Jumalan kuvaannollinen vaimo voittaa oikeusjuttunsa
1. a) Millainen menettely on nyt tavanomainen niin kuin raamatullisinakin aikoina puhuttaessa jostain kansasta tai järjestöstä ja sen jäsenistä? b) Mitkä ”äidit” ja ”lapset” kuuluvat Jer. 51:36:n oikeusjuttuun? c) Miksi tämän oikeudenkäynnin tutkiminen on tärkeää meille nykyään?
ON TAVALLISTA, että puhumme kuvaannollisesti jonkin järjestön jäsenistä tai kansan asukkaista sen järjestön lapsina. Samoin voidaan järjestöstä tai kansasta puhua kuvaannollisesti ”äitinä”, samalla kun sen järjestön tai kansan luojaa eli perustajaa pidetään ”isänä”. Samanlainen tapa vallitsi raamatullisinakin aikoina. Juudan kansan pääkaupunkina Jerusalemia pidettiin sen lasten, juutalaisten, äitinä, ja Jehova Jumala perustajana oli kansan Isä ja sen tähden Jerusalemin (eli Siionin), äitikaupungin eli -järjestön, ”aviomies”. (Jes. 54:5, 6) Jerusalemin kilpailijajärjestö oli Babylon, mitä myös pidettiin lastensa, Babylonin asukkaitten, äitinä. Se esikuvasi ”portto”-järjestöä, uskonnollista Suurta Babylonia. (Jes. 47:1, 8, 9; Ilm. 17:1–5) Näiden kahden kuvaannollisen ”vaimon” välillä vallitsi ikivanha kilpailu, ja nimenomaan siihen aikaan, mihin me katsahdamme tässä näytelmässä, oli oikeusjuttu käynnissä. (Miika 7:8; Jer. 51:36) Tämän raamatullisten aikojen oikeusjutun tarkastelulla on seuraava tarkoitus: Vaikka juttu käsiteltiinkin ja ratkaistiin todellisuudessa ja vaikka se oli erittäin vakava ja tärkeä asianosaisille, niin se oli myös merkitykseltään profeetallinen näytelmä. Silloiset näyttelijät esittivät jotain suurempaa nykyajalle, ja koko oikeudenkäynti ja sen tulos ovat pienoisesitys tapahtumista, joiden piti toteutua meidän aikanamme ja jotka syvästi vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään.
2. a) Mitä Jerusalem ja Babylon kuvasivat? b) Miten kuvaannollisen Jerusalemin eli Siionin ja kuvaannollisen Babylonin välillä on ollut kilpailua?
2 Toinen tuon oikeudenkäynnin vaimoista oli muinainen Babylonin kaupunki, jonka tämän sarjan myöhemmät kirjoitukset osoittavat edustavan sitä suurta väärää uskonnollista mahtia, jonka vaikutus ulottuu nykyään kaikkiin kansoihin. Toinen taas oli Jerusalem, Jumalan valitsema kaupunki, joka kuvaa Jumalan taivaallista järjestöä, jota hänen voidellut todistajansa edustavat maan päällä. Nämä kristityt todistajat ovat eräässä merkityksessä tämän järjestön lapsia ja jäseniä ja julistavat hyvää uutista siitä, että Jumalan taivaallinen valtakunta on tulevaisuudessa hallitseva maata. Kuten historia osoittaa, tämän maailman väärät uskonnot ovat aina vastustaneet Jehovan todistajia. Jos tämän Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisen vastustamista seurataan taaksepäin, niin sen havaitaan olevan lähtöisin niistä maailmallisen uskonnon johtajista, jotka ovat yllyttäneet vihamielisyyttä väärin syytöksin ja harjoittaneet painostusta saadakseen viranomaiset vainoamaan Jehovan todistajia.
BABYLON SYYTTEESSÄ
3. a) Miten Siionin lapset joutuivat vankeuteen? b) Koska Jehova oli myynyt heidät Babylonin vankeuteen, niin millä perusteella Siionilla voi olla oikeusjuttu Babylonia vastaan?
3 Miten Siion joutui oikeudenkäyntiin Babylonin kanssa tarkasteltavanamme olevaan aikaan, vuoden 539 eaa. edellä ja aikana? Siionin lapset olivat Babylonin vankeudessa, mihin Jumala oli myynyt heidät, ei rahasta, vaan koska he olivat tehneet syntejä liittoa vastaan, jonka Hän oli solminut heidän kanssaan. Hän oli sanonut tämän vankeuden kestävän 70 vuotta, jotta tottelemattomien israelilaisten saastuttama maa saisi nauttia pitämättä jääneet sapatit. Mikä oli sitten kanne tässä oikeusjutussa? Vaikka edellä mainittu olikin totta, niin Siionilla oli oikeusjutussa Babylonia vastaan seuraavanlaiset perusteet: 1) Babylon oli ollut tarpeettoman julma toimeenpannessaan Siionin lasten vankeuden (Jes. 14:3–6); 2) sillä ei ollut edes aikomustakaan päästää heitä menemään määrättyjen seitsemänkymmenen orjuusvuoden kuluttua, vaan se ajatteli pitää heidät ikuisesti (Jes. 14:17); 3) voimakkain kannekohta sitä vastaan oli, että se antoi kunnian voitostaan väärälle jumalalleen Mardukille, joka ei ollut mikään jumala, vaan pelkkä epäjumala, joka edusti sen alkuperäistä perustajaa eli isää Nimrodia, joka palveli Saatanaa jumalana. Se saavutti syntiensä huipun kukistumisyönään korottaessaan avoimesti itsensä Jehovaa vastaan, herjatessaan hänen nimeään ja juljeten häpäistä hänen hävitetystä temppelistään ottamansa astiat. – Dan. 5:1–4.
4. Mitä lukijan on hyödyllistä tehdä tässä vaiheessa ja miksi?
4 Jotta lukija ymmärtäisi täysin tämän oikeusjutun ja miten tärkeä se on nykyään, hän hyötyy pysähtyessään tässä vaiheessa lukemaan Pyhistä kirjoituksista 31 jaetta käsittävän lyhyen kohdan Jer. 51. luvun jakeista 34–64. Se antaa paljon enemmän selvyyttä ja auttaa ymmärtämään tämän kirjoituksen seuraavia kappaleita.
TUOMARIN PUOLUEETTOMUUS
5. a) Olisiko Jehova lastensa, Israelin, Isänä taipuvainen osoittamaan puolueellisuutta? Miksi vastaat siten? b) Miksi meille on hyödyllistä saada tämän oikeusjutun jokainen piirre mieleemme?
5 Oikeusjuttu vedettiin Jehova Jumalan, kaikkeuden suuren Tuomarin ja Korkeimman oikeuden, eteen. Vaikka hän oli lastensa, Israelin, Isä, hänen oikeudenmukaisuutensa ei sallinut hänen ratkaista juttua Babylonia vastaan, ennen kuin siihen oli todella pätevät perusteet. Hän langetti tuomion suosimatta ketään, täysin sopusoinnussa ja tasapainossa oikeudenmukaisuutensa kanssa. Me luemme hänen tuomionsa erittäin kiinnostuneina pitäen silmällä nykyisen Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, tarkastelua myöhemmin.
6. Mikä vakuutus annetaan Siionille Jer. 51:36:ssa, ja miten Mooses ilmaisi tämän periaatteen?
6 Jer. 51:36–38:ssa Jehova sanoo Siionille: ”Katso, minä ajan sinun asiasi ja kostan sinun kostosi. Minä kuivaan hänen virtansa [merensä, Um] ja ehdytän hänen lähteensä. Ja Baabel tulee kiviroukkioksi, aavikkosutten asunnoksi, kauhistukseksi ja ivan vihellykseksi, aivan asujattomaksi. He kiljuvat kaikki kuin nuoret leijonat, murisevat kuin naarasleijonain pennut.” Koska Siionin eli Jerusalemin puolesta annettava kosto liittyy erottamattomasti sen Jumalan yksinvaltiuden ja nimen kunniaan saattamiseen ja koska hän on kaikkien Tuomari ja oikeuden jakaja koko kaikkeudessa, niin hän ei voinut antaa epäoikeudenmukaisen tilan jatkua ikuisesti. Hän oli oikaiseva kaikki asiat, niin että Siion voi rauhallisesti jättää koston toimeenpanon hänelle. Jehova ennusti vuosisatoja aikaisemmin profeetta Mooseksen jäähyväislaulussa, että hän toimittaa koston vastustajilleen ja että hän kostaa palvelijainsa veren ja toimittaa sovituksen kansansa maalle. – 5. Moos. 32:36–43.
7. a) Miten Jehovan aikaisempi tuomio Jerusalemia vastaan tuli tyydytetyksi? b) Miten Jehovan lausunto Jer. 51:36–38:ssa oli täyttyvä Babylonia vastaan?
7 Jehovan oikeus hänen Siionille langettamassaan tuomiossa tuli tyydytetyksi, kun Jerusalem oli vankeudessa ennustetut 70 vuotta. Nyt oli aika Babylonin alkaa saada rangaistustaan, Jumalan kostoa. Siitä oli tuleva aikanaan pelkkä kiviröykkiö, aavikkosutten asunto, paikka mitä ihmiset ohikulkiessaan katselisivat kauhistuen, viheltäen ikään kuin sivuuttaisivat kummituspaikan. Sen asukkaat kiljuisivat ja murisisivat riutuessaan kuin nälkäiset ja ahdistetut leijonanpennut. Vaikka historioitsija Herodotoksen mukaan kuningattaret Semiramis ja Nitocris rakensivat laajoja kastelulaitteita, joihin kuului kaivoja kuuluisien puutarhojen kastelemiseksi, sekä 76 kilometrin ympärysmittainen allas, ja vaikka Nebukadnessar oli rakentanut suuren tekojärven, niin näiden piti kuivua Jehovan määräyksestä. Ne ovatkin kuivuneet ja hävinneet.
8. a) Mitkä pidot Jehova valmisti Babylonin sankareille? b) Millä tavalla he kokivat epämääräisen pitkän unen?
8 Babylonin kukistumisyönä kesken kaikkialla kaupungissa pidettyjä hillittömiä pitoja ja juominkeja Jehova järjesti sille omat pitonsa, jotka olivat paljon merkitsevämmät, tarjoten sille vihansa viinimaljan – kuolettavan annoksen. Babylonilaisten riemuitessa humalassaan ja nukahtaessa heräämisen odotteessa heidän unensa osoittautuikin epämääräisen pitkäksi, sillä monet tapettiin heidän maatessaan humalan horroksessa. He olivat kuin teurastettavat karitsat, ja oinaitten ja kauriitten tavoin lopetettiin heidän johtajansa samoin kuin itse kuningas Belsassarkin. – Jer. 51:39, 40.
9. a) Selitä Seesakia eli Babylonia koskeva Jer. 51:41. b) Miten meren aallot peittivät Babylonin? (Jer. 51:42) c) Kuinka Jer. 51:43, 44 täyttyi? d) Miten Babylonin papit puolustelivat Babylonin nöyryyttävää kukistumista, mutta kuinka Kyyros voi tietää sitä koskevan totuuden?
9 Kyyroksen sotajoukot tulvehtivat Babyloniin kuin meri. Havainnoitsijoita hämmästytti nähdä, mitä Babylonille tapahtui tuona yhtenä yönä, mutta se oli vasta alkua, sillä sen piti lopulta olla vedetön tasanko, eikä sen jumalalla Beelillä eli Mardukilla pitänyt olla mitään voimaa. Babylonin muurien, jotka olivat niin mahtavat, että ne näyttivät ulottuvan taivaaseen asti, piti tulla raunioiksi. (Jer. 51:41–44) Lukuun ottamatta Jehovan kansaa, koko maan katse suuntautui Babylonin kaupunkiin, ja sitä kadehdittiin ja ylistettiin. Sen riippuvat puutarhat, sen suuri Baabelin-torni ja Beelin-temppeli tekivät siitä maailman ihmekaupungin. Jehovan aiheuttama muutos oli niin hämmästyttävä ja nöyryyttävä, että Babylonin papit yrittivät selittää sen olleen lähtöisin Mardukista, jota oli loukattu ja joka tällä tavalla opetti käyttäytymään oikein itseään kohtaan. He saattoivat saada Kyyroksen aluksi uskomaan tämän, kunnes hän oli lukenut Jesajan ja Jeremian ennustukset, jotka osoittivat Babylonin kukistumisen tosi syyn.
ULOS SIITÄ, TE MINUN KANSANI!
10. a) Mitä Jeremian ennustuksen kuulevien israelilaisten piti tehdä, ja mikä varoitus oli sopiva heille? b) Mikä oli Jer. 51:46:n ”sanoma”, ja miten sanat ”hallitsija hallitsijaa vastaan” voitaisiin kääntää ja ymmärtää?
10 Mutta entä Siionin lapset, jotka olivat vankeina Babylonissa? Heidän oli nähtävä tämän oikeusjutun kiistakysymys selvästi, ja heidän oli kannatettava Siionia tässä jutussa. He eivät toimineet kostaen, mutta heti kun Jumalan ratkaisu toteutui, heidän oli oltava valmiit lähtemään pois sen keskeltä. Muussa tapauksessa, nähdessään Babylonin materialismin ja katsellessaan sen suuruutta niin kuin toiset, he olisivat saattaneet menettää näkemyksensä, että Jehova tuomitsi Babylonin. Heidän piti ikävöidä pois tästä epäjumalankuvien täyttämästä maasta ja muistaa Jumalan heidän esi-isilleen Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille antama lupaus. Muuten he olisivat voineet alkaa pelätä samoin kuin Babylon, kun sen tuomioaika lähestyi. Siinä tapauksessa hekin olisivat kuolleet. Kaikille Babylonia rakastaville oli tuleva ilmoituksia, jotka tekisivät heidän sydämensä heikoiksi monta vuotta ennen Babylonin kukistumista. Nämä olivat ilmoituksia Kyyroksen voitoista. Ensin hän voitti meedialaiset. Sitten hän marssi länteen kukistamaan kuningas Kroisoksen hallitsemaa voimakasta Lyydian valtakuntaa ja valloittamaan Vähän-Aasian etelärannikkoa. Kyyroksen uhka kävi vuosi vuodelta yhä suuremmaksi, kunnes hän lopulta oli aivan Babylonin porteilla. Jer. 51:46:ssa olevat sanat ”hallitsija hallitsijaa vastaan” voidaan kääntää myös ”hallitsija hallitsijan jälkeen” osoittamaan hallitsijan alituista vaihtumista: Nabunaidista Belsassariin, Dareiokseen ja Persian Kyyrokseen. – Jer. 51:45, 46.
11. a) Pystyivätkö papit Babylonin kukistumisesta antamallaan selityksellä torjumaan lisähäpeän kohtaamasta jumaliaan? b) (Alaviite) Esitä todistus siitä, että Persia lakkasi suvaitsemasta Babylonin jumalia.
11 Babylonin pappien kuvitelmaa, että Marduk oli ollut vastuussa Babylonin kukistumisesta Kyyroksen edessä, ei voitu pitää loputtomasti vireillä. Persialaiset saattoivat aluksi suvaita Babylonin jumalia poliittisista ja yhteiskunnallisista syistä sen vaikutuksen vuoksi, mikä sillä saattoi olla kukistettuihin babylonilaisiin. Mutta he olivat zoroasterilaisia, ja ajan mittaan yllätti Babylonin jumalat vielä suurempi hämmästys ja häpeä, kun Persia vainosi näitä Babylonin epäjumalia.a – Jer. 51:47.
12. Miten taivaat ja maa huutaisivat iloiten Jumalan Babylonille toimittaman koston takia? (Jer. 51:48, 49)
12 Siionin oikeusjutun kiinnostuneina seuraajina Jumalan enkelit voivat varmasti iloita Siionin laillisesta voitosta. Maa, ts. maan päällä oleva Jumalan kansa, oli yhtyvä tähän riemuhuutoon, kun hän oli kostava Babylonille Israelin surmatut ja ne monet tuhannet muut, jotka se oli tappanut käydessään maailmanvalloitussotaansa kansoja vastaan ja joutuen kaiken maan surmattujen vereen vikapääksi. – Jer. 51:48, 49.
13. Selitä Jer. 51:50.
13 Sen vapautusmääräyksen odotteessa, jonka antamisen Jehova oli paneva Kyyroksen sydämeen, Jehova sanoo suojellulle ja säästetylle kansalleen: ”Te miekasta pelastuneet, menkää, älkää pysähtykö, muistakaa Herraa kaukaisella maalla ja pitäkää mielessänne Jerusalem.” (Jer. 51:50) Senaikaiset kuljetuskeinot huomioon ottaen Siion eli Jerusalem oli hyvin kaukana Babylonista, neljän tai viiden kuukauden matkan päässä, ja tie oli lisäksi mitä hankalinta maastoa. Mutta israelilaisten ei pitänyt olla Lootin vaimon kaltaisia ja katsoa taakseen. Heidän piti hartaasti haluta palata Jerusalemin pyhälle vuorelle palvomaan ja päästä pois Babylonista niin kauas kuin mahdollista.
14. a) Miten Jer. 51:51 ilmaisee painavimman syyn Jehovan päätökseen Babylonia vastaan tässä oikeusjutussa? b) Mikä oli tästä syystä oleva tulos Jehovan tuomiosta, kuten osoitetaan Jer. 51:52:ssa?
14 Painavin syy siihen, että Jehova antoi tämän tuomion Babylonia vastaan, oli lausuttu Jer. 51:51:ssä, missä Jehovan kansa puhuu siitä häpeästä, mihin vihollinen oli saattanut sen pääasiassa silloin, kun muukalaiset tulivat Jehovan huoneen pyhää paikkaa vastaan, jonka huoneen pyhyyttä babylonialaisten kädet olivat loukanneet. Tämä vaati suoranaista kostoa, ei ainoastaan ympärileikkaamattomille babylonialaisille, jotka menettelivät täten Jumalan temppeliä kohtaan, vaan myös niille jumalille, joita he palvelivat ja jotka siten näyttivät voittaneen Jehovan. Tästä syystä piti epäjumalia palvelevat babylonialaiset lävistää, ja heidän kuolontuskiensa piti kuulua kautta koko maan. Sen epäjumalien kuvat piti häväistä ja särkeä kyvyttöminä pelastamaan lapsiansa. – Jer. 51:52.
15. a) Miten Babylon suhtautui Jehovaan, kuten on kuvailtu Jer. 51:53:ssa? b) Miten Babylon oli huutava sen johdosta, mitä sille tapahtui? c) Miten Babylonin sankarien piti vaipua uneen, mistä he eivät heräisi? (Jer. 51:57)
15 Babylon tosiaan tunsi voivansa pilkata Jumalaa. Vaikka se pelkäsikin Kyyrosta koskevien huhujen johdosta, se tunsi olevansa voimansa huipulla maailmassa ja että sen Baabelin tornissa olevat jumalat ja sen muurit voivat varjella sitä kaikelta. Mutta se jätti huomioon ottamatta, että se oli tekemisissä Korkeimman kanssa. (Jer. 51:53) Niin, sen ääni oli ollut hyvin suuri ja kerskuva, ja se ylisti meluavasti jumaliaan, mihin yhtyivät Babylonin tuhannet asukkaat. Minkä huudon se olikaan päästävä, kun se oli niin äkkiä ja yllättävästi kukistuva! Sen ruhtinaitten, hallitusmiesten ja sankarien piti joutua tämän tuomion alaisuuteen vaipuessaan uneen, Šeoliin eli koko ihmiskunnan hautaan eikä vain juomingeitten tilapäiseen humalauneen. Aikanaan tuo suuri kaupunki piti hävitettämän niin perusteellisesti, että vain kuolemanhiljaisuus oli vallitseva sen maatuvien raunioitten, kuolleen kaupungin, yllä. – Jer. 51:54–57.
16. a) Mitä piti tapahtua Babylonin porteille? b) Miten kansojen piti havaita raataneensa hukkaan ja uuvuttaneensa itsensä? (Jer. 51:58)
16 Babylonista oli moniin kansoihin kuuluvia ihmisiä työskentelemässä sen hyväksi, rakentamassa sen muureja ja temppeleitä, ja nyt kaikki heidän raadantansa meni hukkaan. He rakensivat ainoastaan poltettavaa. Ketkä tahansa yrittäisivät palauttaa sen entiseen asemaansa, he vain uuvuttaisivat itsensä loppuun. Sen porttien puuosat piti sytytettämän tuleen, ja niiden kupari oli häviävä. Kyyros on saattanut tuhota ulkomuurit, ja Dareios I saattoi hajottaa niitä lisää, mutta joka tapauksessa ne lopuksi joutuivat arkeologien paljastamaan tilan luhistuen täysin raunioiksi. – Jer. 51:58.
NYKYISEN BABYLONIN KUKISTUMINEN KUVATTU
17. a) Mitä tehtiin Babylonia koskevalle Jeremian ennustuskirjakäärölle? b) Miten Seraja voi lohduttaa Babylonissa olevia israelilaisia käydessään siellä?
17 Tässä tutkittavanamme olevaa Jeremian ennustusta käytettiin kuningas Sidkian hallituksen aikana tavalla, mikä valaisi hyvin 75 vuoden kuluttua tulevaa Babylonin kukistumista. Jeremia kirjoitti muistiin ennustuksensa 50. luvun 2. jakeesta 51. luvun 58. jakeeseen ja antoi kuninkaan majoituspäällikölle Serajalle, joka oli ilmeisesti Jeremian kirjurin Baarukin lihallinen veli, käskyn viedä tämän kirjoituksen Babyloniin ja lukea kaikki sen sanat ääneen. Sitten hänen piti ottaa kirja, sitoa siihen kivi ja heittää se Eufratiin sanoen: ”Näin uppoaa Baabel eikä nouse enää siitä onnettomuudesta, jonka minä sille tuotan, vaan he vaipuvat.” (Jer. 51:61–64) Kun Seraja olisi lukenut ääneen tämän henkeytetyn kirjakäärön, hänen piti esittäytyä Jehovalle kirjakääröön kirjoitettujen sanojen puhujana. Seraja näyttää sen tähden lukeneen kirjakäärön ääneen Eufrat-virran varrella kenenkään muun kuulematta lukemista kuin Jehovan itsensä. Sen lukeminen babylonialaisten korvien kuullen olisi luonnollisesti ollut vaarallista. Seraja saattoi silti muistaa paljon lukemastaan ja lohduttaa siellä vankeudessa olevia israelilaisia kertomalla heille tämän Jeremian ennustuksen antamista toiveista.
18. Miten Serajan menettely kuvasi Suuren Babylonin kukistumisen?
18 Jehovan vaimo voitti siis oikeusjuttunsa, ja hänen Aviomiehensä, kaikkeuden korkein Tuomari, toimi täysin oikein toteuttamassaan ratkaisussa ja tuomiossa. Tämä on erinomainen kuvaus ja esikuva kaikille, jotka nykyään rakastavat vanhurskautta ja haluavat nähdä oikeuden toimeen pantuna väärän uskonnon suurelle mahdille, koska se on vastuussa niin suuressa määrin maan päällä vuodatetusta verestä ja erityisesti sen vihamielisyydestä Jumalaa ja hänen Valtakuntansa julistajia kohtaan. Ilm. 18:20, 21 osoittaa, että tämä oli esikuva: ”Riemuitse hänestä, taivas, . . . ja apostolit ja profeetat; sillä Jumala on hänet tuominnut ja kostanut hänelle teidän tuomionne. Ja väkevä enkeli otti kiven, niinkuin suuren myllynkiven, ja heitti sen mereen sanoen: ’Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä’.”
19. a) Miksi Babylonia vastaan esitetty Ilmestyskirjan ennustus ei voinut soveltua muinaiseen kirjaimelliseen Babylonin kaupunkiin? b) Miksi on hyödyllistä tutkia jatkuvasti Babylonia koskevia Raamatun ennustuksia?
19 On helppo nähdä, ettei tätä ennustusta voida sovelluttaa Mesopotamiassa olevaan kirjaimelliseen Babylonin kaupunkiin, sillä se oli maailmanvaltana kukistunut 600 vuotta aikaisemmin, ja siihen aikaan mennessä, jolloin vielä tulevaisuudessa oleva Ilmestyskirjan ennustus täyttyy, kirjaimellinen Babylon on ollut täysin raunioina vuosikausia. Meidän on odotettava paljon suurempaa täyttymystä. Siksi meille on hyödyksi tutkia jatkuvasti Babylonia koskevia Raamatun ennustuksia, sillä se auttaa meitä näkemään tällä 20. vuosisadalla toteutuvien tärkeitten maailman tapahtumien merkityksen.
[Alaviitteet]
a Engl. tietosanakirja (The Encyclopaedia Britannica) sanoo kohdassa ”Persian yliherruus”, 2. osassa, v:n 1946 painoksessa, sivulla 852b: ”Persian yliherruuden loppupuolella näyttää zoroasterilaisen kiihkomielisyyden puhkeaminen johtaneen monien suurten temppeleitten hävitykseen. Babylonin zikkurat oli raunio, kun Aleksanteri [Suuri] ensin näki sen, vaikka se oli ollut hyvässä kunnossa Herodotoksen kirjoittaessa; Uurin temppeli osoittaa kaikkialla merkkejä tulen hävityksestä, minkä jälkeen paikka oli autio lukuun ottamatta harhailevia pakolaisia. Kaikki merkit osoittavat, että Persian hallinto Babyloniassa oli epäsuosiossa Dareios I:n ajasta lähtien ja että maa oli Dareios III:n aikana kärsinyt uskonnollista vainoa.”