21. luku
Jumalan messiaanisen valtakunnan taivaallinen syntymä
1. a) Millainen nainen ilmaantuu ensi kerran Johanneksen ilmestysnäyssä? b) Mitkä seikat johtavat hänen ilmaantumiseensa näyssä?
SIINÄ näkyjen saatossa, joka annettiin apostoli Johannekselle Patmoksen saarella, ilmaantuu nyt ensimmäisen kerran nainen taivaassa. Tuo salaperäinen hahmo ei ole ”tuo nainen, Iisebel”, joka mainitaan aikaisemmin Ilm. 2:20:ssä maallisen Tyatiran seurakunnan yhteydessä. Hän on hyväksytty ”vaimo”, hän on kunniallisessa avioliitossa ja tuottaa avioliitostaan hyvää hedelmää. Se salaisuus, kuka hän on, voidaan ratkaista sen perusteella, mitä apostoli Johannes kertoo meille hänestä. Ennen kuin Johannes kertoo hänestä, hän on kuullut seitsemännen enkelin puhaltavan pasuunaansa ja hänelle on näytetty ”Jumalan salaisuuden” täyttyminen ja hän on nähnyt todistuksen siitä, että Jehova Jumala, Kaikkivaltias, hallitsee taivaallisessa temppelipyhäkössään. Tämän jälkeen, kuten Johannes meille kertoo, ”näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä. Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää [synnytyskivuissaan ja -tuskissaan, Um].” – Ilm. 12:1, 2.
2. a) Miten näky raskaana olevasta vaimosta auttaa meitä tietämään, kenen vaimo hän on? b) Miten Luoja on hänen aviomiehenään varannut hänelle vaatetuksen, kaunistuksen ja opastuksen?
2 Tämän taivaallisen ”vaimon” tunnistamiseksi ei anneta apua siten, että ilmoitettaisiin hänen nimensä. Häntä ei sanota Siioniksi – se on sen vuoren nimi, jolla Jumalan Karitsan nähdään seisovan 144000 uskollisen seuraajansa kanssa, joiden otsaan on kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi, kuten Ilm. 14:1–4 esittää. Häntä ei sanota Jerusalemiksi tai Uudeksi Jerusalemiksi, sillä se on Karitsan vaimon nimi, hänen, jonka muodostavat nuo 144000 seuraajaa. (Ilm. 21:2, 9–14) Mutta se, joka ottaa vastaan tämän ”vaimon” synnyttämän lapsen, ilmaisee sillä olevansa hänen aviomiehensä ja osoittaa naisen olevan hänen vaimonsa. Hän on sen vertauskuvallisen auringon Luoja, jolla vaimo on vaatetettu, ja sen vertauskuvallisen kuun Luoja, joka on vaimon jalkojen alla, ja niiden vertauskuvallisten kahdentoista tähden Luoja, joilla vaimon pää on seppelöity. Niin kuin aviomies on velvollinen varaamaan vaatetuksen, kaunistuksen ja opastuksen vaimolleen, niin Luoja varasi ”vaimolleen” taivaallista hengellistä valoa vaatetukseksi ja jotta vaimo loistaisi sen avulla päivällä ja vaeltaisi sen avulla yön läpi ja jotta se kaunistaisi häntä seppeleenä yöllä.
3. Mitä ne kaksitoista tähteä edustavat, joilla vaimo oli seppelöity?
3 Tähdet loistavat yöllä. Se, että tähtiä, joilla vaimo oli seppelöity, oli kaksitoista, osoittaa, että tuo valo on järjestövaloa, sillä kaksitoista on vertauskuva järjestön kokonaisuudesta eli hallituksen täydellisyydestä. Tämä merkitys voidaan havaita siitä, että hengellisen Israelin sukukuntia on kaksitoista, että Karitsalla on myös kaksitoista apostolia, ja pyhällä kaupungilla, Uudella Jerusalemilla, on kaksitoista porttia, kolme sen kullakin neljällä sivulla, ja että itse kaupunki on perustettu kahdelletoista perustukselle, joissa on apostolien nimet. (Ilm. 7:4–8; 21:12–14, 19–21) Taivaallisella ”vaimolla” on järjestövaloa yhtä hyvin kuin hengellisen Israelin ’kahdellatoista sukukunnalla’ täällä maan päällä. – Jaak. 1:1.
4. a) Mistä vaimo on ”merkki”? b) Mikä muu ennustus osoittaa, että Jehovalla on ”vaimo”, ja mitä Jeesuksen sovellutus tästä ennustuksesta paljastaa?
4 Tämä taivaassa oleva vaimo on ”merkki”-vaimo, ”suuri merkki” eli vertauskuva jostakin. Mistä? Luojan valistuneesta taivaallisesta järjestöstä siinä mielessä, että se on hänen ”vaimonsa”. Ajatus siitä, että Jumalalla on järjestö-”vaimo”, ei ole suinkaan uusi, sillä yli 800 vuotta ennen kuin apostoli Johannekselle annettiin ilmestys, profeetta Jesaja henkeytettiin kirjoittamaan vaimonkaltaiselle kaupungille: ”Hän, joka sinut teki, on sinun aviomiehesi, Herra Sebaot on hänen nimensä, . . . Sinun lapsesi ovat kaikki Herran opetuslapsia, ja suuri rauha on sinun lapsillasi oleva.” (Jes. 54:5, 6, 13) Jeesus Kristus itse lainasi noita sanoja ja sovelsi ne uskollisiin seuraajiinsa. (Joh. 6:44, 45) Näin osoitettiin, että Jehova Jumalan taivaallisella ”vaimolla” oli oleva lapsia, poikia. Taivaan uskolliset pyhät enkelit olisivat niitä jäseniä, jotka muodostaisivat tuon ”merkki”-vaimon.
5. a) Mitä sillä ilmaistaan, että taivaallinen vaimo huusi synnytyskivuissa? b) Mitä tämä taivaallinen syntymä merkitsi taivaassa asuville?
5 Hedelmättömyyden häpeä ei liity Jehovan ”vaimoon”. Apostoli Johannes näki, että ”hän oli raskaana”. Mutta mitä hän tarkoittaa sanoessaan, että hän ”huutaa synnytyskivuissaan ja -tuskissaan”? (Ilm. 12:1, 2, Um) Järjestö-”vaimo” tiesi, että hänen oli pian aika synnyttää lapsi, sillä synnytyskivut olivat jo yllättäneet hänet. Ihmisen syntymä tiedetään tavallisesti etukäteen, koska se tapahtuu yhdeksän kuukauden eli 40 viikon päästä jälkeläisen hedelmöitymishetkestä. Jumalan taivaallinen vaimonkaltainen järjestökin tiesi likimääräisen ajan, milloin lähestyvä synnytys oli tapahtuva; taivaassa olevat vihollisetkin tiesivät sen. Taivaallinen syntymä merkitsi uuden asiainjärjestelmän alkamista kaikille Jumalan pyhille enkeleille, myös hänen ainosyntyiselle Pojalleen, Jeesukselle Kristukselle. Se merkitsi ehdottomasti suurta muutosta taivaallisessa hallinnossa, perusteellista muutosta taivaallisessa organisaatiossa. Se oli aiheuttava kuohuntaa.
6. Mitä muutos kuningaskuntaan merkitsi Israelin kahdelletoista sukukunnalle profeetta Samuelin päivinä?
6 Kun profeetta Samuelin päivinä muinaisessa Israelissa tapahtui muutos hallinnossa Jehova Jumalan herättämien tuomareiden hallinnosta Jehova Jumalan alaisen näkyvän maallisen kuninkaan hallintoon, niin se merkitsi perinpohjaista muutosta Israelin kahdelletoista sukukunnalle. Profeetta Samuel varoitti etukäteen kansaa niistä rajoittavista muutoksista, joita hallinnon muutos merkitsisi. Vaikka kansa, joka halusi muutosta ja oli innokas muutokseen, suostui noihin muutoksiin, niin se aiheutti todellisuudessa epäilemättä paljon kansallista tuskaa, kuten Samuel oli ennalta varoittanut. (1. Sam. 8:7–22; 12:1–13:2) Sen jälkeen ei kenenkään sallittu enää tehdä sitä, mikä hänen omissa silmissään oli oikein, vaan jokaisen oli mukauduttava kuninkaalliseen hallitukseen. – Tuom. 21:25.
7. Mitä taivaassa tapahtui, kun ”kansain määräaikojen” päättymishetki läheni, koska siellä tiedettiin tarkalleen niiden päättymisvuosi, ja mikä ratkaisu oli taivaan asukkaitten tehtävä?
7 Läheisesti muistuttaen tuota muinaista esikuvaa vaati muutos taivaan hallintotyypissä myös tarvittavia muutoksia asiain rakenteessa ja kulussa. Aika, jolloin pakanain aikojen eli ”kansain määräaikojen” (Um) oli määrä päättyä, tiedettiin etukäteen vuodelleen. Se tiedettiin jopa vuosikymmeniä etukäteen täällä maan päällä Jumalan sanan ja sen aikataulun tutkimisen perusteella. (Luuk. 21:24) Kun pakanain aikojen päättymishetki lähestyi, taivaallisen sekä maallisen hallinnon muutoksen toteuttamiseksi oli suoritettava asianmukaiset valmistelut. (Ef. 1:8–11) Niiden, jotka joutuisivat tämän uuden hallinnon alaisuuteen, oli päätettävä, alistuvatko he siihen vai eivät.
8. a) Millä tavalla taivaan uusi hallinto piti saattaa voimaan? b) Miten tämän uuden hallinnon syntymää edeltävä valmistelu oli taivaassa oleville kuin vaimon kestämät synnytyskivut?
8 Ei voitu odottaa, että uusi hallinto voisi astua voimaan järjestyksellisellä tavalla ilman, että sen hyväksi olisi tehty asiaankuuluvia ennakkovalmisteluja. Mitään poliittista kaappausta ei pitänyt tapahtua, ei mitään hallituksen ohjasten riistämistä kunnianhimoisen nousukkaan toimesta tai vallanhimoisen salaliittolaisryhmän aloitteesta, ei vallananastusta. Koska Jehova ei ole ”epäjärjestyksen . . . Jumala”, niin tämän piti olla muodollinen, asiallisesti hoidettu, asianmukaisesti järjestetty uuden hallinnon voimaan saattaminen. Koska tämän voimaan saattamisen piti tapahtua pakanain aikojen päättyessä, jotka ajat olivat alkaneet Jumalan voidellun kuninkaan kukistamisella muinaisessa Israelissa, niin tämä merkitsi, että Jumalan voidellun kuninkaan, hänen Kristuksensa, hallinto piti saattaa jälleen voimaan. Tämä aiheuttaisi suunnattoman koetuksen kaikille asianosaisille. Siksi valmistelut tämän uuden hallinnon muodollista, virallista syntymää varten aiheuttivat suurta kuohuntaa näkymättömissä enkelitaivaissa. Jumalan taivaalliselle vaimonkaltaiselle järjestölle tämä kokemus oli verrattavissa synnytyskipujen kestämiseen, tuskiin saattaa uuden hallinnon syntymä päätökseen, saada asia lopullisesti järjestykseen.
”TOINEN MERKKI”
9. Kuka odotti uuden hallinnon syntymää Jumalan vaimonkaltaisen järjestön ohella, kuten ilmenee siitä, mitä Johannes näki seuraavaksi näyssä?
9 Jumalan vaimonkaltaisen taivaallisen järjestön ulkopuolella oli eräs, joka kaikkien vallitsevien olosuhteitten perusteella tiesi etukäteen uuden hallinnon syntymän olevan tapahtumaisillaan ja odotti sitä ja oli paikkeilla. Apostoli Johannes kuvailee tuota odottajaa näillä sanoilla: ”Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua; ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.” – Ilm. 12:3, 4.
10. Mistä tulipunainen käärmeenkaltainen lohikäärme on ”merkki”?
10 Tuo pelottavan näköinen luomus on ”merkki”-lohikäärme, merkki eli vertauskuva jostakin. Se on kuin suunnaton merikäärme. (Jes. 27:1) Jo sen asenne osoittaa sen olevan Jumalan vihollinen, sillä se on Jumalan ”vaimon” ja hänen lapsensa vihollinen jo ennen tämän syntymää. Lohikäärme asettuu samaan asemaan kuin käärme, johon Jehova Jumala viittasi lausuessaan 1. Moos. 3:15:ssä esitetyn salaperäisen ennustuksensa: ”Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” Se on lohikäärmeen tavoin Nielijä, mutta seitsenkertaisessa mielessä, koska sillä on seitsemän päätä. (Jer. 51:34) Sen tulipunainen väri osoittaa sen olevan tuhoisa, kuluttava niin kuin tuli. Se on Saatanan vertauskuvallinen ”merkki”.
11. Mitä lohikäärmeen ”seitsemän päätä” tarkoittavat?
11 Mitä tarkoittavat tuon lohikäärmeen seitsemän päätä? Sitä, että seitsemän perättäistä poliittista maailmanvaltaa maan päällä on Saatanan johdon alaisuudessa ja että hän hallitsee niiden kautta; ne onkin lueteltu historiallisessa järjestyksessään Jumalan kirjoitetussa sanassa, Pyhässä Raamatussa. Nuo maailmanvallat, jotka kaikki ovat olleet Jehovan kansan vihollisia ja sortajia, ovat: 1) muinainen Egypti, 2) Assyria, 3) Babylonia, 4) Meedo-Persia, 5) Kreikka (Makedonia), 6) Rooma ja 7) maailmanvalta, joka on Raamatussa nimetön, mutta jonka myöhempi historia osoitti Ison-Britannian ja (pohjoisen pallonpuoliskon) Amerikan Yhdysvaltojen muodostamaksi kaksoismaailmanvallaksi. Se, että vertauskuvallisia ”päitä”, jotka älyllisesti valvovat vastaavia maailmanvaltoja, on ”seitsemän”, ilmaisee, miten täydellisesti Saatana valvoo poliittisesti ihmismaailmaa tämän seitsemän perättäisen maailmanvallan sarjan avulla.
12. Mitä lohikäärmeen ”kymmenen sarvea” vertauskuvaavat?
12 Pyhässä Raamatussa käytetään sarvea sekä hyökkäävän että puolustavan voiman vertauskuvana. Se, että lohikäärmeellä on kymmenen vertauskuvallista sarvea, kuvaa sen näkymättömän voiman täydellisyyttä, jota Saatana on käyttänyt maailman poliittisten hallitusten kautta. Jeesus sanoi häntä ”tämän maailman hallitsijaksi”. – Joh. 16:11, Um.
13. a) Mitä ”kolmas osa taivaan tähtiä” vertauskuvaa? b) Miten lohikäärmeen ”pyrstö” heitti ne alas maan päälle?
13 Tämän vertauskuvallisen lohikäärmeen pyrstökin on mahtava: ”Sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle.” (Ilm. 12:4) Nämä ”taivaan tähdet” edustavat sopivasti niitä kirkkaasti loistavia enkeleitä, jotka kuuluivat Jehovan pyhään taivaalliseen järjestöön, Jumalan taivaallisia henkipoikia. (Job 38:7) Kirjaimellisten tähtien oikea paikka on ylhäällä taivaalla, mutta vertauskuvallinen lohikäärme pyyhkäisi mahtavalla pyrstöllään nuo vertauskuvalliset tähdet alas oikeasta taivaallisesta asemastaan maan päälle. On sen tähden ilmeistä, että nämä ”taivaan tähdet” kuvaavat niitä enkeleitä, jotka itsekkäistä syistä ”eivät säilyttäneet valta-asemaansa” Jumalan pyhässä taivaassa, vaan ”jättivät oman asumuksensa” voidakseen asua aistillisesti yhdessä ihmisten kauniitten tyttärien kanssa täällä maan päällä. Siten nämä enkelit ’tekivät syntiä’ Jehova Jumalaa vastaan ja asettuivat vertauskuvallisen lohikäärmeen puolelle. (Juud. 6; 2. Piet. 2:4; 1. Piet. 3:19, 20; 1. Moos. 6:1–4) Epäilemättä Saatana käytti vaikutusvaltaansa ikään kuin ”pyrstöä” tämän aikaansaamiseksi. Sen avulla hän heitti heidät maan päälle ja erotti heidät Jumalan pyhästä järjestöstä.
14. a) Milloin Saatana sai nuo enkelit valvontaansa? b) Mitä nuo enkelit tekivät pakanain aikojen ollessa päättymäisillään vuonna 1914?
14 Tällä tavalla vertauskuvallinen lohikäärme, Saatana, sai itselleen ”enkeleitä” ”siemenekseen”. Hän ei niellyt heitä lohikäärmeen tavoin tuhotakseen tai hävittääkseen heidät, vaan heitti heidät alas mahtavalla pyrstöllään. Hän teki sen ennen Nooan ajan vedenpaisumusta ja siis ennen seitsemän maailmanvallan muodostumista, joita hän oli valvova ’seitsemän päänsä’ välityksellä, joissa on hänen seitsemän kuninkaallista ”kruunuaan”. Kun lohikäärme seisoi jatkuvasti Jumalan ”vaimon” edessä pakanain aikojen ollessa päättymäisillään vuonna 1914, niin on siis johdonmukaista, että lohikäärmeen enkelitkin seisoivat hänen takanaan rintamassa auttaakseen häntä, kun hän koettaisi ’niellä’ vaimon ”lapsen” sen syntyessä estääkseen uuden hallinnon.
15. Miten paljon noita vastustavia enkeleitä mahdollisesti on, koska ne ovat ”kolmas osa taivaan tähtiä”?
15 Näihin vastustaviin enkeleihin kuului ”kolmas osa taivaan tähtiä”, vähemmistö tähdistä, mutta kuitenkin huomattava määrä niistä, varsinkin kun murtolukua ”kolmas osa” käytetään vertauskuvaamaan painotusta. ”Suuren, tulipunaisen lohikäärmeen”, ”demonien hallitsijan”, valvonnassa saattoi siis olla kymmeniätuhansia, legioonittain näitä demoneja. – Mark. 5:9–15; Matt. 12:24, Um.
VALTAISTUIMELLE MÄÄRÄTYN LAPSEN SYNTYMÄ
16. Mitä näky osoittaa siitä, kykenikö lohikäärme tekemään tyhjäksi syntymään liittyvän Jumalan tarkoituksen?
16 Vaikka lohikäärme oli valppaana tehdäkseen tyhjäksi tuohon syntymään liittyvän Jumalan tarkoituksen, niin taivaassa tapahtui määräaikana täydellinen syntymä, sillä odotetun jälkeläisen Isä oli täydellinen, kuten myös hänen vaimonsa, äitijärjestö. Mutta kuka sai lapsen – Jumala, kuninkaallinen Isä, vai vertauskuvallisen lohikäärmeen ”seitsemän pään” ahnas kita? Apostoli Johanneksen kertomus Ilm. 12:5, 6:ssa antaa tapahtumista virallisen tiedotuksen: ”Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja [kansoja, Um] rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö. Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.” Äiti pääsee lohikäärmettä pakoon, samoin lapsi.
17. Miksi lohikäärme halusi kiihkeästi ”niellä” tuon ”poikalapsen”?
17 Ei ole syytä hämmästyä, että lohikäärme halusi kiihkeästi ”niellä” ”poikalapsen”, sillä Jumalan tarkoitus oli, että hänen tulisi ’kaita kaikkia kansoja rautaisella valtikalla’ ja lopulta iskeä ne kaikki pirstaleiksi sillä! Saatanallinen lohikäärme oli päättänyt, ettei häneltä riistetä hänen ’seitsemää kruunuaan’, jotka vertauskuvasivat hänen täyttä hengellistä seitsemän perättäisen maailmanvallan kuninkuuttaan. Hän ei halunnut Jumalan uuden hallinnon murskaavan palasiksi ”kaikkia kansoja”, joiden näkymätön hallitsija ja ”jumala” hän oli. Siksi hän aikoi niellä vaimon ”lapsen” heti sen synnyttyä, jolloin se olisi luonnollisesti heikoimmillaan. Mielipahakseen hän epäonnistui!
18. Mitä ”poikalapsi” edustaa?
18 Vaimon lapsi ei ollut kuningatar, vaan ”poikalapsi”. Ketä tai mitä se edustaa? Ei Jeesusta Kristusta vaan Jumalan messiaanista valtakuntaa. Siksi se temmattiin Jumalan ja hänen valtaistuimensa luo ja Jumala tunnusti sen täten ’vaimostaan’ saamakseen jälkeläisekseen.
19. a) Mitä vaadittiin, jotta vertauskuvallisen ”poikalapsen” syntymä olisi voinut tapahtua, koska messiaaninen valtakunta ei ole teoreettinen eikä abstraktinen? b) Mitä se kuvasi, että ’lapsi temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö’? c) Milloin täyttyi ”Jumalan salaisuus”?
19 Tämä messiaaninen valtakunta ei kuitenkaan ole pelkkää teoriaa, pelkkä hallituskaava. Ollakseen olemassa ja tullakseen valtaan siitä täytyy tehdä elävä todellisuus elävässä persoonassa, ”poikalapsessa”, joka voisi omata valtakunnan arvonimet ja vastuut ja ryhtyä toimintaan todella halliten. Tuo persoona oli Jumalan ainosyntyinen Poika, kirkastettu Jeesus, joka on Jumalan Kristus eli Messias. Vertauskuvallisen ”poikalapsen” syntymä tapahtui siis silloin, kun Jumalan vaimonkaltainen järjestö synnytti eli tuotti järjestön oikean jäsenen kuninkaallista virkaa varten. Jumalan Messiaan valtakunta saatettiin voimaan todellisuudessa taivaassa sen jälkeen, kun vaimon ”lapsi” oli temmattu Jumalan ja hänen valtaistuimensa luo siten, että Jehova asetti voidellun Poikansa valtaistuimelle tehdäkseen valtakunnasta toimivan todellisuuden. Tämä tapahtui vuonna 1914 pakanain aikojen päättyessä. Silloin ja siellä – kun Messias asetettiin valtaistuimelle eli puettiin Valtakunnan koko käyttökelpoisella vallalla – täyttyi ”Jumalan salaisuus”. – Ilm. 10:7.
20. Mitä ”vaimolle” tapahtui onnistuneen synnytyksen jälkeen?
20 Mutta mistä sitten johtui, että tämän onnistuneen synnytyksen jälkeen Jumalan ”vaimo” ”pakeni erämaahan”, jotta häntä olisi elätetty siellä 1260 päivää? Syy tähän tulee ilmeiseksi, kun saamme tietää, mitä tapahtui taivaallisen messiaanisen valtakunnan syntymän ja valtaan asettamisen jälkeen. Kerrottuaan mitä tapahtui (Ilm. 12:7–12) Raamattu viittaa jälleen Jumalan vaimon pakoon erämaahan, mikä tulee täten ymmärrettäväksi. Mitä sitten tapahtui hänen ”lapsensa” valtaan asettamisen jälkeen?
SOTA TAIVAASSA
21, 22. Mitä näyn mukaan tapahtui taivaassa heti kun kuningas oli asetettu virkaan, ja miten se vaikutti taivaisiin ja maahan?
21 Apostoli Johannes kertoo siitä sanoen: ”Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat, mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa. Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan:
22 ”’Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos. Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti. Sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!’” – Ilm. 12:7–12.
23. Miten Miikael oli persoona, jonka Israel jo tunsi?
23 Tässä on Johannekselle annetussa ilmestyksessä ensimmäinen ja ainoa maininta tuosta taivaallisesta soturista, Miikaelista. Hänet on kuitenkin tunnettu nimeltä profeetta Danielin ajoista asti, kuudennelta vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua. Enkeli ilmestyi Danielille Kyyros Suuren, Persian kuninkaan, hallituksen kolmantena vuonna, ja hän kertoi, miten ”Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista”, tuli hänen avukseen ja miten tämä sama Miikael, joka oli Danielin kansan henkiruhtinas, oli lujasti hänen puolellaan hänen vaikeuksissaan. Kerrottuaan sitten ”Pohjan kuninkaan” ja ”Etelän kuninkaan” viimeisistä liikkeistä enkeli sanoi: ”Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.” – Dan. 10:13, 21; 12:1.
24. Miten Miikaelin ja Saatanan yhteenotto vuonna 1914 erosi heidän kohtauksestaan Mooseksen kuoleman aikaan?
24 Sitä paitsi Miikael, Jehovan kansan taivaallinen ruhtinas, oli kohdannut Saatanan näkymättömässä taivaassa jo kauan ennen kuin sota syttyi siellä. Se tapahtui välittömästi profeetta Mooseksen kuoleman jälkeen vuonna 1473 eaa. Henkeytetty opetuslapsi Juudas kertoo tästä oudosta kohtauksesta seuraavin sanoin: ”Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: ’Rangaiskoon sinua Herra!’” (Juud. 9) Tässä kiistassa voitti kuitenkin arkkienkeli Miikael, sillä kävi ilmi, että Jehova Jumala oli haudannut palvelijansa Mooseksen ruumiin paikkaan, jota ei edes Saatana ole voinut paljastaa kenellekään maan päällä. (5. Moos. 34:5, 6) Mutta nyt, kun Jumalan messiaaninen valtakunta oli syntynyt ja asetettu valtaan vuonna 1914, Miikaelin ei tarvinnut enää odottaa, että Jehova nuhtelisi Saatanaa, vaan Jehova käytti Miikaelia sotiessaan Saatanaa ja hänen demonienkeleitään vastaan ja heittäessään heidät alas taivaasta. Mikä ”pelastus” eli voitto se olikaan!
25. Osoita, kuka arkkienkeli Miikael on.
25 Onko epäilystäkään siitä, kuka tämä arkkienkeli Miikael on? Hän ei ole kukaan muu kuin Jeesus Kristus, Jumalan ainosyntyinen Poika! Juuri hän oli ennen ajanlaskumme alkua Jehovan kansan taivaallinen enkeliruhtinas, johon kansaan Daniel kuului. Jumalan Poika ei koskaan luopunut oikeudesta tuohon taivaalliseen nimeen, ei silloinkaan, kun hän tuli täydelliseksi ihmiseksi tänne maan päälle toimiakseen Jumalan messiaanisen valtakunnan etujen hyväksi ja lunastaakseen koko ihmiskunnan esittämällä itsensä Jumalalle täydellisenä ihmisuhrina. (Joh. 18:36, 37; Matt. 20:28) Ylösnousemuksensa jälkeen ja palattuaan taivaaseen hän otti takaisin tuon taivaallisen nimen.
26. a) Miksi Miikaelia hyvällä syyllä sanotaan ”arkkienkeliksi”? b) Mikä osa hänellä on 1. Moos. 3:15:n ennustuksen täyttymyksessä?
26 Koska hänellä on enkelinsä, joista hän puhui usein ollessaan maan päällä, niin hän on hyvällä syyllä Jumalan ”arkkienkeli”. ”Jumalan luomakunnan alkuna” hänet tehtiin ennen kuin oli luotu keitään muita taivaan enkeleitä, joiden kanssa hän oli muodostava vaimonkaltaisen järjestön Jehova Jumalalle. (Ilm. 3:14) Vuonna 1914, kun ”lopun aika” oli alkanut ”Pohjan kuninkaalle” ja ”Etelän kuninkaalle”, hän nousi kuninkaallisessa messiaanisessa vallassaan. Tämä hänen nousunsa oli johtava ”ahdistuksen aikaan, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti”. (Dan. 11:40–12:1) Hän on Jumalan ”vaimon” (vaimonkaltaisen järjestön) pääsiemen eli -jälkeläinen Käärmeen pään murskaamiseksi ja siis hänen heittämisekseen alas taivaasta. – 1. Moos. 3:15.
27. a) Vertaa nimien Jeesus ja Miikael merkitystä. b) Mitä me tiedämme taivaassa käydystä sodasta ja sen tarkoituksesta?
27 Nimi Jeesus (lyhenne muodosta Jehošua) merkitsee ’Jehovan pelastus’. Miikael-nimen merkitys on kysymysmuotoinen: ’Kuka on Jumalan kaltainen?’ Hän on Esitaistelija, Haastaja Jehovan puolesta ketä vastaan tahansa, Saatanaa ja hänen demonienkeleitään vastaan. Sitä, miten Miikael ja hänen enkelinsä taistelivat lohikäärmettä ja hänen enkeleitään vastaan ja millaisin asein, ei ole ilmoitettu Raamatussa; mahdollisesti me emme voisi edes käsittää sitä, kuten emme käsitä monia muitakaan tieteellisiä asioita. Meille ei myöskään kerrota, kuinka kauan taistelua kesti. Vain sen lopputulos ilmoitetaan meille: lohikäärme ja hänen enkelinsä syöstiin pois taivaasta. Heille ei ollut enää sopivaa sijaa taivaassa. Kaikki lohikäärmeen yötä päivää Jumalan edessä esittämät syytökset olivat osoittautuneet vääriksi, eikä suuren kiistakysymyksen ratkaisun lähestyessä ollut tarpeellista, että lohikäärme olisi jäänyt niin lähelle Jumalan läsnäoloa ja mahdollisuutta päästä hänen puheilleen jatkaakseen edelleen syyttelyään. – Sananl. 27:11.
28. a) Mitä nimiä annetaan Jumalan suurelle vastustajalle ja viholliselle? b) Vertaa Saatanan menestystä taivaassa siihen, mitä hän saavutti maan päällä.
28 Tälle suurelle syyttäjälle annetaan neljä nimeä: Lohikäärme, joka tarkoittaa Nielijää; Käärme, joka on tullut merkitsemään Viettelijää, Pettäjää, Eksyttäjää; Saatana, joka tarkoittaa ’Vastustajaa’ ja Perkele, jonka vastine kreikassa merkitsee ’Panettelijaa’. (Jer. 51:34; 1. Moos. 3:4, 5; 2. Kor. 11:3; 1. Tim. 3:11; 2. Tim. 3:3) Taivaista sanotaan, että lohikäärmeen pyrstö pyyhkäisi vain kolmannen osan taivaan tähdistä ja heitti ne alas maan päälle, mutta maan suhteen hänellä on parempi menestys, sillä hän on ”koko maanpiirin villitsijä”. – Ilm. 12:4, 9.
29. Ketkä väkevät enkelit taistelivat Saatanan puolella taivaallisessa taistelussa ja millaisella menestyksellä?
29 Niihin enkeleihin, jotka kuuluvat vertauskuvalliselle lohikäärmeelle ja jotka taistelivat hänen kanssaan Miikaelia ja hänen enkeleitään vastaan, sisältyivät epäilemättä Dan. 10:13, 20:ssä mainitut henkiruhtinaat, ”Persian valtakunnan enkeliruhtinas” ja ”Jaavanin [Kreikan] enkeliruhtinas”. Tämä viittaa siihen, että seitsemästä maailmanvallasta muillakin viidellä oli oma henkiruhtinaansa, nimittäin Egyptin, Assyrian, Babylonian, Rooman ja Anglo-amerikkalaisen kaksoismaailmanvallan henkiruhtinaat. Nuo ”enkeliruhtinaat” ja kaikki muut alemmat enkelit heitettiin ”lohikäärmeen” kanssa maan päälle, eivätkä he pääse enää koskaan takaisin taivaaseen.
30. Miksi suuri ääni taivaassa saattoi syystä sanoa: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta”?
30 Mikä helpotus olikaan pyhille enkeleille, kun lohikäärme ja hänen demonienkelinsä karkotettiin taivaasta ja heidät rajoitettiin maan läheisyyteen! ”Suuri ääni taivaassa” saattoi todella täydellä syyllä sanoa: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta.” (Ilm. 12:10) Lohikäärmeen ja hänen enkeleittensä karkottaminen merkitsi ”pelastusta”, ts. voittoa, ja se johtui Jumalan voittoisan vallan käytöstä. Voitto lohikäärmeestä ja hänen enkeleistään oli ”meidän Jumalamme valtakunnan ja hänen Voideltunsa [Kristuksensa, Um] vallan” ensimmäinen ilmaus. Karkottaminen osoitti, että Jumalan valtakunta oli tullut voimaan ja että ”hänen Voideltunsa”, hänen voideltu Kuninkaansa, oli alkanut käyttää Jumalalta saamaansa valtaa.
31. Mitä se todistaa, että Saatana ja hänen enkelinsä karkotettiin taivaasta heti ”poikalapsen” syntymän jälkeen?
31 Tämä tosiasia todistaa, että ”vaimon” poikalapsen syntymä ja valtaistuimelle nousu kuvasi Jumalan messiaanisen valtakunnan syntymää ja valtaan asettamista, ”Jumalan salaisuuden” täyttymistä. Heti syntymänsä ja valtaan asettamisensa hetkellä Jumalan messiaaninen valtakunta osoittautui erittäin voimakkaaksi eikä suinkaan heikoksi kuin vastasyntynyt lapsi. Kuinka niin? Koska sen toimesta ’meidän veljiemme syyttäjä heitettiin ulos’, ts. Jehova Jumalan ja hänen pyhän yleisjärjestönsä päävihollinen heitettiin alas.
SYYTETYT ”VELJET”
32, 33. Keitä Saatana syytti Jumalan edessä?
32 Keitä ovat nuo syytetyt, ja mitä Saatanan heitä vastaan kohdistama syytös sisältää? Taivaan uskolliset enkelit sanovat syytettyjä ’veljikseen’. Kuitenkaan syytetyt eivät ole taivaan enkeleitä, vaan he ovat niitä, jotka ”ovat voittaneet hänet [syyttäjän] Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti”. – Ilm. 12:10, 11.
33 Tämä kuvaus vahvistaa sen, että syytetyt ovat Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, antautuneita, kastettuja, voideltuja seuraajia. He tarvitsevat hänen täydellisen ihmisuhrinsa veren synnit poistavaa hyötyä. He ovat niitä, jotka antavat maan päällä todistusta, ei ainoastaan uhratusta Karitsasta, vaan myös siitä Jumalasta, joka varasi Karitsan ja jolle Karitsan uhri esitettiin koko ihmiskunnan puolesta. He, eivätkä taivaan enkelit, ovat kohdanneet marttyyrikuoleman siksi, että he ovat Jumalan Karitsan toimivia, tottelevaisia seuraajia.
34. Mitä syytöksiä Saatana esitti heitä vastaan?
34 Mitä Saatanan syytös heitä vastaan sisältää? Sen, että kaikkivaltias Jumala ei voi asettaa maan päälle kristittyjä, jotka elävät kristillisten käyttäytymissääntöjen mukaan ja vihaavat syntiä ja jäljittelevät Jeesusta Kristusta sekä tottelevat Jehova Jumalaa Hallitsijana enemmän kuin ihmisiä, jos heidät jätettäisiin täysin alttiiksi syyttävän Saatanan kiusaamiselle ja vastustukselle. Saatana olisi heille liian voimakas; he eivät voisi voittaa hänen kaltaistaan kavalaa, painostusta käyttävää persoonaa.
35. Mitä Kristuksen hengellisille veljille merkitsisi kuoleminen uskonsa puolesta, ja miten se osoittautuisi voitoksi Jehova Jumalalle?
35 Kuoleminen Raamatun tosi kristittyinä, joilla on Jumalan hyväksymys, merkitsisi heille siis Saatanan voittamista, hänen todistamistaan vääräksi syyttäjäksi ja Jumalan todistamista Luojaksi ja Hallitsijaksi, jota luomukset rakastavat niin paljon, että he tottelevat häntä mihin hintaan hyvänsä. Jumalan voitto ei siis tulisi ainoastaan taistelussa lohikäärmettä ja hänen demonienkeleitään vastaan, vaan myös sen osoittamisella, että Kristuksen seuraajien rakkaus on niin voimakas, että he antaisivat Jeesuksen Kristuksen tavoin henkensä totellakseen ennen kaikkea Jumalaa. Tämä olisi Jehova Jumalan moraalinen voitto, joka todistaisi Saatanan valehtelijaksi.
36. Oliko Saatanalla perusteita esittää kristittyjä vastaan tuomitseva syytös, koska nämä olivat syntisiä lihan mukaan?
36 Syyttikö Saatana voideltuja kristittyjä synnintekijöiksi? Lihan mukaan he todella olivat synnintekijöitä, sillä he olivat syntyneet sellaisiksi langenneen Aadamin jälkeläisinä. Mutta he ottivat vastaan Jeesuksen Kristuksen lunastusuhrin. He luottivat siihen, että heidät puhdistettaisiin synnin tahrasta Kristuksen veren synnit sovittavan arvon perusteella ja laskettaisiin vanhurskaiksi Jumalan silmissä. Siksi heistä on kirjoitettu: ”Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin.” (Room. 8:33, 34) Katumalla tahattomia syntejään he ilmaisevat vihaavansa syntiä ja saavat Jumalan anteeksiannon Kristuksen veren kautta. Tällä tavalla nuo kristityt, jotka päättivät uskollisina maallisen vaelluksensa, voittivat Saatanan ”Karitsan veren kautta”. Saatanan syytös tässä suhteessa on väärä!
37. Minkä muun syytöksen Saatana teki, ja näytettiinkö se toteen?
37 Syyttäjä Jumalan edessä väitti edelleen, että heidät voitaisiin pelottaa eli säikähdyttää kieltämään Jehova Jumala ja hänen Kristuksensa eli Messiaansa. Jumalan messiaanisen valtakunnan syntymään vuonna 1914 ja taivaallisen sodan syttymiseen saakka oli kuitenkin uskollisia kristittyjä, jotka eivät kieltäneet Jumalaa eivätkä hänen Kristustaan missään olosuhteissa, jotka tuo suuri syyttäjä oli aikaansaanut. Patmoksen saarella olleen iäkkään apostoli Johanneksen tavoin he ’puhuivat Jumalasta ja antoivat todistusta Jeesuksesta’ hellittämättä maallisen elämänsä loppuun saakka. – Ilm. 1:9, Um.
38. Miten voidaan sanoa, että kristityt voittivat lohikäärmeen ”todistuksensa sanan kautta”?
38 Jo niin varhain kuin vuonna 1877 oli niitä, jotka viittasivat eteenpäin pakanain aikojen päättymiseen vuonna 1914 ja jotka antoivat laajan todistuksen siitä, että Jumalan messiaaninen valtakunta perustetaan täysin tuohon aikaan.a Keskellä ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) tuskia Kansainvälinen Raamatuntutkijain Seura julisti näitä asioita monilla eri kielillä painetun runsaan kirjallisuuden avulla sekä suusanallisesti, yksityisesti ja yleisöesitelmissä ja esittämällä ilmaiseksi kuuluisaa Luomisnäytöstä, jossa oli raamatunaiheisia värikuultokuvia sekä elokuvia. Kun siis Saatana ja hänen demoninsa oli karkotettu taivaasta, niin suuri ääni taivaassa saattoi todella sanoa, että uskolliset kristityt ”veljet” ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien olivat voittaneet suuren lohikäärmeen ”todistuksensa sanan kautta”. Tässäkin asiassa suuri syyttäjä todistettiin Jumalan edessä valehtelijaksi.
39. Miten pitkälle olivat kristityt ”veljet” valmiit menemään säilyttääkseen uskollisuutensa Jumalaa ja hänen Kristustaan kohtaan?
39 Nämä kristityt ”veljet” pitivät uskollisuutensa todistamista Jumalaa ja hänen Kristustaan kohtaan elämänsä tärkeimpänä asiana. Suuri ääni taivaassa todisti heistä aivan oikein, että he ”eivät . . . ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti”. He osoittautuivat apostoli Paavalin kaltaisiksi, joka sanoi muutamaa vuotta ennen marttyyrikuolemaansa: ”En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen.” (Apt. 20:24) He olivat halukkaat luovuttamaan maallisen sielunsa hinnaksi siitä, että pysyivät uskollisina Jumalalle ja hänen Kristukselleen. He todistivat uskonsa Jeesuksen sanoihin: ”Joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.” (Matt. 16:25) Siksi Saatana epäonnistui jumalattomissa yrityksissään vaientaa heidät uhkaamalla heitä kuolemalla. Toisaalta näiden Jumalan Kristuksen uskollisten seuraajien horjumaton, murtumaton uskollisuus saattoi Jehova Jumalan kunniaan.
40. a) Mitä Saatanan ja hänen demoniensa heittäminen alas merkitsi maan asukkaille? b) Mitä Saatana on nyt päättänyt tehdä?
40 Vastaukseksi suurelle äänelle taivaassa enkelit, jotka asuvat näkymättömissä taivaissa, missä ei enää löydy sijaa lohikäärmeelle, iloitsivat suuren lohikäärmeen ja hänen demonienkeleittensä karkotuksesta. Mutta entä maa ja meri? Niissä asuville ihmisille alkoi erikoisen ”voi!”-huudon aika, ”sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa”. (Ilm. 12:12) Hänen häviönsä taivaassa käydyssä sodassa oli voimakas enne siitä, että se aika, mikä hänellä on jäljellä nyt ennen kuin hänet sidotaan ikään kuin kahleilla ja vangitaan syvyyteen, on rajoitettu ja lyhyt. Hän oli kauan ollut ”koko maanpiirin villitsijä”. Nyt hän oli päättänyt väkisin aiheuttaa kaikkien maalla ja merellä olevien tuhon Jumalan kädestä tulevassa Suuren Babylonin (väärän uskonnon maailmanmahdin) hävityksessä ja sitä seuraavassa ’Harmagedonin taistelussa’. Tämän hän saisi aikaan aiheuttamalla kaikki mahdolliset vaikeudet ja kaiken väärän propagandan, mihin hän ja hänen demoninsa suinkin pystyisivät, kääntääkseen koko ihmiskunnan pois voittoisasta Jumalan valtakunnasta. Hän taistelisi ”valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamista vastaan. Kaikkea tätä hän on yrittänyt siitä lähtien.
DEMONINEN VAINO
41. Mitä näky osoittaa ”suuren lohikäärmeen” ja hänen enkeleittensä suhtautumisesta taivaasta karkottamiseensa?
41 Miten ”suuri lohikäärme” ja hänen demonienkelinsä suhtautuivat nyt siihen, että heidät karkotettiin ikuisiksi ajoiksi pyhistä taivaista? Tämän 20. vuosisadan historian kysymykseen antama vastaus on sopusoinnussa sen kanssa, mitä apostoli Johannes näki tapahtuvan näyssä. Johannes kirjoitti: ”Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän takaa [vainosi, Um] sitä vaimoa, joka oli poikalapsen synnyttänyt. Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä.” (Ilm. 12:13, 14) Miten tämä on täyttynyt vuosisatamme historiassa?
42. Millä tavoin Saatana on taivaasta karkottamisensa jälkeen vainonnut ”vaimoa”?
42 Yksi tapa, jolla ”lohikäärme” ilmaisi ”suuren vihansa” sen johdosta, että hänet oli karkotettu taivaasta, oli se, että hän vainosi Jumalan ”vaimoa”. Synnytettyään ”poikalapsen”, Jumalan messiaanisen valtakunnan, vaimo oli suuressa määrin vastuussa lohikäärmeen karkottamisesta, ja siksi tämä vainoaisi häntä. Vaikka lohikäärme oli nyt iäksi suljettu pois taivaasta, niin hän koettaisi demoneineen alennetusta maallisesta sijaintipaikastaan tehdä tilanteen mahdollisimman vaikeaksi niille enkeleille, jotka muodostavat vertauskuvallisen ”vaimon”, aina kun nämä puuttuisivat maan asioihin Jumalan perustetun valtakunnan etujen hyväksi. Lisäksi ”vaimon” siemenen eli jälkeläisen maan päällä oleva jäännös oli myös osa vaimosta ja tuli esiin ikään kuin hänen kohdustaan, joten vainoamalla tätä Kristuksen voideltujen seuraajien vielä maan päällä olevaa jäännöstä lohikäärme ja hänen demoninsa vainoaisivat Jumalan ”vaimoa”, Valtakunnan äitiä. Se, mitä apostoli Johannes kertoo tämän lisäksi lohikäärmeen ja hänen demoniensa maallisista toiminnoista, vahvistaa niiden toimineen juuri näin.
43. Mitä ”vaimo” teki sen jälkeen, kun Saatana oli karkotettu?
43 Ilmeisesti ”vaimo” jätti lohikäärmeen karkottamisen jälkeen asemansa taivaassa, missä hän oli vaatetettuna auringolla ja kuu oli hänen jalkojensa alla ja hänen päässään oli seppeleenä kaksitoista tähteä, sillä Ilm. 12:6 sanoo, että ”vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka”. Milloin vaimo pakeni erämaahan ja milloin häntä elätettiin siellä poissa käärmeen luota?
44. Todista raamatullisilla esimerkeillä, mitä ”suuren kotkan kahdella siivellä” vertauskuvataan.
44 Päästäkseen erämaahan hänelle annettiin ”sen suuren kotkan kaksi siipeä”. Tämä pakenemistapa muistuttaa siitä, mitä tapahtui muinoin 16. vuosisadalla eaa. Ensimmäisen pääsiäisillallisen jälkeen, joka nautittiin Egyptissä vuonna 1513 eaa., Jehova Jumala johdatti Israelin kaksitoista sukukuntaa ihmeen avulla Punaisenmeren vesien läpi Siinain vuoren erämaahan, missä ne viipyivät yli yhdeksän kuukautta. Viitatessaan myöhemmin tähän tapahtumaan profeetta Mooseksen laulussa Jehova Jumala sanoi: ”Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, niin hän levitti siipensä, otti hänet ja kantoi häntä sulillansa. Herra yksin johdatti häntä, eikä hänen kanssansa ollut ketään vierasta jumalaa.” (5. Moos. 31:30; 32:11, 12) Ennen kuin Jehova Jumala antoi israelilaisille kymmenen käskyä itse Siinain vuoren luona, hän sanoi heille Mooseksen kautta: ”Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni.” (2. Moos. 19:1–4) Samalla tavoin vertauskuvallisesti puhuen auttoivat ”sen suuren kotkan kaksi siipeä” Jumalan ”vaimoa” vainon uhatessa pakenemaan erämaahan Saatanan karkottamisen jälkeen.
45. a) Mihin mennessä ”suuri lohikäärme” ja hänen demoninsa oli karkotettu, ja mitä Jumalan ’kaksi todistajaa’ tekivät maailmansodan aikana? b) Mitä jäännös tarvitsi vapauttamisensa jälkeen keväällä 1919?
45 ”Suuri lohikäärme” ja hänen demoninsa karkotettiin lopullisesti taivaasta ilmeisesti ensimmäisen maailmansodan loppuun mennessä. Ilm. 11:1, 2:n mukaan pakanakansat tallasivat ”pyhää kaupunkia” ”neljäkymmentäkaksi kuukautta”, syksystä 1914 kevääseen 1918. Tuona samana ajanjaksona, josta puhutaan 1260 päivänä, Jumalan ’kaksi todistajaa’ profetoivat ”säkkipukuihin puettuina”, vaikka heitä yritettiin vahingoittaa. Sen jälkeen syvyydestä noussut ”peto” tappoi nuo ”kaksi profeettaa”. Lyhyen ajan jälkeen, joka oli kuin kolme ja puoli päivää, heidät kuitenkin herätettiin kuolemantilasta ja korotettiin taivaalliseen palvelukseen. Siihen aikaan voideltu jäännös vapautettiin. (Ilm. 11:3–13) Se tapahtui keväällä 1919. Siihen mennessä voidellun jäännöksen vainoaminen ensimmäisen maailmansodan aikana oli päättynyt, ja tämän uskollisen jäännöksen sodanjälkeinen vainoaminen oli nyt edessä. Jäännöksen jäseniä täytyi sitä varten vahvistaa hengellisellä ravinnolla. Tämä olisi näin ollen sopiva aika Jumalan ”vaimolle”, jota edusti hänen maan päällä olevan siemenensä jäännös, paeta erämaahan, jossa häntä elätettäisiin eli ravittaisiin.
46. a) Mikä oli sopiva aika vuonna 1919 ”vaimon” paon alkamiselle sen esikuvan mukaan, jonka Israelin pako Egyptistä esitti? b) Miten hengellisesti vahvistava ’ravitseminen’ alkoi siihen aikaan?
46 Muinaisen Israelin pako Egyptistä vuonna 1513 eaa. tapahtui heti tuon vuoden niisankuun 14. päivän pääsiäisen jälkeen. Vastaavasti pääsiäisestä tulee lähtökohta vuonna 1919. Juutalaisen kalenterin mukaan niisankuun 1. päivä 1919 alkoi maaliskuun 31. päivän illalla. Siksi niisankuun 14. päivä alkoi sunnuntai-iltana 13. huhtikuuta 1919, jolloin Kansainväliset Raamatuntutkijat viettivät vuotuista Herran ehtoollista eli illallista. (The Watch Tower, 15.5.1919, s. 151) Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti ja sihteeri-rahastonhoitaja, jotka oli vapautettu kuuden vankitoverinsa kanssa liittovaltion kuritushuoneesta Atlantasta 25. maaliskuuta 1919 ja päästetty vapaiksi takuita vastaan seuraavana päivänä, osallistuivat tähän Herran illallisen viettoon. Tuona ensimmäisenä sodanjälkeisenä vuonna saadut osittaiset raportit osoittivat yli 18000:n osallistuneen tuohon muistonviettoon. Heti sen jälkeen, huhtikuun 15. päivän numerossaan 1919, virallinen englanninkielinen lehti Vartio-Torni ja Kristuksen läsnäolon airut alkoi jakaa ajankohtaista hengellistä ravintoa pääkirjoituksessaan ”Vapaus Kristuksessa” (suom. elokuu 1919) ja muissa tuon numeron raamatullisissa kirjoituksissa. Milloin tämä näin aloitettu ravitsemisohjelma päättyi?
47 (ja alaviite). Mitä Ilm. 12:6:n ja 14:n vertailu paljastaa siitä ajasta, jonka ”vaimo” oli ”erämaassa”?
47 Ilm. 12:6, 14:n mukaan Jumalan ”vaimon” piti olla Jumalan hänelle valmistamassa paikassa erämaassa ”tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää” eli ”aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa” eli kolme ja puoli aikaa.b Tämä merkitsee, että kukin ”aika” vastasi 360 päivää eli kahtatoista 30-päivästä kuukautta. Tämä osoittaa noiden kolmen ja puolen vuoden olevan profeetallisia vuosia. Ne vastaavat sen tähden kolmea ja puolta vuotta juutalaisen kuukalenterin mukaan, jossa on aika ajoin 13-kuukautisia karkaus- eli kuu-aurinkovuosia.
48. Milloin ”tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää” alkoivat gregoriaanisessa kalenterissa, ja milloin ne päättyivät?
48 Juutalaisen kuukalenterin mukaan kolme ja puoli vuotta pääsiäispäivästä, niisankuun 14. päivästä 1919 päättyy tisrikuun 13. päivänä 1922 eli 5. lokakuuta 1922 auringonlaskun aikaan. (Aurinkokalenterissa tähän sisältyi yksi karkausvuosi [1920] ja juutalaisessa kuukalenterissa siihen sisältyi yksi 13-kuukautinen vuosi eli kuu-aurinkovuosi [1921].) Tämä erikoisen ravitsemisen aika vertauskuvallisessa erämaassa ”poissa käärmeen näkyvistä” alkoi siis pääsiäisenä, huhtikuun 13. tai 14. päivänä 1919 ja päättyi kolmantenatoista päivänä juutalaisesta uudesta vuodesta (Rōš ha-šānā) laskettuna eli lokakuun 4. tai 5. päivänä 1922. Se oli todella hengellisen elättämisen eli ravitsemisen aikaa.
49. Mitkä tapahtumat seurasivat pian tämän ravitsemisajan alkamisen jälkeen?
49 Tämän ravitsemiskauden alussa oli 1.–8. syyskuuta 1919 Kansainvälisen Raamatuntutkijain Seuran ensimmäinen Cedar Pointin (Ohio) konventti, missä ilmoitettiin perjantaina 5. syyskuuta uuden lehden, Kultaisen Ajan, suunnitellusta julkaisemisesta. Vuoden 1919 lokakuun 1. päivänä Kultaista Aikaa (tunnetaan nykyään Herätkää!-lehtenä) alettiin julkaista Vartio-Tornin lisäksi (suom. lokakuussa 1921). Lokakuun 1. päivän numerossaan 1919 englanninkielinen Vartio-Torni julkaisi yhdeksänsivuisen raportin tuosta kansainvälisestä konventista. Eri maissa alettiin myös kumota Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran kaikkia tai joitakin julkaisuja koskevia kieltoja.
50. Mitä totuuksia mm. paljastettiin tämän ravitsemisajan alussa?
50 Varsin sopivasti Vartiotorni-seura julkaisi maaliskuussa 1920 kirjan nimeltä ”Kuolleitten kanssa puhuminen” (suom. 1925; nimi muutettiin myöhemmin muotoon ”Voivatko elävät puhua kuolleitten kanssa?”). Se oli runsaaseen lähdeaineistoon perustuva, kaikkialla maailmassa siihen aikaan rehottaneen spiritismin, demonismin, paljastus. Vähän myöhemmin englanninkielinen Vartio-Torni osoitti heinäkuun 1. päivän numerossaan 1920 (suom. marraskuussa 1920), että Matt. 24:14:llä, joka koski ”tämän valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamista, oli erikoissovellutus Valtakunnan syntymisen jälkeen vuonna 1914. Kuusi kuukautta myöhemmin vuoden 1921 tammikuun 1. päivän englanninkielinen Vartio-Torni tunnisti toisessa kirjoituksessaan Ilm. 13:14, 15:n salaperäisen ”pedon kuvan” vertauskuvaavan silloista maailmanrauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi perustettua Kansainliittoa, jonka seuraaja on nykyään Yhdistyneet Kansakunnat.
51. Millä välikappaleella oli poikkeuksellisen huomattava osuus noiden ”tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän” hengellisessä ravitsemisohjelmassa?
51 Vuoden 1921 loppupuolella, lokakuussa, julkaistiin uusi raamatuntutkistelun apuväline nimeltä ”Jumalan Harppu” (suom. 1922), ja sen lähettäminen sen tilaajille alkoi 1. joulukuuta 1921. Tämä 384-sivuinen kirja, joka oli tarkoitettu seitsenosaisen Raamatun tutkielmien sarjan yhteenvedoksi, saavutti lopulta 5819037 kappaleen levikin 22 kielellä. Tätä ja muita välineitä tarpeellisen hengellisen ravinnon varaamiseksi julkaistiin ja levitettiin jatkuvasti.
52. Mikä muodosti tämän kolme ja puoli ”aikaa” kestäneen erikoisen hengellisen rakentamiskauden huippukohdan?
52 Noiden kolmen ja puolen ”ajan” eli 1260 päivän lopussa tuli sitten suurenmoinen huippukohta. Tämä tapahtui Ohiossa Cedar Pointin toisen kansainvälisen konventin muodossa, jonka Kansainvälinen Raamatuntutkijain Seura piti 5.–13. syyskuuta 1922. (Raportti tuosta voidellun jäännöksen merkittävästä konventista täytti koko marraskuun 1. päivän englanninkielisen Vartio-Tornin 1922. Suom. kesäkuu 1923 osittain.) Vähän myöhemmin, 22. syyskuuta 1922, päättyi juutalainen kuuvuosi. Sitten tuli tisrikuun 13. päivä eli lokakuun 4. tai 5. päivä 1922, joka on juuri ennen sitä vuodenaikaa, jolloin on juutalainen ”lehtimajanjuhla” ja joka merkitsi Jumalan ”vaimon” erikoisen ravitsemisen päättymistä erämaaolosuhteissa. Hänen maan päällä olevan siemenensä voideltu jäännös oli siihen aikaan hyvin ravittu, hengellisesti vahvistettu edessä olevaa Jumalan työtä varten. Vain 26 päivää myöhemmin (31. lokakuuta 1922) se alkoi levittää kaikkialla maailmassa 45000000 kappaletta Cedar Pointin konventin päätöstä ”Haaste”.
YRITYS NIELLÄ ”VAIMO”
53. Miksi se, mitä ”lohikäärme” syöksi kidastaan ”vaimoa” vastaan, ei ollut ’kolmen saastaisen, sammakon kaltaiselta näyttävän henkeytetyn ilmaisun’ propagandaa?
53 ”Seitsemän pasunan” sarjan puhaltaminen alkoi Cedar Pointin toisen kansainvälisen konventin pitämisellä syyskuussa 1922. (Ilm. 8:1–7) Alennetusta tilastaan suuttuneen lohikäärmeen oli aika ryhtyä toimintaan. Koska suuri lohikäärme ei kyennyt nielaisemaan Jumalan ”vaimoa” niin kuin hän ei ollut voinut niellä hänen ’poikalastaankaan’ vuonna 1914, niin hän syöksi kidastaan ”vaimon” jälkeen jotakin. Se ei ollut hänen pirullista propagandaansa, jota yksi ”kolmesta saastaisesta henkeytetystä ilmaisusta, jotka näyttivät sammakon kaltaisilta”, kuvasi. Sellaista propagandaa hän käyttäisi kootakseen ”koko asutun maan kuninkaat” ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan” Harmagedoniin. (Ilm. 16:13–16, Um) Se, mitä lohikäärme syöksi kidastaan noiden 1260 päivän (kolmen ja puolen ”ajan”) kuluttua, oli pikemminkin jotakin, joka hävittäisi ”vaimon” siemenen vielä maan päällä olevan, nyt niin hyvin ravitun jäännöksen. Onnistuiko hän siinä?
54, 55. Kuvaile vertauskuvallinen ”vesi niinkuin virta”, jonka ”lohikäärme” syöksi kidastaan hukuttaakseen ”vaimon”.
54 Apostoli Johannes kertoo meille näyn, jonka hän sai tästä, sanoen: ”Ja käärme syöksi kidastansa vaimon jälkeen vettä niinkuin virran, saattaakseen hänet virran vietäväksi [saadakseen hänet hukkumaan virtaan, Um]. Mutta maa auttoi vaimoa: maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastansa.” – Ilm. 12:15, 16.
55 Vertauskuvallinen käärme, lohikäärme, yritti jotakin, joka on kuin niin sanottu ’ihmismeren’ hyökkäys Jumalan ”vaimoa” vastaan, jota edusti maan päällä hänen siemenensä voideltu jäännös. Se ”vesi niinkuin virta”, jonka käärmeen muotoinen lohikäärme syöksi kidastaan, koostui ihmiskunnasta eli miesten ja naisten muodostamista joukoista, jotka tulevat äänekkäiksi asiansa takia ja ”kohisevat, niinkuin suuret vedet kohisevat”. (Jes. 17:12, 13) ”Turmion” eli ”tyhjäntoimittajien” (Um ) ”virrat” koettivat pelästyttää ”vaimon” siemenen voideltua jäännöstä väkivaltaisen kuoleman ja Šeolin, haudan, mahdollisuudella. (Ps. 18:5, 6, 17, 18) Voideltua jäännöstä uhkasivat siten fanaattisten fasistien, kommunistien ja natsien sekä katolisen aktion – uskonnon harjoittajien, jotka pyrkivät kiihkeästi perustamaan uudelleen pyhän Rooman valtakunnan fasismin ja natsismin avulla – vertauskuvalliset vedet samoin kuin militaristien, kansallismielisten isänmaallisten ja aggressiivisten imperialistien ”vedet”. Noista ”vesistä” tuli kuin ”virta”.
56, 57. Kuvaile vertauskuvallisen veden kohoaminen eri puolilla maapalloa.
56 Lokakuussa 1922 Benito Mussolini johti mustapaitojensa marssin Roomaan ja perusti Italiaan fasistisen hallituksen yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Samana vuonna paavi Pius XI järjesti katolisen aktion paavinvallan vahvistamiseksi.
57 Leninin kuolema 21. tammikuuta 1924 kommunistisessa Neuvostoliitossa johti Stalinin julmaan diktatuuriin ja kommunistisiin hyökkäyksiin. Vuonna 1931 Japanin imperialistit ryhtyivät hankkeeseen ottaa haltuunsa suuri osa Aasian mannerta. Vuonna 1933 Adolf Hitler otti haltuunsa Saksan hallituksen ja esitti pian uhkauksen koko maailman natsiherruudesta. Vuonna 1936 nousi ”kansanrintama” Espanjassa tasavaltaista hallitusta vastaan, mikä johti erään Caudillon eli ”johtajan” totalitaariseen diktatuuriin. Naapurimaassa Portugalissa oli perustettu myös diktatuuri jo aikaisemmin, vuonna 1934. Rauhanaikainen asevelvollisuus otettiin käytäntöön Amerikan Yhdysvalloissa ja kiihkomieliset isänmaanystävät saivat siellä suuren vaikutusvallan. Näin vertauskuvalliset ”vedet” syöksyivät aalto aallon jälkeen lohikäärmeen kidasta ainoana päätarkoituksenaan ’hukuttaa’ Jumalan ”vaimo”, joka oli synnyttänyt Jumalan messiaanisen valtakunnan, ”poikalapsen”.
58. a) Miksi nämä ”vedet” olivat osa sitä ”voi!”-huutoa, joka oli tuleva Saatanan maan päälle heittämisen takia? b) Miten monet ihmiset suhtautuivat näihin ”vesiin”?
58 On varmaa, että nuo kunnianhimoisten, väkivaltaisten miesten aallot eivät kannattaneet Jumalan messiaanista valtakuntaa, ja siksi ne saattoivat olla lähtöisin ainoastaan Jumalan päävihollisesta, vertauskuvallisesta käärmeen muotoisesta lohikäärmeestä, Saatanasta. Nämä ihmis-”vedet” olivat näin ollen osa sitä ”voi!”-huutoa, joka oli tuleva siksi, että Saatana oli karkotettu taivaasta ja tullut alas maapallomme läheisyyteen ja oli hyvin vihainen, koska hän tiesi, että hänellä oli vähän aikaa jäljellä. Monet maailman kansoista näkivät nuo vertauskuvalliset ”vedet” ahdistukseksi ja sen tähden vastustivat niitä. Tämä johti aivan odotetusti toiseen maailmansotaan. Sodan lopputulos tuotti tappion lohikäärmeen yritykselle huuhtoa koko maapallo näillä ”vesillä” Jumalan ”vaimon” hukuttamiseksi. Tämän apostoli Johannes näki etukäteen vertauksellisen kuvakielen mukaisesti, kun ”maa auttoi vaimoa: maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastansa”. – Ilm. 12:16.
59. Miten ”maa” tuli Jumalan ”vaimon” avuksi, ja mikä oli ”maan” tarkoitus ja mihin toimintaan se ryhtyi?
59 ”Maa” vertauskuvasi ihmisyhteiskunnan vakaampaa, demokraattista, konservatiivista osaa, joka koetti säilyttää oikeutensa, vapautensa, perustuslailliset tai perinteelliset hallitusmuotonsa ja vaalimansa kulttuurin. Tuo ”maa” ei tietenkään ollut suoranaisesti kiinnostunut Jumalan ”vaimon” auttamisesta sen enempää kuin se kannatti hänen ’poikalastaankaan’, Jumalan messiaanista valtakuntaa. Se teki vastarintaa ja ehkäisi siis ”vesien” syöksymistä suojellakseen omia maallisia etujaan. Tämä ”maan” toiminta aiheutti todella kuuman sodan ja kylmän sodan totalitaarisen, autoritaarisen ”Pohjan kuninkaan” ja demokraattisen ”Etelän kuninkaan” välillä, joiden molempien liikkeet ”lopun ajalla” Dan. 11:27–12:4 ennustaa. Kaikesta huolimatta monet toimenpiteet, joihin vakaannutettu ”maa” ryhtyi ja sen suorittama hyökkäävien ”vesien” torjuminen palvelivat Jumalan ”vaimon” etuja, ja tällä tavalla ”maa” tuli ”vaimon” avuksi estääkseen häntä hukkumasta.
60. Osoita, että ”lohikäärmeen” yritys ”vaimon” hukuttamiseksi oli nöyryyttävä epäonnistuma.
60 Käärmeen muotoisen lohikäärmeen mielipahaksi ”vaimon” siemenen vielä maan päällä oleva voideltu jäännös selvisi toisesta maailmansodasta voimakkaampana kuin koskaan ennen. Miten niin? Siten, että toisen maailmansodan lopulla vuonna 1945 heihin oli liittynyt kymmeniätuhansia Jumalan messiaanisen valtakunnan maallisten alamaisten ”suureen joukkoon” kuuluvia. Erikoisesti vuodesta 1935 lähtien nämä olivat asettuneet voidellun jäännöksen puolelle kestettävästä vainosta huolimatta. Vuoden 1946 Jehovan todistajain vuosikirja (engl., s. 218) saattoi raportoida maailman sekasortoisista olosuhteista huolimatta: ”Raportti osoittaa, että yhden kuukauden aikana vuonna 1945 osallistui 141606 julistajaa kenttäpalvelukseen, kun taas koko palvelusvuoden kuukausikeskiarvo oli 127478.” Sotaa edeltäneenä vuonna 1938 oli ollut vain 47143 Valtakunnan julistajaa. ”Lohikäärmeen” tarkoitus raukesi siis tällä tavoin tyhjiin sen lisäksi, että se oli pysyvästi karkotettu pyhistä taivaista. Mikä vaikutus tällä kaikella oli lohikäärmeeseen Saatanaan ja hänen demonienkeleihinsä? Apostoli Johannes sanoo:
61, 62. a) Mitä Saatana teki seuraavaksi tämän merkittävän tappion jälkeen ja miksi? b) Mistä pääasiassa erotetaan ”hänen siemenensä jäljellä olevat” maan päällä nykyään, ja minkä asenteen he ottavat, kun Jumalan käskyt ja poliittisten hallitsijoiden käskyt ovat ristiriidassa?
61 ”Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa hänen siemenensä jäljellä olevia vastaan, jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja joiden työnä on Jeesuksesta todistaminen.” – Ilm. 12:17, Um.
62 Koska lohikäärmeenkaltainen Saatana ei kyennyt hävittämään Jumalan ”vaimoa”, se voi purkaa kiihtyneen vihansa häneen kostamalla voidellulle jäännökselle, joka todellisuudessa kuului ”vaimolle”, koska siihen kuuluvat olivat ”hänen siemenensä jäljellä olevia”, jotka olivat vielä täällä maan päällä. Älköön kukaan tosi kristitty kadottako näkyvistään tätä tärkeää tosiasiaa: Saatanan ensisijainen kohde nykyään on tämä voideltu jäännös, joka edustaa Jumalan ”vaimoa” maan päällä! Siihen kuuluvat eivät erottaudu vain sen perusteella, että heidät tunnetaan nimellä Jehovan kristityt todistajat vaan erikoisesti siksi, että he ”noudattavat Jumalan käskyjä”, jotka on annettu kristityille tänä ”lopun aikana”. Silloinkin kun ”Jumalan käskyt” ja maan päällä olevan poliittisen ”esivallan” käskyt ovat ristiriidassa, he omaksuvat saman asenteen kuin Jeesuksen Kristuksen apostolit, kun he olivat Jerusalemin korkeimman oikeuden edessä ensimmäisellä vuosisadalla: ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” – Apt. 5:27–32.
63. Millä muulla merkittävällä tavalla voideltu jäännös erottuu?
63 Voideltu jäännös erottuu myös siitä, että siihen kuuluvilla on Jumalan antamana etuna, ”työnä . . . Jeesuksesta todistaminen”. Huolimatta lisääntyvästä uskonnollisesta vainosta he ponnistelevat eteenpäin ’todistaen Jeesuksesta’, erikoisesti siinä mielessä, että Jeesus on pakanain aikojen päättymisestä, vuodesta 1914, lähtien hallinnut Jumalan messiaanisena Kuninkaana.
64. Mitä todisteita on siitä, että Saatana ja hänen demoninsa käyvät tappiollista sotaa?
64 Lohikäärmeenkaltainen Saatana ja hänen demoninsa käyvät tappiollista sotaa Jumalan ”vaimon” siemenen voideltuja ”jäljellä olevia” vastaan. Mikään lohikäärmeen maailman painostus ei saa heitä lopettamaan ”Jumalan käskyjen” noudattamista ja ’Jeesuksesta todistamisen’ laajentamista. Lisätodistus sotaa käyvän lohikäärmeen jatkuvasta tappiosta on se huomattava seikka, että ”suuri joukko”, joka asennoituu Jumalan ja hänen hallitsevan Kristuksensa puolelle voidellun jäännöksen rinnalle, lisääntyy jatkuvasti. (Ilm. 7:9–17) Kenttäpalvelusraportit vuodelta 1970 osoittivat, että 1384782 henkeä osallistui säännöllisesti joka kuukausi tehokkaasti ’Jeesuksesta todistamiseen’ 206 maassa ja merten saariryhmässä. Näihin sisältyvät ne 164193, jotka kastettiin vedessä palvelusvuonna 1970.
65. Mitä tulevaisuudella on tarjottavana Jehovan todistajille ja ”lohikäärmeelle” ja hänen demoneilleen?
65 On erittäin ilmeistä, että Jehova Jumala siunaa ja suojelee antautuneita palvelijoitaan maan päällä. Käyköön siis vihainen lohikäärme edelleenkin sotaa voideltua jäännöstä ja sen antautuneitten todistajatovereitten kasvavaa ”suurta joukkoa” vastaan. Sen sijaan, että lohikäärme näkisi heidän tuhoutuvan ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” Harmagedonissa, hän saa nähdä heidän jäävän eloon. Juuri he näkevät sen jälkeen, miten tuo suuri lohikäärme ja hänen demoninsa heitetään syvyyteen Harmagedonin jälkeen. – Ilm. 20:1–3.
[Alaviitteet]
a Ks. esimerkiksi kirjaa ”Three Worlds, Or, Plan of Redemption” (Kolme maailmaa eli lunastussuunnitelma) (etukantta), julk. N. H. Barbour ja C. T. Russell vuonna 1877 Rochesterissa, N.Y. Kirjan alussa olevassa kaksisivuisessa taulukossa sanotaan toiseksi viimeisellä palstalla: ”Pakanain ajat alkoivat vuonna 606 eKr., jolloin Nebukadnessar sai yleismaailmallisen herruuden. Ne kestävät ’seitsemän aikaa’. Seitsemän profeetallista aikaa on 7 kertaa 360 eli kaksituhatta viisisataa kaksikymmentä. Ne päättyvät siis neljäkymmentä vuotta vuoden 1874 jälkeen eli vuonna 1914.” Pane tämän vahvistukseksi merkille esimerkiksi sivulta 129 kolmas kappale otsikon ”Elonkorjuu” alla.
b Koska kolme ja puoli ”aikaa” vastaa 1260 päivää, niin seitsemän (2 x 31/2) ”aikaa” tekee 2520 päivää. Sen mukaan maan pakanaherruuden ”seitsemän aikaa” vastaavat 2520 aikayksikköä eli 2520 vertauskuvallista ”päivää” eli 2520 vuotta vuoden 607 eaa. varhaissyksystä vuoden 1914 varhaissyksyyn. – Dan. 4:13, 20, 22; Luuk. 21:24.
Luku 2520 on siinä suhteessa huomattava, että se on minkä tahansa luvun 1–9 kerrannainen ja on siis tietenkin myös jaollinen niillä kaikilla sekä myös kymmenellä (10).