Mikä on Raamatun kanta?
Tulisiko sinun puolustautua?
MONISSA osissa maailmaa rikollisuus ja väkivalta ovat lisääntymässä. Erityisesti suurissa kaupungeissa ihmiset eivät tunne oloaan turvalliseksi edes kotonaan. Entä jos sinua uhattaisiin väkivallalla? Pitäisikö sinun ’kääntää toinen poski’?
Jeesus Kristus puhui tosiaan ’toisen posken kääntämisestä’. Meidän tarvitsee kuitenkin ottaa huomioon, puhuiko hän todellisuudessa ihmisen elämälle koituvasta vakavasta uhasta. Hän sanoi: ”Älkää tehkö vastarintaa sille, joka on paha, vaan jos joku läimäyttää sinua oikealle poskellesi, käännä hänelle toinenkin.” (Matt. 5:39) Läimäys on loukkaus, jonka tarkoitus on usein synnyttää tappelu. Kun kristitty ei kosta joutuessaan loukkaavan puheen tai teon kohteeksi, hän saattaa välttää vaikeuksia. Raamattu sanoo: ”Leppeä vastaus taltuttaa kiukun.” – Sananl. 15:1.
Tilanne on kuitenkin aivan erilainen silloin, kun ihmistä uhataan vakavalla ruumiillisella vahingolla. Israelille antamassaan laissa Jehova Jumala paljasti, että ihmisellä oli oikeus itsepuolustukseen. Esimerkiksi varkaasta, joka murtautui taloon yöllä, Laki sanoi: ”Jos varas tavataan murtautumasta sisälle ja lyödään kuoliaaksi, ei tappaja ole vereen vikapää.” (2. Moos. 22:2) Yöllä olisi hyvin vaikeata saada selkoa tunkeutujan aikomuksista. Suojellakseen itseään mahdolliselta vahingolta huoneenhaltijalla oli oikeus lyödä kovaa. Jos nuo lyönnit aiheuttaisivat kuoleman, häntä pidettiin vapaana verivelasta.
Ihmiselle on synnynnäistä varjella ruumistaan vahingolta. Jos häntä kohti heitetään esine, hän vaistomaisesti yrittää väistää sitä tai, jos se ei ole mahdollista, suojella päätään vahingolta. Samaten jos rakas omainen – vaimo tai lapsi – joutuu hyökkäyksen kohteeksi, mies vaistomaisesti tekee voitavansa auttaakseen, vaikka se voisi maksaa hänen henkensä. Sellainen menettely on myös sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jeesus Kristus itse teki uhratessaan henkensä seurakunnan puolesta. – Ef. 5:25.
Niinpä jos sinä tai joku omaisesi joutuisitte vastakkain aseistautuneen miehen tai naisen kanssa, mitä voisitte tehdä? Siinä määrin kuin aika ja inhimillinen kyky sallivat, teidän täytyy punnita tilanne ja ratkaista, haluaako hyökkääjä pelkästään rahaa tai arvoesineitä vai aikooko hän vahingoittaa ruumiillisesti. Olisi varmasti typerää uhrata henkensä yrittäessään suojella häviävää aineellista omaisuutta. Antamalla rahaa tai arvoesineitä panematta vastaan uhri saattaa hyvinkin torjua henkeen kohdistuvan uhkan. Lisäksi Mooseksen laki piti verivelkaisena ihmistä, joka surmasi varkaan päiväsaikaan. (2. Moos. 22:3) Miksi? Ilmeisesti siksi, että päiväsaikaan varas voitaisiin tunnistaa Lain eteen saattamista varten. Koska Mooseksen laki esittää Jumalan näkökannan, me voimme ymmärtää, että kristitty ei voisi turvautua itsepuolustukseen, jos todellisuudessa on kysymys vain omaisuuden puolustamisesta tunnistettavissa olevaa rikollista vastaan.
Toisaalta aseistautuneen henkilön aikomuksena saattaa selvästi olla tappaminen. Miten silloin tulisi toimia?
Kun pakeneminen on mahdollista, se olisi paras menettely. Raamattu kertoo useita tapauksia, joissa Jeesus toimi juuri siten. Erään kerran jotkut juutalaiset ”poimivat kiviä heittääkseen häntä, mutta Jeesus kätkeytyi ja meni ulos temppelistä”. (Joh. 8:59) Eräästä toisesta tilanteesta luemme: ”He yrittivät jälleen ottaa hänet kiinni, mutta hän pääsi pois heidän ulottuviltaan.” – Joh. 10:39.
Jos pakeneminen on mahdotonta, uhri voisi ehkä puhua järkeä hyökkääjälle. Toisinaan kuitenkin sellaisen hyökkääjän kanssa puhuminen, jonka aikomuksena on vahingoittaa, saattaa merkitä arvokkaan ajan hukkaa. Tilanne saattaa olla sellainen, että ainoa, mitä uhri voi tehdä, on käyttää mitä tahansa käsillä olevaa suojellakseen itseään tai toisia. Seurauksena saattaa olla, että hyökkääjä saa kuolettavan iskun. Raamatulliselta näkökannalta itsepuolustuksekseen toimiva ei joutuisi siten verivelkaan.
Rikollisuuden ja väkivallan lisääntyessä jotkut kristityt saattavat pohtia, tulisiko heidän kuljettaa mukanaan asetta mahdollisen hyökkäyksen varalta. Jeesuksen apostoleilla tiedetään olleen ainakin kaksi miekkaa. (Luuk. 22:38) Se ei ollut epätavallista, sillä juutalaiset olivat tuohon aikaan Mooseksen lain alaisuudessa, ja tuo laki salli aseellisen selkkauksen. Miekoista oli hyötyä myös petoeläinten torjumisessa. Lisäksi niitä voitiin käyttää suunnilleen samoihin tarkoituksiin kuin kirvestä tai suurta veistä.
Mutta kuten vuoden 33 niisankuun 14. päivän tapahtumat osoittavat, Jeesus Kristus ei halunnut juutalaisten seuraajiensa käyttävän miekkoja olosuhteissa, jotka saattaisivat johtaa maan viranomaisten aseelliseen vastustamiseen. Kun esimerkiksi Pietari käytti yhtä miekkaa roskajoukkoa vastaan, joka oli tullut pidättämään hänen Herraansa, Jeesus käski: ”Pistä miekkasi takaisin paikalleen, sillä kaikki jotka miekan ottavat, ne miekkaan tuhoutuvat.” (Matt. 26:52) Pietari ei tässä toiminut itsepuolustukseksi, vaan vastustaakseen viranomaisia ja jopa Jumalan tahtoa. Roskajoukon tarkoitus oli pidättää Jeesus ja saattaa hänet oikeuden eteen.
On hyvä pitää mielessä, että me emme yksinkertaisesti voi valmistautua jokaista mahdollista tilannetta varten. Kristitty on näin ollen viisas, kun hän ei ole liian huolissaan aineellisista tarpeistaan ja turvallisuudestaan. Jeesus Kristus varoitti: ”Lakatkaa olemasta huolissanne sielustanne, siitä mitä söisitte tai mitä joisitte, tai ruumiistanne, siitä mitä pitäisitte yllänne.” (Matt. 6:25) Jeesus ei tässä sanonut, että ihmisen ei tulisi työskennellä elämänsä tarpeitten täyttämiseksi, vaan hän pelkästään osoitti, että se ei saisi synnyttää asiatonta huolta. Samaten on oikein ryhtyä varotoimenpiteisiin henkilökohtaisen turvallisuutensa hyväksi, mutta on täysin eri asia sallia sen aiheuttaa ylenmääräistä huolestuneisuutta.
Kristityn tulisi sen tähden harkita vakavasti niitä mahdollisia vaaroja, jotka kuolettavan aseen kuten pistoolin hankkiminen itsepuolustukseksi aiheuttaa. Pistoolin haltija on usein joutunut paniikin valtaan ja aiheuttanut tarpeettomia kuolemantapauksia. Eräs 40-vuotias arkansasilainen mies latasi haulikkonsa ensimmäisen kerran neljään vuoteen. Naapuristossa tapahtuneitten murtovarkauksien tähden hän oli päättänyt suojella omaisuuttaan. Varhain seuraavana aamuna hän oli kuulevinaan jonkun hiiviskelijän kompastelevan talonsa ulkopuolella. Hän tarttui haulikkoonsa ja laukaisi sen etuovea kohti. Sitten hän sytytti valot. Oviaukossa makasi hänen 13-vuotias tyttärensä – kuolleena.
Niinpä ennen kuin kukaan ostaa tappoaseen, hänen tulisi punnita asiaa tarkoin kummaltakin puolelta ja verrata mahdollisia vaaroja toisiinsa. Hänen on ratkaistava, kumpi vaara on suurempi.
Edellä kerrotusta käy ilmi, että Raamattu antaa ihmiselle oikeuden puolustaa itseään tai toisia ruumiilliselta vahingolta. Raamattu ei kuitenkaan anna valtuutta aseellisiin selkkauksiin tai ihmiselämän riistämiseen suojeltaessa aineellista omaisuutta päiväsaikaan.