36 osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”

Se Pohjan kuninkaan ja Etelän kuninkaan välinen tuhansien vuosien pituinen taistelu, mikä on ennustettu Danielin 11. luvussa, piti saatettaman loppuunsa sen jälkeen kun Miikael, taivaallinen Ruhtinas, joka seisoi Danielin kansan puolella, nousi Valtakunnan voimassa. Koska ruhtinas Miikael on sama kuin nykyinen kirkastettu Herra Jeesus Kristus, niin Miikaelin nouseminen taivaallisessa Valtakunnassaan tapahtui ”kansain määräaikojen” lopussa vuonna 1914 jKr. Hän herätti uskollisten seuraajiensa jäännöksen sen kuolemankaltaisesta toimettomuuden tilasta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä maan päällä, sodan, mikä ilmaisi hänen taivaallisen hallituksensa alun, ja asetti jäännöksen valistamaan kaikkiin kansoihin kuuluvia ihmisiä perustetun Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisen välityksellä. Nämä herätetyt kristityt tutkivat Jumalan pyhän hengen ohjaamina Jumalan Sanaa, ja hän siunasi heitä hengellisen tiedon alati laajenevalla kasvulla. Hänen Miikaelin välityksellä antamansa käskyn kuullessaan he nousivat ja alkoivat vuodattaa Jumalan paljastetun totuuden valoa loistaen täten kuin kirkkaasti säteilevä aurinko kääntääkseen ”muiden lampaitten” suuren joukon vanhurskauteen.

PROFEETALLISET ”AJAT” JA ”PÄIVÄT”

 9. Missä Daniel oli saadessaan tämän näyn, ja minkä kysymyksen hän kuuli tehtävän?

⁹ Kun Daniel sai viimeisen näyn Persian kuninkaan Kyyroksen kolmantena vuonna, niin hän oli Tigris-virran varrella Mesopotamiassa, mitä virtaa nimitettiin muinoin Hiddekeliksi. (Dan. 10:4) Näyn jälkeen hän sai aikamittoja, mitkä kiinnostavat kovasti meitä, jotka etsimme onnea tämän maailman ”lopun aikana”. Hän sanoo: ”Ja minä, Daniel, näin, ja katso, siellä seisoi kaksi muuta, toinen virran tällä rannalla, toinen virran tuolla rannalla. Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: ’Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?’” (Dan. 12:5, 6) Enkeli, joka ilmestyi kuin pellavaan pukeutunut mies ja joka oli ihmeellisesti Tigris-virran vetten yläpuolella, oli Miikaelin toveri, se enkeli, joka oli tuonut näyn Danielille vastaukseksi hänen rukoukseensa. Kaksi muutakin enkeliä ilmestyi, toinen samalla virran rannalla, missä Daniel oli. Danielin hyödyksi, mutta erityisesti meidän hyödyksemme nykyään, toinen näistä kysyi siltä enkeliltä, joka oli tuonut näyn Danielille, miten kauan olisi aikaa ”näitten ihmeellisten asiain loppuun”, so. miten kauan menisi, ennen kuin näyn ihmeelliset yksityisseikat täyttyisivät kokonaisuudessaan. Me kuuntelemme nyt Danielin kanssa:

10. Minkä vastauksen Daniel kuuli kysymykseen, ja miten vastaus varmistettiin täyttymyksen suhteen?

¹⁰ ”Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: ’Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus [pyhän kansan voiman murskaaminen, Le] on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät.’” (Dan. 12:7) Tämä aikaennustus on vannottu Kuolemattoman Jumalan, iankaikkisuuden Kuninkaan, Jehovan, nimessä. Sen vannominen molemmat kädet nostettuina taivasta kohti näyttäisi tekevän vannotun valan kaksinverroin lujaksi. Kuitenkin tämä molempien käsien nostaminen valassa auttoi kummallakin puolella Tigris-virtaa olevan näkemään kohotetun käden. Täten vannottuna tämän aikaennustuksen toteutuminen on aivan yhtä varma kuin että Jehova elää kuolemattomana.

11. Mitä aikalaskua tässä täytyy tarkastella, ja onko se kirjaimellinen vai kuvaannollinen, ja mitä ennen se ei voinut alkaa?

¹¹ Lasku ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa” täytyy ottaa tässä huomioon. ”Ajaksi” tässä käännetty heprealainen sana on käännetty ”määräajaksi” aikaisemmin Danielin 8:19:nnessä (As) ja merkitsee aikakautta. Miten pitkää aikakautta? Amerikkalainen käännös kääntää koko hepreankielisen ilmaisun sanoilla ”vuosi, vuodet ja puoli vuotta”, James Moffattin käännös taas sanoilla ”kolme vuotta ja puoli vuotta”. Koska tämä koko aikakausi sisältyy ”lopun määräaikaan”, mikä alkoi vuonna 1914 (jKr.), niin sen kauden täytyy olla kirjaimelliset kolme ja puoli vuotta. Sitä ei voida alkaa laskea varhemmin kuin ”lopun määräajan” alusta syksyllä tuona vuonna 1914.

12. Mitä Danielin 7:25:nnessä olevaa aikakautta tämä aikakausi vastaa, ja miten järjestötyö lamaantui sen huippukohdassa tavalla, mikä ei ole toistunut?

¹² Kun nämä kolme ja puoli vuotta päättyvät, niin on Jehova Jumalan pyhän kansan, hänen pyhiensä, hänen pyhäkköluokkansa, voiman murskaaminenkin päättyvä.a Tämä aikakausi vastaa epäilemättä Danielin 7:25:nnessä kuvaannollista sarvea, anglo-amerikkalaista kaksoismaailmanvaltaa, ja sen toimeenpanemaa pyhäkköluokan häpäisyä koskevaa yhtä pitkää aikakautta: ”Hän . . . hävittää Korkeimman pyhiä. . . . ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.” Näiden kolmen vuoden ja kuuden kuukauden havaittiin alkaneen marraskuun ensipuoliskolla vuonna 1914 ja päättyneen toukokuun 7. päivänä vuonna 1918.b Tuona jälkimmäisenä päivänä Etelän kuningas, joka käsitti Englannin ja Amerikan sotaliittolaisina, meni äärimmäisyyteensä antaessaan Jehovan pyhäkköluokalle murskaavan lyönnin iskemällä Jehovan antautuneen näkyvän järjestön huippuun, so. Brooklynissä, New Yorkissa, olevaan keskuspäämajaan ja käymällä käsiksi Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidenttiin sekä sen sihteeri-rahastonhoitajaan ja katkaisemalla Seuran Brooklynin-päämajan yhteydet sen toisissa maissa oleviin haaratoimistoihin ja asiamiehiin. Kesäkuun 20. päivänä 1918 sanotut virkailijat sekä kuusi muuta huomattavaa henkilöä raamatullisessa julistustyössä tuomittiin 80 vuoden vankeuteen. Kaikki heidän veljensä ympäri maailmaa olevassa pyhäkköluokassa olivat järkyttyneitä, murheissaan ja masentuneita. Tämä lamautti Jehovan pyhäkön järjestötyön tavalla, mikä ei ole sen koommin koskaan toistunut, ei edes toisen maailmansodan aikanakaan.

13. Kuka oli tämän murskaamistyön takana, ja mikä ilmaisee, että hänen murskaamisvoimansa on loppunut?

¹³ Tämän Jehovan pyhien murskaamisen takana oleva päätekijä oli Saatana Perkele, joka väittää omistavansa kaikki tämän maailman valtakunnat ja niiden loiston. (Matt. 4:8, 9; Luuk. 4:5, 6) Kun Miikael nousi vuonna 1914, oli sota taivaassa alkanut Perkeleen ja hänen paholaistensa ajamiseksi pois. Miikael voitti hänet, ja on Raamatun perusteella syytä uskoa, että Saatana Perkele singottiin maan seutuville maaliskuun 26. päivänä 1918 vietettyyn Herran illalliseen mennessä. Koska hän nyt tietää, että ”hänellä on vähän aikaa” enää, ennen kuin hänen päänsä murskataan Harmagedonin taistelussa, niin hän on hyvin vihainen, erityisesti pyhäkköluokan jäännökselle. Hän on käynyt sitä vastaan sotaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. (Ilm. 12:7–17) Mutta hän ei ole tähän mennessä pystynyt näyttämään sellaista järkyttämisvoimaa, mitä hänen sallittiin osoittaa vuonna 1918. Eikä hän järkytäkään Jehovan pyhäkköä sen ”Ihanassa maassakaan” näytellessään Maagogin Googin osaa ja tullessaan pohjoisesta kaikkine näkyvine ja näkymättömine sotajoukkoineen hävittämään pyhää jäännöstä ja ”muita lampaita”. Hänet itsensä muserretaan. Hänen murskaamisvoimansa on loppunut. – Hes. 38:1–39:16.

14. Koska kolme ja puoli aikaa ovat päättyneet, niin minkä muiden asioitten täytyy myös loppua aikanaan, ja miksi Daniel ei saanut ymmärtää kuulemiaan asioita eikä niitä ole ymmärretty ennen kuin vasta nyt?

¹⁴ Koska kolmen ja puolen ajan kausi päättyi vuonna 1918, niin näyn muidenkin tärkeitten seikkojen on täytynyt tulla ”loppuun” eli toteutua määräaikanaan. Profeetta Daniel ei voinut silloin tulkita näyssä näkemiensä asioitten merkitystä. Hän tunnustaa: ”Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt, ja minä sanoin: ’Herrani, mikä on oleva näitten päätös?’ Niin hän sanoi: ’Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti. Monet puhdistetaan, kirkastetaan [valkaistaan, Jj] ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.” (Dan. 12:8–10) Daniel meni kuolemaan jonkin aikaa sen jälkeen kun hän oli kirjoittanut muistiin näyn noin vuonna 537 eKr., mikä sulki sanat ja sinetöi kirjan.

15. Ketä on käytetty tämän kirjan avaamisessa meille, ja mitä meidän täytyy tehdä ollaksemme niiden taidollisten joukossa, jotka ymmärtävät?

¹⁵ Jeesus Kristus osoitti maan päällä ymmärtävänsä erinomaisesti Danielin kirjaa. Jumala käyttää häntä tänä ”lopun aikana” vuoden 1914 jälkeen avaamaan nuo sanat kuin tiedon ja opetuksen lähteen sekä vapauttamaan sinetistään kirjan koko merkityksen. (Ilm. 5:1–5) Haluammeko me ymmärtää tämän kirjan ihmeellisine viittauksineen meidän aikaamme? Jos haluamme, niin meidän täytyy silloin Jehovan avulla Kristuksen välityksellä puhdistautua tästä maailmasta, meidän täytyy valkaista itsemme vanhurskaudella Karitsan veressä, ja meidät täytyy koetella, olemmeko me vilpittömästi antautuneet Jehova Jumalalle ja hänen valtakunnalleen. Ainoastaan raamatullisesti taidollisten sallitaan ymmärtää Danielin kirja ja muukin Raamattu. Mutta yksikään jumalattomista ei voi ymmärtää eikä tule ymmärtämään sitä eikä saamaan pelastusta. He menevät näinä arveluttavina aikoina, joista on vaikea selviytyä, eteenpäin jumalattomuudessaan, varsinkin Jehovan todistajia vastaan, kunnes heidät hävitetään onnettomina Jumalaa vastaan taistelijoina. – 2. Tim. 3:1–5.

1 290 PÄIVÄÄ

16, 17. a) Kenen ”lopun aika” tämä on? b) Milloin on alettava laskea 1 290 päivän aikaa?

¹⁶ Jehovan pyhän kansan voiman järkyttäminen eli murskaaminen vuonna 1918 ei tuhonnut sitä. Tämä ei ole pyhäkköluokan, vaan Pohjan kuninkaan ja Etelän kuninkaan sekä kaikkien puolueettomien kansojen ”lopun aika”. Se on vapautuksen aika pyhäkköluokalle ja ”muille lampaille”, jotka palvovat sen kanssa. Sanottuaan, että nämä hengellisesti taidolliset ymmärtävät, Jehovan enkeli lisäsi: ”Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää.” – Dan. 12:11.

¹⁷ Tämä Jumalalle annettavan ylistyksen jokapäiväisen uhrin poisottaminen oli ennustettu jo Danielin 8:11:nnessä. Se tapahtui vuonna 1918, jolloin aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa täyttyivät.c Jokapäiväisen eli jatkuvan uhrin keskeytystila jatkui seuraavaan vuoteen, maaliskuun 26. päivään 1919, jolloin Vartiotorni-Seuran presidentti, sihteeri-rahastonhoitaja ja kuusi muuta vankitoveria vapautettiin takausta vastaan. ”Hävityksen kauhistuksen” asettaminen tapahtui, kun ”pedon kuvan”, Jumalan valtakunnan inhottavan korvikkeen, Kansainliiton, palvominen alkoi kristikunnan uskontojärjestöjen toimesta. Tämä aikamäärä oli tammikuun loppu vuonna 1919 Amerikan Kristuksen kirkkojen liittoneuvoston toiminnan perusteella.d Tähän jälkimmäiseen aikaan tultaessa olivat kummatkin näistä kahdesta mainitusta asiasta tapahtuneet. Näin ollen tämä on se ajankohta, mistä tulee laskea.

18. Milloin Miikael vapautti kansansa noihin 1 290 päivään nähden, ja kuinka pitkää aurinkoaikaa nuo 1 290 päivää vastaavat?

¹⁸ Kun nuo 1 290 päivää olivat alkaneet, niin suuri enkeliruhtinas Miikael vapautti kansansa maaliskuussa vuonna 1919. Huhtikuun 13. päivänä 1919 yli 17 961 vietti Herran illallista kaikkialla maailmassa.e 1 290 päivän loppuosassa järjestettiin Jumalan pyhän järjestön työ uudelleen, parannettiin ja vahvistettiin sitä maapallonlaajuista todistamista varten, mikä piti antaa ennen kuin täydellinen loppu tulisi tälle vanhalle asiainjärjestelmälle. Mitä tapahtui aikanaan sellaista, mikä ilmaisi huomattavasti noiden Jumalan laskemien päivien päättymisen? Näitä 1 290 päivää täytyy käsitellä kuukalenterin mukaan. Jumalan ennustus pitää siitä syystä kuukautta kolmekymmentä päivää pitkänä keskimäärin. 1 290 päivää ovat täsmälleen kolmekymmentä päivää eli yhtä kuu-kuukautta pitempi ajanjakso kuin 1 260 päivää ennustuksessa. Ilmestyskirjan 11:2, 3 osoittaa selvästi, että 1 260 päivää ovat sama kuin 42 kuukautta. 42 kuukautta tekee kolme vuotta ja kuusi kuukautta. Näihin kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen ei vaikuta ennustuksessa mikään karkausvuosi eikä juutalainen Adar-vuosi, missä lisätään kolmastoista kuu-kuukausi juutalaiseen kalenteriin kuuvuosijaksojen saattamiseksi aurinkovuosijaksojen pituisiksi. Koska 1 260 päivää ovat ennustuksessa yhtä kuin kolme vuotta ja kuusi kuukautta, niin 1 290 päivää ovat kolme vuotta ja seitsemän kuukautta. Milloin nämä kolme vuotta ja seitsemän kuukautta päättyvät, kun lasketaan vuoden 1919 tammikuusta lähtien?

19. Mikä sähköistävä sanoma esitettiin noiden 1 290 päivän lopulla, ja mihin tuomintatyöhön huomiomme kiinnitettiin?

¹⁹ Ne tuovat meidät elokuun loppuun ja syyskuun alkuun vuonna 1922. Syyskuun ensipuoliskolla vuonna 1922 kajahtivat sähköistävät sanat: ”Olkaa Herran uskollisia ja totisia todistajia. Menkää eteenpäin taistelussa, kunnes Babylonin joka ainoa jälki on hävitetty. Julistakaa sanomaa kaikkialla. Maailman täytyy tietää, että Jehova on Jumala ja että Jeesus Kristus on kuningasten Kuningas ja herrain Herra. Tämä on kaikkien päivien päivä. Katsokaa, Kuningas hallitsee! Te olette hänen julkisia edustajiaan. Sen tähden julistakaa, julistakaa, julistakaa Kuningasta ja hänen valtakuntaansa.” Tämä tapahtui Jehovan todistajain yhdeksänpäiväisen kansainvälisen konventin Päivänä (syyskuun 8:ntena) Cedar Pointissa, Ohiossa, Vartiotorni-Seuran presidentin aiheesta ”Valtakunta” pitämän puheen lopussa. J. F. Rutherford todisti tässä puheessa Raamatulla ja tosiseikoilla, että Jehovan ”liiton sanansaattaja” oli tullut temppeliin, hengelliseen pyhäkköön, keväällä vuonna 1918 tuomitsemistyöhön. Tuomio, minkä piti ”alkaa Jumalan huoneesta”, oli nyt käynnissä! (1. Piet. 4:17; Mal. 3:1–5) Tämän kristittyjä kohdanneen tuomion ilmaisemiseksi hyväksyttiin päätös.

20. Mikä tuomionilmaisu nimikristityille saatettiin sitten julkisuuteen, ja mikä sarja alkoi täten?

²⁰ Presidentti Rutherford piti sunnuntai-iltapäivällä, syyskuun 10:ntenä, yleisen esitelmänsä haasteen antavasta aiheesta ”Miljoonat nykyään elävät eivät kuole koskaan”. Sen lopussa hän esitti päätöksen, minkä nimi oli ”Haaste maailman hallitsijoille” ja minkä 18 000–20 000 läsnäolijaa hyväksyi suosionhuudoin. Tämä ilmoitti kansoille, että ”kansain määräajat” olivat päättyneet vuonna 1914; että Kristuksen hallitsema Jumalan valtakunta oli perustettu taivaassa; että Kansainliitto oli petos ja että sen ”täytyy epäonnistua, koska Jumala on niin säätänyt”; että Jehovan Messiaan valtakunta on ihmiskunnan kaikkien vaikeuksien täydellinen parannuskeino; ja että ihmiset saavat elää jatkuvasti kuolematta milloinkaan maan päältä, kun he tottelevat tämän vanhurskaan valtakunnan lakeja.f Tämä rohkea päätös oli ensimmäinen seitsemän päätöksen sarjasta, mitkä hyväksyttiin Jehovan todistajain vuotuisissa yleisissä konventeissa vuodesta 1922 vuoteen 1928. Nämä päätökset vuodatettiin kuin vitsaukset luopiokristikunnan yli. Ensimmäistä päätöstä, ”Haastetta”, levitettiin kaikkiaan 45 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti monilla kielillä.

(Jatkuu)

[Alaviitteet]