Eteenpäin uuteen järjestykseen teokratian alaisuudessa!
”Sanokaa kansojen keskuudessa: ’Jehova itse on tullut kuninkaaksi.’” – Ps. 96:10, Um.
1. Millainen hallitus on välttämätön, jotta ihminen voisi olla pysyvästi paratiisissa?
JOTTA ihmissuku voisi olla iankaikkisesti terveellisessä paratiisimaassa, tarvitaan välttämättä vakaata hallitusta. Se merkitsee sitä, että vanhurskas pysyvä hallitus on välttämätön. Sellainen hallitus tulee varmasti! Sen on ennustettukin tulevan – parhaimmasta lähteestä.
2. a) Jos demokratia tarjottaisiin välttämättömäksi hallitukseksi, niin mitä varmuutta olisi sen pysyvyydestä? b) Miten olisi maailmanfederalistien ja yhden miehen maailmanlaajuisen hallituksen laita?
2 Millainen hallitus se tulee olemaan? Se kaikki riippuu siitä yksityisestä tai yhteisvallasta, joka sen asettaa. Perustaako sen ja ratkaiseeko sen muodon kansa yhteisesti? Jos asia ratkaistaan sillä tavalla, niin seurauksena olisi demokratia. Saisiko tällainen odote tulevaisuuden näyttämään meistä kirkkaalta? Ei sen kokonaisvaikutelman perusteella, jonka demokratiat ovat antaneet historiassa tähän päivään asti. Nykyään on demokratioitten eli demokraattisten tasavaltojen pysyvyyskin hyvin kyseenalainen joidenkin niiden sotilasmahdista huolimatta. Niiden säilyminen synkkenevässä tulevaisuudessa ei ole sen varmempaa kuin toisenlaistenkaan hallitusten. Niillä, jotka kutsuvat itseään maailmanfederalisteiksi, on omat teoriansa, mutta he eivät pysty aikaansaamaan tyydyttävää maailmanhallitusta. Eikä kukaan halua maailmanlaajuista yhden miehen hallitusta, maailman diktatuuria, jossa yhdellä epätäydellisellä ihmisellä olisi rajaton hallitusvalta.
3, 4. a) Kenellä on oikeus päättää ja määrätä, miten maata on hallittava? b) Mitkä kaksi Jesajan tekemää kysymystä kehitysopin kannattajien perustelu tuo mieleemme, ja mikä on vastaus niihin?
3 Mitenkähän sitten olisi maan Tekijän perustaman hallituksen laita? Niin, ihmisen Luojan itsensä perustaman hallituksen laita? Onko kenelläkään parempaa oikeutta kuin Hänellä päättää ja määrätä, miten tätä maata ja sen asukkaita on hallittava? Vastaus tähän kysymykseen on itsestään selvä.
4 Kehitysopin kannattajat saattavat kyllä sanoa ivallisesti, ettei persoonallista älyllistä maan ja ihmisen Tekijää ole olemassakaan, mutta nuo kehitysopin kannattajat eivät ole kyenneet aikaansaamaan tyydyttävää hallitusta niiden miljoonienkaan vuosien jälkeen, jotka he väittävät ihmisen kehittyneen maan päällä, ennen kuin hän saavutti tämän suuresti ylistetyn ihmisaivojen aikakauden. Nuo kehitysopin kannattajat on tehty vain tavallisesta mullasta niin kuin meidät kaikki muutkin, ja he palauttavatkin mieleemme pari kysymystä, jotka tehtiin 2 700 vuotta ennen kuin nämä nokkelat kehitysopin kannattajat ilmaantuivat: ”Sanooko työ tekijästään: ’Ei hän ole minua tehnyt’, tai sanooko kuva kuvaajastaan: ’Ei hän mitään ymmärrä’?” (Jes. 29:16) Kukaan ei voi menestyksellisesti kieltää maan Tekijän ja ihmisen Muodostajan osoittaneen ymmärrystä. Ja hallitus, jonka Hän osaa asettaa ihmiselle, on teokratia.
5, 6. a) Kumpi oli ensin maan päällä, demokratia vai teokratia, ja mitä Raamattu osoittaa tästä? b) Mihin Jumalan ihmisparille antaman käskyn täyttymykseen asti nuo ihmiset olisivat voineet elää?
5 Luotettavat historialliset aikakirjat todistavat, että maan päällä oli teokratia ennen demokratiaa. Tiedemiestenkin on pakko myöntää, että ihmissukumme on polveutunut ensimmäisestä ihmisavioparista. Tämän ensimmäisen miehen ja ensimmäisen naisen oli oltava teokratian eli Jumalan vallan alaisuudessa, sillä Jumala oli heidän Tekijänsä ja samalla heidän Hallitsijansa, Lainantajansa ja Käskijänsä. He eivät olleet luolamies ja luolanainen. He olivat paratiisin ihmisiä, sillä Jumala loi heidät maalliseen paratiisiin. (1. Moos. 2:7–25) Jumala oli istuttanut tähän täydelliseen ihmispariin niin kuin kaloihin, lintuihin ja maaeläimiinkin kyvyn saada jälkeläisiä; ja minkä oivallisemman elämäntarkoituksen hän olisi voinut asettaa heidän eteensä kuin se oli, mikä esitettiin teokraattisessa käskyssä: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet”? – 1. Moos. 1:26–28.
6 Tämä virheettömästi tehty ihmispari olisi voinut Jumalan siunaamana elää ja nähdä tämän Jumalan käskyn täysin toteutettuna – koko maan alistettuna maailmanlaajuiseksi paratiisiksi, joka olisi ollut heidän täydellisten lastensa ja lastenlastensa sopivasti täyttämä täydellisissä olosuhteissa.
7. a) Miksi ja miten he olisivat voineet elää nähdäkseen maan jälkeläistensä täyttämänä? b) Miksi me, heidän jälkeläisensä, synnyimme kuolemantuomion alaisina?
7 Tuo ensimmäinen ihmisaviopari olisi voinut säilyä elossa nähdäkseen täyden lukumäärän jälkeläisiään, joiden oli tarkoitus asuttaa maailmanlaajuinen paratiisi ikuisesti, vaikka se olisi vaatinut tuhannen vuoden elämän, sillä heidän ei tarvinnut kuolla. Elämällä uskollisina teokratialle, Jumalan näkymättömälle vallalle, ja opettamalla kaikkia jälkeläisiään elämään uskollisina sille he olisivat voineet olla elossa tänäkin päivänä ja heillä voisi olla edessään odote elää onnellisina paratiisissa kaikkien jälkeläistensä kanssa loputtomat ajat. Kun ensimmäiset vanhempamme hylkäsivät teokratian ja valitsivat kansanvallan eli demokratian, niin he joutuivat kuolemantuomion alaisuuteen. Koska me synnyimme heille sen jälkeen, kun he olivat tehneet tämän valinnan ja heidät oli ajettu pois Eedenin paratiisista kuolemaan, niin me perimme synnin ja kuolemantuomion heiltä. (1. Moos. 2:16, 17; 3:1–4:2; Room. 5:12) Tästä voimme nähdä, ettei demokratialla ole ikuisen elämän lupausta. Teokratialla on.
8. a) Milloin ja missä demokratia ilmaantui ja miten? b) Mitä voidaan sanoa teokratiasta siihen aikaan?
8 Maailmanlaajuinen vedenpaisumus pyyhkäisi pois kaikki tuon kadotetun paratiisin jäljetkin Nooan päivinä, hänen, joka oli kymmenes mies ensimmäisestä miehestä Aadamista alenevassa polvessa. Noin 1 600 vuotta sen jälkeen eli kahdeksannella vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua ilmoitetaan Kreikan olleen olemassa. Sen sanotaan olevan demokratian syntymäpaikka. Vasta noin vuonna 700 eaa. ilmeni pyrkimystä demokraattiseen hallitukseen kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa. Se johti ajan mittaan kansanvaltaisiin hallitusmuotoihin, ja kansa sai valtaa erityisesti, kun ylimysten korkea-arvoinen ratsuväki poistettiin ja muodostettiin tavallisten jalkaväkimiesten falangi.a Mutta yli 800 vuotta sitä ennen oli taivaallinen Teokraatti perustanut maan päälle teokratian. Minne?
9, 10. a) Missä tämä teokratia perustettiin, ja mikä palvontamuoto siihen liittyi? b) Miten Mooses osoitti jäähyväispuheessaan, että Israelilla oli kuninkaallinen teokraattinen hallitus?
9 Siinain niemimaalle. Hän julisti siellä Hoorebin vuorella kymmenen käskyä. Ensimmäisessä noista kymmenestä käskystä hän sanoi: ”Minä olen Herra [Jehova, Um], sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.” (2. Moos. 20:1–3) Tämä ensimmäinen käsky osoitti, että hän puhui ja toimi Teokraattina eli Jumalhallitsijana ja puhui kansalle, jonka hän oli vapauttanut ja jolle hän perusti teokratian. Se tapahtui keväällä vuonna 1513 eaa. Käyttäen profeetta Moosesta välimiehenään Jehova ei perustanut ainoastaan hallitusmuotoa vaan myös uskonnollisen palvontamuodon vapautetulle kansalleen järjestettynä kansakuntana. Sillä oli siis teokraattinen hallitus ja teokraattinen palvonta. Noin 40 vuotta myöhemmin iäkäs Mooses piti jäähyväispuheensa tuolle teokraattiselle kansalle. Puhuen siitä Jesurunina, mikä merkitsee ’Suoraa’, Mooses sanoi:
10 ”Herra [Jehova, Um] tuli Siinailta, . . . Ja Herra tuli kuninkaaksi Jesurunissa, kun kansan päämiehet kokoontuivat, kaikki Israelin sukukunnat.” – 5. Moos. 33:1–5.
11, 12. a) Missä maassa teokratia lopulta perustettiin ja miten? b) Miten tuomari Gideon osoittautui uskolliseksi teokratialle, ja millainen paikallinen hallitseva elin Sukkotilla hänen aikanaan oli?
11 Mooseksen kuoleman jälkeisenä keväänä vuonna 1473 eaa. heidän Kuninkaansa Jehova vei teokraattisen kansansa Jordanvirran yli Luvattuun maahan. Monien vuosien jälkeen, kun oli saatu voittoja maan pakanallisista, epäteokraattisista asukkaista, suurimpaan osaan maata perustettiin teokratia. Israelilaisilla oli monia kiusauksia poiketa pois teokraattisesta vallasta.
12 Ennallistaakseen eräässä tapauksessa itsepäisen kansansa teokraattiseen järjestykseen Jehova herätti tuomari Gideonin vapauttajaksi. Ajettuaan pois sortavat viholliset israelilaiset halusivat tehdä Gideonista näkyvän kuninkaansa, kuningassuvun päämiehen. Mutta Gideon oli uskollinen teokratiaa kohtaan. Siksi hän sanoi kuningasta hankitseville: ”En minä hallitse teitä, eikä minun poikani ole hallitseva teitä; Herra [Jehova, Um] on teitä hallitseva.” (Tuom. 8:22, 23) Tämän teokraattisen vallan alaisuudessa kaupungeilla oli jatkuvasti joukko vanhimpia paikallisena hallitsevana elimenä. Gideonin aikana oli Sukkotin kaupungissa 77 vanhinta paikalliset päämiehet mukaan luettuina. (Tuom. 8:6, 14–16) He edustivat virallisina vanhimpina Sukkotia.
JUUTALAISESTA TEOKRATIASTA MESSIAANISEEN TEOKRATIAAN
13, 14. a) Mikä muutos hallituksessa tapahtui profeetta Samuelin päivinä ja miten? b) Miten Daavid tuli koko Israelin kuninkaaksi, ja kenen valtaistuimella hänen sanottiin istuvan?
13 Teokratia koki vuonna 1117 eaa. Luvatussa maassa muutoksen, sai lisäpiirteen. Kansan viralliset vanhimmat pyysivät Jehovan profeettaa Samuelia asettamaan kansalle näkyvän ihmiskuninkaan. Jehova oli tyytymätön ja sanoi Samuelille: ”Minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanansa.” (1. Sam. 8:4–7) Jehova valtuutti kuitenkin Samuelin voitelemaan Saulin, Kiisin pojan, Benjaminin sukukunnasta koko Israelin kuninkaaksi. Koska Jehovan profeetta Samuel oli voidellut Saulin kuninkaaksi, niin Saulista tuli ”Jehovan voideltu”. – 1. Sam. 12:3, 5; 24:7, 11, Um.
14 Koska kuningas Saul oli toistuvasti tottelematon, Jehova antoi Samuelin voidella paimenpoika Daavidin Beetlehemistä Israelin tulevaksi kuninkaaksi. Mitä näin ollen tapahtui Saulin kuoltua ja hänen poikansa ja seuraajansa kuoltua? Me luemme: ”Kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan tykö Hebroniin, ja kuningas Daavid teki heidän kanssaan liiton Hebronissa, Herran edessä; ja sitten he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi.” (2. Sam. 5:1–3) Näin Daavidista tuli ”Jehovan voideltu [Messias]”, ja hänen sanottiin istuvan ”Jehovan valtaistuimella” suuren Teokraatin näkyvänä edustajana. – 1. Aikak. 29:23, Um.
15. Kenen kuninkuuden Israelin suhteen Daavid tunnusti, ja mitä hän sanoi tästä, kun arkki siirrettiin Jerusalemiin?
15 Kuningas Daavid tunnusti suuren Teokraatin sanoneen: ”Sinun, Herra [Jehova, Um], on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi.” (1. Aikak. 29:10, 11) Silloin kun Daavid siirrätti pyhän liitonarkin telttaan palatsinsa läheisyyteen Jerusalemiin, niin hän sepitti muistopsalmin, jossa hän sanoi: ”Sanokoot ne kansojen keskuudessa: ’Jehova itse on tullut kuninkaaksi!” (1. Aikak. 16:31; Ps. 96:10; Um) Se tapahtui vuoden 1070 eaa. paikkeilla.
16. a) Miten kävi teokratian, kun Jerusalem ja sen temppeli tuhottiin ja maa autioitui 70 vuodeksi? b) Mitä messiaanisen valtakunnan ennallistaminen oli tuova, ja millaisessa tilassa Jehovan kansa oli siihen saakka oleva?
16 463 vuotta sen jälkeen babylonialaiset tuhosivat Jehovan palvontatemppelin Jerusalemissa, ja Jerusalem ja Juudan maa olivat 70 vuotta autioina maasta karkotettujen asukkaitten ollessa pakkosiirtolaisina Babylonian maassa. Merkitsikö se sitä, että Jehovan valitun kansan teokratia oli lakannut olemasta? Ei! Sillä Hän toimeenpani myöhemmin kansansa ennallistamisen Jumalan sille antamaan maahan. Daavidin kuninkaallisen sukuhaaran valtakunta oli lakannut olemasta, ja niin oli Jumalan messiaaninen valtakunta pienoiskoossa lakannut toimimasta. Jumalan messiaaninen valtakunta piti aikanaan ennallistaa. Sen ennallistaminen oli johtava vanhurskaan uuden järjestyksen tuomiseen. (Hes. 21:25–27; Apt. 3:20, 21; 2. Piet. 3:13) Jehovan nimelle otetun kansan piti sillä välin olla pakanakansojen ja niiden valtakuntien suhteellisessa alamaisuudessa. – Neh. 9:36, 37; Luuk. 21:24; Room. 13:1.
17. a) Kun Jehova ennallisti kansansa sen omaan maahan, niin mihin hän ilmeisesti jälleen ryhtyi Jes. 52:7:n mukaan? b) Miten Jehova julisti kuninkuutensa Malakian kautta?
17 Näin ollen kun Jehova toi kansansa takaisin sen kotimaahan vuonna 537 eaa., niin oli kuin Jehova olisi ryhtynyt jälleen hallitsemaan sitä. Jehova ikään kuin lähetti sanansaattajansa edellään autioitettuun maanpäälliseen järjestöönsä Jes. 52:7:n täyttymykseksi, missä sanotaan: ”Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: ’Sinun Jumalasi on kuningas [on tullut kuninkaaksi, Um]!’” Todistukseksi tästä Jerusalemin temppeli rakennettiin uudelleen. Kun Jehova joitakuita vuosikymmeniä myöhemmin herätti profeettansa Malakian ja selitti, miksi israelilaisten piti suoda hänelle asiaankuuluva palvonta hänen temppelissään, niin hän sanoi: ”Sillä suuri kuningas olen minä, sanoo Herra Sebaot, ja minun nimeni on peljättävä pakanain seassa.” – Mal. 1:14.
18. a) Miten Jeesus tunnusti vuorisaarnassaan Jehovan kuninkuuden Israelin suhteen? b) Miten hän ilmaisi sen lakkaavan?
18 Jo yleisen ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla, kun todellinen Messias Jeesus Kristus oli maan päällä, hän tunnusti Jehovan kuninkuuden Israelin suhteen, sillä hän sanoi vuorisaarnassaan opetuslapsilleen: ”Älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki.” (Matt. 5:34, 35) Mutta vuonna 33 hän ilmoitti, että Jehovan teokratia Israelin suhteen oli päättymäisillään. Se tapahtui Jerusalemissa, kun hän sanoi sille kaupungille sen temppelistä: ”Katso, ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’.” Sitten hän ennusti hiukan sen jälkeen tuon palvontahuoneen hävityksen. – Matt. 23:37–24:22.
19. Olivatko juutalaiset siihen aikaan yhä teokraattisen lain alaisia, ja mikä osoittaa kuinka oli?
19 Siihen aikaan olivat ne israelilaiset, joille Jeesus Kristus saarnasi Jumalan valtakuntaa, vielä sen teokraattisen lakiliiton alaisia, jonka profeetta Mooses oli välittänyt heidän esi-isilleen Siinain vuoren luona. Seuraavana pääsiäispäivänä, jota vietettiin Jerusalemissa tuon teokraattisen lain alaisuudessa, Jeesus Kristus surmattiin vastakuvallisena Pääsiäislampaana ja hänet haudattiin. Mutta koska hän ei ollut väärä Kristus vaan tosi Messias, niin hänet herätettiin kolmantena päivänä kuolleista taivaalliseen elämään. Kun Jeesus Kristus aineellistui 40. päivänä sen jälkeen ja ilmestyi opetuslapsilleen viimeisen kerran, niin he kysyivät häneltä: ”Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?” (Apt. 1:1–6) Koska Jeesus Kristus ei ollut vielä silloin ilmaantunut Jumalan taivaalliseen läsnäoloon minkään uuden liiton hyväksi, niin luonnolliset ympärileikatut israelilaiset olivat yhä sen teokraattisen lakiliiton alaisuudessa, joka oli vihitty Siinain vuoren luona. Tämä oli totta, vaikka nuo israelilaiset eivät olleetkaan silloin Daavidin kuninkaallisen suvun hallitseman messiaanisen valtakunnan alaisia. Mutta heitä hallitseva Jehovan teokratia oli päättymäisillään.
20. Milloin tuli todistus siitä, että uusi liitto oli perustettu, ja miten se tuli ja keille?
20 Kymmenen päivää myöhemmin israelilaiset olivat kokoontuneet Jerusalemiin viettämään helluntaijuhlaa Siinain vuoren teokraattisen lakiliiton mukaan. Silloin, vähän ennen kello yhdeksää tuona siivankuun 6. päivän aamuna juutalaisen kalenterin mukaan, tuli näkyvä, kuuluva todistus siitä, että Jeesus Kristus oli ilmaantunut Jehova Jumalan läsnäoloon taivaisiin ja soveltanut täydellisen ihmisuhrinsa arvon uuden liiton hyväksi. Tämä oli se ”uusi liitto”, jonka Jer. 31:31–34 oli luvannut ja jonka Jeesus Kristus oli maininnut aloittaessaan Herran illallisen vieton edellisenä pääsiäisiltana. (1. Kor. 11:23–26; Luuk. 22:14–20) Jumalan pyhän hengen vuodatus taivaasta oli todistus tästä. Keihin se vuodatettiin? Ei israelilaisiin, jotka viettivät helluntaijuhlaa Jerusalemin temppelissä, vaan Messiaan Jeesuksen Kristuksen uskollisiin opetuslapsiin, joita oli kokoontunut noin 120 erääseen yläsaliin Jerusalemissa. Näissä opetuslapsissa täyttyi siten Jooelin 2:28, 29:n ennustus.
21, 22. a) Minkä kansan kanssa uusi liitto tehtiin? b) Mitä tämä merkitsi Jehovan teokratiaan nähden, ja mitä Pietari sanoi tämän mukaisesti tuhansille juutalaisille helluntaipäivänä?
21 Tämä merkitsi sitä, että nämä opetuslapset olivat nyt Moosesta suuremman Välittäjän, nimittäin Jeesuksen Kristuksen, kautta ”uudessa liitossa”. Kun he olivat siinneet Jumalan hengen kautta hänen hengellisiksi lapsikseen, niin heistä oli tullut hengellisiä israelilaisia. Se merkitsi myös sitä, että Jehovan teokratia oli siirretty luonnolliselta ympärileikatulta Israelin kansalta tälle hengellisen Israelin, ”Jumalan Israelin”, uudelle ”pyhälle kansalle” (Um). (1. Piet. 2:9; Room. 2:28, 29; 8:15–17; Gal. 6:16) Luonnollisen Israelin kanssa tehty vanha lakiliitto siis lakkautettiin, se lakkasi olemasta voimassa. (Ef. 2:15, 16; Kol. 2:13, 14; Room. 7:4–6) Apostoli Pietari sanoi niille tuhansille juutalaisille, jotka olivat tulleet sinne kuultuaan Jumalan pyhän hengen yliluonnollisesta vuodattamisesta Jeesuksen Kristuksen kautta, seuraavat sanat, jotka olivat sopusoinnussa Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia nyt hallitsevan Jehovan teokratian kanssa.
22 ”Ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: ’Herra [Jehova, Um] sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.’ Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte [panitte paaluun, Um].’” – Apt. 2:34–36.
TEOKRAATTINEN SEURAKUNTA
23, 24. a) Ketkä Jeesus maan päällä ollessaan tunnusti Jehovan seurakunnaksi? Miten hän osoitti sen? b) Milloin Jeesus perusti messiaanisen seurakunnan, ja mitä Apt. 5:11 sanoo siitä?
23 Samoin kuin muinainen kuningas Daavid, Jeesus Kristuskin tunnusti maan päällä ollessaan luonnollisten ympärileikattujen israelilaisten kansan Jehova Jumalan seurakunnaksi. (Ps. 22:23, 24; Hepr. 2:12; Matt. 18:17) Sen tähden Jeesus ei maan päällä ja teokraattisen lakiliiton alaisena ollessaan perustanut kilpailevaa seurakuntaa eli kirkkoa. Mutta hänen mielessään oli messiaanisen seurakunnan perustaminen sen jälkeen, kun ennustettu ”uusi liitto” olisi saatettu voimaan esittämällä hänen uhriansionsa Jehova Jumalalle taivaassa. Siitä syystä Jeesus lausui vajaan vuoden ennen uhrikuolemaansa ja ylösnousemustaan vastaukseksi apostoli Pietarin tunnustukseen: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”, seuraavat sanat: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.” – Matt. 16:16–18.
24 Seuraavana vuonna Jeesus Kristus perusti tämän seurakunnan helluntaipäivänä (siivankuun 6. päivänä vuonna 33) toimimalla Jehovan Pääedustajana pyhän hengen vuodattamisessa opetuslapsiinsa. (Apt. 2:32, 33) Me luemme sen jälkeen messiaanisesta eli kristillisestä seurakunnasta. Esimerkiksi Apt. 5:11:stä me luemme Jerusalemin seurakunnasta: ”Suuri pelko valtasi koko seurakunnan ja kaikki ne, jotka tämän kuulivat.” – Apt. 8:1.
25. a) Millainen järjestö kristillisen seurakunnan piti olla? b) Kenelle muinainen Israel kuului ja miksi, ja kenelle kuuluu kristillinen seurakunta ja miksi?
25 Samoin kuin muinainen luonnollisen Israelin seurakunta oli teokraattinen järjestö, niin piti ja täytyy hengellisenkin Israelin seurakunnan olla teokraattinen järjestö. Se merkitsee sitä, että Jumala, jonka nimi on Jehova, on sen korkein Hallitsija. Se selittää, miksi sen, mitä tapahtui Israelin muinaiselle seurakunnalle, voitiin sanoa tapahtuneen esikuvallisesti eli ”esimerkiksi” Jehovan kristilliselle seurakunnalle. (1. Kor. 10:6, 11) Jehova vapautti muinaisen Israelin orjuudesta ja kuolemasta Egyptissä pääsiäislampaan veren perusteella ja sitten kuolemasta Punaisessameressä israelilaisten paetessa takaa-ajavia Egyptin sotajoukkoja. Hän voi sanoa muinaiselle Israelille: ”Sinä olet minun.” (Jes. 43:1) Samalla tavalla kuului kristillinen seurakunta Hänelle vastakuvallisen Pääsiäislampaan Jeesuksen Kristuksen, ”pääsiäislampaamme, Kristuksen”, vuodattaman veren perusteella. (Joh. 1:29, 36; 1. Kor. 5:7) Kristitty apostoli Paavali puhui aivan oikein siitä ”Jumalan seurakuntana, jonka hän osti omansa verellä”. – Apt. 20:28, Um.
26. a) Kenen omaisuutta ”pyhä kansa” oli, ja millainen hallitsija sillä sen tähden oli, ja miten Jesaja osoitti sen profeetallisesti? b) Millainen liitto uusi liitto oli ja miksi?
26 Koska seurakunta on ”pyhä heimo [kansa, Um], omaisuuskansa”, niin se on Jehovan omaisuutta, ja hän on sen kiistaton Hallitsija. Hän on Jumalhallitsija, Teokraatti. (1. Piet. 2:9; 2. Moos. 19:5, 6) Jehova Jumalan teokraattinen asema seurakunnan suhteen on ennustettu profeetta Jesajan muinaista Israelia koskevissa sanoissa: ”Jehova on Tuomarimme, Jehova on Asetustenantajamme, Jehova on Kuninkaamme; hän pelastaa meidät.” (Jes. 33:22, Um) Toimien kaikissa näissä ominaisuuksissa hän vahvisti lakiliiton muinaisen Israelin kanssa profeetta Mooseksen ollessa välittäjänä. Jehova on vahvistanut Moosesta suuremman Välittäjän, nimittäin Jeesuksen Kristuksen, välityksellä uuden liiton hengellisten israelilaisten kristillisen seurakunnan kanssa. (1. Tim. 2:5, 6) Jehova sanoo teokraattisena Hallitsijana tässä uudessa liitossa: ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.” (Jer. 31:33; Hepr. 8:7–10) Se oli siis teokraattinen uusi liitto.
27. Miten Jehova osoitti teokraattisen valtansa ja oikeutensa kristillisen seurakunnan suhteen, ja minkä vastuun sen johtoasema toi mukanaan?
27 Kiinnittäen huomion Jehovan teokraattiseen valtaan ja oikeuteen suorittaa kaikki henkilöiden nimitykset tehtäviinsä järjestössään apostoli Paavali kirjoittaa: ”Kaikki hän [so. Jehova] on asettanut hänen jalkainsa [so. Kristuksen jalkain] alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa.” ”Seurakunta on Kristukselle alamainen.” (Ef. 1:22, 23; 5:23, 24) Jeesuksella Kristuksella on näin ollen Jumalan alaisuudessa vastuu valintojen ja nimitysten suorittamisesta seurakunnassa.
28. Miten Jeesus täytti tuon vastuun seurakunnan perustamisen suhteen, ja miten se kasvoi ihmeen avulla perustamispäivänään?
28 Odottaen hengellisten israelilaisten seurakunnan perustamista Jeesus vietti yön rukoillen Jumalaa ja valitsi sitten kaksitoista apostolia. (Luuk. 6:12–16; Mark. 3:13–19) Hän sanoi uskollisille apostoleilleen: ”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi.” (Joh. 15:16) Jeesus tiesi, että muinainen Israel, joka koostui kahdestatoista sukukunnasta, oli Jaakobin – jolle annettiin lisänimi Israel – kahdentoista pojan jälkeläisten muodostama. (1. Moos. 49:28, 33; Apt. 7:8) Tämän profeetallisen kuvauksen mukaisesti alkoi hengellisen Israelin seurakunta Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja taivaaseen kohoamisen jälkeen helluntaipäivänä kahdestatoista näkyvästä, kosketeltavasta perustuksesta, nimittäin kahdestatoista apostolista. (Apt. 1:13, 24–26; 2:1, 37) Sinä päivänä alkoi seurakunta noin 120 jäsenestä ja kasvoi ihmeen avulla noin 3 000 henkeen. – Apt. 1:15; 2:37–41.
29. a) Miten seurakunta osoitti tunnustavansa kaksitoista apostolia perusjäseniksi? b) Minkä näyn Johannes sai apostolien suhteesta koko seurakuntaan?
29 Kaikki nuo seurakunnan jäsenet, alkuperäiset niin kuin juuri lisätytkin, tunnustivat kaksitoista apostolia hengellisen Israelin perusjäseniksi. Tämä ilmenee siitä, että me luemme Apt. 2:42, 43:sta: ”Ja he pysyivät apostolien opetuksessa . . . Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta.” Näiden apostolien suhde koko hengellisten israelilaisten seurakuntaan on kuvattu apostoli Johanneksen näyssä Kristuksen ”morsiamesta”, Uudesta Jerusalemista, josta luemme: ”Siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet; . . . Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.” – Ilm. 21:1, 2, 12–14.
[Alaviitteet]
a Heckel ja Sigman, ”On the Road to Civilization”, julk. 1937, s. 90, 91.
[Kuva s. 101]
Kun Israelin miehet halusivat tehdä Gideonista kuninkaan, niin hän pysyi uskollisena teokratialle ja sanoi: ”Herra [Jehova, Um] on teitä hallitseva.”