiat Nebukadnessar vei ”Sinearin maahan, jumalansa huoneeseen. Ja hän vei astiat jumalansa aarrekammioon.” Nebukadnessar teki Joojakinin sedästä Sidkiasta kuninkaan hänen sijaansa, mutta otti muut kuninkaallisen perheen ja ylimysten jäsenet Babyloniin. Näihin kuului nuorukainen Daniel ja hänen kolme läheistä toveriaan, Hananja, Miisael ja Asarja, Juudan suvusta. Tämä tapahtui yksitoista vuotta ennen kuin Jerusalem ja sen pyhäkkö hävitettiin eli vuonna 618 eKr. – Dan. 1:2–7.
7. a) Mikä Danielista tuli Babyloniassa? b) Miten ei kuningas Sidkialla tullut olemaan keitään lapsiaan istumassa Jerusalemin valtaistuimella?
7 Danielille ja hänen kolmelle toverilleen annettiin Babyloniassa erikoiskasvatus, ja he osoittautuivat viisaammiksi kuin Babylonian viisaiksi tunnustetut miehet. Danielista tuli Jehovan profeetta Babyloniassa, ja hän pysyi sinä Persian kuninkaan Kyyroksen kolmanteen hallitusvuoteen saakka. (Dan. 1:8–21; 10:1) Kuningas Sidkia rikkoi sillä välin Jehovan nimessä antamansa uskollisuusvalan ja alkoi kapinoida Nebukadnessaria vastaan. (Hes. 17:13–21) Niin tuli Babylonian kuningas tämän kapinan yhdeksäntenä vuotena Jerusalemia vastaan. Kaupunki kesti piiritystä noin kahdeksantoista kuukautta. Sitten Babylonian sotajoukot murtautuivat nälän ahdistaman kaupungin muurien läpi. Kuningas Sidkia pakeni tuomitusta kaupungista, mutta vihollisen sotilasvoimat tavoittivat hänet. Sokaistuna sen jälkeen, kun kuningas Nebukadnessar oli surmannut hänen poikansa hänen silmiensä edessä, Sidkia vietiin kahleissa Babyloniaan, ja hän kuoli siellä. Tämä tapahtui hänen hallituksensa yhdentenätoista vuonna, 607 eKr. Ei hänellä eikä hänen veljenpojallaan, edellisellä kuninkaalla Joojakinilla (Konjalla eli Jekonjalla), ollut koskaan omia lapsia istumassa Daavidin valtaistuimella ja hallitsemassa Juudassa. – Jer. 22:24–30.
8. Miten Juudan ja Jerusalemin maa tuli autioksi, niin ettei siellä ollut ihmisiä eikä kotieläimiä, ja milloin alettiin laskea niitä ”seitsemää aikaa”?
8 Babylonian sotajoukot polttivat seuraavassa, viidennessä kuussa (aabibissa) Jehovan pyhäkön ja hävittivät Jerusalemin kaupungin tomuun. Jehovan pyhä liiton arkku pelastui heidän käsistään, mutta he veivät Babyloniaan temppelin muut pyhät kalut joko kokonaisina tai palasiksi rikottuina. Kaksi kuukautta myöhemmin, seitsemännessä kuussa (eetanimissa), pakeni se köyhä kansa, joka oli jätetty jäljelle, etelään Egyptiin, ja Juudan ja Jerusalemin maa oli autiona, vailla ihmisiä tai kotieläimiä. Silloin alkoivat tuon maan seitsemänkymmentä autionaolon vuotta. Myöskin ”seitsemän aikaa” eli ”kansain määräajat”, jolloin autioitettu Jerusalem oli oleva tallattuna, alkoivat. – 2. Kun. 25:22–26.
NEBUKADNESSARIN UNI KUVAPATSAASTA
9. a) Milloin Nebukadnessar alkoi hallita maailman näkyvänä valtiaana? b) Milloin hän sai ensimmäisen profeetallisen unensa, ja ketkä osoittautuivat kykenemättömiksi selittämään sitä hänelle?
9 Kun Jehova Jumalan esikuvallinen valtakunta oli hävitetty ja kaksi sen voideltua kuningasta vangittuna Babyloniassa, niin kuningas Nebukadnessar alkoi tosiaan hallita maailman näkyvänä valtiaana, Raamatun historian kolmannen maailmanvallan päänä Israelin Jumalan Jehovan sekaantumatta asiaan. Silloin, syksyllä vuonna 607 eKr., Nebukadnessar aloitti ne ”seitsemän aikaa”, joiden piti kestää 2 520 vuotta, kunnes Korkein Jumala olisi perustanut ihmiskunnan oikeudenmukaisen hallituksen. Jehova Jumala ilmoitti tästä vaikuttavasta tosiasiasta Babylonian kuninkaalle hänen maailman hallitsijana olonsa toisena hallitusvuotena eli vuonna 606–605 eKr. Hän teki tämän lähettämällä unen, mitä Babylonian kuningas ei voinut palauttaa mieleensä herättyään, mutta tuon unohdetun unen kauhu valtasi hänet. Hän lähetti hakemaan noidat, lumoojat, velhot ja kaldealaiset oppineet, jotka kaikki olivat Saatana Perkeleen, ”tämän maailman jumalan”, palvelijoita, selittämään unta. He pyysivät ensin saada tietää, mikä uni oli. Koska raivostunut kuningas ei voinut kertoa sitä heille, niin hän määräsi kaikki Babylonian viisaat miehet surmattaviksi. Näihin kuului Danielkin ja hänen kolme toveriaan. – Dan. 2:1–13.
10. Miten Daniel sai tietää unen ja sen selityksen, ja millä sanoilla hän siunasi Jehova Jumalaa?
10 Ollessaan kasvoista kasvoihin teloittajan kanssa Daniel pyysi saada nähdä kuninkaan ja anoi sitten teloituksen lykkäystä, jotta hän voisi saada tietoonsa unen ja antaa kuninkaalle sen selityksen. Daniel ja hänen kolme toveriaan rukoilivat yhdessä Jehova Jumalaa. Vastaus rukoukseen tuli, ja koko maailmalle tärkeä salaisuus paljastettiin Danielille yönäyssä. Kiitollinen Daniel siunasi Jehovaa sanoen: ”Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima. Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen. Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valkeus asuu hänen tykönänsä”. (Dan. 2:12–22) Nyt käymme tarkastelemaan tätä suurta salaisuutta.
11. Miten Daniel antoi kunnian Jehovalle kuninkaan edessä, ja miksi sillä, mitä hän nyt sanoi, on mitä suurin merkitys meille?
11 Daniel vietiin Babylonian kaikkien viisaitten miesten pelastukseksi kuninkaan eteen. Se, mitä hän sanoi, on mitä tärkeintä meille nykyään, sillä hän lausui, että ”on Jumala taivaassa; hän paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille, mitä on tapahtuva aikojen lopussa. . . . Kun sinä, kuningas, olit vuoteessasi, nousi mieleesi ajatus, mitä tämän jälkeen on tapahtuva; ja hän, joka paljastaa salaisuudet, ilmoitti sinulle, mitä tapahtuva on.” (Dan. 2:27–29) Me elämme niitä tärkeitä aikoja, mitkä sisältyvät Nebukadnessarin unen täyttymykseen!
12. Mikä se uni oli, minkä Daniel palautti kuninkaan mieleen?
12 Daniel kielsi kaiken oman viisautensa palauttaessaan nyt tämän unohdetun unen kuninkaan mieleen: ”Sinä näit, kuningas, katso, oli iso kuvapatsas. Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea. Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea. Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare – ei ihmiskäden voimasta – ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.” (Dan. 2:31–35) Babylonian kuningas tunsi hämmästyneenä kuvauksen, mutta mitä se kaikki merkitsi?
13. Kenen Daniel selitti kultaisen pään olevan ja miksi?
13 ”Tämä oli se uni, ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen,” lausui Daniel puhuessaan itsensä ja kolmen toverinsa puolesta, jotka olivat liittyneet hänen kanssaan rukoilemaan yhdessä. ”Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian ja jonka käteen hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, ja kedon eläimet ja taivaan linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultainen pää.” – Dan. 2:36–38.
14. Jos Nebukadnessar esitti kuvaannollisena kultaisena päänä näkymätöntä hallitsijaa, niin mitä ruumiin metalliosat esittäisivät, ja missä määrin tämä olisi profeetallinen kuvapatsas?
14 Merkitsikö tämä sitä, että Nebukadnessar oli henkilökohtaisesti se pää? Vai puhuiko selittäjä Daniel todellisuudessa jostakusta muusta kuin Nebukadnessarista, todellisesta kultaisesta päästä, näkymättömästä hallitsijasta, jota Babylonian kuningas esitti? Ja esittikö pään alla oleva metalliruumis tuon salaperäisen kulissientakaisen pään alaisuudessa olevaa eri tasoja käsittävää järjestöä, vai tuollaista eritasoista järjestöä itsensä Nebukadnessarin alaisuudessa? Jos niin on, niin oliko tuo kuvapatsas jo kokonaan olemassa, lukuunottamatta, sanokaamme, osaa rautasääristä ja rautaa ja savea olevista jaloista? Mikäli näin on, niin tämä unikuvapatsas oli pääasiassa paikallaan oleva kuva jostakin jo olemassa olevasta eikä profeetallinen, paitsi rautasäärien ja jalkojen osalta. Ja jos Nebukadnessar kultaisena päänä esitti kulissien takana olevaa näkymätöntä persoonaa, niin hopearinnan ja -käsivarsien on täytynyt kuvata tuon näkymättömän pään alaisen järjestön ylintä tasoa; vaskivatsan ja -lanteitten on täytynyt kuvata järjestön lähinnä alempaa tasoa; ja rautasäärien ja osaksi rautaa ja osaksi savea olevien jalkojen on täytynyt esittää tuon järjestön alinta tasoa tai alimpia tasoja, tämän alimman eli rautatason ollessa jo ainakin osaksi kehittynyt. Mitä tästä seuraisi?
15. Koska kultainen pää kuvaisi tästä näkökulmasta katsottuna Nebukadnessaria, niin mitä muut kuvan osat kuvaisivat?
15 Tältä näkökannalta, että kultainen pää kuvasi Nebukadnessaria näkyvänä kuningasten kuninkaana, tuon kultaisen pään alaisuudessa oleva metalliruumis kuvaisi Nebukadnessarin alaista näkyvää järjestöä, mikä oli jo olemassa ja ainakin suurimmalta osaltaan toiminnassa. Kultaisen pään alla olevat hopeainen rinta ja hopeaiset käsivarret kuvaisivat sen tähden heti itsensä Nebukadnessarin alapuolella olevaa hallitusjärjestöä; vaskivatsa ja -lanteet kuvaisivat sitä hallitusjärjestöä, mikä on yläpuolella olevan hopeaisen tason alaisuudessa eikä suoranaisessa yhteydessä hallituksen päähän, Nebukadnessariin; ja rautasääret ja osaksi rautaa ja osaksi savea olevat jalat kuvaisivat hallitusjärjestön alinta tasoa tai alimpia tasoja, mitkä ovat kauimpana hallituksen päästä. Mutta mitä tämä kuitenkin merkitsisi?
16. Mutta miten tämä liittäisi Danielin ja hänen kolme toveriaan kuvapatsaaseen, ja mitä näkymättömän järjestön osaa he näin ollen edustaisivat?
16 Tämä merkitsisi sitä, että tuo hopeainen rinta ja nuo hopeaiset käsivarret kuvasivat Danielia ja hänen kolmea toveriaan mahdollisesti yhdessä joidenkuiden harvojen muiden babylonialaisten virkamiesten ohella. Miksi niin? Koska heti, kun Daniel oli selittänyt unen oikein, ”kuningas korotti Danielin ja antoi hänelle paljon suuria lahjoja ja asetti hänet koko Baabelin maakunnan herraksi ja kaikkien Baabelin viisaitten ylimmäiseksi päämieheksi. Ja Danielin anomuksesta kuningas antoi Sadrakin, Meesakin ja Abednegon hoitoon Baabelin maakunnan hallinnon. Mutta Daniel jäi kuninkaan hoviin.” (Dan. 2:48, 49) Näin ollen olisivat tuhottavan kuvapatsaan hopeainen rinta ja hopeaiset käsivarret kuvanneet Danielia ja hänen kolmea toveriaan. Hehän edustivatkin todellisuudessa näkyväisinä ylintä hopeatasoa tuossa Nebukadnessarin, kultaisen pään, kuvaaman näkymättömän hallitusvallan mahtavassa järjestössä. Tämä ei voisi olla oikea käsitys eikä selitys tuosta metallikuvapatsaan merkityksestä, koska Daniel ja hänen kolme toveriaan eivät ole osa siitä järjestöstä, mikä on tuomittu kärsimään unessa nähdyn kuvapatsaan hävitys.
(Jatkuu)
[Alaviitteet]
a Tämä on yksi niistä 134 kohdasta, joissa juutalaiset jäljentäjät (hepr. sooferiim) sanovat muuttaneensa alkuperäisen heprealaisen tekstin kuulumaan Adonai (”Herra”), sen sijaan että olisivat kirjoittaneet Jehovah tai Jahveh (”Jehova”).