Parempi uskon peruste
”Tulevat ilmoittakaa meille, jotta me tuntisimme niiden lopputuloksen. Kertokaa meille tämän jälkeen tulevat, jotta tietäisimme teidän olevan jumalia.” – Jes. 41:22, 23, Ak.
1. Mistä uskomme ei tule olla riippuvainen?
RAAMATTUUN uskominen ei ole riippuvainen siitä, mitä tiedemiehet sanovat. Kun heidän edistyvä tietonsa vahvistaa yhä tarkemmin Raamatun, niin se ei tee heistä kristittyjä. He pitävät silti yhä kiinni kehitysuskonnostaan. Uskon lujittuminen ei ole riippuvainen myöskään arkeologeista. Heidän löytönsä vahvistavat vain sen, mitä Raamattu on jo sanonut, mutta tämä vahvistus ei käännä heitä kristillisyyteen. Ja kun on olemassa näennäistä ristiriitaa Raamatun ja sen selityksen välillä, minkä he antavat jostakin löydöstä, niin he nojaavat omaan ymmärrykseensä eikä Raamattuun. (Sananl. 3:5) Tiede ja arkeologia eivät ole pääasia. Ne saattavat vastata tarkoitustaan saamalla epäuskoisia ja jumalankieltäjiä järkiinsä ja panna heidät tutkimaan Raamattua vakavammin, mutta uskon perusteen ei pitäisi olla riippuvainen näistä tieteen ja arkeologian tutkisteluista. Meidän uskomme ei tule olla riippuvainen mistään Raamatun ja biologian ja geologian tapaisten tieteitten välisen sopusoinnun havaitsemisesta. Tuo sopusointu ei itsessään tee Raamatusta Jumalan Sanaa. Eikä arkeologian Raamatulle antama vahvistuskaan tee siitä Jumalan Sanaa. Pelkästään se seikka, että Raamattu sisältää nyt arkeologian vahvistamaa historiaa, ei ole tärkeä kohta, sillä ihmisetkin voivat kirjoittaa luotettavaa historiaa. Sekä Jumala että ihmiset voivat kirjoittaa paikkansapitävää historiaa.
2. Mikä on jonkin kirjoituksen henkeytyksen ja jumalallisen alkuperän koetin?
2 Mutta vain Jehova Jumala voi kirjoituttaa historiaa etukäteen. Hän voi toisin sanoen ennustaa, edeltäkertoa tulevaisuutta. Se on ratkaiseva koe, mikä paljastaa jumalalliset ominaisuudet ja kyvyt. Jehova Jumala sanoo, että tämä ennustamiskyky on lähtöisin yksin hänestä ja että hänen kansansa ei tarvitse hänen tulevaisuuden tuntemuksensa takia pelätä mitään ennalta aavistamattomia tapahtumia: ”Kuka on minun kaltaiseni? Tulkoon hän esiin väitteineen, asettakoon hän asiansa minun eteeni. Kuka ennusti tulevaisuuden kauan sitten? Minä pyydän, antakoot meidän kuulla, mitä on vielä tuleva! Älkää pelätkö mitään, älkää kauhistuko tulevina päivinä. Enkö minä ole ennaltakertonut sitä ja ilmoittanut sitä kauan sitten? Te olette minun todistajiani, onko olemassa yhtään jumalaa, yhtään Voimaa, ketään minun ohellani.” (Jes. 44:7, 8, Mo) Jos jotkut haluavat kilpailla hänen kanssaan jumalina, niin heitä kehoitetaan tukemaan jumaluusväitteitään osoittamalla ennustamisvoimansa: ”Lähestykööt ja sanokoot meille, mitä tulee tapahtumaan: sanokaa meille, mitä aikaisemmin oli, jotta me panisimme sen sydämellemme, tai tulevat ilmoittakaa meille, jotta me tuntisimme niiden lopputuloksen. Kertokaa meille tämän jälkeen tulevat, jotta tietäisimme teidän olevan jumalia.” (Jes. 41:22, 23, Ak) Näin ollen ei siis kyky kirjoittaa jotakin tieteellisesti pätevää merkitse niin paljon, eikä kyky kirjoitella historiallisesti totta ole tärkein, vaan on aikaansaatava jotakin profeetallisesti paikkansapitävää, jotta se voitaisiin vahvistaa Jumalan henkeyttämäksi. Hän on profetoimiskyvyn ainoa lähde.
3, 4. Mihin Pietari turvasi Jumalan Sanan vahvistuksena, ja millä perusteilla sinä vastaat näin?
3 Pietari osoitti, että juuri tämä kyky vahvistaa Jumalan Sanan eikä tieteelliset tai arkeologiset tutkimukset. Ennustusten täyttymys pani hänet puhumaan ”yhä lujemmaksi tehtyä sanaa”. Jeesus sanoi eräässä tilaisuudessa opetuslapsijoukolleen: ”Totisesti minä sanon teille, että tässä seisovista on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät ihmisen Pojan tulevan valtakunnassaan.” Tämä oli ennustus. Se täyttyi pian: ”Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi niinkuin valo.” Jumalan ääni tuli kirkkaasta suojelevasta pilvestä: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä.” (Matt. 16:28, Um; 17:1, 2, 5) Pietari varmistaa sen, että tämä ilmestyminen Valtakunnan kirkkaudessa täytti Jeesuksen kuusi päivää aikaisemmin tekemän lupauksen. Kun hän puhui Kristuksen voimasta ja läsnäolosta, niin hän sanoi, että hän ja toiset eivät tunteneet tätä Valtakunnan voimassa tulemisen loistoisaa aikaa ”taidokkaasti keksittyjen väärien tarujen” perusteella, ”vaan koska olimme päässeet hänen suurenmoisuutensa silminnäkijöiksi” ”pyhällä vuorella”. – 2. Piet. 1:16–18, Um.
4 Pietari vetosi siis täyttyneeseen ennustukseen ja sanoi sen johdosta, että ”meillä on yhä lujemmaksi tehty profeetallinen sana”. Jeesuksen sanat täyttävä näky teki lujemmaksi muut ennustukset, jotka koskevat todellista tulemista tai läsnäoloa Valtakunnan voimassa kansojen aikain lopulla. (Luuk. 21:24) Sitä mukaa kuin yhä enemmän ennustuksia täyttyy, lisääntyy valo ja lujittuu vakaumus, ja näiden seikkojen täytyy opastaa meitä: ”Näin ollen on meillä yhä lujemmaksi tehty profeetallinen sana, ja te teette hyvin kiinnittäessänne huomionne siihen kuin pimeässä paikassa loistavaan lamppuun, kunnes päivä sarastaa ja kointähti nousee, teidän sydämissänne. Sillä te tiedätte ensiksi tämän, että mikään Raamatun ennustus ei ole lähtöisin kenenkään yksityisen esityksestä. Sillä ennustusta ei ole milloinkaan aikaansaatu ihmisen tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Jumalalta saamaansa, niinkuin pyhä henki heitä johti.” (2. Piet. 1:19–21, Um) Pätevät tieteelliset havainnot ja todenperäiset historialliset kertomukset voivat lähteä ihmisen tahdon yksityisestä aikaansaannoksesta, mutta ei ennustus eikä sen täyttyminen.
5. Millaisia ihmiset ovat profeettoina, ja millainen Jumala on heihin verrattuna?
5 Me tiedämme kokemuksesta, että ihmiset eivät voi ennustaa tarkalleen. Sanoivathan meidän oman sukupolvemme ihmisetkin meille, että ensimmäinen maailmansota käytiin demokratian turvaamiseksi maailmassa. Mutta niin ei käynyt. Kansainliiton piti olla Kristuksen valtakunnan poliittinen ilmaus maan päällä. Se ei ollut. Toisen maailmansodan piti vapauttaa maailma diktatuurista. Se kukoistaa nyt valtavampana. Yhdistyneitten Kansakuntien piti saattaa kansat yhteen rauhaisassa yhteistoiminnassa. Mutta ne ovat jakaantuneet itäiseen ja läntiseen blokkiin, ja nämä kaksi käyvät monisanaisia otteluitaan Yhdistyneissä Kansakunnissa ja verisiä taistelujaan Koreassa. Ihmiset eivät ole luotettavia profeettoja. He ennustelevat paljon, mutta täyttävät vähän. Mutta toisin on Jehova Jumalan laita. Hän ennustaa, ja täyttymykset seuraavat. Ja on johdonmukaista, että mitä useampien hänen ennustustensa me huomaamme täyttyneen, sitä lujemmin luottaen me pidämme kiinni vielä täyttymättömistä Jumalan sanoista. Tarkastelkaamme nyt muutamia monista täyttymyksistä vahvistaaksemme vielä enemmän uskoamme Raamattuun.
ERÄITÄ ENNUSTUSTEN HUOMATTAVIA TÄYTTYMYKSIÄ
6. Miten Jumalan ennustamisvoima ilmeni Tyyron suhteen?
6 Jesaja ennusti mannermaalla olevan Tyyron kaupungin hävityksen noin 150 vuotta ennen kuin Nebukadnessar toimeenpani sen, ja Jeremia ja Hesekielkin ennusti sen useita vuosia ennen tätä tapahtumaa. Mutta Sakarja ennusti sitä vielä kymmeniä vuosia jälkeenpäin. Miksi? Koska vähemmän kuin kilometrin päässä Tyyron merenrantakaupungista oli meressä saari, missä oli veden ympäröimä Tyyron kaupunki, ja kun Nebukadnessar kukisti maalla olevan kaupungin, niin useimmat asukkaat olivat muuttaneet omaisuuksineen tuohon saarella olevaan kaupunkiin, eikä Nebukadnessar valloittanut sitä koskaan. Mutta Aleksanteri Suuri teki sen v. 333–332 eKr. Hän rakensi sen toteuttamiseksi veteen saareen ulottuvan penkereen eli maasillan, ja hän teki tämän sillan tuon vanhan maallaolevan Tyyron kaupungin raunioista ja jätteistä.a Näin täyttyivät perusteellisesti Hesekielin sanat (Ak): ”Sinun muurisi revitään ja sinun onnelliset kotisi tuhotaan; sinun kivesi ja hirtesi ja tomusi upotetaan vesien uumeniin.” (Jes. 23:1–13; Jer. 27:1–11; Hes. 26:1–14; Sak. 9:2–4) Täydellinen täyttymys tuli lähes kaksisataa vuotta sen jälkeen, kun Sakarja oli sanonut sen, lähes kolmesataa vuotta sen perästä, kun Jeremia ja Hesekiel olivat puhuneet sen, ja yli neljäsataa vuotta Jesajan ennustuksen jälkeen!
7. Miten se ilmeni Niniven suhteen?
7 Profeetta Naahum edeltäkertoi Niniven kukistumisen ennen sen tapahtumista: ”Paisuvalla tulvalla hän tekee lopun vastustajistaan; . . . Virtojen portit avataan, ja palatsi sulaa. Ja Ninive on kuin vesilammikko, . . . Sinun maasi portit ovat avatut selko selälleen sinun vihollisillesi, tuli kuluttaa sinun salpasi.” (Naah. 1:8; 2:6, 8; 3:13, Ak) Kaldealaiset ja meedialaiset kukistivat Niniven v. 632 eKr. Mutta huomaa miten. Paisunut Tigris-joki teki aukon kaupungin muuriin ja tulvehti kaupunkiin avaten vihollisvoimille helpon sisäänpääsytien. Eräs historiallinen kertomus sanoo, että Assyrian kuningas rakensi palatsiin suuren polttorovion, millä hän ja monet hänen palvelijansa ja jalkavaimonsa kuolivat, kun se sytytettiin tuleen. Kaupungin polttaminen ja ryöstäminen täydennettiin, kun vihollinen tunkeutui palavaan ja osaksi tulvan valtaan joutuneeseen kaupunkiin. Niniven autioitus oli niin täydellinen, että siitä tuli myöhemmin kuin vertauskuvallinen taru, vaikka se tiedetäänkin nyt kaivausten perusteella todelliseksi. Me luemme: ”Äkillinen Tigriin nousu, mikä vei mennessään suuren osan kaupungin muuria ja teki tuon paikan mahdottomaksi puolustaa, auttoi heitä suuresti. Hävitys oli niin täydellinen, että tuhoutuneesta Ninivestä tuli kreikkalaisten ja roomalaisten aikoina kuin vertauskuvallinen taru. Kuitenkin oli osa kaupungista koko ajan hautautuneena näkyvän soran muodostamien kumpujen peitossa.”b Jehova ennusti profeetta Naahumin kautta sen kohtalon ja sen kukistumistavan.
8, 9. Mitkä ennustukset Jehova esitytti Babylonista?
8 Vieläkin huomattavampia ovat Babylonia koskevat ennustukset. Vuosia ennen kuin Babylonia kukisti Juudan, oli Jeremia ennustanut sen, mutta sanonut kuitenkin ennallistuksen tulevan seitsenkymmenvuotisen autionaolon jälkeen. Tämä piti tehtämän mahdolliseksi babylonialaisten kukistamisella, jolloin heidän ei pitänyt ryhtyä lainkaan tosi taisteluun: ”Baabelin sankarit lakkaavat taistelemasta, he istuvat linnoituksissaan, heidän voimansa on kuihtunut, he ovat naisiksi muuttuneet.” Tuo aikanaan mahtava maailmanvalta oli tuleva raunioiksi: ”Baabel tulee kiviroukkioksi, aavikkosutten asunnoksi, kauhistukseksi ja ivan vihellykseksi, aivan asujattomaksi.” (Jer. 29:10; 51:30, 37) Juuri tällainen on Babylon nykyään, joukko hylättyjä kumpuja.
9 Jesaja ennusti juutalaisten viemisen vankeina Babyloniaan jo 150 vuotta ennen sen tapahtumista, ja hän ennusti yli kaksisataa vuotta etukäteen heidän ennallistamisensa, minkä Babylonian kukistuminen teki mahdolliseksi, mainiten jopa voittavan kenraalin nimenkin. Hänen sanottuaan, että Jehova ’toteuttaa palvelijansa sanan ja saattaa täyttymään sanansaattajainsa neuvon’, että Kyyros palvelee hänen paimenenaan, että Jerusalem uudelleenrakennetaan, että temppelin perustukset lasketaan, jatkuu jumalallinen kertomus: ”Näin sanoo Herra voidellulleen Koorekselle, jonka oikeaan käteen minä olen tarttunut kukistaakseni kansat hänen edestään ja riisuakseni kuninkaitten kupeilta vyöt, että ovet hänen edessään avautuisivat eivätkä portit sulkeutuisi: Minä käyn sinun edelläsi ja tasoitan kukkulat, minä murran vaskiovet ja rikon rautasalvat.” – Jes. 13:17–22; 14:1, 4, 8, 12–16; 39:6, 7; 44:24–28; 45:1, 2.
10, 11. Miten nämä Babylonin kukistumista ja Israelin vapautusta ja tosi palvontaan ennallistamista koskevat ennustukset täyttyivät?
10 Kyyros valloitti Babylonin v. 539 eKr. täyttäen tämän ennustuksen. Kaupunki hurjasteli juomingeissa, portit oli jätetty salvoitta, eivätkä hämmästyneet sotilaat ryhtyneet lainkaan todelliseen vastarintaan. Kyyros antoi ensimmäisenä hallitusvuotenaan seuraavan julistuksen Raamatun kertomuksen mukaan: ”Kaikki maan valtakunnat on [Jehova], taivaan Jumala, antanut minulle, ja hän on käskenyt minun rakentaa itsellensä temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa. Kuka vain teidän joukossanne on hänen kansaansa, sen kanssa olkoon hänen Jumalansa, ja hän menköön Jerusalemiin, joka on Juudassa, rakentamaan [Jehovan], Israelin Jumalan, temppeliä. Hän on se Jumala, joka asuu Jerusalemissa.” (2. Aikak. 36:22, 23; Esra 1:1–3) Huomaa, että hän antaa kunnian voitostaan Jumalalle. Hän kertoo omissa kirjoituslieriöissään Babylonista saamastaan voitosta ja tunnustaa jumalallisen avun, ja hän sanoo eräässä tiilessään: ”Suuret jumalat ovat antaneet kaikki maat minun käteeni.”c
11 Kyyroksen politiikkaan sopi sallia juutalaisten palata Jerusalemiin uudelleenperustamaan Jehovan tosi palvonta sinne. Kyyros harjoitti luonnollisesti monien jumalien eikä yhden jumalan palvontaa, joten me emme voi sanoa hänestä tulleen itsensä Jehovan palvojaa. Jehova käytti ja ohjaili Kyyrosta tarkoituksiaan varten, kuten ilmenee Esran 1:1:sestä ja Jesajan 44:28:nnesta ja Jesajan 45:1:sestä. Hän käytti Kyyrosta omassa tarkoituksessaan toimeenpannakseen juutalaisten ennallistamisen v. 537 eKr., samoin kuin hän oli käyttänyt erästä toistakin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta aikaisemmin uskottoman Juudan viemiseksi vankeuteen, nimittäen häntä näin: ’Nebukadnessar, Baabelin kuningas, palvelijani’. (Jer. 25:9) Mutta Kyyroksen menettelytapaan kuului kuvien ennallistaminen entisiin pyhäkköihinsä, sillä eräs hänen lieriöistään sanoo: ”Minä palautin jumalat niiden pyhäkköihin.”d Kyyros tunnusti, että Jehova oli juutalaisten Jumala ja että hänen temppelinsä oli ollut Jerusalemissa, joten hänen julistuksensa määräsi Jehovan palvonnan ennallistettavaksi, koska ”hän on se jumala, joka asuu Jerusalemissa”. (Esra 1:3) Huolimatta Kyyroksen politiikasta tärkeintä on kuitenkin se, että Jehova edeltätiesi ja -kertoi nämä asiat vuosisatoja ennen niiden tapahtumista.
12. Mitä Daniel ennusti kirjansa 8. luvun jakeissa 3–8?
12 Jehovan profeetallinen edeltänäkemys ihmishallitusten noususta ja kukistumisesta jatkuu. Babylonian ollessa vielä kolmas maailmanvalta ja näennäisesti järkkymätön asemassaan Daniel ilmaisi neljännen ja viidennen maailmanvallan tulevan ja näytti, miten nekin kukistuvat aikanaan. Me luemme: ”Minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso, oinas seisoi päin jokea, ja sillä oli kaksi sarvea; ja sarvet olivat korkeat, ja toinen oli toista korkeampi; ja korkeampi puhkesi esiin myöhemmin. Minä näin oinaan puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään päin, eikä yksikään eläin kestänyt sen edessä, eikä kukaan voinut pelastaa sen vallasta. Se teki, mitä se tahtoi; ja se [suoritti suuria urotöitä]. Sitten minä tarkkasin, ja katso; tuli kauris päivän laskun puolelta, kulki koko maan ylitse eikä maata koskettanut; ja kauriilla oli keskellä otsaa uhkea sarvi. Ja se tuli aivan sen kaksisarvisen oinaan luokse, jonka minä olin nähnyt seisovan päin jokea, ja karkasi sen kimppuun vihansa väessä. Ja minä näin sen käyvän kiinni oinaaseen ja kiukuissaan puskevan oinasta ja murskaavan sen molemmat sarvet. Eikä oinaalla ollut voimaa kestää sen edessä, vaan kauris heitti sen maahan ja tallasi sitä; eikä ollut ketään, joka olisi voinut pelastaa oinaan sen vallasta. Ja kauris [suoritti hyvin suuria urotekoja]; mutta kun se oli väkevimmillään, särkyi suuri sarvi, ja sen sijalle kasvoi neljä uhkeata sarvea, taivaan neljää tuulta kohti.” – Dan. 8:3–8.
13. Mikä on näiden seikkojen oikea selitys, ja miten täyttymys tapahtui?
13 Meitä ei ole jätetty epäilyksiin tämän oikean selityksen suhteen: ”Kaksisarvinen oinas, jonka sinä näit, on: Meedian ja Persian kuninkaat. Ja kauris on Jaavanin [Kreikan] kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä otsaa, on ensimmäinen kuningas. Ja että se särkyi ja neljä nousi sen sijalle, se on: neljä valtakuntaa nousee siitä kansasta, ei kuitenkaan niin väkevää kuin hän.” (Dan. 8:20–22) Muutamia vuosia sen jälkeen kun Danielia oli käytetty ennaltakertomaan nämä kohtalokkaat tapahtumat, kukisti Meedo-Persian kaksoiskansa Babylonian tullakseen neljänneksi maailmanvallaksi. Se on hyvin kuvattu kaksisarvisella kauriilla, ja korkeampi sarvi nousi viimeksi, koska Meedian valta tuli ensiksi, mutta sitä seurannut Persian valta ylitti sen voiman. Enemmän kuin kaksi vuosisataa sen jälkeen, kun Daniel oli kertonut tämän ennustuksen, nousi Aleksanteri Suuri valtaan ja kukisti Meedo-Persian, ja hänen kuoltuaan v. 323 eKr. jakaantui viides maailmanvalta, Kreikka, neljään osaan, ja kutakin osaa hallitsi yksi Aleksanterin kenraaleista: Ptolemaios Egyptissä, Seleukos Aasiassa, Lysimakhos Vähässä-Aasiassa ja Kassandros Makedoniassa. Näin seurasi neljä pientä sarvea tuon kauriin suuren sarven murruttua. Miten ehdottoman mahdotonta onkaan ihmisille esittää tällaisia ennustuksia, ja kuinka silmäänpistävästi se vahvistaakaan Raamatun Jumalan henkeytetyksi Sanaksi.
MEIDÄN PÄIVIEMME TÄYTTYMYKSIÄ
14. Mitkä nykyiset kehitysvaiheet osoittavat Ilmestyskirjan 17:8, 10–14 olevan nyt täyttymässä?
14 Ilmestyskirjan 17:8, 10–14, Um, paljastaa vielä lisää ihmishallitusten saaton profeetallista tuntemusta: ”Se villipeto, jonka sinä näit, oli, mutta ei ole, ja se on vielä määrätty nousemaan syvyydestä ja on menevä tuhoon. . . . Ja on seitsemän kuningasta: viisi on kukistunut, yksi on, toinen ei ole vielä saapunut, mutta kun hän saapuu, niin hänen täytyy pysyä lyhyt hetki. Ja se villipeto, joka oli, mutta ei ole, se on itsekin kahdeksas kuningas, mutta se on kiitollisuuden velassa olemassaolostaan niille seitsemälle, ja se menee tuhoon. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, merkitsevät kymmentä kuningasta, jotka eivät ole vielä saaneet valtakuntaa, mutta he saavat vallan kuninkaina yhdeksi hetkeksi villipedon kanssa. Näillä on sama tarkoitus, ja niin he antavat voimansa ja valtansa villipedolle. Nämä taistelevat Karitsan kanssa, mutta koska Karitsa on herrain Herra ja kuningasten Kuningas, niin hän voittaa heidät.” Siihen aikaan, jolloin apostoli Johannesta käytettiin tämän kirjoittamisessa, oli viisi maailmanvaltaa tullut ja mennyt, kuudes, Rooman valtakunta, oli silloin vallassa, ja seitsemäs, englantilais-amerikkalainen maailmanvalta, oli vielä tuleva. Se on nyt tullut, mutta samoin on kahdeksas, kansainvälinen yhdistelmä, mikä tunnetaan Yhdistyneinä Kansakuntina ja mikä on kiitollisuudenvelassa olemassaolostaan kansoille ja saa valtansa niiltä. Se oli ensin olemassa Kansainliittona, meni sitten toimettomuuden ja kuoleman syvyyteen, mutta on nyt noussut sieltä Yhdistyneinä Kansakuntina. Se ja kaikki kansat menevät tuhoon sotiessaan Jumalan Karitsan, Kristuksen Jeesuksen, kanssa Harmagedonissa. Kristuksen valtakunta hallitsee sitten kiistattomasti uuden maan järjestelmää.
15. Mitkä Kristuksen ensimmäistä läsnäoloa koskevat ennustukset täyttyivät sekä ajanlaskuun että luonnollisiin tapahtumiin nähden?
15 On monta muutakin yhtä huomattavaa ennustusta, jotka ovat täyttyneet Raamatun kunniaansaattamiseksi Jehovan henkeytettynä Sanana. Tila rajoittaa meidät tarkastamaan lyhyesti ainoastaan muutamia niistä, jotka koskevat Jeesuksen ensimmäistä läsnäoloa Messiaana ja hänen toista läsnäoloaan valtaistuimelle nousseena Kuninkaana. Daniel ennusti yli viisi vuosisataa etukäteen tarkalleen Messiaan ilmaantumisvuoden, ja kun se vuosi tuli, niin juutalaiset odottivat jotakin Messiasta koskevaa tapahtuvaksi. (Dan. 9:24–27; Luuk. 3:15) Danielin ennustus edeltäkertoi myöskin, että Jeesus surmattaisiin kolme ja puoli vuotta myöhemmin.e Toiset Heprealaisten Kirjoitusten ennustukset ilmaisivat, että hän syntyisi Beetlehemissä neitsyestä, että häntä vihattaisiin, hänet hylättäisiin, eräs hänen seuraajansa pettäisi hänet kolmestakymmenestä hopearahasta, että hänet tuomittaisiin väärien todistusten perusteella, paaluunnaulittaisiin syntisten kanssa, hänen vaatteistaan heitettäisiin arpaa, hänet herätettäisiin ja monta muuta seikkaa. (Ps. 16:10; 22:17, 19; 35:11; 41:10; 69:5; Jes. 7:14; 53:3, 8, 12; Miika 5:1; Sak. 11:12) Eräs Raamatun tuntija on tosiaan laskenut, että ”Vanhassa Testamentissa on 332 selvää ennustusta, jotka ovat täyttyneet kirjaimellisesti Kristuksessa”. Eräs matemaatikko laski, että yhden henkilön mahdollisuudet täyttää kaikki nuo seikat ovat yksi 84:stä, mitä seuraa 97 nollaa!f Tämä toteutumismahdollisuus on niin pieni, että meidän täytyy tunnustaa Jehova näiden ennustusten alkuunpanijaksi.
16. Mitkä ajanlaskulliset ja luonnolliset todistukset osoittavat meidän elävän nyt hänen toisen läsnäolonsa ajassa?
16 Mitä tulee Kristuksen toisen läsnäolon aikaan, niin Danielin ennustus antaa jälleen ajantiedon siitä. (Dan. 4:16) Sen laskettiin viittaavan vuoteen 1914 jKr., ja Vartiotorni kiinnitti vuonna 1879 huomion vuoden 1914 merkitykseen. Kristilliset Kreikkalaiset Kirjoitukset ennustavat monta luonnollista todistusta, joiden piti olla havaittavissa Kristuksen toisen läsnäolon aikana, jotta maan päällä olevat ihmiset tietäisivät hänen läsnäolonsa Kristuksen itsensä ollessa henkiluomus ja näkymätön ihmissilmille. (Joh. 14:19) Maailmansota, nälänhätä, ruttotaudit, maanjäristykset, lahkolaisjakaumat, Kristuksen seuraajien vainot, perustetun Valtakunnan hyvän uutisen maailmanlaajuinen saarnaaminen, laajalle levinnyt rikollisuus ja moraalin yleinen luhistuminen sekä monet muut tapahtumat, mitkä olemme nähneet vuodesta 1914 lähtien, ovat olleet ennustetut. Näiden tapahtumien alun kokenut sukupolvi on säilyvä näkemään niiden lopunkin Harmagedonissa.g (Matt. 24:1–34; 2. Tim. 3:1–5, 13) Senjälkeen alkaa tottelevaisille ihmisille uudessa maailmassa iankaikkinen elämä loputtomissa siunauksissa. – 2. Piet. 3:13.
17. Miksi meidän luottamuksemme Jumalan ennustuksiin tulee nyt olla lujempi kuin koskaan aikaisemmin?
17 Mutta voimmeko me luottaa näihin Harmagedonia ja sitä seuraavaa vanhurskasta uutta maailmaa koskeviin ennustuksiin? Jos joku on puhunut sinulle totta sata kertaa, niin epäiletkö sinä häntä yhtäkkiä, kun hän kertoo sinulle jotakin uutta? Jollet ole koskaan havainnut hänen vääristelevän mitään ja jos hän on ollut oikeassa sata kertaa, niin epäiletkö sinä äkkiä hänen vilpittömyyttään aivan aiheetta? Miten järjetöntä ja epäjohdonmukaista se olisikaan! Jehova on kerrotuttanut monta ennustusta, ja useitten niistä on havaittu täyttyneen huomattavilla tavoilla, kuten olemme nähneet tästä tutkielmasta. Hänen ennustustensa eräät täyttymykset ovat vielä tulevaisuudessa. Emmekö me voi luottavaisesti uskoa niidenkin tapahtuvan aikanaan, ottaen huomioon hänen vahvistamansa aikaisemmat tapaukset, hänen totuudenmukaisuuttaan koskevan maineensa, minkä hän on hankkinut tiedemiesten ja jumalankieltäjien ja suurkriitikkojen vastustavista mielipiteistä huolimatta? He ovat olleet usein väärässä, mutta Jehova ei koskaan. Kun ihmiset siis asettavat kyseenalaiseksi hänen Sanansa ja päättelevät hänen olevan väärässä, niin me tiedämme noiden ihmisten olevan väärässä ja Jumalan oikeassa: ”Havaittakoon Jumala totuudelliseksi, vaikka jokainen ihminen huomattaisiin valehtelijaksi, niinkuin on kirjoitettu: ’Jotta sinä tulisit kunniaansaatetuksi sanoissasi ja voittaisit, kun sinua tuomitaan.’” – Room. 3:4, Um.
18. Mitä on tapahtunut maailmallismielisille Jumalan Sanan kimppuun hyökkääjille?
18 Kun tämän maailman viisaus nousee Raamattua vastaan, niin se ei voi muuta kuin joutua häviölle: ”On kirjoitettu: ’Minä hävitän viisasten ihmisten viisauden, ja minä työnnän syrjään älyniekkojen ymmärryksen.’ Missä on viisas ihminen? Missä kirjanoppinut? Missä tämän asiainjärjestelmän puoltaja? Eikö Jumala tehnyt maailman viisautta typeryydeksi?” (1. Kor. 1:19, 20, Um) Tiedemiehet ovat käyttäneet tietoaan alentaakseen Raamattua, mutta heidän omat myöhemmät havaintonsa järkyttävät heidän teorioitaan, ja heidän täytyy sepitellä niitä lisää. Heidän omat teoriansa tuhoutuvat siinä tieteen hirsipuussa, minkä he tekevät Raamatun hirttämiseksi. (Est. 7:10) Jumalankieltäjät ja suurkriitikot käyttävät maallista historiaansa todistaakseen Raamatun olevan väärässä, mutta kun lisää historiallisia tosiasioita kaivetaan esiin, niin heidän omat aseensa kääntyvätkin heitä itseään vastaan ja saattavat Raamatun kunniaan. ”He asettivat verkon kietoakseen minun jalkani, ja he tarttuivat itse siihen; he kaivoivat kuopan minun eteeni, ja he putosivat siihen!” (Ps. 57:6, Mo) Fundamentalistit syyttävät meidän kieltävän Jumalan opeillamme, ja heidän omat oppinsa ovat pakanallisia. He yrittävät käyttää Raamattua todistaakseen meidän olevan väärässä, ja se kimpoaakin takaisin ja osoittaa heidät pakanoiksi. ”Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertuivat verkkoon, jonka he virittivät.” – Ps. 9:16.
19. Miten usko saadaan, ja miten se voidaan nyt vahvistaa?
19 Meidän uskoomme tähdätyt lukemattomat hyökkäykset, mitkä tehdään näinä nykyaikoina, saattavat koetella sitä, mutta jos se perustuu tietoon eikä herkkäuskoisuuteen, niin se kestää. ”Pitäkää sitä kaikkea ilona, veljeni, kun kohtaatte erilaisia koetuksia, tietäen, niinkuin tiedättekin, että tämä teidän uskonne koeteltu ominaisuus aikaansaa kärsivällisyyttä.” (Jaak. 1:2, 3, Um; 1. Piet. 1:6, 7) Paavali kirjoitti heprealaisille: ”Usko on toivottujen varma odotus, . . . ilman uskoa on mahdotonta voittaa hänen hyvää mielisuosiotaan.” (Hepr. 11:1, 6, Um) Meillä täytyy näin ollen olla usko, että meidän täytyy säilyttää odotteemme sen suhteen varmoina, luottavaisina ja horjumatta tai epäilemättä. (Jaak. 1:6–8) Järkkymätön usko tulee tiedosta. Paavali sanoi: ”’Jokainen, joka huutaa avuksi [Jehovan] nimeä, pelastuu’. Mutta kuinka he huutavat avuksi sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? . . . Usko tulee siis [ilmoituksesta].” (Room. 10:13, 14, 17) Sinun on kuultava ilmoitus näistä asioista Jumalan Sanan kautta, ennenkuin sinä voit rakentaa tosi uskon, mikä ei ole herkkäuskoinen eikä taikauskoinen eikä kuollut, vaan elävä ja osoittaa elävänsä teoillaan. (Jaak. 2:14–26) Se usko ei ole pelkkää sokeaa herkkäuskoisuutta, vaan perustuu tiedolle, kuten Jeesuksen rukous osoittaa: ”Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun.” (Joh. 17:20) Uudet tulevat opetuslapset uskovat Jeesukseen saarnatun sanan kautta. Nyt tunnetuiksi tulevat täyttyneet ennustukset vahvistavat uskoa ja lujittavat uskon perustusta.
20. Miten me voimme kestää Jumalan Sanan mukana?
20 ”Jehovan puhuma sana pysyy ikuisesti”, on apostoli Pietarin käyttämä lainaus. (Jes. 40:8; 1. Piet. 1:25, Um) Jehova Jumala vakuuttaa meille, että hänen Sanansa täyttyy, ettei se palaja hänen luoksensa toimettomana, vaan toteuttaa sen tarkoituksen, mitä varten se on lähetetty. (Jes. 46:10, 11; 55:11) Jumalan Sana pysyy varmasti. Mutta pysymmekö me sen mukana? Teemmekö me sitä tutkimalla ja sen mukaisilla töillämme uskomme kyllin lujaksi, niin että se kestää kaikki koetukset ja hyökkäykset, mitkä kohtaavat sitä näinä viimeisinä päivinä? Me voimme tehdä sen, jos tutkimme, sillä vaikka maailmalliset ihmiset haluavatkin mustata meitä ja sanoa, että ainoastaan tietämättömät uskovat Raamattuun, niin edistyvä tieto todistaa päinvastaisen olevan totta! Tahallaan tietämättömät sulkevat silmänsä tieteellisten löytöjen ja arkeologisten kaivausten Raamattua puolustavilta todistuksilta ja ennen kaikkea niiltä todistuksilta, mitkä meidän aikaamme valaisevien ennustusten yhä lukuisemmiksi tulevat täyttymykset tekevät ilmeisiksi. Tutki siis Jumalan Sanaa, toimi sen mukaisesti, rakenna kallioperustalle, niin sinun uskosi on kestävä nyt ihmisten hyökkäykset ja myöhemmin Harmagedonin myrskyn. Siten me voimme kestää Jumalan Sanan mukana ja iloita elämästä ennustetussa uudessa vanhurskaassa maailmassa.
[Alaviitteet]
a Archaeology and Bible History, sivut 262–264; Rimmerin Internal Evidence of Inspiration, sivut 202–204.
b Westminster Dictionary of the Bible, sivut 428, 429; katso myös G. R. Tabouis’n esipuhetta kirjaan Nebuchadnezzar ja teosta Internal Evidence of Inspiration, sivuja 204–206.
c The Bible and Archaeology, sivut 54, 141.
d Katso ed., sivu 141.
e Katso tämän ajanlaskun yksityiskohtaista tarkastelua huhtikuun 1. p:n Vartiotornista 1947.
f Archaeology and Bible History, sivu 284.
g Heinäkuun 1. p:n Vartiotorni 1952 tarkastelee yksityiskohtaisesti 1914:n ajanlaskua ja sitä tukevia luonnollisia todistuksia.