ME VOIMME VALITA TURVALLISEN MENETTELYTAVAN

31. Mikä Jeremian asenne varjeli hänet hengissä Jerusalemissa?

³¹ Jerusalemin synkkänä hetkenä näytti siis siltä, kuin Jeremia ei piiritetyssä ja nälkää näkevässä kaupungissa ja lisäksi vankina, hallitsevien epäsuosiossa, voisi mitenkään varjeltua hengissä. Mutta hän valitsi todellisuudessa turvallisen menettelyn pysymällä lujana antaumuksessaan Jehovalle, vaikka hänen saarnansa tuomitsi maan hallitusmiehet ja ennusti tuhoa Jerusalemille itselleen.

32. a) Mikä opetus tässä on Jehovan voidelluille todistajille? b) Miten suuren joukon varjeltuminen on kuvattu tässä yhteydessä?

³² Me voimme oppia tästä läksyn. Jehovan voidellut todistajat julistavat tuhoa tälle asiainjärjestelmälle, koska se on babylonilaisen väärän uskonnon vaikutuksen alainen ja on kääntynyt pois tottelemattomana Jehova Jumalasta. He ovat sen tähden kokeneet, mitä Jeesus ennusti Matt. 24:9:ssä: ”Te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi.” Heille, joista monet ovat nytkin vankeudessa ja kärsivät vainoa monissa maissa, antaa Jeremian kokemus varmuuden siitä, että he pelastuvat tämän maailman tuomiolta ja että he varjeltuvat ryhmänä tämän asiainjärjestelmän tuholta. Ebed-Melek, joka kohteli ystävällisesti Jeremiaa, koska tunsi hänet Jehovan profeetaksi, säästyi Jeremian kanssa. Ne, jotka tulevat nyt Jumalan palvelijain mukaan antautuen ja toimien uskollisesti, saavat Jehovan suosion ja suojeluksen yhtä varmasti kuin Ebed-Melekkin Jeesuksen Kristuksen itsensä lausuman säännön mukaan: ”Joka profeetan ottaa tykönsä profeetan nimen tähden, saa profeetan palkan; . . . Ja kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille.” – Matt. 10:41, 42.

Säilytä hyvä omatunto

Mikä omatunto on? Miten sen tulee toimia?

”OLKOON omatunto oppaasi”, monet sanovat. He tarkoittavat tällä sitä, että sinun omatuntosi opastaa sinua tekemään sitä, mikä on oikein.

Mutta millainen omatunto? Kenen, millaisten olosuhteitten, millaisen ympäristön tai opetuksen valmentama? Kenen ”oikeaa” koskevan käsityksen kanssa sopusoinnussa se opastaa sinua? ”Viisas” sanonta ei vastaa näihin kriitillisiin kysymyksiin.

Varkaan omatunto sallii hänen varastaa. Valehtelijan omatunto sallii hänen valehdella. Murhaajan omatunto sallii hänen murhata. Ilmeisesti ei ole suinkaan yhdentekevää, millainen omatunto ihmisellä on. On olemassa huono omatunto samoin kuin hyväkin. Huono omatunto saadaan ravitsemalla mieltä huonoilla tiedoilla ja tekemällä jatkuvasti vastoin sitä, minkä tietää oikeaksi. Silloin omatunto turtuu, paatuu, kunnes se ehkä lopulta ei enää erota oikeaa väärästä. Tarkoituksenmukaisuus- tai hyötynäkökohdat saattavat sen sijaan korvata sen toiminnan oppaana.

KEHITÄ HYVÄ OMATUNTO

Omatunto on oikean ja väärän sisäistä tuntemista vaikuttimien ja tekojen suhteen. Se on se mielen ominaisuus, mikä ajaa ihmistä tekemään tai jättämään tekemättä sitä, mikä on oikein, ja välttämään tai olemaan välttämättä sitä, mikä on väärin.

Vanhurskautta rakastava haluaa varmasti välttää sitä, mikä on väärää, sillä väärin tekeminen merkitsee Jumalan suosion, jopa elämän toivonkin menettämistä. Apostoli Pietari varoitti: ”Moni on seuraava heidän irstauksiaan . . . mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku.” – 2. Piet. 2:2, 3.

Mutta miten hyvä omatunto kehittyy? Jumalan sana neuvoo: ”Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on.” (Kol. 3:2) Pitämällä mielensä keskittyneenä Jumalan teihin, Häneltä tulevaan viisauteen, ihminen voi alkaa kehittää hyvää omaatuntoa. Tämä viisaus tulee Jumalan sanassa, Raamatussa, olevien Jumalan päätösten tuntemuksesta. Apostoli Paavali osoitti tämän sanoessaan: ”Pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen, joka uudistuu täsmällisen tiedon avulla.” – Kol. 3:10, Um.

Hyvän omantunnon kehittämiseksi ihmisen täytyy hankkia täsmällistä tietoa siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Mutta hänen täytyy myös elää sen mukaan. Jollei hän tee sitä, minkä hän tietää olevan oikein, niin se paaduttaa lopulta hänen hankkimansa hyvän omantunnon. Hän huomaa silloin luisuvansa huonoille teille ajattelussaan ja toiminnassaan. Tekeminen eikä vain kuuleminen on tärkeätä, kuten opetuslapsi Jaakob huomautti: ”Pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus