Rikkauden petollinen voima

”Olkoon elintapanne vapaa rahanrakkaudesta samalla kun olette tyytyväisiä nykyiseen. Sillä hän on sanonut: ’Minä en suinkaan jätä sinua enkä suinkaan hylkää sinua’, niin että voimme olla rohkeita ja sanoa: ’Jehova on minun auttajani, minä en pelkää.’” – Hepr. 13:5, 6, Um.

 1. Mikä on seurauksena uskon puutteesta?

MONET ihmiset asettavat nykyään aineellisen rikkauden ensimmäiseksi tavoitteekseen elämässään osaksi sen tähden, että he eivät usko Jumalan varaavan heidän jokapäiväisiä välttämättömyyksiään. Eräs mies kohotti seteliä ystävänsä edessä ja sanoi: ”Tämä on minun jumalani.” Tällaiset kuluttavat aikansa ja voimansa saadakseen suuremman turvallisuuden tässä asiainjärjestelmässä, sen sijaan että osoittaisivat uskoa Elämänantajaan, Jehovaan.

 2. Mitä monet haluavat elämästä, ja minkä puutteen he ilmaisevat?

² Elämästä on tullut kilpajuoksu, ei ainoastaan elossa säilymiseksi, vaan myös edelle pääsemiseksi aineellisesti, ja mitä kauempana edellä, sitä parempi. Useimmat ihmiset yrittävät pysytellä ainakin naapureittensa tasalla tässä kilpajuoksussa. Jos joku maalaa talonsa, niin viereinenkin maalaa talonsa. Jos jonkun naapuri saa uuden auton, niin viereisenkin täytyy saada uusi auto. Suuret kaupalliset mainokset houkuttelevat heitä aineellisten asioitten innokkailla kuvauksilla. Eräs pilapiirros näytti miehen horjumassa velkataakan alla television, auton, vaatteitten, urheiluvälineiden ja korutavaroitten tähden ja silti tavoittelemassa lisää, jossa luki: ”100 vuotta maksuaikaa”. Tällaisilla ihmisillä ei ole oikeaa tasapainoa tämän järjestelmän tarjoamiin asioihin nähden, he ottavat jatkuvasti suurempia suupaloja, niin kuin syöttiä nykäisevä kala, kunnes ovat siinä määrin velkojen koukussa, etteivät voi päästä vapaiksi.

 3. Mainitse joitakin arvokkaampia asioita. Minkä tulee olla ensi sijalla?

³ Ajattele, miten paljon vähemmän tärkeitä tällaiset rikkauden todistukset ovat verrattuina perheesi onneen, hyvään terveyteen, rauhaan, tosi ystäviin, ja Jumalan suosion seuraaman elämän siunauksen. Nämä ovat paljon tärkeämpiä, ja kuitenkin voivat kaikki iloita niistä, olkootpa he sitten rikkaita tai köyhiä, nuoria tai vanhoja. Jehova itse antaa kehotuksen: ”Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa . . . rahatta . . . hinnatta viiniä ja maitoa. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse?” Niin, tärkeä hengellinen ravinto on kaikkien saatavissa hinnatta. Pitäkäämme sen tähden aineellisten omaisuuksiemme pyyde oikeassa paikassaan säilyttäen sen tasapainon, minkä usko tarjoaa, niin että tärkeämpi Jumalan palvonta ja palvelus ei jää vähäisemmälle sijalle elämässämme. – Jes. 55:1, 2.

 4. Miten Paavalin neuvo voi soveltua nyt?

⁴ Apostoli Paavali neuvoo nuorta Timoteusta noudattamaan ”jumalisuutta yhdessä tyytyväisyyden kanssa”. ”Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.” Paavali sanoi, että tämä menettely merkitsee ”suurta voittoa” hengellisesti ja myös tyytymyksen saamista elämässä. – 1. Tim. 6:6–8.

 5. Miksi Johanneksen neuvo oli viisas?

⁵ Miksi varastoida rikkautta sitä aikaa varten, mikä ei koskaan tule, aarteita maailmassa, joka katoaa? Iäkäs apostoli Johannes kirjoitti: ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.” Me elämme aikaa, mistä Johannes kirjoitti. Huomaa, että Raamattu puhuu tässä haluistamme, lihan himosta, silmäin pyynnöstä ja rikkauden korskeasta näyttelemisestä. Me emme tarvitse näitä, vaan ne ovat ylimääräisiä, meidän haluamiamme asioita. Jehova varaa sen, mitä me tarvitsemme, mutta meille sanotaan, että se, mikä tulee sen lisäksi, ei ole Isästä, vaan maailmasta. Kuinka niin? Koska se on sellaista, mikä vetää meitä pois Isästä ja hänen palvonnastaan ja palveluksestaan vieden aikaamme ja voimaamme. – 1. Joh. 2:15–17.

KAIKEN PAHAN JUURI

 6. Mihin rahanrakkaus johtaa?

⁶ Aineellisen rikkauden halu johtaa ilkeään kehään. Mitä enemmän ihmisellä on rahaa ja rikkautta, sitä enemmän hän ostaa, ja mitä enemmän hän ostaa, sitä enemmän hän tarvitsee sen kunnossa pitämiseksi, mitä hänellä on, ja niin se jatkuu yhä edelleen. Niinpä osoitti yhteiskuntatieteilijöitten erituloisista amerikkalaisista tekemä tutkimus, että ne, jotka saivat 5 000 dollaria, halusivat 10 000, ja 10 000 saavat halusivat 20 000. Nekin, joilla oli miljoonia, halusivat lisää miljoonia. Mitä enemmän ihmisellä on, sitä enemmän hän tavallisesti haluaa, ja joissakin tapauksissa tulee rahanrakkaus niin voimakkaaksi, että se johtaa lahjontaan, rikokseen, väkivaltaan ja murhaan. (Sananl. 28:20) Asiat ovat joutuneet tosiaan siinä määrin pois tasapainosta, että Yhdysvalloissa kulutetaan rahaa enemmän uhkapeliin, koska halutaan saada helposti tuloja, kuin yleiseen koulusivistykseen.

 7. Miten Matteuksen 4:4 voidaan osoittaa oikeaksi?

⁷ Miljonäärikin voi käyttää ainoastaan yhtä pukua kerrallaan. Hän voi syödä vain tietyn määrän aterialla. Saarnaajan 5:10 sanoo: ”Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa?” Luukkaan 12:16–21:ssä olevassa kertomuksessa Jeesus kertoi eräästä rikkaasta miehestä, jonka maa tuotti hyvin. Hän päätti lopulta hajottaa varastohuoneensa ja rakentaa suuremmat, ja koska hänellä oli ylijäämää moniksi vuosiksi, niin hän päätti rentoutua, juoda ja syödä ja nauttia elämästä. ”Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?’” Jeesus tähdensi sitä, että tämä mies ei saisi nauttia kaikesta aineellisesta rikkaudestaan, vaan toiset saisivat korjata hänen työnsä tulokset. Hän selitti: ”Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä.” Haluaisitko mieluummin aitat täynnä viljaa kuin Jumalan silmissä rikkaan elämän? – Matt. 4:4.

 8. Miksi rikkauden arvo on petollinen?

⁸ Jeesus tähdensi sitä, että rikkaudella on ainoastaan tilapäistä, petollista voimaa eikä se ole niin pysyvä kuin hengellinen rikkaus. Tämä on osoittautunut todeksi monta kertaa tämänkin sukupolven aikana. Kun Kiinan kansallishallitus oli kukistumassa, niin ihmisten täytyi pakata matkalaukkunsa tai työntökärrinsä täyteen paperijenejä halutessaan ostaa leivän. Saksassa hupeni ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1923 triljoona paperimarkkaa yhden metallimarkan arvoiseksi. Koreassa oli raha aivan äsken niin epävarma, että kaikista lainoista otettiin korkea korko. Lopulta hallitus ryhtyi jyrkkiin toimenpiteisiin ja jäädytti kaikki lainat, joiden korko oli yli 20 prosenttia. Rahan vaihtelu on saattanut Yhdysvalloissa omaisuuksia syntymään ja häviämään, kuten arvopaperimarkkinoiden romahduksessa. Eräskin lähellä Wall Streetiä toimiva tarjoilija sanoi: ”Teillä ei ole aavistustakaan, millaista se oli. Miehet tulivat sisälle miljoonan dollarin arvoisina eräänä päivänä, ja seuraavana he hyppäsivät ikkunasta ulos.” Omaisuuksia menetettiin yhdessä yössä. Toisilla on inflaatio tehnyt viime vuosina elinikäiset säästöt vähäarvoisiksi.

 9. Miten rikkaus saattaa osoittautua kiroukseksi?

⁹ Aineelliset rikkaudet ovat siis petollisia. Niillä ei ole pysyvää arvoa, ja varkaus, tulipalo, sota tai inflaatio voi pyyhkäistä ne pois. Ja jos sellaiset rikkaudet eivät voi ostaa elämää eikä terveyttä eikä tosi ystäviä, niin mitä todellista arvoa niillä sitten on? Kuoleva mies voisi tarjota lääkärille miljardeja, mutta lääkäri ei silti voisi estää häntä kuolemasta. On kiinnostavaa havaita, että Pohjois-Brasilian intiaaneilla on huomattu olevan vähemmän sairauksia, syöpää ja sydänvikaa kuin pitkälle teollistetuilla alueilla asuvilla ihmisillä, joilla on suurempia taloudellisia huolia. Saattaa siis hyvinkin olla, että aineellisten asioitten innokas tavoittelu voi käydä hyvin tuhoisaksi terveydelle. Siksi Jeesus neuvoikin miestä, joka halusi hänen toimivan välitystuomarina perintökiistassa veljensä kanssa: ”Kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi.” Niin, sen sijaan että rikkaus olisi siunaus, se voi osoittautua kiroukseksi. – Luuk. 12:15.

10. Mitä meidän tulee kavahtaa?

¹⁰ Paavali kirjoitti nuorelle Timoteukselle, joka oli siihen aikaan syrjäyttänyt aikansa materialistiset pyyteet kokoajan palveluksen tieltä: ”Ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.” (1. Tim. 6:9, 10) Huomaa Paavalin sanoneen, että rikkauden rakastamista eli himoitsemista on kavahdettava. Röyhkeä päättäväisyys tulla rikkaaksi saattaa anastaa etusijan elämässä tärkeimpien hengellisten asioitten edellä ja johtaa siten harhaantumaan pois uskosta paaduttaen ihmisen omantunnon salakavalilla tai laittomilla liikemenetelmillä tai kuluttaa hänen kaiken aikansa ja voimansa, kunnes hänestä tulee aineellisesti menestyvä, mutta hengellisesti heikko.

OIKEA HENGELLINEN TASAPAINO

11. Mikä on oikea näkemys aineellisista tarpeista?

¹¹ Mutta sinä voit ottaa sellaisen kannan, että sinä yrität vain hankkia perheellesi sitä, mikä on tarpeellista, etkä tule materialistiksi puuttuvan uskon vuoksi, ja tämä on täysin sopivaa. Onhan mies, joka väittää palvelevansa Jumalaa eikä huolehdi perheestään, kieltänyt uskon ja on pahempi kuin uskoa vailla oleva. (1. Tim. 5:8) Kun me uskomme rukoillessamme Jumalaa pitämään huolen jokapäiväisestä leivästämme, niin me saatamme samalla omistaa vähemmän aikaa maallisiin harrastuksiin ja enemmän evankeliuminpalvelukseen. Maissa, joissa ihmiset elävät yksinkertaisemmin, he eivät käytä monia tunteja television katselemiseen eivätkä lauantai-iltapäivää auton kiillottamiseen tai kodin kunnostamiseen ja voivat siten asettaa todella Valtakunnan edut ensi sijalle elämässään. Jeesus neuvoi meitä rukoilemaan Jumalaa ”antamaan tänä päivänä jokapäiväinen leipämme” eikä sitä, mitä me tarvitsemme viiden tai kymmenen vuoden päästä. – Matt. 6:11.

12. Minkä hyvän neuvon Jeesus antoi Matteuksen 6:24–34:ssa?

¹² Hän jatkoi sanoen: ”Ei kukaan voi palvella kahta herraa; . . . Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa. Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.” Pitäisikö meidän osoittaa heikkoa uskoa siksi, että kansat havittelevat innokkaasti aineellisia tavoitteita? ”Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään.” – Matt. 6:24–34.

13. Miten Psalmi 37 antaa rohkaisua kokoajan palvelukseen?

¹³ Tämä ei merkitse sitä, että meidän pitäisi mennä toiseen äärimmäisyyteen ja odottaa Jumalan panevan ruoan suuhumme. Linnut ja maaeläimetkin hakevat mitä tarvitsevat. Mutta jos suoritamme oman osamme, niin meidän tulee uskoa, että Jumala pitää huolen tarpeistamme. (Ps. 37:25, 26) Jehova on parhain huolenpitäjä, mikä kenelläkään voi olla. Miksi emme siis asettaisi hänen palvelemistaan ensi sijalle elämässämme? Sen tulee olla kokosydämistä palvelusta, jossa me panemme ensimmäiset asiat ensimmäisiksi, ja totisesti on meidän omistettava suurin huomiomme edulle palvella Luojaamme, Häntä, joka voi antaa meille elämän.

14. Miksi Jeesus sanoi rikkaan olevan vaikea päästä Valtakuntaan?

¹⁴ Muuan nuori mies tiedusteli eräässä tilaisuudessa Jeesukselta: ”Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?” Jeesus neuvoi häntä, että ensimmäiseksi hänen pitäisi saattaa elämänsä sopusointuun Jumalan käskyjen kanssa tottelemalla hänen lakiaan. Nuori mies vakuutti hänelle pitävänsä kaikki ne. Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua.” Mutta kun nuori mies kuuli tämän, niin hän murehtui, koska hän oli enemmän kiinnostunut niistä monista omistusoikeuksista, joita hänellä oli, kuin Luojansa palvelemisesta. Kuten tässä tapauksessakin, monet, joilla on suuri aineellinen omaisuus, huomaavat rahansa puhuvan. Heidän rahansa suorittaa todellisuudessa heidän ajattelunsakin, koska he kiinnittävät siihen ensinnä huomionsa, sen sijaan että säilyttäisivät oikean hengellisen tasapainon. Siksi Jeesus sanoikin opetuslapsilleen: ”Totisesti minä sanon teille: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan.” – Matt. 19:16–26.

15. Jos uskomme on heikko, niin miten sitä voidaan vahvistaa?

¹⁵ Jokaisen täytyy taistella alituisesti hyvän hengellisen tasapainon säilyttämiseksi. Jos huomaamme antavamme aineellisten huolien tukahduttaa Jumalalle suoritettavan palveluksemme, niin ehkä se johtuu siitä, että emme usko. Mikä on parannuskeino? Vahvista sitä uskoa. Tutki Jumalan sanaa, käy kokouksissa, joissa usko voi elpyä hyvässä seurassa ja saadessasi runsaasti Jumalan henkeä. Muodosta hengellinen varasto tutkimalla omaistesi kanssa Raamattua kotona sekä opettamalla toisille tuntemiasi totuuksia ja ilmaisemalla siten uskosi. Älä anna koskaan maallisen toimesi estää itseäsi menemästä seurakunnan kokouksiin tutkimaan Raamattua tai konventteihin, mitkä on omistettu puhtaalle palvonnalle. On muitakin tehtäviä uskon omaavalle henkilölle, ja ”teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan”. Mitä enemmän ihmisellä on aineellista rikkautta, sitä vaikeampi hänen on omaksua Raamatun totuuksia ja sovelluttaa niitä. Sellaisella ihmisellä on suuria etuja vanhassa maailmassa, ja mitä suuremmat edut ovat, sitä vaikeampi on luopua niistä. Jeesus valaisi tätä sanoen: ”Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” Ainoastaan uskon avulla voi tällainen ihminen selviytyä voittoisena. – Matt. 19:24.

USKON MIEHIÄ

16. Miksi sanomme olevan käytännöllistä antaa elämämme olla vapaa rahanrakkaudesta?

¹⁶ Ehkä sinä sanot, että tämä kaikki kuuluu hyvältä, mutta se ei ole lainkaan käytännöllistä. Mutta asioitten tekeminen sillä tavalla kuin Jehova ohjaa ja kuin hänen Sanansa neuvoo on kuitenkin aina viisainta ja käytännöllisintä. Maailmassa on monia huomattavia esimerkkejä älykkäistä miehistä, jotka ovat huomanneet hengelliset asiat suurimmaksi aarteekseen. Eräs oli mies, jolla oli parhain sivistys, minkä vanha maailma saattoi tarjota. Hänestä tuli se, jota voisimme kutsua uuden kansan, Israelin, pääministeriksi. Hänet tunnettiin hyvin lainantajana ja tuomarina. Hän palveli Jehovan erikoislähettiläänä vihamielisessä kansassa, Egyptissä, ja lopulta hän esikuvasi Kristusta Jeesusta. Hän oli Mooses. Hänen mielipiteensä rikkauden petollisesta voimasta on ilmaistu Heprealaiskirjeen 11:24–26:ssä: ”Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. . . . katsoen ’Kristuksen pilkan’ suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.” Niin, Mooses teki Jehovan eduista omat etunsa, ei materialismista. Hänellä oli uskoa.

17. Miksi Job oli viisas, kun hän ei pannut luottamustaan kultaan?

¹⁷ Toinen esimerkki on erään hyvin tunnetun maatilanomistajan tapaus. Hän oli suuren perheen isäntä, jolla oli suunnaton karjatalo, missä oli yli 11 000 eläintä ja paljon palvelijoita. Koska hänellä oli niin tavaton omaisuus, niin häntä sanottiin suurimmaksi itämailla. Kuka hän oli? Job. Oliko hänen mielensä aineellisissa asioissa? Lue hänen sanansa Jobin 31:24–28:sta: ”Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: ’Sinä olet minun turvani’, jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi, . . . niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.” Job ei kieltänyt Luojaansa, ja kaikista vaikeuksista huolimatta, mitkä hän läpäisi siksi, että pani ensinnä uskonsa Jumalaan, hänen viimeiset päivänsä olivat siunatummat kuin hänen nuoruutensa.

18. Mitä Paavali piti suurimpana rikkautena?

¹⁸ Eräs mies, joka todisti voimakkaasti hengellisyyden puolesta ja rikkauden petollista voimaa vastaan, oli muuan aikansa suurimpien oppineitten kasvattama mies. Hänestä tuli varhaiskristillisen järjestön eräs johtaja ja yksi ”Karitsan kahdestatoista apostolista”. Tämä mies oli Paavali. Hän kuvaili 2. Korinttolaiskirjeen 6:10:nnessä omaa asemaansa: ”Köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken.” Kun Paavali ryhtyi evankeliuminpalvelukseen, hän ei kysynyt, mikä hänen palkkansa olisi tai mitä hän siitä saisi. Hän uskoi Jehovan huolenpitoon ja iloitsi siitä, että hänellä oli etu antaa niin yltäkylläisesti hengellisistä rikkauksista niin monille.

19. Suosiko Jeesus materialismia?

¹⁹ Lopuksi meillä on kaikkienaikojen suurimman miehen, Kristuksen Jeesuksen, sanat, hänen, joka on vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään ja jonka sanoja lainataan useammin kuin kenenkään elävän ihmisen sanoja. Hän lausui: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi.” Hänen elintapansa ei ilmeisesti ollut materialistinen. Hän antoi opetuslapsilleen neuvon: ”Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua, älkää kenkiä.” Hän tiesi, että työmies on palkkansa ansainnut ja että Jehova pitää huolen häntä palvelevista. (Luuk. 9:58; 10:4, 7) Nämä miehet kuuluivat aikansa menestyvimpiin. He käsittivät aineellisen omaisuuden katoavan arvon ja valitsivat niin ollen tien, mikä johti hengelliseen rikkauteen ja Jumalan suosioon.

20. Mitä nykyisiä esimerkkejä meillä on uskon miehistä?

²⁰ Se, mikä vaikutti näiden miesten eduksi, vaikuttaa meidänkin eduksemme nykyään. Kysy keneltä tahansa kokoajan palveluksessa lähetystyöntekijänä, kierros- tai piiripalvelijana olevalta: Varaako Jehova sen, mitä tarvitset? Mikä on vastaus? Tietysti hän varaa! Kysy heiltä: Mitkä ovat elämänne antoisimmat ja iloisimmat vuodet? niin he vastaavat sinulle: Kokoajan palvelukseen omistetut vuodet. Kaikkialla maailmassa on melkein 30 000 henkeä toimimassa kokoajan palveluksessa, miehiä ja naisia, jotka panevat luottamuksensa siihen, että heidän Luojansa varaa ruoan ja suojan, minkä he tarvitsevat päivä päivältä, ja jotka saavat suuren onnen siksi, että asettavat Valtakunnan edut ensi sijalle elämässään. Tällaiset kokoajan työntekijät saattavat olla vailla suurta maallista rikkautta, mutta heillä on se turva, minkä yksin Jehova voi antaa, todellinen henkivakuutus.

SUURIN RIKKAUS

21. Mitä kysymyksiä jokaisen tulee harkita?

²¹ Onko tällainen menettely mahdollinen sinulle? Voi olla, että sinulla on perhevelvollisuuksia, mitkä pidättävät sinua. Jos näin on, niin kannustatko sinä perhettäsi arvostamaan hengellistä rikkautta? Kehotatko sinä lapsia harkitsemaan kokoajan tienraivauspalvelusta? Omistatko sinä aikaa säännölliseen Raamatun tutkimiseen ja kokouksissa käyntiin hengellisen tiedon lisäämiseksi? Ne, jotka asettavat Valtakunnan edut ensi sijalle, eivät pety koskaan. Eräs kokoajan palveluksessa oleva Jehovan todistaja kutsuttiin äskettäin Valtakunnan Palveluskouluun kuukaudeksi saamaan erikoisopetusta seurakunnan valvonnassa. Hän asui useitten tuhansien kilometrien päässä, ja hänen piti huoltaa perhettään, johon kuului kaksi lasta. Tuli aika hänen lähteä, mutta huolellinen laskenta osoitti, että häneltä puuttui vähän varoja matkan tekoon ja sen varmistamiseen, että perheellä oli riittävästi hänen poissaoloaikanaan. Juuri silloin tuli henkilö, jonka kanssa hän oli tutkinut, hänen kotinsa kautta ja jätti 20 dollaria kulujen peittämiseksi – juuri niin paljon kuin hän tarvitsikin. Rahalla ei voida ostaa ystäviä tällä tavalla, mutta hengellisiä rikkauksia toisille jakelevat voivat usein kertoa tällaisista siunauksista. – 1. Kor. 9:14.

22. Mikä on arvokkaampaa kuin hopea ja kulta? Miksi?

²² Sananlaskut 3:13–18 kuvailee hyvin hengellisen rikkauden arvoa: ”Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on saanut taidon. Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi. Se on kalliimpi kuin helmet, eivät mitkään kalleutesi vedä sille vertaa. Pitkä ikä on sen oikeassa kädessä, vasemmassa rikkaus ja kunnia. Sen tiet ovat suloiset tiet, sen polut rauhaisat kaikki tyynni. Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni.”

23. Minkä hyvän neuvon Paavali antaa meille?

²³ Jos haluat kuulua onnellisten joukkoon miellyttävällä ja rauhaisalla tiellä ja odotteenasi iankaikkinen elämä, niin säilytä hyvä tasapaino omien ja perheesi aineellisten ja hengellisten tarpeitten kesken. Muista Paavalin Timoteukselle rahanrakkaudesta antamaa varoitusta: ”Pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta. Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu . . . Kehoita niitä, jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme, kehoita heitä, että tekevät hyvää, hyvissä töissä rikastuvat, ovat anteliaita ja omastansa jakelevat, kooten itsellensä aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuuden varalle, että saisivat todellisen elämän.” Tämä on hyvä neuvo, sillä rahalla ei voida totisesti ostaa Jumalan suosiota eikä iankaikkisen elämän siunausta. – 1. Tim. 6:11, 12, 17–19.

24. Minkä varoituksen Hesekiel antaa?

²⁴ Älä anna rikkauden pettää itseäsi näennäisillä nykyisillä eduilla, sillä se aika ei ole kaukana, jolloin Hesekielin 7:19, 27:nnen ennustus täyttyy: ”Hopeansa he viskaavat kaduille, ja heidän kultansa tulee heille saastaksi. Heidän kultansa ja hopeansa eivät voi heitä pelastaa Herran vihan päivänä, . . . ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra [Jehova, Um].” Rahalla ei voida ostaa Jumalan suojelusta tulevassa Harmagedonin tuhossa.

25. Miten voimme koota aarteita taivaaseen?

²⁵ Osoittakaamme sanoillamme ja teoillamme panevamme hengelliset rikkaudet ensi sijalle iloiten täysin määrin niistä monista varauksista, mitkä Jehova on tehnyt, kokouksista, palveluksesta ja hyvästä veljellisestä seurasta. Jos teemme näin ja kokoamme itsellemme ”aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta”, niin saamme iloita näistä arvokkaimmista asioista, kestävän elämän toivosta terveydessä uudessa maailmassa, rauhasta ja palveluksesta veljiemme kanssa sekä Jehovan suosiosta. Pane Valtakunnan harrastukset ensi sijalle elämässäsi äläkä pian katoavan vanhan maailman ajallisia rikkauksia. Löydä todellinen hengellinen rikkaus, mikä perustuu täsmälliseen Raamatun tuntemukseen, joka voi muuttaa elämäsi ja antaa sille tarkoituksen. Älä salli rahanrakkauden vaikuttaa itseesi, vaan Luojamme rakkauden. ”Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” – Matt. 6:19–21.