kansaan kuuluvat sotivat Perkelettä ja hänen paholaisiaan vastaan ja vaikka järjestelmällinen uskonto, liikemaailma ja turmeltunut politiikka ja varsinkin totalitaariset hallitukset vastustavat heitä, niin heidän muodostamansa uuden maailman yhteiskunta laajenee ilmiömäisesti. He eivät sovittele koskaan. Sen sijaan että he antaisivat lavoilta pitämiensä saarnojen ja uskonnollisten julkaisujensa myöskin palvella kommunistista propagandaa, he menevät maan alle saarnaamaan. He ottavat Jumalan Sanan kirjaimellisesti ja vakavasti, elävät sen mukaan siitä huolimatta, mitä se vaatii heiltä. Ottaen huomioon sen, että he ovat tällaisen vihollismielisen maailman ympäröimiä, heidän menestykselleen, innolleen, yksimielisyydelleen, palvonnanpuhtaudelleen voi olla ainoastaan yksi, Jumalan Sanan antama selitys: ”Ei mahdilla eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Jehova.” – Sak. 4:6, As.

17. Miten me voimme lyhyesti sanoen toivoa saavamme pyhän hengen nykyään yhä runsaammassa määrässä?

¹⁷ Haluatko sinä, rakas lukija, saada nauttia niitä monia siunauksia, mitkä tulevat niille, joilla on pyhä henki, kun sinä ymmärrät, että Jumalan pyhä henki ei ole kolminaisuuden kolmas persoona, vaan Jumalan toimiva voima? Jos haluat, niin rukoile silloin Jumalalta sitä ja pyydä sitä jatkuvasti, niin se annetaan sinulle. Mutta ei ilman, että sinä suoritat oman osasi menetellen rukoustesi mukaisesti. Sinun osasi on, että luet Jumalan Sanaa, etkä vain lue sitä, vaan myöskin tutkit sitä ymmärtääksesi sitä. Ne, jotka osoittavat omaavansa pyhän hengen, auttavat sinua iloiten. Saata elämäsi sopusointuun tuossa Sanassa esitettyjen vanhurskaitten periaatteitten kanssa ja kerro toisille sitä, mitä opit. Jatkaen tällä tiellä sinä saat pyhän hengen yhä runsaammassa määrässä. Ja sinä voit lisäksi luottavaisena toivoa iankaikkista elämää Jumalan uudessa maailmassa, missä Jehovan tuntemus peittää maan niinkuin vedet peittävät meren. – Jes. 11:9.

Elämäntehtäväni täyttäminen

Kertonut A. E. Tharp

SUORITETTUANI neljännesvuosisadan Jehovan ja hänen Kuninkaansa kokoajanpalvelusta ajattelen, miten mieluinen aherruksen aika se on ollut.

Isäni oli vuonna 1929 Kultaisen Ajan tilaaja. Hänellä oli myöskin joitakin senaikaisia Vartiotornin kirjoja. Daniel Morganin Kultaisessa Ajassa ollut kirjoitussarja ”Kun maailma tuli hulluksi” osui silmääni, ja minä pidin siitä. Näin seuraavana kesänä naapurissamme isäni kirjan Luominen. Olin silloin kuudentoista vanha, ja koska olin juuri lopettanut kurssin geologiassa oppikoulussa, niin toin kirjan kotiin ja luin sen lisääntyvästi kiinnostuneena. Kun tulin ”vihkiytymistä” käsittelevään osaan, niin antauduin ehdoitta Jehovalle. Minut kastettiin oppikoulusta päästyäni kesällä eräässä majavalammessa, ja minä aloin mennä palvelukseen harvojen paikkakunnan veljien kanssa täyttäen elämäntehtävääni.

Vartiotorni osoitti sinä syksynä, että kaksi Seuran matkustavaa edustajaa, A. H. Macmillan seurassaan G. Y. McCormick, vierailisivat luonamme. Veli Macmillan kysyi tuon vierailun aikana minulta: ”Miksi et ole tienraivaaja?” Hän vakuutti minulle, että Seura antaisi minun olla tienraivaaja, vaikka olinkin vielä alaikäinen, joten kirje lähetettiin kiireimmiten Brooklyniin. Pidetty määräys tulikin pian. Tammikuussa 1932 olin kulkemassa ”yli kukkulan” alueelleni, mikä oli noin viiden kilometrin päässä. Käytin seuraavana kesänä veljeni polkupyörää; sitten minulle annettiin vanha tamma, ja minä käytin rattaita syksyyn asti, jolloin veljeni liittyi mukaani tienraivaukseen kuolemaansa asti, mikä tapahtui kaksi vuotta myöhemmin.