Osa 5

Takaisin Johanneksen 1:1, 2:een

58. Mitä Johannes saattaa meidät ymmärtämään Jeesuksesta Kristuksesta ensimmäisen kristityille kirjoittamansa kirjeen lopussa?

ENSIMMÄISEN kristityille kirjoittamansa kirjeen lopussakin apostoli Johannes antaa meidän ymmärtää saman, nimittäin että Jeesus Kristus on Jumalan Poika ja että Jumalasta siinneet ihmiset ovat Jumalan lapsia Jeesuksen Kristuksen kanssa. Amerikkalainen käännös esittää Johanneksen kirjeen lopun seuraavasti: ”Me tiedämme, ettei yksikään Jumalan lapsi tee syntiä, vaan että hän, joka syntyi Jumalasta, suojelee häntä, eikä paha voi tarttua häneen. Me tiedämme olevamme Jumalan lapsia, vaikka koko maailma on paholaisen vallassa. Ja me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja on antanut meille voiman tuntea hänet, joka on totinen, ja me olemme hänen yhteydessään, joka on totinen.” Miten? ”Hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen kautta. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä. Rakkaat lapset, pysykää erossa epäjumalista.” – 1. Joh. 5:18–21, Ah; Ts.

59. Miten Johanneksen 1:1:sen eri käännökset kuuluvat, mutta mitä me pystymme nyt ratkaisemaan?

⁵⁹ Koska Hän, jonka Poika Jeesus Kristus on, on ”totinen Jumala ja iankaikkinen elämä” ja koska Jeesus Kristus on ”hän, joka syntyi Jumalasta” ja joka suojelee Jumalan muita lapsia, niin miten meidän on ymmärrettävä Johanneksen 1:1, 2, mistä on olemassa erilaisia käännöksiä? Monet käännökset sanovat: ”Ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” Toiset kuuluvat näin: ”Ja Sana (Logos) oli jumalallinen.” Eräs: ”Ja Sana oli jumala.” Toiset: ”Ja Sana oli eräs jumala.” Koska olemme tutkineet niin paljon sitä, mitä Johannes kirjoitti Jeesuksesta, joka oli lihaksi tehty Sana, niin kykenemme nyt päättämään, mikä noista eri käännöksistä on oikea. Se merkitsee pelastustamme.

60. Mitä Leo Tolstoi selitti Johanneksen 1:1, 2:sesta sen yleisen käännöksen mukaan?

⁶⁰ Ottakaamme ensiksi suomalaisen käännöksen suosittu sanamuoto: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä.” Tässä ansaitsee tulla lainatuksi muutamia rivejä Leo Tolstoin kirjasta ”Neljä evankeliumia sopusointuun saatettuina ja käännettyinä”:

Jos se sanoo, että alussa oli käsitys tai sana ja että sana oli Jumalalle tai Jumalan luona tai Jumalaa varten, niin on mahdotonta jatkaa ja sanoa, että se oli Jumala. Jos se oli Jumala, niin se ei voinut olla missään suhteessa Jumalaan.a

Apostoli Johannes ei ollut varmastikaan niin järjetön, että hän olisi sanonut, että joku (”Sana”) oli jonkun toisen yksilön (”Jumala”) luona ja samalla tuo toinen yksilö (”Jumala”).

61. a) Koska Johannes on todistanut Jeesuksen Kristuksen olevan ”Jumalan Poika”, niin mitä Sanasta voidaan oikeutetusti sanoa? b) Mitä Johanneksen 1:1:sen täytyy enintään merkitä Sanasta ottaen huomioon Ilmestyskirjan 19:13:nnen?

⁶¹ Johannes todistaa, että Sana, joka oli Jumalan luona, ”tuli lihaksi” ja Jeesukseksi Kristukseksi, ja että Jeesus Kristus oli ”Jumalan Poika”. Olisi siis sopivaa sanoa, että Sana oli Jumalan Poika. Jos joku sanoo, että Sana oli Jumala, ”yksin totinen Jumala”, niin se on vastoin sitä, mitä apostoli Johannes todistaa muilla kirjoituksillaan. Johannes kutsuu häntä viimeisessä Raamatun kirjassa, Ilmestyskirjan 19:13:nnessa, ”Jumalan Sanaksi” sanoen: ”Ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana.” Huomaa, että hänen nimensä ei ole ”Sana-Jumala”, vaan ”Jumalan Sana”. Johanneksen 1:1:sen täytyy näin ollen merkitä enintään sitä, että Sana oli Jumalasta.

62. Mitä kirja ”Patristiset evankeliumit” pitää Johanneksen 1:1:sen todennäköisesti oikeana lukutapana?

⁶² Kirjanb, jonka nimi on ”The Patristic Gospels – An English Version of the holy Gospels as they existed in the Second Century” [Patristiset evankeliumit – Englantilainen käännös pyhistä evankeliumeista sellaisina kuin ne esiintyivät toisella vuosisadalla] (kirjoittanut Roslyn D’Onston), nimisivu kertoo, miten tämä käännös koottiin. Johanneksen 1:1:sessä tämä käännös sanoo: ”ja Sana oli Jumala”. Mutta siinä on tällainen alaviite: ”Oikea lukutapa tässä on luultavasti Jumalasta. Katso kriitillistä huomautusta.” – Sivu 118.c

63. Miksi Johanneksen 1:1:sen kreikkalainen sanamuoto saa kääntäjät erimielisiksi sen suhteen, kuka Sana oli?

⁶³ Mistä nyt johtuu, että kääntäjät ovat eri mieltä sen suhteen, kuka Sana oli – ”Jumala” vai ”jumala” vai ”eräs jumala”? Se johtuu siitä, että ”Jumalaa” vastaava kreikkalainen sana on lausunnon alussa, vaikka se kuuluu predikaattiin, eikä sillä ole myöskään edessään määräävää artikkelia. Valaistaksemme tätä esitämme seuraavassa kreikkalaisen tekstin ensimmäiset rivit 4. vuosisadan unsiaalikäsikirjoituksen mukaan ja sitten toisella rivillä, miten kreikkalainen teksti lausutaan kielellämme nykyään, ja kolmannella rivillä sananmukaisen suomennoksen. Pane merkille ”Jumalan” kreikkalaiset lyhennykset. (A) tarkoittaa määräävää artikkelia.

ΕΝ ΑΡΧΗ ΗΝ Ο ΛΟΓΟΣ ΚΑΙ Ο ΛΟΓΟΣ

EN ARKHEI ĒN HO LOGOS, KAI HO LOGOS

ALUSSA OLI (A) SANA, JA (A) SANA

HΝ ΠΡΟΣ ΤΟΝ ΘΝ ΚΑΙ ΘΣ ΗΝ Ο ΛΟΓΟΣ

ĒN PROS TON THN, KAI THS ĒN HO LOGOS.

OLI LUONA JUMALAN, JA JUMALA OLI (A) SANA.

ΟΥΤΟΣ ΗΝ ΕΝ ΑΡΧΗ ΠΡΟΣ ΤΟΝ ΘΝ

HOUTOS ĒN EN ARKHEI PROS TON THN.

TÄMÄ OLI ALUSSA LUONA (A) JUMALAN.

64. Mitä piispa Westcott – kuten professori Moule lainaa – sanoi sanan ”Jumala” ilman sitä edeltävää määräävää artikkelia esittävän?

⁶⁴ Huomaa, että määräävä artikkeli puuttuu sanan ”JUMALA” edestä. Tämän poisjätön johdosta professori Moule kysyy: ”Eikö artikkelin poisjättäminen sanoista theós en ho lógos ole mitään enempää kuin idiomiseikka?” Moule jatkaa sitten seuraavassa kappaleessa:

Toisaalta on myönnettävä, että neljännen evankelistan [Johanneksen] ei ole tarvinnut valita tätä sanajärjestystä ja että sen valitseminen – vaikka se aiheuttaakin hiukan epäselvyyttä – saattaa itsessään olla vihjaus hänen tarkoituksestaan; ja vaikka [piispa] Westcottin huomautus (yllämainitussa paikassa) voikin vaatia eräitten idiomiviittausten lisäämistä, niin se ehkä silti esittää kirjoittajan teologisen tarkoituksen: ’Se on välttämättä ilman artikkelia (theós eikä ho theós), koska se kuvaa Sanan luontoa eikä ilmaise Hänen Persoonaansa. Olisi silkkaa sabellianismia sanoa, että ”Sana oli ho theós”. Ilmaisumuoto, joka vain vahvistaa Sanan tosi jumaluuden, ei ole vihjaus minkäänlaisesta luonnon alemmuudesta. Vertaa Kristuksen tosi ihmisyyden vastakkaista esitystä 5:27 (hóti huiòs anthrópou estín . . .).’d

65. Ottaen sen huomioon, mitä piispa Westcott on sanonut, miten eräät kääntäjät ovat kääntäneet Johanneksen 1:1:sen, ja miksi se Sanan esittää?

⁶⁵ Edesmennyt piispa Westcott, kuuluisan Westcott ja Hortin Kristillisten kirjoitusten kreikkalaisen tekstin toinen laatija, puhuu ”Kristuksen tosi ihmisyydestä” ja väittää kuitenkin, ettei Jeesus Kristus ollut ”tosi ihminen”, vaan sekoitus, ns. Jumalihminen. Huomaa kumminkin piispan sanovan, että määräävän artikkelin poisjättäminen kreikkalaisen sanan theós edestä tekee tämän theós-sanan adjektiivin kaltaiseksi, joka ”kuvaa Sanan luontoa” eikä ilmaise hänen persoonaansa. Tämä seikka selittää, että eräät kääntäjät kääntävät sen näin: ”Ja Sana oli jumalallinen.” Se ei ole samaa, kuin jos sanoisi, että Sana oli Jumala ja sama kuin Jumala. Eräs kielentutkija haluaisi kääntää tämän kohdan näin: ”Ja Sana oli jumaluus” saadakseen esiin käsityksensä, että Sana ei ollut ”koko Jumala”.e Kolminaisuuden kannattajien mielestä Sana oli ainoastaan kolmasosa Jumalaa, tasavertainen toinen persoona yhdessä Jumalassa olevista kolmesta Jumalasta. Mutta kaiken sen tarkastelumme, mitä Johannes on kirjoittanut, on todistanut, miten väärä tällainen oppi on, oppi, jota eivät edes kolminaisuuden kannattajat itsekään voi selittää. Sana on Jumalan Poika, eikä Jumalan toinen persoona.

66, 67. a) Miten Torreyn käännös painaa Johanneksen 1:1:sen? b) Miten ”The Emphatic Diaglott” painaa sen?

⁶⁶ C. C. Torreyn The Four Gospels [Neljä evankeliumia] osoittaa, mikä ero sillä on, jos theós-sanan edellä on ho (määräävä artikkeli) ja jos sitä ei ole, painamalla käännöksensä näin: ”Ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala.” (Vuoden 1947 toinen painos.)

⁶⁷ Benjamin Wilsonin The Emphatic Diaglott vuodelta 1864 osoittaa tämän eron näin: ”Ja LOGOS oli JUMALAN luona, ja LOGOS oli Jumala.”

68. a) Mitä tällä tavalla painetut käännökset ilmaisevat Sanasta? b) Mikä kysymys sitten nyt herää?

⁶⁸ Näilläkin tavoin painetut käännökset ilmaisevat, että Sanalla oli ennen ihmiseksi tuloaan taivaassa jumalallinen luonto, mutta että hän ei ollut itse Jumala eikä osakaan Jumalasta. Sana oli Jumalan Poika. Näin ollen herää kysymys: Miksi me sanoisimme sellaista Jumalan Poikaa, jolla oli ennen kaikkia muita jumalallinen luontonsa Jumalan poikien joukossa taivaassa? Me muistamme Jeesuksen Kristuksen sanoneen juutalaisille, että niitä ihmistuomareita, joille tai joita vastaan Jumalan sana tuli, kutsuttiin ”jumaliksi” Psalmissa 82:1–6. – Joh. 10:34–36.

”JUMALAN POJAT”

69. Mitä Geseniuksen Heprean kielioppi sanoo Heprealaisissa kirjoituksissa olevasta ilmaisusta ”Jumalan pojat”?

⁶⁹ Heprealaiset kirjoitukset mainitsevat ”Jumalan pojat” (beneí ha-Elohím) 1. Mooseksen kirjan 6:2, 4:nnessä; Jobin 1:6:nnessa; 2:1:sessä ja 38:7:nnessä. Gesenius’ Hebrew Grammar [Geseniuksen Heprean kielioppi] selittää sivulla 418, kappaleessa 2, näitä Raamatun jakeita ja sanoo seuraavaa:

Sanaa ben- [”jonkun poika”] tai beneí [”jonkun pojat”] käytetään toisinkin, ilmaisemaan ammattikunnan tai seuran (tai sukukunnan tai tietyn luokan) jäsenyyttä. Niinpä beneí Elohím [”Jumalan pojat”] tai beneí ha-Elohím [(määräävä artikkeli) ”Jumalan pojat”] 1. Mooseksen kirjan 6:2, 4:nnessä, Jobin 1:6:nnessa, 2:1:sessä, 38:7:nnessä (vertaa myös beneí Elím Psalmeissa 29:1; 89:7) ei oikeastaan merkitsekään jumalan (jumalien) pojat, vaan olentoja, jotka kuuluvat elohimin tai elimin luokkaan; . . .

Ja sitten tämä kielioppi jatkaa selittäen 1. Kuningasten kirjan 20:35:nnessä olevaa sanontaa ”profeettain pojat”, että se merkitsee ”henkilöitä, jotka kuuluvat profeettain ammattikuntaan”; ja että Nehemian 3:8:nnessa oleva heprealainen vastine sanoille ”apteekkarien poika” merkitsee ”yksi apteekkareitten ammattikuntaan kuuluvista”. – Katso myös Aamos 7:14.

70. Miten Köhlerin ja Baumgartnerin Vanhan testamentin kirjojen sanakirja ilmaisee samaa kuin Geseniuksen Heprean kielioppi?

⁷⁰ Köhlerin ja Baumgartnerin The Lexicon for the Old Testament Books [Vanhan testamentin kirjojen sanakirja] on samaa mieltä Geseniuksen Heprean kieliopin kanssa. Tämä sanakirja painaa sivulla 134, 1. palstan riveillä 12 ja 13, vuoden 1951:n painoksessa, ensin heprealaisen esitystavan ja sitten sen merkityksen saksaksi ja englanniksi ja sanoo: ”BENEI ELOHIM (yksilö) jumalallisia olentoja, jumalia.” Ja sitten se sanoo sivulla 51, 1. palstan 2. ja 3. rivillä: ”BENEI HA-ELOHIM (määräävä artikkeli) (yksityisiä) jumalia 1. Mooses 6:2; Job 1:6; 2:1; 38:7.”

71. Miksi Daavid sanoo Psalmissa 8 taivaan enkeleitä, ja miten eri käännökset esittävät näin ollen Psalmin 8:6?

⁷¹ Psalmissa 8:5, 6 Daavid puhuu profeetallisesti, miten Jumalan Sana tuli lihaksi, ja Daavid käyttää taivaan enkeleistä samaa sanaa elohím eli ”jumalat”, mikä esiintyy Psalmissa 82:1, 6. Hyväksytty eli Kuningas Jaakon käännös sanoo: ”Mikä ihminen on, että sinä muistat häntä, ja ihmisen lapsi, että sinä tarkastat häntä? Sillä sinä olet tehnyt hänet vähän alhaisemmaksi enkeleitä ja olet kruunannut hänet kirkkaudella ja kunnialla.” Heprealaiskirjeen 2:6–9 soveltaa nämä sanat Jeesukseen Kristukseen, kuinka hänet hänen tullessaan lihaksi ”tehtiin vähän alhaisemmaksi enkeleitä”. (KJ) Mutta suomalainen käännös esittää kuitenkin Psalmin 8:6 näin: ”Kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal’olennon.” S. T. Byingtonin The Book of Psalms [Psalmien kirja] kääntää sen: ”Ja sinä olet tehnyt hänet vähän puuttuvaksi Jumalasta.” Moffattin käännös kuuluu: ”Kuitenkin sinä olet tehnyt hänet hiukan jumalallista vähemmäksi.”

72. Miten ”Uuden maailman käännös” esittää Psalmin 8:6, ja miksi sen käännös ei ole monijumalaisuuden opettamista?

⁷² ”Uuden maailman käännös” sanoo: ”Sinä myös ryhdyit tekemään hänet hieman jumalankaltaisia vähemmäksi.” Merkitseekö tämä viimeinen käännös monijumalaisuuden opettamista tai monien jumalien palvontaa? Ei lainkaan! Miksi ei? Koska Heprealaiset kirjoitukset sisältävät todella nämä seikat ja soveltavat arvonimen elohím eli ”jumalat” ihmisiin ja enkeleihin, eivätkä nuo Heprealaiset kirjoitukset kuitenkaan opettaneet monijumalaisuutta juutalaisille.

73, 74. a) Mitä Saatana ja hänen paholaisensa olivat kerran, ja mitä heistä on tullut tälle maailmalle ja sen kansoille? b) Miksi Paavali ei opettanut 1. Korinttolaiskirjeen 8:5, 6:nnessa monijumalaisuutta?

⁷³ Älä unohda, että Raamattu opettaa sen henkiluomuksen, joka muutti itsensä Saatana Perkeleeksi, kuuluneen alkujaan noihin ”Jumalan poikiin” eli ”jumalankaltaisiin”, noihin, joita kutsuttiin nimityksellä elohím. Ne hengetkin, joista tuli Saatanan alaisia paholaisia, luettiin ennen näiden ”jumalankaltaisten” joukkoon. Ei ole siis merkillistä, että apostoli Paavali sanoo Saatanaa ”tämän maailman jumalaksi” tai että hän sanoo pakanakansojen tehneen henkipaholaisista jumaliaan ja uhraavan uhreja heille. – 2. Kor. 4:4; 1. Kor. 10:20, 21.

⁷⁴ Paavali sanoi: ”Vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja”, mutta Paavali ei opettanut sillä monijumalaisuutta, sillä hän lisäsi: ”Niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.” (1. Kor. 8:5, 6) Me palvomme samaa Jumalaa, jota Herra Jeesus Kristuskin palvoo, ja hän on ”yksi Jumala, Isä”. Me annamme tämän palvonnan hänelle Jumalan Pojan, ”yhden Herramme, Jeesuksen Kristuksen”, kautta.

75. Miten ”Uuden maailman käännös” esittää Johanneksen 1:1–3, ja mitä taustaa vasten se sen tekee?

⁷⁵ Apostoli Johanneksen, niin, kaikkien Pyhän Raamatun kirjoituksien taustaa vasten ”Pyhien kirjoitusten Uuden maailman käännös” esittää Johanneksen 1:1–3 seuraavasti: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli eräs jumala. Tämä oli alussa Jumalan luona. Kaikki syntyi hänen kauttaan, eikä ilman häntä syntynyt yhtään mitään.”

76. a) Mikä Sanan eli Logoksen on täytynyt olla taivaassa, koska häntä käytettiin kaikkien muiden luomusten tuottamisessa? b) Mikä Sana on puhutun sanan tavoin, ja mikä arvo hänellä on?

⁷⁶ Sana eli Logos, jota hänen Isänsä Jumala käytti kaikkien muiden luomusten tuottamisessa, oli tärkein eli esikoinen kaikkien toisten enkelien joukossa, jotka Heprealaiset kirjoitukset mainitsevat sanalla elohím eli ”jumalat”. Hän on ”ainokainen Poika”, koska hän on ainoa, jonka Jumala itse loi suoraan ilman minkään luomuksen välitystä tai yhteistoimintaa. (Joh. 3:16) Jos Sana eli Logos ei olisi ensimmäinen elävä luomus, jonka Jumala loi, niin kuka sitten on Jumalan ensiksi luoma Poika, ja miten tätä ensimmäistä luomusta on kunnioitettu ja käytetty Jumalan poikain perheen ensiksi luotuna? Emme tunne ketään muuta kuin Sanan eli Logoksen, ”Jumalan Sanan”. Samoin kuin sana, jonka puhuja esiintuo, Sana eli Logos on Jumalan luoma, Jumalan ensimmäinen luomus. Koska epävanhurskaita maan päällä olevia tuomareita – joita vastaan Jumalan tuomion sana tuli – kutsuttiin Raamatussa ”jumaliksi” (elohím), niin Sanaa eli Logosta, jonka Jumala on määrännyt oikeudenmukaiseksi Tuomariksi ja jonka kautta Jumalan sana on tullut meille, kutsutaan myös Raamatun mukaan ”jumalaksi”. Hänhän on mahtavampi kuin ihmistuomarit.

”SANA”

77. Miksi hänen arvonimensä ”Sana” osoittaa hänet, ja mistä tarusta se muistuttaa meitä?

⁷⁷ Jo hänen arvonimensä ”Sana” osoittaa hänet tärkeimmäksi Jumalan poikien joukossa. Tässä palautuu mieleemme abessinialainen Kal Hatzè, jota James Bruce kuvailee kirjassaan Travels to Discover the Source of the Nile in 1768, 1769, 1770, 1771, 1772 and 1773 [Niilin lähteen löytämiseksi vuosina 1768, 1769, 1770, 1771, 1772 ja 1773 tehdyt matkat]:f

On eräs virkailija Kal Hatzè, joka seisoo aina portailla ristikkoikkunan luona, missä on sisäpuolelta vihreällä taftiverholla peitetty aukko; tämän peiton takana istuu kuningas, ja hän lähettää tämän aukon läpi, mitä hänellä on sanottavaa valiokunnalle, joka nousee ja ottaa sanansaattajan seisoaltaan vastaan. . . . Ennen ei hänen kasvojaan enempää kuin mitään osaa hänestä nähty koskaan, paitsi toisinaan hänen jalkansa. Hän istuu jonkinlaisella parvekkeella, jossa on ristikkoikkunat ja verho hänen edessään. Nytkin hän peittää kasvonsa audienssien aikana tai julkisissa tilaisuuksissa ja istuessaan tuomiota. Valtionrikosjutuissa hän istuu parvekkeellaan ja puhuu sen sivussa olevasta aukosta Kal Hatzèksi nimitetylle virkailijalle, ”kuninkaan äänelle eli sanalle”, jonka välityksellä hän lähettää kysymyksensä tai minkä tahansa muun, mitä sattuu, tuomareille, jotka istuvat neuvottelupöydän ääressä.

78. Mitä erään tasavallan presidentille merkitsee se, että häntä kutsutaan kansan kieleksi?

⁷⁸ Tämä johdattaa edelleen mieleen kirjoituksen ”Indonesialaisten epäjumala – Sukarno”, mikä oli New York Timesissa syyskuun 12. päivänä 1961. Hänen kuvansa alla on tekstinä ”Indonesian kansan kieli”, ja kirjoitus jatkaa:

. . . Melkein poikkeuksetta puhuja lisää: ”Kun kuolen, älkää kirjoittako kultaisin kirjaimin haudalleni: ’Tässä lepää Hänen Ylhäisyytensä tohtori-insinööri Sukarno, Indonesian tasavallan ensimmäinen presidentti.’ Kirjoittakaa vain: ’Tässä lepää Bung [Veli] Karno, Indonesian kansan kieli’.”

Kun häntä kutsutaan ”kieleksi”, niin se merkitsee sitä, että hän puhuu koko kansan puolesta.

79. a) Mitä samanlaista sanakuvaa 2. Mooseksen kirjan 4:16 käyttää Aaronista? b) Millä juutalaisille esittämillään lausunnoilla Jeesus osoitti olevansa Jumalan Sana?

⁷⁹ Raamattu käyttää 2. Mooseksen kirjan 4:16:nnessa samankaltaista sanakuvaa, kun Jumala sanoo profeetta Moosekselle hänen veljestään Aaronista: ”Ja hän on puhuva sinun puolestasi kansalle; niin hän on oleva sinulla suuna, ja sinä olet oleva hänellä jumalana.” Jumalankaltaisen Mooseksen puhemiehenä Aaron palveli hänen suunaan. Samoin tekee Sana eli Logos, josta tuli Jeesus Kristus. Osoittaakseen olevansa Jumalan Sana eli puhemies Jeesus sanoi juutalaisille: ”Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.” Selittäen puhuvansa Jumalan puolesta Jeesus sanoi myös: ”Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut.” – Joh. 7:16, 17; 12:50.

80. Mitä me voimme nyt ymmärtää ottaen huomioon, että hän on Jumalan Sana, Johanneksen 1:1, 18:nnen ja 20:28:nnen mukaisesti?

⁸⁰ Koska Jeesuksella Kristuksella on Jumalan Sanana asema, jota ei ole kenelläkään muulla Jumalan luomuksella, niin me voimme ymmärtää, miksi apostoli Johannes kirjoitti Johanneksen 1:1:sessä: ”Ja Sana oli eräs jumala.” Me voimme ymmärtää myös Johanneksen 1:18:nnessa olevat Johanneksen sanat sellaisina kuin ne on kirjoitettu vanhimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa: ”Kukaan ihminen ei ole nähnyt Jumalaa milloinkaan; Ainoasyntyinen Jumala, Hän, joka on Isän helmassa, hän on selittänyt hänet.” (Ro) Koska hän on ”Ainoasyntyinen Jumala”g, joka on selittänyt taivaallisen Isänsä meille, niin me voimme ymmärtää apostoli Tuomaan ylösnousseelle Jeesukselle Kristukselle lausumien sanojen oikean voiman: ”Minun Herrani ja minun Jumalani.” – Joh. 20:28.

81. Mikä hänen päätarkoituksensa oli tullessaan lihaksi ja vereksi maan päälle, koska hän on Jumalan Sana?

⁸¹ Koska Jeesus Kristus on ”Jumalan Sanana” Isänsä, Jumalan, yleismaailmallinen Puhemies, niin apostoli Johannes esittää erittäin sopivasti Jeesuksen Kristuksen Jumalan Päätodistajana. Sanan eli Logoksen päätarkoitus lihaksi tulemisellaan ja meidän verta ja lihaa olevien luomusten keskellä asumisellaan oli todistuksen antaminen. Seisoessaan roomalaisen maaherran Pontius Pilatuksen edessä, kun hänen elämänsä oli koetuksella, lihaksi tehty Sana sanoi: ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni.” – Joh. 18:37.

82. Miksi Sanaa voitiin sen tähden kutsua oikeutetusti Ilmestyskirjan 3:14:nnessä ja 1:5:nnessä?

⁸² Ottaen huomioon maanpäällisen elämänsä Jumalan päätodistaja, ”Jumalan Sana”, saattoi taivaan kirkkaudessa sanoa: ”Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku.” (Ilm. 3:14) Näin ollen saattoi apostoli Johannes rukoilla armoa ja rauhaa kristillisille seurakunnille Jumalalta ja ”Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija”. (Ilm. 1:4, 5) Hän on Jehova Jumalan kristillisten todistajien Pää.

83. a) Miten menetellessämme me teemme sen tähden hyvin ja miksi? b) Millaisia mekin olemme tehdessämme siten kuin Johannes teki?

⁸³ Koska Jeesus Kristus on nyt kirkastettu ”Jumalan Sana” taivaassa, niin me teemme hyvin, kun kuuntelemme, mitä hän sanoo, sillä kun hän puhuu, niin se on kuin Jehova Jumala itse puhuisi. (Ilm. 19:13) Kuuntelemalla kirkastetun, elävän ”Jumalan Sanan” ääntä me todistamme olevamme ”totuudessa”. Tuntemalla hänen äänensä ja kuuntelemalla ja noudattamalla hänen ääntään me osoitamme olevamme hänen ”lampaitaan”. (Joh. 10:3, 4, 16, 27) Jos me kuulemme hänen äänensä ja avaamme oven ja laskemme hänet sisälle sinne, missä asumme, niin hän tulee sisään ja nauttii hengellistä illallista kanssamme. (Ilm. 3:20) Apostoli Johannes kirjoitti todistajista ja todistamisesta enemmän kuin kukaan toinen Raamatun henkeytetty kristillinen kirjoittaja. Jos me Johanneksen tavalla kuuntelemme kuninkaallisen ”Jumalan Sanan” ääntä, niin mekin olemme uskollisia todistajia ja annamme todistusta, mikä tekee ihmiset vapaiksi ja johtaa iankaikkiseen elämään Jumalan vanhurskaassa uudessa maailmassa. Lopuksi sanomme: Kiitos Jehova Jumalalle siitä, että hän on käyttänyt apostoli Johannesta ilmoittamaan meille, kuka Sana on!

[Alaviitteet]

Kreikkalainen sana ”theoû” merkitsee ”Jumalasta”.

Lainattuaan osia James Brucen yllämainitusta kirjasta Calmetin ”Dictionary of The Holy Bible” jatkaa:

”Mr Bruce esittää useita huomattavia tapauksia, jolloin käytetään tätä virkailijaa: niin tapahtuu erikoisesti kapinaoikeudenkäynnissä, kun kuningas Kal Hatzènsa välityksellä teki kysymyksen, jolla hänen syyllisyytensä osoitettiin tehokkaasti. Käy siis ilmi, että Abessinian kuningas tekee tiedustelunsa, ilmaisee mielipiteensä ja selittää tahtonsa edusmiehen, puhemiehen, välimiehen kautta, jota nimitetään ’hänen SANAKSEEN’. Jos oletamme hetkeksi, että tämä oli juutalainen tapa, me ymmärrämme, mitä muinaiset juutalaiset selittäjät tarkoittivat käyttäessään sanontaa ’JEHOVAN Sana’ JEHOVAN sijasta; ja ajatus oli tuttu heille ja heidän lukijoilleen ja yhtä tärkeä lukijoille kuin heillekin. . . . Emmekö me tämän jälkeen vapauta evankeliumien kirjoittajat syytöksestä, että he olisivat omaksuneet Platonin mytologiset käsitykset? Eikö Platon päinvastoin omaksunut idän kieltä, ja eikö tapa esiinny yhä idässä? Katsokaa kaikkia selostuksia lähettilään vierailusta Turkin sulttaanin luo; hän ei koskaan vastaa itse, vaan ohjaa visiirinsä puhumaan hänelle. Samoin Euroopassa Ranskan kuningas määrää valtiosihteerinsä puhumaan omassa nimessään, ja Englannissa lordikansleri keskeyttää parlamentin istunnon hänen majesteettinsa käskystä käyttäen hänen majesteettinsa nimeä, vaikka hänen majesteettinsa onkin läsnä.” – Lainattu sivulta 935 Calmetin teoksesta ”Dictionary of The Holy Bible”, jonka on julkaissut edesmennyt mr Charles Taylor, amerikkalainen painos. Tarkistanut Edward Robinson tehden paljon lisäyksiä. Boston: julkaissut Crocker ja Brewster, . . . New York: Jonathan Leavitt, 1832.

Edellä kuvailtua abessinialaisen Kal Hatzèn kuninkaallista virkaa muistuttavaa kuvausta käytettiin sivuilla 89 ja 90 kirjassa ”Sovitus Jumalan ja ihmisen välillä”, jonka kirjoitti vuonna 1897 (suom. 1913) Chas. T. Russell; myös hänen kirjassaan ”Luomisnäytös” vuoden 1914 painoksessa (suom. 1928) sivulla 108 kappaleessa 3. Kuvausta käytettiin Johanneksen 1:1:sen yhteydessä.