Ihmissuvun pelastaminen – valtakunnan toimesta
1. Mikä hyvä uutinen on olemassa ihmisestä, ja millaisen arvovallan ja tietolähteen taholta se tulee?
IHMINEN ei häviä maapallolta. Ihmissuku pelastetaan loputtomaan onnelliseen elämään maan päällä. Eikö se ole hyvä uutinen? On, ja se perustuu suurimpaan arvovaltaan ja on peräisin luotettavimmasta tietolähteestä.
2. a) Miksi emme tarkoita sillä nykyisiä tiedemiehiä? b) Mitä kysymme tiedemiehistä asiantuntijoina?
2 Tarkoitammeko tällä nykyisiä 20. vuosisadan tiedemiehiä? Tuskin! Tiedemiehet odottavat suunnattoman avaruusonnettomuuden tapahtumista muutaman miljardin vuoden kuluttua, jolloin aurinko tai jotkut muut hehkuvat taivaankappaleet korventavat maan, ja sen asukkaat paahtuvat ja kärventyvät kuoliaiksi, minkä jälkeen hiiltynyt maa kiertää aurinkoa elottomana planeettana. Tuollainen näkemys yleismaailmallisesta onnettomuudesta ei herätä levottomuutta nykyisessä ihmissukupolvessa. Tiedemiehet ovat kuitenkin esittäneet näkemyksiään myös pian tapahtuvasta ihmissuvun tuhosta. Nykyistä sukupolvea uhkaavien vaarojen takia ihmisillä on tänä aikana todella syytä huoleen. Nykyisten tiedemiesten käsityksen mukaan koko ihmiskunnan lähitulevaisuuskin näyttää varsin pahaenteiseltä. Mutta ovatko pelkät ihmistiedemiehet lopullisia asiantuntijoita näin tärkeässä asiassa? Ovatko tiedemiehet kaikkine kokeiluineen, joita he ovat suorittaneet löytääkseen uusia tosiseikkoja ja totuuksia, vihdoinkin osoittaneet arvovaltaisesti, mikä on ihmisen olemassaolon tarkoitus täällä maan päällä?
3. Miksi voimme rohkaista itsemme ja elää hyvässä toivossa sen asiantuntijan ja uutislähteen suhteen, johon tässä viitataan?
3 Tiedemiehetkään eivät voi kumota sitä, että ainoastaan ihmisen Luoja tietää, miksi ihminen on olemassa maan päällä, vieläpä senkin, miksi hän loi itse maan. Vain Luoja tietää, miksi hän asetti ihmisen maan päälle. Siksi Luoja on Paras Asiantuntija. Koska hän ei milloinkaan osoittaudu epäluotettavaksi, niin hän on kaikkein luotettavin uutislähde. Me emme siis elä ”onnellisessa tietämättömyydessä”, kun otamme häneltä vastaan sen hyvän uutisen, että ihmissukumme pelastetaan loputtomaan onnelliseen elämään kauniin maan päällä. Tästä syystä me voimme rohkaista itsemme ja elää hyvässä toivossa.
4. Miksi emme saa siitä syystä olla välinpitämättömiä?
4 Mutta voimmeko me samasta syystä suhtautua siihen kevyesti, olla välinpitämättömiä? Emme suinkaan! Tarkastelumme aihekin edellyttää, että ihmissuku, jonka nykyinen osa me olemme, on vakavassa tuhoutumisen vaarassa. Eivät ainoastaan kadun miehet vaan myös johtomiehet, maailman oppineet, pitävät sen olemassaolon jatkumista kyseenalaisena. Onnettomuus uhkaa. Kuu ei tarjoa pakotietä. Ihminen uhkaa tuhota itsensä, jos hänet jätetään omien keinojensa varaan. Ja hänen keinonsa ovat erittäin tuhoisia tänä edistyneen tieteen aikana.
5. Millä nykyisillä keinoilla ihminen uhkaa tuhota itsensä?
5 Ihmisen keinoihin eivät kuulu ainoastaan ydinaseet ja muut nykyisen sodankäynnin aseet, joilla voidaan pienessä hetkessä aiheuttaa joukkotuhoa. Ihmisen keinoihin kuuluvat myös hänen rauhanaikaiset maan turmelemismenetelmänsä, esimerkiksi hänen tapansa järjestää ihmisen asuma-alueet, ruokatarvikkeitten valmistus ihmiselämää varten, noiden elintarvikkeiden jakelu, suurteollisuuden jätteiden hävittäminen, maan luonnonrikkauksien riistäminen, ihmiskunnan luonnollisen elinympäristön turmeleminen. Varoitukset maailmanlaajuisesta nälänhädästä muutaman vuoden kuluttua ovat hyvin perusteltuja. Yhdistyneitten Kansakuntien heikkous ja rajoitetut mahdollisuudet maailman rauhan ja turvallisuuden järjestönä ovat käyneet yhä ilmeisemmiksi. Toistuvat kansoille annetut kehotukset erimielisyyksiensä sopimisesta ja kilpailun lopettamisesta kymmenen vuoden kuluessa, jotteivät ne syöksyisi maailmantuhoon, perustuvat terveeseen harkintaan ja historian opetukseen. Tämä kaikki koskee meitä henkilökohtaisesti.
6. Mitä meidän on siis ilmeisesti odotettava ihmiseltä itseltään, ja minkä tai keiden puoleen emme voi kääntyä hyväksemme?
6 Ilmeistä on, että ihmiseltä itseltään ei voida odottaa tieteellistä pelastusta vaan ihmissuvun tuhoa. Me emme voi odottaa, että se, mitä tiedemiehet nimittävät ”ihmisen kehitykseksi”, pelastaisi meidät, jos sille annettaisiin aikaa muutama miljoona vuosi. Emme voi odottaa, että kaikki maailman psykologit ja psykiatrit muuttaisivat ihmiskunnan ajattelutavan ja saisivat ihmiset kehittämään uuden persoonallisuuden, jotta he voisivat liittoutua yhteen onnettomuutta vastaan. Emme voi luottaa siihen, että muodostettaisiin riittävän voimakas, itsenäinen ja puolueeton kansainvälinen poliisi, joka takaisi kansojen asiallisen käyttäytymisen ja tekisi tästä maasta turvallisen asuinpaikan.
7. a) Minkä puoleen maan ja ihmisen itsensä ulkopuolella emme voi kääntyä suuressa hädässämme? b) Kenen puoleen voimme järkevimmin kääntyä ja miksi?
7 Vaikka tiedemiehet eivät sitä kernaasti myönnä, meidän on ilmeisesti etsittävä vapautusta ihmisen itsensä ja hänen maallisen kotinsa ulkopuolelta, mikäli haluamme ihmiskunnan pelastuvan. Emme tietenkään tarkoita tarunomaisia ”Marsin miehiä”, jotka tulisivat joltakin toiselta planeetalta vastauksena hätäsanomaamme auttamaan meitä. Emme tarkoita myöskään sitä, että astronauttimme laskeutuisivat jollekin kuuntakaiselle planeetalle ja toisivat sieltä jonkun yliälyllä varustetun superihmisen, joka voisi auttaa meitä ennen kuin se on liian myöhäistä! Meidän on odotettava pelastusta joltakin älylliseltä ulkopuoliselta todelliselta persoonalta, joka on suurempi kuin kaikki ihmiset yhteensä ja joka ei ole ainoastaan kyllin viisas ja voimakas vaan myös tarpeeksi rakkaudellinen tullakseen avuksemme suuressa hädässämme. Kenen puoleen olisi järkevämpää, terveempää ja viisaampaa kääntyä kuin itse ihmissuvun Luojan puoleen? Kun ihmissuku elää yhä tänä päivänä, niin varmasti sen yläpuolella olevan Luojankin täytyy samoin elää nykyään.
8, 9. a) Mitä Luojalla ei ollut mielessä, kun hän loi maan ja pani ihmisen siihen? b) Missä ja miten hän sanoo siten?
8 Jo ihmissuvun olemassaolo todistaa, ettei Luoja luonut maapalloamme avaruudessa kiertäväksi elottomaksi, hiiltyneeksi planeetaksi eikä muuttumaan sellaiseksi. Hän ei luonut ihmissukua sitä varten, että se lopulta tuhoaisi itsensä tai kuolisi sukupuuttoon ja häviäisi niin kuin mammutti. Hän ei tehnyt työtä turhaan eikä työskennellyt itseään vastaan eikä hänen työnsä ollut vaarassa epäonnistua, kun hän loi maan ja pani ihmisen sen päälle. Selittäessään suurenmoista päätöstään, mikä hänellä oli pannessaan ihmiskunnan tänne maan päälle, hän itse julistaa:
9 ”Sillä näin sanoo Herra, joka on luonut taivaan – hän on Jumala – joka on valmistanut maan ja tehnyt sen; hän on sen vahvistanut, ei hän sitä autioksi luonut, asuttavaksi hän sen valmisti: Minä olen Herra, eikä toista ole. . . . Minä Herra puhun vanhurskautta, ilmoitan, mikä oikein on.” – Jes. 45:18, 19.
10. a) Kuka kuuli lausuttavan nuo sanat ja miten? b) Missä määrin katsotaan nuo sanat sisältävällä kirjalla olevan arvoa ihmissuvulle?
10 Onko kukaan maan päällä koskaan kuullut Jehova Jumalan puhuvan noita sanoja? Historiallisten tosiseikkojen mukaan eräs mies kauan sitten kuuli nuo sanat. Hän oli Jesaja, Aamoksen poika, ja hän eli Jerusalemissa monien kuninkaitten hallitessa tuossa kuuluisassa kaupungissa. Hän kuuli nuo Jumalan sanat henkeytettynä, toisin sanoen, Jumalan hengen eli näkymättömän toimivan voiman avulla. (Jes. 1:1) Sen, mitä hän näki ja kuuli näyssä, sekä oman aikansa historialliset tapahtumat hän kirjoitti kirjaan, jota kutsutaan hänen nimellään, Jesajan kirjaan. Se on yksi Pyhän Raamatun pyhien kirjoitusten 66 kirjasta. Ja edellä esitetyt sanat löytyvät tuon Jesajan kirjan 45. luvun jakeista 18 ja 19. Raamatun, joka sisältää Jesajan kirjan, on katsottu olevan niin arvokas koko ihmissuvulle, että se on jo käännetty, 244 kielelle, minkä lisäksi osia siitä on käännetty 1169 muulle kielelle. Vieläpä historiallinen henkilö Jeesus Kristus lainasi usein profeetta Jesajan sanoja henkeytettynä totuutena.
11. a) Mitä tuo Jesajan aikana annettu Jumalan julistus ilmaisee Jumalasta ja ihmisestä? b) Minkä suhteen Jumala ryhtyy tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin?
11 Jumala, joka ilmoittaa nimekseen Jehova, julistaa siis profeetta Jesajalle, että hän ei luonut maata autioksi vaan valmisti sen asuttavaksi. Tuo julistus annettiin noin 3300 vuotta sen jälkeen, kun Jumala, jonka nimi on Jehova, oli luonut ihmissuvun ensimmäiset vanhemmat, ensimmäisen miehen ja naisen. Sen lisäksi, että se todistaa ihmisen Luojan olleen yhä elossa, se osoittaa myös hänen olleen yhä kiinnostunut maasta ja sen ihmisasukkaista. Hän ei ole Jumala, jonka voidaan sanoa olevan kuollut, koska hän olisi hylännyt ihmiskunnan ja pysyttelisi välinpitämättömänä ja erossa ihmisen, oman luomuksensa, asioista. Kristikunnan papit ovat täysin väärässä sanoessaan, että ”Jumala on kuollut”. Hän on kuolematon; hän elää iankaikkisesti. Hän on Jumala kautta ikuisuuden. (Ps. 90:2) Ihmisen luomisesta lähtien Luoja on säilyttänyt kiinnostuksensa ihmisluomuksiinsa ja tarkkaillut ihmissuvun toimintaa estääkseen ihmiskuntaa koskevan iankaikkisen päätöksensä epäonnistumisen. Hän oli tietoinen ihmiskunnan tilanteesta profeetta Jesajan aikana 2700 vuotta sitten; hän on yhtä tietoinen ihmissuvun tilanteesta nykyään. Hän ryhtyy tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin.
12. a) Miten osoitetaan, että on olemassa joku korkein? b) Kenen ponnistukset ihmissuvun pelastamiseksi epäonnistuvat?
12 Se uskonnollinen pappismies, joka kirjoitti kirjan God Is No More (Jumalaa ei enää ole) ja sanoi siinä: ”Jos Jumala on olemassa, emme voi puhua hänestä korkeimpana olentona”, havaitsee pian häpeäkseen erehtyneensä pahasti. Aivan vastoin tämän pappismiehen lausuntoa täyttyy pakostakin pian seuraava ihmisen Luojalle esitetty henkeytetty rukous: ”Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot. Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra [Jehova, Um], että sinä olet Korkein kaikessa maassa.” (Ps. 83:18, 19) Hän ei ole koskaan sallinut työnsä epäonnistua koko ihmiskunnan menneen historian aikana; hän ei salli sen myöskään epäonnistua siinä vaarallisessa tilanteessa, mikä nyt uhkaa koko ihmissukua. Se vaatii ihmissuvun pelastamista sen pahimmassa hädässä. Ihmisen nykyiset ponnistukset ihmissuvun pelastamiseksi ovat epäkäytännöllisiä, epärealistisia ja epäonnistumaan tuomittuja. Jehovan tapa pelastaa ihmisluomakuntansa on käytännöllinen, realistinen ja tulee onnistumaan. Hänen pelastuskeinonsa on Valtakunta.
EI VANHENTUNUT KEINO
13. a) Minkä poliittisen tosiasian vuodesta 1917 lähtien ei pidä tehdä meitä ennakkoluuloisiksi Jumalan keinon suhteen siksi, että hän käyttää valtakuntaa eli kuningaskuntaa? b) Miksi Jumalan keino ei ole epäsuosiossa oleva, vanhentunut keino?
13 Kuninkaan hallitsema valtakunta eli kuningaskunta ei ole ihmisten hallitusmuotona kovin suosittu nykyään. Ihmisiä on hallitsemassa nykyään vähemmän kuningaskuntia kuin vuonna 1917, ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä. Niiden tilalle on tullut kansanvaltaisia hallitusmuotoja. Sen ei tulisi tehdä mieltämme ja sydäntämme ennakkoluuloiseksi Jumalan keinon suhteen siksi, että hän käyttää kuningaskuntaa. Kansanvallat ovat epäonnistuneet siinä kuin ihmisten poliittiset kuningaskunnatkin. Kansanvallat sekä ihmisten viimeiset kuningaskunnat vääntelehtivät kuolinkamppailussaan nykyään. Kristikunnan kuninkaat eivät ole koskaan hallinneet, kuten on väitetty, ”Jumalan armosta”. Nuo kuningaskunnat, kuten kaikki tämän maailman kuningaskunnat, ovat olleet vain ihmisten kuningaskuntia, ihmisten perustamia. Jehova Jumala ei käytä yhtäkään noista kuningaskunnista pelastaessaan ihmissuvun. Niinpä kun Jumala pelastaa ihmissuvun Valtakunnan, Kuningaskunnan, toimesta, se ei ole epäsuosiossa oleva, vanhentunut keino.
14. a) Mikä sitten on se valtakunta, joka on Jumalan keino ihmissukumme pelastamiseksi? b) Milloin ja miksi tämän valtakunnan saarnaaminen väheni, mutta miksi nyt on aika saarnata sitä?
14 Mitä kuningaskuntaa eli valtakuntaa Jumala sitten käyttää ihmissuvun pelastamiseen? Se on se valtakunta, jota Jeesus Kristus julisti kautta koko Palestiinan maan 1900 vuotta sitten sanoessaan: ”Taivasten valtakunta on tullut lähelle.” (Matt. 4:17, 23; 10:7) Se oli sama kuin julistus: ”Jumalan valtakunta on tullut lähelle.” (Mark. 1:14, 15) Kun kristikunta perustettiin Rooman keisarin Konstantinuksen aikana neljännellä vuosisadalla, niin seurauksena oli, että tätä Jumalan valtakuntaa ei käytännöllisesti katsoen enää kuultu saarnattavan, koska uskonnolliset papit ylistivät kristikunnan ihmiskuningaskuntia Jumalan valtakunnan muodostavina jäseninä. Saarnaaja Jeesus Kristus sanoi kuitenkin, että Jumalan todellisen valtakunnan hyvää uutista saarnattaisiin maailmanlaajuisesti nykyisen asiainjärjestelmän loppuun saakka. Merkittävässä ennustuksessaan, joka koski tämän ahdingossa olevan asiainjärjestelmän loppua edeltävää merkkiä, hän sanoi: ”Tämä valtakunnan evankeliumi [hyvä uutinen, Um] pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) Loppu on nyt selvästi lähellä. Ennustuksen mukaisesti me kuulemme Valtakuntaa saarnattavan.
15. a) Kun Jeesus maan päällä ollessaan saarnasi Jumalan valtakunnan läheisyyttä, niin mihin sitä koskevaan tärkeään piirteeseen hän viittasi? b) Mitä voidaan sanoa siitä, murskautuivatko Kristuksen hallitseman valtakunnan toiveet, kun hänet teloitettiin paalussa?
15 Se, että Jeesus Kristus jo niin varhain kuin ensimmäisellä vuosisadalla saarnasi: ”Jumalan valtakunta on tullut lähelle”, viittaa erääseen tämän valtakunnan tärkeään piirteeseen, mikä ei ole lähtöisin maan ihmisistä. Mihin piirteeseen? Siihen, että Jeesus Kristus, joka oli silloin lähellä maan päällä, on Jumalan määräämä hallitsija tuossa laajalti saarnatussa Jumalan valtakunnassa. Mutta eikö kaikki toivo siitä, että Jeesus Kristus hallitsisi Jumalan valtakuntaa, murskautunut hänen kuollessaan? Eikö häntä surmattu Jumalan valtakunnan saarnaamisen takia, koska ne, jotka vaativat hänen teloittamistaan kapinallisena, sanoivat: ”Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi”? (Luuk. 23:1, 2) Ei, toivo siitä, että Jeesus Kristus hallitsisi Jumalan valtakuntaa Hänen määräämänään Kuninkaana ei murskautunut silloin, kun hänet teloitettiin epäoikeudenmukaisesti paalussa Jerusalemin ulkopuolella. Miksi ei? Koska Jehova Jumala, jota kukaan ei voi koskaan voittaa, herätti Jeesuksen Kristuksen kolmantena päivänä kuolleista hengelliseen elämään taivaissa ja palkinnoksi puki hänet kuolemattomuuteen. Hän todisti ylösnousemuksensa ilmestymällä useita kertoja opetuslapsilleen.
16. Mitä syitä on kutsua Jeesusta Kristusta hallitsijana ”kuninkaaksi”?
16 Mutta miksi Jeesusta Kristusta sanotaan ”kuninkaaksi”? Nykyiset ihmiskuninkaat ovat yleensä pelkkiä keulakuvia ja toimivat kansan symbolina, kun sen sijaan pääministeri todellisuudessa johtaa hallitusta ja eduskunta tai muu lainsäädäntöelin säätää lait. Ihmiskunnan historian menneinä aikoina on kuitenkin ollut kuninkaita, jotka ovat hallinneet ”ehdottomina yksinvaltiaina”, yhden miehen hallituksina. Ja Jeesus Kristus luokitellaan oikeutetusti kuninkaaksi, koska hän on erään maallisen kuninkaan jälkeläinen ja laillinen perillinen. Tietenkin hän oli kuningas Daavidia suuremman Kuninkaan poika, sillä Jehova Jumala julisti kuuluvasti, ihmisten kuullen, Jeesuksen olevan hänen Poikansa. Siksi hän oli taivaallisen Kuninkaan Poika, sillä Jehova Jumala luokittelee itse itsensä maanpäällisen valitun kansansa Kuninkaaksi. (1. Sam. 8:7; 12:12) Ja Jesajan ennustus sanoo tästä korkeimmasta Jumalasta ehdottomana yksinvaltiaana luvussa 33 jakeessa 22: ”Sillä Herra on meidän tuomarimme, Herra on johdattajamme [Lainantajamme, Um], Herra on meidän kuninkaamme; hän pelastaa meidät.” Jeesus Kristus oli kuitenkin se, jonka Jehova Jumala lupasi herättää Daavidin Pysyväksi Perilliseksi valtakuntaan.
17. a) Mihin järjestelyihin ryhdyttiin Daavidin kanssa siksi, että hän ilmaisi huolenpitoa Jumalan palvontapaikasta? b) Mitä piti vaatia hänen Pysyvältä Perilliseltään, ja miksi häntä piti nimittää?
17 Koska kuningas Daavid oli ilmaissut halunsa rakentaa suurenmoisen temppelin Jerusalemiin korkeimman Jumalan palvontaa varten, niin Jehova teki juhlallisen lupauksen eli liiton hänen kanssaan iankaikkisesta valtakunnasta. Profeettansa Naatanin kautta hän sanoi Daavidille: ”Sinun sukusi ja kuninkuutesi pysyvät sinun edessäsi iäti, ja sinun valtaistuimesi on oleva iäti vahva.” (2. Sam. 7:1–17) Daavidin poika Salomo kuoli ja myös hänen seuraajansa Jerusalemin valtaistuimella kuolivat, eikä kukaan heistä osoittautunut Daavidin pysyväksi perilliseksi, joka olisi pitänyt Daavidin valtakunnan ikuisesti pysyvänä. Vain Daavidin kuolemattomasta jälkeläisestä saattoi tulla hänen Pysyvä valtakunnan Perillisensä, joka täyttäisi Jumalan Daavidin kanssa tekemän valtakuntaliiton. Kuningas Daavidin seuraajana tätä Pysyvää Perillistä piti sanoa ”kuninkaaksi”.
18, 19. a) Kenet Jehova valitsi Daavidin Pysyvän Perillisen äidiksi, ja miten laillinen oikeus Valtakuntaan piti siirtää tälle Perilliselle? b) Miksi Gabriel lähetettiin tulevan äidin luo, ja mitä hän sanoi tälle?
18 Kun Jehova Jumala lähes kaksituhatta vuotta sitten valitsi neitsyttytön tulemaan taivaallisen Poikansa ihmisäidiksi, hän valitsi neitsyen, joka kuului Daavidin kuninkaalliseen sukuhaaraan. Siihen aikaan hän oli kihloissa mennäkseen naimisiin miehen kanssa, joka myös kuului Daavidin kuninkaalliseen sukuun ja joka saattoi toimia hänen neitseellisesti syntyneen poikansa kasvatusisänä, jonka pojan hän otti esikoisekseen ja jolle hän niin ollen siirsi laillisen oikeuden Daavidin valtakuntaan. (Luuk. 3:23–31; Matt. 1:1–18) Ennen kuin nämä kaksi, Maria ja Joosef, yhtyivät miehenä ja vaimona, niin Jumala lähetti enkelinsä Gabrielin neitsyt Marian luo selittämään hänelle tilannetta ja saamaan hänen suostumuksensa siihen, että kaikkivaltias Jumala saattaa hänet raskaaksi henkensä eli näkymättömän toimivan voimansa välityksellä. Gabriel selitti asiaa Marialle seuraavasti:
19 ”Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen Isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.” – Luuk. 1:26–38; Matt. 1:18, 19; Room. 1:3, 4.
PELASTAJAN SYNTYMÄ
20, 21. a) Missä Daavidin Pysyvän Perillisen piti syntyä, ja miten tämä toteutui? b) Miksi enkeli lähetettiin paimenten luo Beetlehemiin, ja mitä hän sanoi heille?
20 Tuo julistus Marialle oli vakuutus siitä, että tästä Jeesuksesta oli tuleva kuningas Daavidin Pysyvä Perillinen Jumalan Daavidin kanssa tekemän valtakuntaliiton täyttymyksenä. Niinpä taivaallisen Jumalan Pojan elämä siirrettiin Jumalan hengen avulla neitsyt Marian kohtuun, jotta hän syntyisi Daavidin kuninkaallisesta sukuhaarasta. Jotta Miikan 5:1:ssä oleva Jumalan ennustus olisi täyttynyt, Maria ja Joosef muuttivat takaisin Beetlehemiin, Rooman provinssiin Juudeaan, joka oli itse Daavidin syntymäpaikka. Daavid oli ollut paimenena Beetlehemissä, ja siellä oli paimenia vielä siihen aikaan, kun Maria synnytti ihmeellisellä tavalla saamansa esikoispojan. Tämä oli koko ihmissuvulle tärkeä tapahtuma. Siksi sillä piti olla todistajina silminnäkijät, jotka kuuluivat meidän sukuumme. Ja niin Jumala lähetti enkelinsä ilmoittamaan Poikansa syntymisestä ihmiseksi Beetlehemin kedoilla oleville paimenille sinä yönä, jolloin Jeesus syntyi Daavidin syntymäkaupungissa. Loistava enkeli rauhoitti hämmästyneitten paimenten pelon sanomalla:
21 ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon [hyvän uutisen suuresta ilosta, Um], joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja [Pelastaja, Um], joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.” – Luuk. 2:1–12.
22. a) Missä merkityksessä oli vastasyntynyt lapsi oleva ”Kristus”, kenen Herra hän oli oleva ja miten monien ihmisten ilo? b) Mitä enkelisotajoukko sanoi tuossa tilaisuudessa?
22 Siinä meille on ilmoitettu Jumalan päätös: Tästä vastasyntyneestä Jeesuksesta oli tuleva Messias eli Kristus, kuninkaaksi Voideltu, kuten hänen esi-isänsä Daavidkin voideltiin Jumalan valitun kansan kuninkaaksi. Lisäksi hänestä oli tuleva Daavidia suurempi kuningas, sillä hänestä oli tuleva Daavidin ”Herra” profeetallisen Psalmin 110:1, 2 täyttymykseksi. Hänestä oli tuleva myös ”Pelastaja”, ja ellei tämä merkinnyt sitä, että hänestä oli tuleva ihmissukumme Pelastaja, niin miksi ”kaikelle kansalle” piti tulla ”suuri ilo” hänen syntymäänsä koskevasta hyvästä uutisesta? Pyhissä taivaissa oli jo ”suuri ilo” tämän yleismaailmallisesti tärkeän ihmeellisen syntymän johdosta. Todistukseksi tästä luemme seuraavat sanat erään sellaisen miehen kirjallisesta asiakirjasta, joka eli Jeesuksen ollessa maan päällä: ”Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ’Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!”’ – Luuk. 2:13, 14.
23, 24. a) Keiden keskuudessa piti tämän ”suuren ilon” sitten alkaa maan päällä? b) Miten he pääsivät tähän ”suureen iloon”?
23 Nyt oli alkanut ”suuren ilon” aika hyvän uutisen takia maan päällä niiden ihmisten keskuudessa, joita kohtaan Jehova Jumalalla oli hyvä tahto. Loistava enkeli oli ilmoittanut heille ”hyvän uutisen suuresta ilosta”, ja nyt heidän täytyi varmistua tämän hyvän uutisen historiallisesta perusteesta menemällä erään seimen luo Beetlehemiin, Daavidin kaupunkiin, tullakseen tämän syntymän silminnäkijöiksi. Enkeli oli antanut heille ”merkin”, jotta he erottaisivat tämän vastasyntyneen pojan kaikista muista pojista, joita mahdollisesti syntyi samana yönä Beetlehemissä tai sen ulkopuolella. Oliko niin, että he eivät halunneet sekaantua koko asiaan, vai halusivatko he varmistua ”merkistä” ja tulla kaikkien aikojen tärkeimmän maan päällä tapahtuneen syntymän vastuullisiksi silminnäkijöiksi? Rehellisen tutkijan selostus kertoo vastauksen sanoen:
24 ”Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: ’Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti’. Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat sydämeensä ja tutkisteli niitä sydämessänsä. Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.” – Luuk. 2:15–20.
25. a) Mitkä seikat siis osoittavat yhdessä, ettei se ollut tavallinen syntymä, niin kuin nykyiset papit väittävät? b) Miten me voimme nyt yhtyä noihin paimeniin, tai kenen silloisen henkilön kaltaisia voimme olla?
25 Jos kysymyksessä olisi ollut tavallinen pojan syntymä raskaana olevasta naisesta, joka olisi sitä ennen ollut sukupuolisuhteessa miehensä kanssa, niin olisiko tuo tapahtuma merkinnyt niin paljon Jumalalle, enkeleille ja jumalaapelkääville ihmisille? Olemmeko samaa mieltä kuin ne monet nykyiset kristikunnan papit, jotka kiistävät paimenten todeksi havaitseman ”merkin” ja jotka sanovat, että Jeesuksen olisi ollut mahdotonta syntyä neitsyestä? Yhdymmekö silminnäkijöinä olleisiin paimeniin ja tunnemmeko ”suuren ilon” varmasta ”merkistä” ja kirkastammeko ja ylistämmekö Jumalaa puhuessamme siitä muille, vai olemmeko kuningas Herodes Suuren kaltaisia, joka hallitsi silloin Jerusalemissa? Kuultuaan noin kaksi vuotta myöhemmin uutisen Jeesuksen syntymästä hän alkoi pelätä oman valtakuntansa puolesta ja koetti tappaa Jeesuksen. Hänen onnistui ainoastaan tapattaa kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset Beetlehemissä. Sen sijaan nuori Jeesus-lapsi pelastui, ja kuningas Herodes epäonnistui yrittäessään tehdä tyhjäksi Jumalan keinon pelastaa ihmissuku Kristus-Herran avulla. – Matt. 2:1–23.
26. Eikö kristikunta osallistu tähän ”suureen iloon” joulun aikaan, ja mitkä perustotuudet ”joulusta” täytyy ottaa huomioon?
26 Eikö nykyinen kristikunta ole verrattavissa noihin Beetlehemin paimeniin? Eivätkö sen lähes miljardi kirkonjäsentä ilmaise ”suurta iloa” ja kirkasta ja ylistä Jumalaa joka vuosi viettämällä joulua? Historia vastaa, että nuo Beetlehemin paimenet eivät viettäneet joulua joka vuosi vierailtuaan Jeesus-lapsen luona seimen ääressä. Maria ei viettänyt joulua koskaan Jeesuksen synnyttämisen vuosipäivänä. Jeesuksen apostolit ja muut opetuslapset eivät viettäneet joulua vuosittain eivätkä antaneet hänelle paljon lahjoja ja viiniä eivätkä kestinneet häntä hänen syntymäpäivänään. Pyhä Raamattu, joka kertoo meille hänen ihmeellisestä syntymästään ja joka valmistui noin sata vuotta hänen syntymänsä jälkeen, ei ilmoita meille edes hänen syntymänsä päivämäärää, jotta voisimme viettää sitä. Raamatussa ei ole edes sanaa joulu. Sana on syntynyt kristikunnassa sen perustamisen jälkeen neljännellä vuosisadalla, ja joulua vietetään kuviteltuna päivänä roomalaiskatolilaisten ja protestanttien viettäessä sitä eri päivänä kuin kreikkalaiskatolilaiset.
27. Mistä voidaan tietää, onko kristikunnalla nyt todella ”suuri ilo” siksi, että Jeesus syntyi kauan sitten, ja miten Saarn. 7:2, 9 liittyy asiaan?
27 Mitä kristikunta on antanut ”kaikelle kansalle” saadakseen sen tuntemaan ”suuren ilon” Jeesuksen Kristuksen neitseellisestä syntymästä? Onko se itse ”suuren ilon” täyttämä sen johdosta, mitä Jeesus Kristus on nyt, ja siksi myös ”suuren ilon” täyttämä sen vuoksi, että hän kauan sitten yleensä syntyi? Jotta ihmiset voisivat nykyään tuntea ”suurta iloa” siitä, että Jeesus Kristus syntyi kauan sitten Beetlehemissä, heillä täytyy olla ”suuri ilo” sen vuoksi, mitä hän on nyt tuon syntymän seurauksena. Pyhä Raamattu sanookin: ”Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä. Asian loppu on parempi kuin sen alku.” (Saarn. 7:2, 9) Jeesus Kristus on persoonana paljon parempi nyt, kuin hän oli vastasyntyneenä lapsena 1900 vuotta sitten.
28. a) Miten Jumala palkitsi Jeesuksen Kristuksen hänen uskollisuutensa tähden marttyyrikuolemaan asti? b) Mitkä osuvat kysymykset heräävät sen tähden kristikunnasta tässä suhteessa?
28 Palkinnoksi siitä, että Jeesus Kristus oli uskollinen Jumalan valtakunnan eduille Jerusalemissa tapahtuneeseen marttyyrikuolemaansa saakka, Jehova Jumala herätti hänet kuolleista kuolemattomaan elämään taivaissa. Jumala on ”antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra”. (Fil. 2:5–11) Mutta miten on joulua viettävän kristikunnan laita? Notkistaako se nykyään polvensa Jeesuksen nimessä ilmaisten alamaisuutta Jumalalle Korkeimpana? Tunnustaako syntymäpäivää viettävä kristikunta julkisesti kielellään Jeesuksen Kristuksen Herrakseen, Jumalan, Kristuksen Isän, kunniaksi? 20. vuosisadan historia vastaa kieltävästi!
29. Miksi 20. vuosisadan historia vastaa kieltävästi noihin kysymyksiin?
29 Kristikunta ei ole tähän päivään mennessä peruuttanut väitettään, että se on Kristuksen valtakunta. Kuka hallitsee ja määrää siinä? Ei Jeesus Kristus, vaan sen poliittiset kuninkaat, presidentit ja maaherrat, jotka tulevat inhimillisestä, ihmistekoisesta hallitsijasuvusta tai jotka yhteinen kansa on valinnut virkaan vaaleilla tai jotka ovat anastaneet itselleen vallan sotilaallisessa tai poliittisessa vallankaappauksessa. Kristikunnan poliittiset hallitsijat eivät luovuta suvereenisuuttaan Jeesukselle Kristukselle Herrana, vaikka heidän kielensä voivat sanoa häntä ”Herraksi”. Ja mitä tulee kansaan, se vaatii kansojen hallitsemisoikeutta itselleen, kansalle, eikä kuninkaalle. Olkootpa kysymyksessä kristikunnan poliittiset hallitsijat tai sen kansat, se ei tunnusta Jeesusta Kristusta hänen nykyisessä virallisessa asemassaan hallitsevana Kuninkaana.
PELASTAVA VALTAKUNTA NYT KÄSILLÄ
30. Mihin huippukohtaansa on aika ja Jumalan päätöksen toteutuminen edistynyt siitä, kun Jeesus Kristus oli maan päällä?
30 Aika ei ole pysähtynyt Jeesuksen syntymän jälkeen. Aika ei ole pysähtynyt sen jälkeen, kun hän kuoli uhrina ja sai ylösnousemuksen ja kohosi Jumalan oikealle puolelle taivaaseen. Ei myöskään Jeesusta Kristusta koskevan Jumalan päätöksen toteutuminen ole pysähtynyt. Hänen päätöksensä on, että Jeesus Kristus Herrana valvoo täydellisesti maan asukkaita huolimatta ihmishallitsijoitten yrityksistä pitää itsellään tuo valvonta. Se päivä, jolloin täydellinen ihminen Jeesus Kristus kuoli lunnaina ihmiskunnan puolesta, on nyt kaukana takanapäin. Nyt on tullut aika hänen hallita Kuninkaana, mihin virkaan hänet voideltiin Jumalan pyhällä hengellä. Hän on odottanut kauan Jumalan oikealla puolella tätä aikaa, jolloin hänet piti asettaa hallitsevaksi Kuninkaaksi. Tuo odotusaika on nyt ohi!
31. Mitä kuningas Daavid ennusti, ja mitä apostoli Pietari sanoi, ja mitä lopuksi Hepr. 10:12, 13 esittää Herran odottamisesta Jumalan oikealla puolella?
31 Kauan sitten kuningas Daavid sanoi henkeytettynä: ”Jehovan lausunto minun Herralleni [toisin sanoen Kristukselle, Herralle] on: ’Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä panen sinun vihollisesi jakkaraksi jaloillesi.’ Sinun voimasi valtikan Jehova lähettää Siionista sanoen: ’Käy kukistaen vihollistesi keskellä.”’ (Ps. 110:1, 2, Um) Helluntaijuhlan päivänä v. 33 kristitty apostoli Pietari sanoi tuhansille Jerusalemissa: ”Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.” (Apt. 2:36) Vuosia myöhemmin kirjoitettiin heprealaisille kristityille nämä Hepr. 10:12, 13:ssa olevat henkeytetyt sanat: ”Mutta tämä on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle, ja odottaa nyt vain, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen – jalkojensa astinlaudaksi.” Tuo odotusaika päättyi vuosia sitten.
32. a) Milloin Jeesuksen odotusaika taivaassa päättyi? b) Miksei Jeesus yrittänyt ennallistaa kuningas Daavidin valtaistuinta Jerusalemiin?
32 Milloin? Meidän 20. vuosisadallamme, vuonna 1914, kun se, mitä Jeesus Kristus sanoi ”pakanain ajoiksi” eli ”kansain määräajoiksi”, päättyi. Hän ennusti, että hänen aikansa Jerusalemin kaupunki hävitettäisiin ja että pakanakansat tallaisivat sitä, kunnes pakanoille kansojen tallaamiseen annetut ajat päättyisivät. (Luuk. 21:20–24) Jeesuksenkin aikana pakanakansat Rooman maailmanvallan edustamina tallasivat sitä, mitä Jerusalem kuvasi, Daavidin kuninkaallisen suvun hallitsemaa Jehova Jumalan valtakuntaa. Ennen Rooman valtakuntaa oli Babylonian valtakunta aloittanut tuon tallaamisen hävittämällä Jerusalemin ja sen temppelin vuonna 607 eaa., ja sen jälkeen Meedo-Persian valtakunta ja sitten Kreikan valtakunta olivat jatkaneet tallaamista, kunnes Rooman maailmanvalta otti Jerusalemin pakanalliseen valvontaansa. Jeesus Kristus ei siis yrittänyt ennallistaa kuningas Daavidin maallista valtaistuinta Jerusalemiin. Miksi hän olisi yrittänyt tehdä sellaista, kun hän itse ennusti sen hävityksen, mikä kohtasi Jerusalemia roomalaisten toimesta vuonna 70?
33. a) Mitä Jeesus teki taivaassa kaikkina noina odotusvuosina ja miksi? b) Mitä Jeesus saattoi odottaa saavansa pakanain aikojen lopussa?
33 Jeesus Kristus tiesi, että hänen piti odottaa tullakseen sen Jumalan valtakunnan hallitsevaksi kuninkaaksi, jota hän saarnasi. Koska hän oli itse ottanut puheeksi ”pakanain ajat”, niin hän tiesi, että hänen täytyi odottaa Jumalan oikealla puolella, kunnes nuo ”kansain määräajat” päättyisivät 1844 vuotta Jerusalemin toisen hävityksen jälkeen v. 70. Hän ei voinut muuttaa Jumalan maailmantapahtumain ajoitusta eikä hän halunnutkaan tehdä sitä. Kaikkina noina odotuksen vuosina hän oli palveleva Jehovan Ylimmäisenä Pappina ja soveltava lunastusuhrinsa elämääpelastavaa hyötyä maan päällä olevien uskollisten opetuslastensa hyväksi, koska nämä muodostavat hänen kirkkonsa eli seurakuntansa. Miksi? Koska heistä tehdään hänen perijä- eli kuningastovereitaan Jumalan taivaalliseen valtakuntaan. (Hepr. 3:1; 6:18, 19; 10:10–22; Room. 8:16, 17) Mutta kun nuo 2520 pakanain aikojen vuotta päättyivät vuonna 1914, niin Jeesus saattoi odottaa saavansa messiaanisen valtakunnan. Missä?
34. a) Missä Jeesus Kristus sai messiaanisen valtakunnan ja asetettiin valtaistuimelle? b) Kuka oli asettava hänet Kuninkaaksi?
34 Ei maan päällä maallisen Jerusalemin paikalla, jota Turkin valtakunta siihen aikaan piti hallussaan, vaan ylhäällä taivaassa, missä Jeesus Kristus oli vuonna 1914 Daavidin messiaanisen valtakunnan Pysyvänä Perillisenä. Hänen ei tarvinnut laskeutua maan päälle ihmiseksi aineellistuneena, jotta hänet olisi voitu kohottaa valtaistuimelle ja kruunata kuninkaaksi maallisessa Jerusalemissa ja lopettaakseen pakanakansojen suorittaman Jerusalemin tallaamisen. Kukapa olisi kruunannut hänet kuninkaaksi siellä? Eivät muhamettilaiset turkkilaiset, jotka olivat silloin joutumassa ensimmäiseen maailmansotaan, eivät liioin britit, jotka valloittivat vanhan linnoitetun Jerusalemin turkkilaisilta 9. joulukuuta 1917. Ei, Jeesusta Kristusta ei pitänyt alentaa Jumalan oikealta puolelta taivaasta maalliselle aineelliselle valtaistuimelle, jotta ihmiset olisivat täällä tehneet hänestä kuninkaan. Kun pakanain ajat päättyivät noin lokakuun 4. tai 5. päivänä vuonna 1914, niin Jeesus Kristus oli siellä, mitä Hepr. 12:22 kutsuu ”elävän Jumalan kaupungiksi, taivaalliseksi Jerusalemiksi”, taivaallisella Siionin vuorella. Se oli se paikka, missä kirkastettu Jeesus Kristus piti asettaa kuninkaaksi, ja sen teki se ainoa, joka saattoi tehdä sen, korkein Jumala, Jehova.
35. a) Miten ”Jerusalemin” tallaaminen lakkautettiin vuonna 1914? b) Minkä piti silloin alkaa pakanakansoihin nähden?
35 Siihen aikaan pakanakansat eivät olleet halukkaita lopettamaan ”Jerusalemin” eli sen tallaamista, mitä Jerusalem edusti. Niiden sekaantuminen maailmanherruudesta käytyyn ensimmäiseen maailmansotaan tuohon aikaan todisti tämän. Kaikkivaltias Jumala teki kuitenkin lopun siitä, että ne tallasivat kuningas Daavidin kuninkaalliselle jälkeläiselle kuuluvaa hallitusoikeutta. Hän saattoi tuon messiaanisen hallitusoikeuden toimivaksi asettamalla Jeesuksen Kristuksen kuninkaaksi ”taivaalliseen Jerusalemiin”. Siitä lähtien ”Jerusalem” kuninkaallisessa messiaanisessa merkityksessä lakkasi olemasta pakanakansojen tallattavana. Nyt oli tullut aika noiden pakanakansojen joutua Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen, astinlaudaksi. Tämän messiaanisen kuninkaan oli aika ’käydä kukistaen vihollistensa keskellä’. – Ps. 2:1–9; 110:1, 2, Um.
36. a) Kenen kanssa pakanakansat, ne mukaan luettuina, jotka viettävät joulua, ovat tekemisissä? b) Mikä tuhoutumista koskeva kysymys herää nyt, ja kenen täytyy ratkaista se?
36 Pakanakansat eivät ole nyt tekemisissä vastasyntyneen lapsen kanssa, jonka syntymäpäivää kristikunnan kansat väittävät viettävänsä jouluna. Ne ovat tekemisissä Jumalan messiaanisen Kuninkaan kanssa, joka on nyt asetettu kuninkaalliseen valtaan ja valtuutettu ryhtymään toimenpiteisiin kaikkia niitä vastaan, jotka vastustavat sitä, että hän hallitsee koko maata. Tämä valtakunta toimii ihmissuvun pelastamiseksi, sillä tämä taivaallinen kuolematon Kuningas voi antaa koko ihmiskunnalle täydellisen, vanhurskaan hallituksen, kun sen sijaan pakanakansat ovat valmistelleet jatkuvasti ihmissuvun lopullista tuhoa. Poliittiset kansat täytyy siksi hävittää, sillä nyt hahmottuva maailmantilanne herättää kysymyksen: kumpi tuhoutuu, poliittiset kansat vai ihmissuku? Jumala ratkaiskoon sen!
37. Kun Jumala asetti Kuninkaansa ”taivaalliseen Jerusalemiin” vuonna 1914, niin minkä Danielin ennustuksen (2. luvun) piirteen täyttymisen alkua se merkitsi?
37 Kun hän asetti messiaanisen Kuninkaansa Jeesuksen Kristuksen ”taivaalliseen Jerusalemiin” vuonna 1914, niin se merkitsi sen Danielin ennustuksen täyttymisen alkua, missä puhuttiin ”kivestä”, joka irtaantuisi kuvaannollisesta ”vuoresta”, näillä sanoilla: ”Mutta kivestä, joka oli [maailmanvaltoja esittävän] kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan. Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti, niinkuin sinä näit, että kivilohkare irtaantui vuoresta – ei ihmiskäden voimasta – ja murskasi raudan, vasken, saven, hopean ja kullan.” – Dan. 2:35, 44, 45.
38. Mitä messiaaninen Kivi on pian tekevä, ja mitä se merkitsee tälle asiainjärjestelmälle Jeesuksen ennustuksen mukaan?
38 Nyt on kulunut 56 vuotta siitä, kun tuo kuninkaallinen messiaaninen Kivi irrotettiin Jehovan omasta hallitusvuoresta pakanain aikojen päättyessä vuonna 1914. Tuo messiaaninen Kivi osuu sen tähden varsin pian maaliinsa, koko nykyisen maanpäällisen asiainjärjestelmän kaikkiin poliittisiin hallituksiin. Se merkitsee ”ahdistuksen aikaa, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti”, kuten Dan. 12:1 sanoo. Ja ennustuksessaan ”asiainjärjestelmän päättymisestä” Jeesus Kristus teki siitä osan ”suuresta ahdistuksesta, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule”. Ja osoittaakseen sen vaarallisuuden hän lisäsi: ”Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.” – Matt. 24:21, 22.
39. a) Miksi nuo Jeesuksen sanat ovat hyvä uutinen ihmissuvullemme? b) Ketkä Jumala varjelee elossa tulevan ”suuren ahdistuksen” läpi?
39 Mutta eivätkö nämä Jeesuksen jälkimmäiset sanat ole hyvä uutinen meille, joilla on nyt edessämme ”suuren ahdistuksen” aika? Kaikkivaltias Jumala ei anna tämän ”suuren ahdistuksen” mennä niin pitkälle ja kestää niin kauan, että ”ei mikään liha pelastuisi”. ’Valittujen’ tähden, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen perijätovereita taivaan valtakunnassa, Jumala lyhentää nuo päivät. Se tekee pelastumisen mahdolliseksi ihmislihalle. Siksi ihmissuku voi elää keskeytyksettä maan päällä, eikä koskaan tule sellaista aikaa, ettei maan päällä olisi yhtään ihmissuvun elossa olevaa jäsentä. Nooan aikana ihmissuku miltei pyyhkäistiin pois maan päältä, kun ainoastaan kahdeksan henkeä säilyi elossa siinä suunnattomassa arkissa, jonka Nooa rakensi maailmanlaajuisessa vedenpaisumuksessa pelastumista varten. (Matt. 24:38, 39; 1. Piet. 3:20) Vaikka tuleva ”suuri ahdistus” on oleva suurin tähänastisista maailmanonnettomuuksista, niin ihmissuku säilyy siinä elossa siten, että Jumalan ”hyvän tahdon ihmiset” varjellaan, vaikka heitä olisi suhteellisesti kuinka vähän tahansa.
40. a) Minkä alaisuuteen nämä pelastuneet tulevat silloin? b) Mikä muutos seuraa välttämättä maan päällä?
40 Minkä alaisiksi he sitten joutuvat? Tämän maailman valtakunnat, kristikunta mukaan luettuna, on silloin hävitetty, Jumalan messiaanisen valtakunnan Kivi on murskannut ne. Danielin ennustuksen täyttymyksenä tuo kuninkaallinen Kivi, joka kasvaa mittasuhteiltaan suureksi vuoreksi, täyttää koko maan. Saatanalla, ”tämän asiainjärjestelmän jumalalla”, ei ole mitään valvontaa tai asemaa tällä ”vuorella”. Hän ja hänen demoninsa ovat sekä kahleissa että syvyyteen vangittuja Kristuksen tuhatvuotisen hallituksen ajan. (Ilm. 20:1–3, 7) Näin ollen elossa säilyvät ”hyvän tahdon ihmiset” voivat joutua ainoastaan uuden taivaallisen hallituksen, kuningas Daavidin Pysyvän Perillisen, Jeesuksen Kristuksen, ja hänen perijätovereittensa messiaanisen valtakunnan, alaisuuteen. Tätä seuraa välttämättä muutos maallisissa olosuhteissa. Uusi vanhurskas ihmisyhteiskunta asetetaan maan päälle aivan niin kuin Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen hän ja hänen perheensä antoivat ihmissuvulle uuden vanhurskaan alun. Tähän apostoli Pietari viittasi sanoessaan: ”Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.” – 2. Piet. 3:13.
PELASTUS IKUISIKSI AJOIKSI
41, 42. a) Minkä vuoden 1914 jälkeen annetun julistuksen täydellisen seurauksen maa tulee silloin tuntemaan? b) Mihin taivaassa olevien kiitollisiin sanoihin Jumalan messiaanisen valtakunnan puolelle asennoituvat yhtyvät?
41 Näin maa tulee tuntemaan sen taivaallisen julistuksen täydet seuraukset, joka annettiin pakanain aikojen päätyttyä vuonna 1914: ”Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti.” (Ilm. 11:15) Nykyisen sukupolven ihmiset eivät turhan takia suhtaudu vakavasti tähän julistukseen ja asetu Jumalan messiaanisen valtakunnan puolelle päästäkseen osallisiksi tuon tulevan hallituksen hyvästä tahdosta. Syvästi kiitollisina siitä, että heidät pelastetaan Jumalan vihan sodassa maallisia kansoja vastaan, he yhtyvät taivaallisten luomusten historiallisiin sanoihin ja sanovat:
42 ”Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen. Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat.” – Ilm. 11:15–18.
43. a) Millä tavalla ”suuressa ahdistuksessa” varjeltuvat tuntevat jo saaneensa runsaan palkinnon? b) Mihin tilaan he eivät halua jättää maata, ja mikä on näin ollen heidän päämääränsä?
43 Miten iloisia Jumalan ”hyvän tahdon ihmiset” tulevatkaan olemaan silloin siitä, että maan turmelijat joutuvat itse turmeltaviksi, kun heidät hävitetään ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”, Harmagedonissa! (Ilm. 16:14–16, Um) Miten iloisia he ovatkaan siitä, että he kuuluvat niihin, jotka pelkäävät Jumalan nimeä ja ovat palvelleet Jehovan kristittyinä todistajina! He tuntevat jo saaneensa runsaan palkinnon hänen nimensä pelkäämisestä, kun heidät varjellaan elossa lihassa ”suuressa ahdistuksessa”, jossa olisi mahdoton säilyä elossa lihassa ilman Jehovan suojelusta! He eivät tyydy katselemaan tämän maan turmeltunutta tilaa, joka on kansojen turmeluksen seurausta. He haluavat kunnostaa maata. Heidän päämääränsä on oleva maanpäällinen paratiisi, sillä he tietävät, että se on Jumalan muttumaton päätös, jonka hän kauan sitten lausui Aadamille ja Eevalle Eedenin puutarhassa. (1. Moos. 1:26–28) He ovat halukkaat jakamaan tällaisen paratiisimaan muiden, monien muiden kanssa. Keiden kanssa sitten?
44. a) Keiden kanssa ”ahdistuksessa” varjeltuneet ovat halukkaita jakamaan paratiisimaan? b) Mitä muuta Jumalan suorittamaan ihmissuvun pelastamiseen kuuluu kuin lähestyvä pelastusteko?
44 Niiden kanssa, joita tarkoitetaan Jehova Jumalaa kiittävissä sanoissa: ”Mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika tuomita kuolleet.” Niin ”kuolleet”! Kuolleet ”pyhät” on tietenkin herätetty taivaalliseen elämään olemaan Jeesuksen Kristuksen kanssa hänen ihmiskuntaa hallitsevassa valtakunnassaan. Mutta näiden lisäksi on lukemattomia kuolleita ihmisiä, niitäkin, jotka ovat pelänneet Jumalan nimeä, ”pieniä ja suuria”. Jotta täydellinen, vanhurskas taivaallinen Valtakunta voisi tuomita kaikki kuolleet ihmiset, heidät täytyy herättää maahaudoista tai vesihaudoista merestä. Jeesus Kristushan todella kuoli lunastusuhrina heidän kaikkien puolesta. (1. Tim. 2:5, 6) Jumalan päätös on näin ollen pelastaa ihmissuku täydellisemmässä merkityksessä kuin vain pelastaa jonkin verran ihmislihaa elossa maailman ”suuressa ahdistuksessa” Valtakuntansa asiainjärjestelmään. Hän herättää kaikki kuolleet ihmiset, joiden puolesta hänen Poikansa Jeesus Kristus kuoli täydellisenä ihmisuhrina. Koska Jeesus omaa tuon uhrin koko sovittavan arvon eli hyödyn, niin hän voi palvella taivaassa Jumalan Ylimmäisenä Pappina ja ulottaa ylösnousseelle ihmiskunnalle uhrinsa hyödyn.
45. Kuka kuuluu noihin silloin kuolleista herätettäviin Jeesuksen hänelle antaman lupauksen takia?
45 Kuolleista herätettäviin kuuluu myös se myötämielinen pahantekijä, joka kuoli paalussa Jeesuksen Kristuksen vieressä. Muista, että hän sanoi Jeesukselle, jonka pään yläpuolelle oli kiinnitetty kirjoitus: ”Tämä on juutalaisten kuningas”, nämä toiveikkaat sanat: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Ja siitä huolimatta, että tuo päivä viittasi aivan päinvastaiseen, Jeesus sanoi hänelle: ”Totisesti minä sanon sinulle tänään: Sinä olet oleva minun kanssani paratiisissa.” (Luuk. 23:38–43, Um) Kun siis Jeesus on tullut valtakuntaansa ja alkanut ennallistaa paratiisia maan päälle, niin hänen täytyy täyttää nuo pahantekijälle lausumansa sanat.
TAIVAAN VALTAKUNNAN MAALLISET EDUSTAJAT
46, 47. a) Miten messiaanisen valtakunnan näkyvien ihmisedustajien määrääminen eroaa ihmishallitsijain valtaan tulosta nykyään? b) Millä sanoilla on Psalmissa 45 esitetty Jeesuksen valtuutus määrätä silloin Valtakuntansa näkyvät edustajat?
46 Entiset kuninkaat, keisarit, presidentit, maaherrat ja diktaattorit eivät voi odottaa, että he ylösnousemuksensa jälkeen saisivat jälleen automaattisesti valtansa ja alkaisivat hallita entisiä alamaisiaan tai kansalaistovereitaan. Saatanan, ”tämän asiainjärjestelmän jumalan”, vanha asiainjärjestelmä ei ole enää voimassa. Jumalan uusi asiainjärjestelmä hänen taivaallisen messiaanisen valtakuntansa alaisuudessa on täydessä voimassaan kaikkialla maailmassa. Sillä täytyy tietenkin olla järjestö, johon kuuluvat kaikki maan päällä elävät, mutta eivät nykyisten kansallisten, heimo- tai rotujakojen mukaan. Kaikkia Valtakunnan maallisia alamaisia kohdellaan yhdeksi ihmissuvuksi, yhdeksi ihmisperheeksi järjestettynä, he kaikki ovat yhtä lihaa, ja heidät kaikki on samalla tavalla lunastettu Lunastajan Jeesuksen Kristuksen uhrilla. Hänen näkymättömällä taivaallisella Valtakunnallaan on oleva näkyviä ihmisedustajia maan päällä, joita ei valita kansanvaltaisesti, vaan jotka hän valitsee ja määrää tehtäviinsä. Hänen velvollisuutensa ja valtuutuksensa tehdä näin on ilmaistu profeetallisessa Psalmissa 45:7, 8, 17 näillä sanoilla:
47 ”Sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka. Sinä rakastat vanhurskautta ja vihaat vääryyttä; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin sinun osaveljiäsi. Sinun poikasi tulkoot sinun isiesi sijaan; aseta heidät ruhtinaiksi kaikkeen maahan.” – Hepr. 1:7–9.
48. a) Millainen hallitus on silloin vallassa? b) Kenelle näkyvät edustajat ovat vastuussa virantoimituksestaan?
48 Kansallismielinen ja demokraattinen hallitus kuuluvat pettymyksiä ja harhakuvitelmia aiheuttaneeseen menneisyyteen. Teokraattinen hallitus on vallassa. Seurauksena on yksimielinen, sopusointuinen, oikeudenmukainen ja rauhaisa hallitus. Virkaan määrätyt edustajat vastaavat virantoimituksestaan Jumalan voitelemalle Kuninkaalle, Jeesukselle Kristukselle, eivätkä kansalle. Hän on hallitseva uskollisesti niiden arvonimien mukaan, jotka hänelle ennustettiin: ”Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas”, ja hän tukee rauhallista hallitustaan ”tuomiolla [oikeudenmukaisuudella, Um] ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti.” – Jes. 9:5, 6.
49. Miten hänen arvonimensä ”Iankaikkinen isä” merkitys toteutuu käytännössä?
49 Miten merkityksellinen onkaan hänen arvonimensä ”Iankaikkinen isä”! Se on Jumalan vakuutus siitä, että hänen jumalallinen hallituksensa antaa elämän – ikuisen elämän – alamaisilleen. Hänen hallituksensa on isällinen, ja hänen lunastamistaan alamaisista tulee hänen lapsiaan, joita hän ruokkii, hoitaa ja parantaa ja jotka hän kohottaa inhimilliseen täydellisyyteen, jotta he olisivat arvollisia elämään ikuisesti maan paratiisissa. Siten hän voi olla heidän Iankaikkinen isänsä, ja heistä tulee hänen iankaikkisia lapsiaan.
50. a) Missä määrin Jumala pelastaa siis ihmissuvun? b) Millä Jumala kruunaa suorittamansa ihmissuvun pelastamisen Valtakunnan toimesta?
50 Miten tämä kaikki korostaakaan sitä seikkaa, että kun Jumala pelastaa ihmissuvun Valtakunnan toimesta, niin se ei merkitse sukumme pelastamista uuteen lyhytaikaiseen elämään maan päällä. Se merkitsee ihmissuvun pelastamista loputtomaan ikuisuuteen, onnelliseen, jumalalliseen elämään maanpäälliseen paratiisikotiin. Jehova Jumala ei salli enää koskaan ihmiskunnan joutua ilmeisen väkivaltaisen tuhon uhkaamaksi. Ihminen on täällä maan päällä pysyäkseen eikä poistuakseen täältä jolloinkin. Ihmissuku, joka on silloin kohotettu täydellisyyteen maallisessa paratiisissa, ei koskaan kadota tätä maallista planeettaa. Kaikkivaltias Jumala Jehova on kruunaava ihmissuvun pelastamisen Valtakunnan toimesta katoamattomalla menestyksellä, häviämättömillä hyvillä tuloksilla. Kaikki tämä on totisesti hyvä uutinen kaikkein luotettavimmasta tietolähteestä. Kerro tätä hyvää uutista kaikkialla! Anna kaikkien niiden, jotka kuulevat sinua ja uskovat, päästä osalliseksi tästä tosi toivosta ja elää tästä lähtien Jumalan ”hyvän tahdon ihmisinä”!