Jehovan kristittyihin todistajiin, ja kohtelevat siten Jehovan nimeä halveksien. – Jes. 52:5.

Kaikkialla maailmassa on enemmän rikollisuutta, pahantekoa ja moraalittomuutta kuin koskaan aikaisemmin sekä aikuisten että nuorten keskuudessa. Enemmän kuin minään muuna historian aikana pitää paikkansa, että ”milloin pahan teon tuomio ei tule pian, saavat ihmislapset rohkeutta tehdä pahaa”. – Saarn. 8:11.

Mutta juuri nämä seikat todistavat, että aika, jolloin Jehova Jumala kunniaansaattaa itsensä käyttämällä suvereenisuuttaan, on lähellä, sillä eikö Jeesus sanonut, että tämän asiainjärjestelmän lopussa ”laittomuus pääsee valtaan”? Ja eikö apostoli Paavali ennustanut, ”että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja” kaikenlaisen jumalattomuuden takia? Juuri niin he sanoivat, niin kuin myös psalmista muinoin sanoi: ”Kun jumalattomat rehottavat niinkuin ruoho ja väärintekijät kaikki kukoistavat, on se heidän ikuiseksi häviöksensä.” – Matt. 24:12; 2. Tim. 3:1–5; Ps. 92:8.

Päivä, jona Jehova käyttää suvereenisuuttaan, lähenee nopeasti. Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Pelastuaksemme tuhoutumasta Jehovan suvereenisuuden vihollisten kanssa meidän täytyy todistaa uskollisuutemme sitä kohtaan erottautumalla Saatanan rikollisesta hallinnosta ja kieltäytymällä sallimasta sen lahjoa tai pelottaa itseämme. Se merkitsee sitä, että meidän täytyy pysyä puhtaina sen materialistisesta kaupallisuudesta, turmelevasta politiikasta ja vääristä ja ulkokultaisista uskonnoista. Siten osallistumme Jehovan nimen kunniaansaattamiseen todistaen Saatanan valehtelijaksi. Siten tehden voimme toivoa tulevamme varjelluiksi, kun Jehova loistavasti näyttää olevansa Kaikkeuden Suvereeni ja puhdistaa nimensä kaikesta pilkasta, mikä siihen on ilkeämielisesti kohdistettu; ja tämän hän tekee tuhoamalla kaikki jumalattomat Harmagedonissa, Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän taistelussa.

Mitään välitilaa ei ole. Jeesus sanoikin: ”Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.” (Matt. 12:30) Älkäämme pettäkö itseämme sillä ajatuksella, että passiivinen uskominen Raamattuun ja moraalinen elämä täyttää vaatimukset. Niin ei ole! Uskollisuus Jehovan suvereenisuutta kohtaan vaatii, että hankimme tietoa hänestä ja hänen Pojastaan, että olemme toisten kristittyjen seurassa, että antaudumme tekemään Jumalan tahdon ja teemme hänen tahtonsa, johon kuuluu nykyään pääosana ’tämän valtakunnan hyvän uutisen’ saarnaaminen. Niin tekemällä onnellinen etumme on todistaa läpi iankaikkisuuden nuhteettomuutemme Jehovan suvereenisuutta kohtaan ja kunnioittaa hänen nimeään hänen kuuliaisina alamaisinaan vanhurskaassa uudessa asiainjärjestelmässä. – Sef. 2:3; Matt. 24:14, Um.

Lisääntyvä onnellisuus kristillisen taloudellisuuden avulla

JUMALAA rakastavat ovat aina iloinneet tosi palvonnan edistämisestä. Niinpä kun Jeesus Kristus ja hänen apostolinsa vaelsivat kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään julistamassa Jumalan valtakunnan hyvää uutista, monet silloin eläneet ihmiset pitivät iloisena etuna heidän auttamistaan aineellisesti. Esimerkiksi Maria Magdaleena, Johanna, Susanna ja muut iloiten ”palvelivat heitä varoillansa”. (Luuk. 8:1–3) Filippin koko kristittyjen seurakunta antoi aineellista omaisuuttaan apostoli Paavalille. Siksi hän saattoikin sanoa heille: ”Tessalonikaankin te minulle kerran, jopa kahdesti, lähetitte, mitä tarvitsin.” He eivät jääneet saamatta Jumalalta palkkaa kristillisen anteliaisuutensa vuoksi. (Fil. 4:14–20) Ei ole epäilystäkään siitä, että monet nykyään elävät olisivat olleet äärettömän kiitollisia tällaisista tilaisuuksista aineelliseen antamiseen tosi palvonnan tukemiseksi.

Heillä on yhä tilaisuus tehdä juuri näin. Jehovan todistajat antavat onnellisina aikaansa, voimaansa ja rahaansa, jotta toiset vilpitönsydämiset ihmiset oppisivat tuntemaan ja tekemään Jumalan tahdon. (1. Tim. 4:16) Meidän aikanamme ei enää ole tarpeellista olla monta vuotta toiveikkaassa odotuksessa. Valtakunnan hallitus on todellisuus. Mikä