Jumalan armo näytteillä Har-Magedonissa

1, 2. a) Kenen avioliittoasioilla Jehova esitti näytelmänä oman avioliittonsa? b) Miten Israel syyllistyi aviorikokseen kuningas Jerobeam I:n päivinä?

AVIOLIITOT miesten ja naisten välillä ovat joutuneet vaikeuksiin synnin ja pahuuden hallitessa maan päällä. Näin kävi Jumalan avioliitolle muinaisen Israelin kansan kanssa.

² Jumala esitti näytelmänä omat avioliittoasiansa profeettansa Hoosean avioliittoasioilla. Hoosea oli avioitunut Jumalan käskystä Diblaimin tyttären Goomerin kanssa. Se kuvasi Jehovan avioitumista muinaisen Israelin kanssa Siinain vuoren luona vuonna 1513 eaa. tehdyn Mooseksen välittämän lakiliiton välityksellä. Daavidin pojan, kuningas Salomon, kuoltua vuonna 997 eaa. kauan avioliitossa ollut Israelin kansa jakautui kahtia. Juudan ja Benjaminin kaksi sukukuntaa pysyivät yhdessä Juudan valtakunnan alaisuudessa ja toiset kymmenen sukukuntaa Israelin valtakunnan alaisuudessa. Jälkimmäisen ensimmäinen kuningas oli Efraimin sukukuntaan kuuluvan Nebatin poika Jerobeam. Israelin valtakunta rikkoi tämän Jerobeam I:n alaisuudessa avioliittositoumuksensa Jehovan kanssa; se boikotoi Hänen palvontaansa Jerusalemissa ja perusti oman kansallisen palvontansa epäjumalankuvineen, joina oli kaksi kultaista vasikkaa, toinen Daanissa ja toinen Beetelissä. Näin Israelin kymmenen sukukunnan valtakunta syyllistyi aviorikokseen niin kuin profeetta Hoosean vaimo Goomer.

 3. Minkä nimen Jehova käski antaa Goomerin toiselle lapselle ja miksi?

³ Miten Hoosean avioliittoasiat sopivat kuvaamaan Jehovan asioita Israelin kahdentoista sukukunnan muodostaman kansan kanssa sen jälkeen kun Goomer synnytti Hoosealle Jisreel-nimisen laillisen pojan? Hoosea ryhtyy esittämään kertomusta sanoen: ”Ja vaimo tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären, ja Herra sanoi Hoosealle: ’Pane hänelle nimeksi Loo-Ruhama, sillä en minä enää tästedes armahda Israelin heimoa, niin että antaisin heille anteeksi [koska minä otan heidät (israelilaiset) pois, UM]. Mutta Juudan heimoa minä armahdan: minä pelastan heidät Herran, heidän Jumalansa, avulla, mutta en pelasta heitä [juudealaisia] jousella, miekalla enkä sodalla, en hevosilla enkä ratsumiehillä.’” – Hoos. 1:6, 7.

 4. Kuka oli Goomerin tyttären isä, ja mitä vastaan hänen nimensä oli profeetallisesti tähdätty?

⁴ Hoosea ei sano edellä kerrotussa tapauksessa Goomerin synnyttäneen tytärtä ”hänelle”. Sen tähden käsitetään yleisesti, että tämä tytär, jonka nimeksi pantiin Loo-Ruhama, oli ’haureudesta syntynyt lapsi’. (Hoos. 1:2) Tällainen Hoosean vaimon Goomerin tekemä aviorikos vastasi Jehova Jumalan ja Israelin kansan välisissä aviosuhteissa vallinnutta asiaintilaa. Hoosean asioissa on luonnollisesti tässä tärkeä seikka sen nimen merkitys, joka annettiin Goomerin tyttärelle – ja syy, miksi Jehova käski Hooseaa antamaan hänelle tuon epämiellyttävän, enteellisen nimen. Tyttären nimi Loo-Ruhama merkitsee kirjaimellisesti ’Ei säälitty nainen’. Jehova kohdisti tämän nimen profeetallisesti hengelliseen aviorikokseen syyllistynyttä Israelin kymmenen sukukunnan kansaa vastaan, jolla oli Jisreelin kaupungissa kuninkaanpalatsi. Mistä syystä?

 5. Mikä oli seuraus, kun Jehova ei osoittanut armoa Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnalle, ja miten kristikunnan kokemus tulee olemaan samanlainen?

⁵ Kristikunnan pitäisi meidän omalla vuosisadallamme kuunnella Jehovan esittämää syytä, koska nimi Loo-Ruhama soveltuu nyt. Hänen esittämänsä syy soveltuu kristikuntaan nykyään: ”Sillä en minä enää tästedes armahda Israelin heimoa.” (Hoos. 1:6) Kristikunta on nyt se jota ei säälitä, se jolle ei osoiteta armoa. Se on Israelin kymmenen sukukunnan muodostaman valtakunnan tavalla antautunut hengelliseen aviorikokseen Jehova Jumalaa vastaan, jonka kanssa se väittää olevansa aviosuhteessa sen ”uuden liiton” välityksellä, jonka Jeesus Kristus välitti vuonna 33. (Jer. 31:31–34; Luuk. 22:19, 20; Hepr. 8:6–12) Koska Jehovalla ei Hoosean päivistä lähtien ollut enää armoa Israelin kymmenen sukukunnan valtakuntaa kohtaan, niin mikä oli seuraus? Tuon hengelliseen aviorikokseen syyllistyneen valtakunnan tuhoutuminen, ennen kuin sataakaan vuotta ehti kulua, ts. vuonna 740 eaa. Samaten se, että Jehovalla ei ole enää armoa Israelin nykyistä vastinetta kohtaan, päättyy kristikunnan hävitykseen tulevassa ”suuressa ahdistuksessa”, joka saavuttaa huippunsa Har-Magedonissa. – Matt. 24:21, 22.

 6. Pidättikö Jehova Hoosean 1:7:n mukaan täysin armonsa koko Israelilta kymmenen sukukunnan valtakunnan hävityksen aikaan?

⁶ Oliko Jehova täysin sydämetön siihen aikaan, jolloin hän pyyhkäisi pois Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnan? Pidättikö hän tyystin armonsa tuon kansan kaikilta sukukunnilta, kansan, joka oli alun perin astunut aviosuhteeseen hänen kanssaan Siinainvuoren luona tehdyn lakiliiton välityksellä? Jehova itse vastaa näihin kysymyksiin sanoen: ”Mutta Juudan heimoa [huonetta, UM] minä armahdan: minä pelastan heidät Herran, heidän Jumalansa, avulla, mutta en pelasta heitä jousella, miekalla enkä sodalla, en hevosilla enkä ratsumiehillä.” – Hoos. 1:7.

7, 8. a) Mikä oli syy, jonka tähden Jehova osoitti armoa Juudan huoneelle? b) Mitä Jehovan oli tehtävä silloin hallitsevan maailmanvallan takia Juudan pelastamiseksi ilman sotavarusteita?

⁷ Meidän on hyvä panna merkille se painava syy, jonka vuoksi Jehova näki hyväksi osoittaa armoa Juudan kahden sukukunnan valtakunnalle ja sen pääkaupungille Jerusalemille. Jehova selittää Hoosean 12:1:ssä (UM) syynsä jumalalliseen armoon sanoen: ”Efraim on ympäröinyt minut valheella ja Israelin [jota edusti sen hallitseva sukukunta Efraim] huone petoksella. Mutta Juuda vaeltelee vielä Jumalan kanssa, ja Pyhimmän edessä hän on luotettava.”a Juudan huone ’vaelteli’ vielä Jehovan, Jumalansa, kanssa pitäen häntä Pyhimpänä. Jehova oli näin ollen nimensä tähden velvollinen pelastamaan Juudan huoneen. Siksi hän sanoi: ”Minä pelastan heidät Herran, heidän Jumalansa, avulla.”

⁸ Jehovan tarkoitus oli pelastaa Juudan huone samalla kun hän otti pois kymmenen sukukunnan valtakunnan ja teki ”lopun Israelin heimon kuningaskunnasta”. Tämän toteuttamiseksi Jehovan täytyi joutua vastatusten Assyrian valtakunnan kanssa. Voimakkaasti aseistautumalla Assyriasta oli tullut sen ajan hallitseva maailmanvalta. Voidakseen pelastaa Juudan huoneen ilman taistelujousta, miekkaa, sotaa, vaunuhevosia ja ratsumiehiä noissa olosuhteissa Jehovan oli suoritettava jokin tavallisesta poikkeava teko.

ENNAKKOVÄLÄHDYS JUMALAN ARMOSTA HAR-MAGEDONISSA

 9. Miten tilanne kävi mitä uhkaavimmaksi Jehovalle Jerusalemin suhteen sen jälkeen, kun Samaria oli hävitetty?

⁹ Jehova käytti vuonna 740 eaa. Assyrian maailmanvaltaa ’kirveenään’ hakatakseen maahan aviorikokseen syyllistyneen epäjumalia palvovan ”Israelin huoneen” (UM). Sen kuninkaallinen palatsi Jisreelissä tyhjennettiin, sen pääkaupunki Samariassa hävitettiin ja henkiin jääneet israelilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen Assyrian etäisiin provinsseihin. (Jes. 10:15) Tämä koitui uhaksi Jerusalemille, missä Daavidin kuninkaallisen suvun, kuningas Hiskia hallitsi Juudan kahden sukukunnan valtakuntaa. Kahdeksan vuotta myöhemmin Assyrian sotajoukot hyökkäsivät Juudan maahan ja alkoivat valloittaa sen kaupunkeja. Hyökkäävällä Assyrian kuninkaalla Sanheribilla oli runsaasti jousia, miekkoja, sotavarusteita, vaunuhevosia ja ratsumiehiä mukanaan. Millä tavalla Jehova osoittaisi nyt armoa Juudan huoneelle? Tilanne kävi mitä uhkaavimmaksi Jehovalle.

10, 11. Miten Jehova pelasti nyt Juudan huoneen korottaakseen oman nimensä?

¹⁰ Piirittäessään Libnan kaupunkia Sanherib lähetti Jumalaa uhmaavan uhkavaatimuksensa kuningas Hiskialle Jerusalemiin yli 30 kilometrin päähän. Jehova henkeytti närkästyneenä profeettansa Jesajan antamaan uhmaavan sanoman Assyrian lähetystölle Jerusalemin muurien edustalle vietäväksi takaisin herjaavalle Sanheribille. Kun tämä kuningas sai varoitussanoman, Jehova pelasti Juudan oman nimensä korottamiseksi.

¹¹ ”Ja sinä yönä”, kuten 2. Kuningasten kirjan 19:35–37 kertoo, ”Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, ne olivat kaikki kuolleina ruumiina. Silloin Sanherib, Assurin kuningas, lähti liikkeelle ja meni pois; hän palasi takaisin ja jäi Niiniveen. Mutta kun hän oli kerran rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat Adrammelek ja Sareser hänet miekalla; sitten he pakenivat Araratin maahan. Ja hänen poikansa Eesarhaddon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.”

12. Mistä tämä Jehovan Juudan huoneelle osoittama armo oli ennakkovälähdys?

¹² Eikö se ollutkin erinomainen näyte Jehovan armosta Juudan valtakuntaa kohtaan, kun se pysyi silloin uskollisena hengelliselle aviosuhteelleen Hänen kanssaan? Sillä on lohduttava merkitys meille nykyään, koska se oli ennakkovälähdys siitä armosta, jota Jehova tulee osoittamaan tulevassa Har-Magedonin sodassa. (Ilm. 16:14, 16) Jumalan armoa ei osoiteta lainkaan niille Jumalaa uhmaaville joukoille maan päällä, jotka taistelevat Saatana Panettelijan alaisuudessa Jehovan uskollisia todistajia vastaan ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” siinä, mitä sanotaan Har-Magedoniksi.b Jehova pelastaa maan päällä olevat uskolliset todistajansa heidän turvautumatta jousiin, miekkoihin, sodankäyntiin, hevosiin ja ratsumiehiin tai muihinkaan sotilaallisiin keinoihin.

13. Keihin nimi Loo-Ruhama soveltuu silloin, ja ketkä siis varjeltuvat Jumalan vihan ilmetessä ”vihan astioita” kohtaan?

¹³ Se on oleva aika, jolloin Jumala ilmaisee vihansa ”vihan astioille” ja armonsa Kristuksen perijätovereiden voidellulle jäännökselle, joita ”Juudan huone” esikuvaa. (Room. 9:22) Nämä pysyvät uskollisina uudelle liitolle, liitolle jonka välityksellä Jehova on avioliitossa hengellisen Israelinsa kanssa. Koska jäännös koostuu uskollisista hengellisistä israelilaisista, nimi Loo-Ruhama (Ei säälitty) ei sovellu heihin niin kuin se soveltuu nyt kristikuntaan. (Gal. 6:16; Jaak. 1:1; Ilm. 7:4–8) Hengellisen jäännöksen pelastaa ’Jehova, sen Jumala’! (UM) Jäännös varjeltuu elossa!

14, 15. a) Minkä kokemuksen Reekabin poika Joonadab sai kuningas Jeehun kanssa? b) Missä kansallisonnettomuuksissa Joonadabin jälkeläiset varjeltuivat, ja keitä nykyään nuo reekabilaiset kuvasivat?

¹⁴ Kun kuningas Sanherib muinoin uhkasi Jerusalemia, niin ei ainoastaan ”Juudan huone” kokenut Jehovan armoa. Myös reekabilaisina tunnetut ei-juutalaiset kokivat. He olivat keeniläisen Reekabin pojan Joonadabin jälkeläisiä. Kun Israelin kuningas Jeehu ajoi Samariaan hävittämään sieltä Baalin palvontaa täyttääkseen Jehovan hänelle antaman tehtävän, niin hän kehotti Joonadabia ajamaan kanssaan ja sanoi: ”Tule minun kanssani katsomaan minun kiivailuani Herran puolesta.” (2. Kun. 10:15–27) Joonadab meni.

¹⁵ Reekabilaisen Joonadabin jälkeläiset säilyivät hengissä Samarian kukistuessa vuonna 740 eaa. He varjeltuivat myös Sanheribin hyökätessä Juudan maahan vuonna 732 eaa. Me havaitsemme myöhemmin reekabilaiset liittyneinä Juudan valtakuntaan profeetta Jeremian päivinä. Silloin oli Jerusalemin viimeiset päivät, ennen kuin babylonialaiset hävittivät sen vuonna 607 eaa. Jehova lupasi reekabilaisille heidän uskollisuutensa takia suojeluksensa, niin että he varjeltuisivat Jerusalemin hävityksessä. (Jer. 35:1–19) Keitä nuo Jehovan armon saajat kuvasivat? Niiden Jehovan palvojien ”suurta joukkoa”, jotka ovat nykyään voidellun jäännöksen yhteydessä. Nämäkin varjeltuvat tulevan ”suuren ahdistuksen” läpi toivonaan paratiisimaa. – Ilm. 7:9–17.

”EI MINUN KANSAANI”

16. a) Mitä kristikunnan hylkääminen Jehovan kansaan kuulumattomana osana merkitsee sille? b) Mikä nimi Hoosean vaimon toiselle pojalle annettiin ja miksi?

¹⁶ Nyt, ennen kuin ”suuri ahdistus” puhkeaa lähitulevaisuudessa, on meidän aika käyttää hyväksemme Jehovan armoa. Älkäämme unohtako milloinkaan: kristikunnalle ei tulla osoittamaan armoa tulevassa ahdistuksessa. Meidän pitäisi näin ollen haluta erottautua siitä. Tuohon aikaan se, että kristikunta on hylätty olemasta osa Jehovan kansasta, tehdään tunnetuksi täysin kiistattomasti. Se merkitsee sille tuhoa! Se on nykyinen Loo-Ruhama (Ei säälitty). (Hoos. 1:6) Sen täydellinen hylkääminen esikuvattiin seuraavilla profeetta Hoosean avioliittoon liittyvillä asioilla. Hän tarkoittaa vaimoaan Goomeria sanoessaan: ”Kun vaimo oli vieroittanut Loo-Ruhaman, tuli hän raskaaksi ja synnytti pojan. Ja Herra sanoi: ’Pane hänelle nimeksi Loo-Ammi, sillä te ette ole minun kansani, enkä minä tahdo olla teidän omanne.’” (Hoos. 1:8, 9) Hoosean profeetallisen kirjan ensimmäinen luku päättyy näihin sanoihin juutalaisissa raamatunkäännöksissä sekä Hoosean kreikkalaisen Septuaginta-käännöksen laitoksissa.

17. Miksi Loo-Ammi oli sopiva nimi Goomerin toiselle pojalle, ja mitä Jehova näin ollen sanoi Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnalle tässä yhteydessä?

¹⁷ Hoosean vaimon Goomerin toisen pojan ymmärretään myös olevan peräisin Goomerin aviorikoksesta eikä Hooseasta. Hoosea ei sano Goomerin synnyttäneen tätä toista poikaa hänelle. Jehovalla oli näin ollen hyvä syy nimityttää poika Loo-Ammiksi, sillä tämä nimi merkitsee ’Ei minun kansani’. Sillä oli profeetallinen merkitys. Kun Jehova selitti syyn, miksi hän antoi pojalle tällaisen enteellisen nimen, hän puhutteli ”Israelin huoneen” kymmentä sukukuntaa, kun hän sanoi: ”Sillä te ette ole minun kansani, enkä minä tahdo olla teidän omanne.” Näillä sanoilla Jehova julisti, ettei hän ollut enää liiton rikkoneen ”Israelin huoneen” taivaallinen Aviomies.

18. Milloin ja miten Jehova antoi tulla tunnetuksi, että Israelin kymmenen sukukunnan valtakunta ei ollut hänen kansansa?

¹⁸ Jehova antoi selvästi tietää, ettei hän ollut enää luopuneen ”Israelin huoneen” Jumala ja hengellinen Aviomies. Jehova teki näin salliessaan assyrialaisten valloittaa Israelin pääkaupungin Samarian vuonna 740 eaa. Siten ”Israelin huone” ei ollut enää Hänen kansansa; se oli, kuten hän sanoi, Loo-Ammi eli ”Ei minun kansani”. Tuo kansa meni kuin vaimo, jolle oli annettu ero, pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan. Tuo hengelliseen aviorikokseen syyllistynyt ”Israelin huone” oli halveksinut tilaisuutta, joka sille oli tarjottu Mooseksen välittämässä lakiliitossa tulla Jehovalle ”pappisvaltakunnaksi”. – 2. Moos. 19:5, 6.

19. Mitkä Jeesuksen Kristuksen sanat käyvät toteen, kun hän antaa kristikunnan tietää, ettei sillä ole mitään osuutta uuden liiton tarkoituksen täyttämisessä?

¹⁹ Jeesuksen Kristuksen, Suuremman Mooseksen, välittämällä Jehovan ”uudella liitolla” on samanlainen tarkoitus. Tämä tarkoitus ei toteudu Israelin nykyisessä vastineessa kristikunnassa. Se on yrittänyt hallita maan päällä nykyisessä asiainjärjestelmässä palvelemalla tämän maailman poliittisten hallitsijoitten uskonnollisena puolisona. Jeesus Kristus antaa sen tietää, ettei se ole ehdolla perijätoveruuteen hänen kanssaan taivaallisessa valtakunnassa, kun hänen sanansa toteutuvat: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, tule menemään taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaissa olevan Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me profetoineet sinun nimessäsi ja ajaneet ulos demoneja sinun nimessäsi ja tehneet monia voimatekoja sinun nimessäsi?’ Ja silloin minä tunnustan heille: En ole koskaan tuntenut teitä! Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät.” – Matt. 7:21–23.

YKSILÖIDEN TOIVO JUMALAN ARMON SAAMISEEN

20, 21. a) Milloin pakkosiirtolaisuudessa olevan ”Israelin huoneen” yksilöitten sallittiin käyttää hyväkseen Jehovan armoa ja miten? b) Millaisin Hoosean 1:10, 11:ssä olevin sanoin Jehova viittasi eteenpäin siihen?

²⁰ Kristikunnan muinaista esikuvaa, Israelin kymmenen sukukunnan valtakuntaa, ei perustettu milloinkaan uudelleen Jumalan sille antamaan maahan Lähi-itään. Mutta tuon hylätyn ”Israelin huoneen” yksityisten jäsenten sallittiin käyttää hyväkseen Jehovan armoa ja palata hänen luokseen sekä päästä hänen hyväksymäänsä kansaan. Tämä etu oli tuleva heille, kun Assyrian seuraaja, Babylonian maailmanvalta, oli tuleva kukistetuksi. Silloin valloittaja Kyyros oli vapauttava pakkosiirtolaisuudessa olevat Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan palvojat. Viitaten eteenpäin tähän Jehova jatkoi sanoen profeettansa Hoosean kautta.

²¹ ”Mutta israelilaisten luku on oleva niinkuin meren hiekka, jota ei voi mitata eikä lukea. Ja siinä paikassa, jossa heille on sanottu: ’Te ette ole minun kansani’, heille sanotaan: ’Elävän Jumalan lapset!’ Ja Juudan miehet ja Israelin miehet kokoontuvat yhteen ja asettavat itsellensä yhteisen pään; ja he lähtevät sotaan siitä [lähtevät siitä, UM] maasta, sillä suuri on Jisreelin [Jumala on kylvävä] päivä.” – Hoos. 1:10, 11.

22. Milloin tämän ennustuksen esikuvallinen täyttymys tapahtui, ja miten ”Jisreelin päivä” tuli heille ”suureksi” ?

²² Tämän armollisen ennustuksen esikuvallinen täyttymys toteutui vuonna 537 eaa., kun Babylonian valloittaja persialainen Kyyros salli ”Juudan miesten ja Israelin miesten” uskollisen jäännöksen lähteä Babylonian pakkosiirtolaisuuden ”maasta”. He menivät yksimielisinä Jehovan palvelijan Kyyroksen määräyksestä rakentamaan uudelleen Jehovan temppeliä Jerusalemiin. (2. Aikak. 36:20–23; Esra 1:1–11) Sitten voi jäännös omassa maassaan tulla jälleen lukuisaksi kuin mittaamaton ja lukematon hiekka meren rannalla. Sillä tavalla ’oli Jisreelin päivä oleva suuri’. Tässä nimi Jisreel, joka merkitsee ’Jumala on kylvävä’, on toteutuva suotuisalla tavalla. Jumala kylvää ennallistetun kansansa lapsia kuin siemeniä, moninkertaistaen heidät.

23. a) Kenen hylkäämisen jälkeen ja millä Jehovan toimenpiteellä Israelin kansa lakkasi olemasta Hänen kansansa? b) Keille tuosta hylätystä kansasta Jehova osoitti armoa ja miten?

²³ Jehova ei siis enää sanoisi heille: Loo-Ammi eli ”Ei minun kansani”. Heitä piti kuvaannollisella tavalla kutsua ”elävän Jumalan lapsiksi”. Viitaten tämän vastakuvalliseen täyttymykseen kristillisyydessä apostolit Paavali ja Pietari kirjoittivat Roomalaisille 9:25, 26:n ja 1. Pietarin 2:9, 10:n. Kun Israelin luonnolliset lapset hylkäsivät Jeesuksen Messiaana vuonna 33, he lakkasivat olemasta Jehovan kansa. Hän lakkautti lakiliittonsa, jonka välityksellä hän oli ollut avioliitossa Israelin kahdentoista sukukunnan muodostaman kansan kanssa Mooseksen aikana. Mutta hän hyväksyi armollisesti luonnollisen Israelin kansan uskovan jäännöksen ja saattoi sen Poikansa, Jeesus-Messiaan, välittämään uuteen liittoon. Hän perusti sillä tavalla uuden kansan, hengellisen Israelin. – Gal. 6:16; Jaak. 1:1; Room. 2:28, 29; Ilm. 7:4–8.

24. Miksi ja milloin Jehova kääntyi niiden puoleen, jotka eivät olleet milloinkaan olleet hänen kansansa, ja miten hän teki heidät kansakseen?

²⁴ Ikävä kyllä luonnollisia israelilaisia ei tullut riittävästi kristityiksi, niin että he olisivat muodostaneet kokonaan ”Aabrahamin siemenen”, jossa kaikkien maan kansojen on määrä tulla siunatuiksi. Siksi Jehova kääntyi niiden puoleen, jotka eivät olleet milloinkaan olleet Hänen kansaansa, niiden joista sanottiin: ”Ei minun kansani”, Loo-Ammi. Hän avasi vuonna 36 tien tällaisille ei-israelilaisille uskoville tulla osaksi hengellisestä Israelista uudessa liitossa. Näistä tehtiin osa ”Aabrahamin siementä”, jonka piti olla kuin hiekka meren rannalla. – Gal. 3:8–29; 1. Moos. 22:18.

25. a) Kuka on ”yhteinen pää”, jonka hengellisten israelilaisten ’yhteen kokoontunut’ jäännös ’asetti itsellensä’, ja mikä vapautus seurasi? b) Ketkä odottavat varjeltuvansa Har-Magedonin sodan yli heidän kanssaan?

²⁵ Se ”yhteinen pää”, jonka ’yhteen kokoontuneet’ hengelliset israelilaiset ”asettavat itsellensä”, on Jeesus Kristus, nyt hallitseva Kuningas. Katuva jäännös vapautettiin tämän Suuremman Kyyroksen avulla Suuren Babylonin vallasta vuonna 1919, ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Jäännöstä käytettiin Jehovan puhtaan palvonnan ennallistamisessa maan päällä. Jehova on tehnyt näistä vapautetuista hengellisistä israelilaisista ”elävän Jumalan lapsia”. He odottavat hänen armostaan tulevansa pelastetuiksi lähestyvässä ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” Har-Magedonissa, niin, elävänsä sen läpi nähdäkseen hänen uuden järjestyksensä alkavan. Palvojatovereitten ”suuri joukko” odottaa myös muinaisten reekabilaisten tavalla saavansa osansa Jumalan armosta ja varjeltuvansa jäännöksen kera.

26, 27. a) Millaiseksi niiden, jotka panevat nyt toivonsa Jumalan armoon, täytyy ymmärtää kristikunta hengellisesti, ja miksi he eivät halua olla sen ’lapsia’? b) Mitä Jehova opettaa heitä sanomaan niistä, jotka ovat hänen armonsa kohteita?

²⁶ Panemmeko me nyt toivomme Jehovan armoon? Jos panemme, niin meidän täytyy ymmärtää kristikunnan olevan se hengellinen portto, mikä se on. Saastuttamalla itsensä babylonilaisella uskonnolla se on tehnyt itsestään osan Suurta Babylonia. Se hävitetään tuon väärän uskonnon maailmanmahdin ohella tulevassa ”suuressa ahdistuksessa”. Me emme halua olla keitään sen ”haureudesta syntyneistä lapsista”. Jehovan armon kohteina me toimimme niin kuin Hän nyt neuvoo meitä:

²⁷ ”Sanokaa veljiänne Ammiksi [’Minun kansani!’, UM] ja sisarianne Ruhamaksi [’Oi nainen, jolle on osoitettu armoa!’, UM]. Riidelkää äitinne kanssa, riidelkää, sillä ei hän ole minun vaimoni, enkä minä ole hänen miehensä. Poistakoon hän haureutensa kasvoistansa ja aviorikoksensa rintainsa välistä, etten minä riisuisi häntä alasti ja asettaisi häntä, niinkuin hän oli syntymänsä päivänä, etten tekisi häntä erämaan kaltaiseksi, saattaisi häntä kuivan maan kaltaiseksi ja kuolettaisi häntä janoon. Ja hänen lapsiansa minä en armahda, sillä he ovat haureudesta syntyneitä lapsia. Sillä heidän äitinsä on harjoittanut haureutta, heidän kantajansa on häpeällisesti elänyt, hän on sanonut: ’Minä kuljen rakastajaini perässä, jotka antavat minulle leipäni ja veteni, villani ja pellavani, öljyni ja juomani’.” – Hoos. 2:1–5.

28. Missä laillisessa riita-asiassa kaikkeuden edessä on nyt kuuliaista kannattaa Jehovaa, ja minkä hänen ”suuressa ahdistuksessa” omaksumansa toimenpiteen me hyväksymme?

²⁸ Kannattakaamme siis kuuliaisina taivaallista Aviomiestä Jehovaa, kun hän ajaa laillista riita-asiaansa kristikuntaa vastaan, joka väittää ulkokultaisesti olevansa liittosuhteessa hänen kanssaan hänen vaimonaan. Osoittakaamme kaikkeuden Korkeimman Oikeuden edessä sen olevan syypää hengelliseen haureuteen, aviorikokseen, kun se on tehnyt itsestään maailman ystävän. (Jaak. 4:4) Se on mennyt huomattavien, vaikutusvaltaisten, rikkaitten maailman ihmisten perään, jotta he tyydyttäisivät sen itsekkäitä, materialistisia haluja. Jumalan kehotuksesta huolimatta se on itsepintaisesti kieltäytynyt poistamasta haureuttaan kasvojensa edestä ja aviorikostaan rintojensa välistä. Sen uskonnolliset lapset, sen kirkonjäsenet, ovat hengellisestä ”haureudesta syntyneitä”. Kun Jehova on hävittänyt sen ”suuressa ahdistuksessa”, niin me sydämestämme hyväksymme sen.

29. Keille meidän tulee ilmaista perhesuhdetta, ja minkä tulevan sodan aikana me voimme toivoa edelleen Jehovan armoa?

²⁹ Tuntekaamme veljeyttä niiden kanssa, joiden tunnemme Raamatun mukaisesti olevan Jehovan kansaa, josta hän sanoo: ”Minun kansani!” Tuntekaamme perhesuhdetta kuin sisarukset sen puhdistetun ja uskollisen järjestön kanssa, jolle Jehova on osoittanut armoa tänä tämän maailman historian ”lopun aikana” ennen lähestyvää ”suurta ahdistusta”. (Matt. 24:21, 22; Ilm. 7:14) Tuntekaamme se nykyiseksi Ruhamaksi ja sanokaamme sille: ”Oi nainen, jolle on osoitettu armoa!” (Hoos. 2:1, UM) Jos me näet teemme vilpittömästi näin, niin voimme toivoa saavamme kokea edelleen Jehovan armoa, kun hän ilmaisee sitä arvollisilleen ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” siinä paikassa, jota hepreaksi kutsutaan Har-Magedoniksi. – Ilm. 16:14, 16.

(Jatkuu)

[Alaviitteet]

[Taulukko s. 257]

PROFEETALLISIA RINNAKKAISUUKSIA

”Yhteinen pää” Kuningas Kyyros Jeesus Kristus