Suuri vehnänkorjuu

KUN maanviljelijä kylvää vehnää peltoon, niin hän ei halua saada paljon hyödyttömiä rikkaruohoja. Paitsi että ne eivät tuota lainkaan hyödyllistä hedelmää, ne vievät arvokasta tilaa ja maan ravintoa, minkä hyödyllinen vehnä voisi käyttää paremmin. Mutta mitä hänen on tehtävä, kun rikkaruohoja ilmestyy vehnäpeltoon? Jeesus käytti tätä pulmaa, mikä on niin yleinen maanviljelijöille, profeetallisen merkityksen sisältävässä vertauksessa, mikä kiinnostaa meitä erityisesti nykyään.

Kun Jeesus istui eräänä päivänä Galilean meren rannalla puhumassa tuon maanviljelysseudun ihmisjoukoille, niin hän sanoi: ”Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa. Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois. Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin. Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: ’Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?’ Hän sanoi heille: ’Sen on vihamies tehnyt’. Niin palvelijat sanoivat hänelle: ’Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?’ Mutta hän sanoi: ’En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin. Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.’” – Matt. 13:24–30.

Haluten tietää tämän vertauksen merkityksen Jeesuksen opetuslapset tulivat hänen luokseen, kun hän oli päästänyt joukon menemään, ja sanoivat: ”’Selitä meille vertaus pellon lusteesta.’ Niin hän vastasi ja sanoi: ’Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika. Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset. Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit. Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko.’” – Matt. 13:36–43.

PELLON KYLVÄMINEN

Jeesus Kristus kylvi yli 1 900 vuotta sitten ihmismaailmaan, mitä pelto kuvasi, hyvää siementä perustaessaan kristillisen seurakunnan. Hänen kylvönsä oli lopulta satona tuottava 144 000 hedelmällistä kristittyä, jotka muodostavat hänen kanssaan taivaan valtakunnan.

Vertauksessa sanottiin, että ihmisten nukkuessa vihollinen kylvi vehnän päälle lustetta, rikkaruohoa. Tämä tapahtui, kun viimeinen ”ihmisillä” kuvatuista apostoleista nukahti kuolemaan. Kun apostoleita ei enää ollut valvomassa seurakuntaa ja toimimassa esteenä, Saatanan onnistui kylvää jäljittelykristittyjä siihen. Apostoli Paavali varoitti tästä ennakolta: ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.” – Apt. 20:29, 30.

VEHNÄN EROTTAMINEN LUSTEESTA

Kuten vertauksessa ennustettiin, Kylväjä, Jeesus Kristus, ei hävittänyt jäljittelykristittyjä niiden ilmestyessä apostolien kuoleman jälkeen, vaan salli heidän jäädä ja levitä kautta ihmismaailman. Tosi kristittyjen erottamisen vääristä piti odottaa tämän jumalattoman, maailmallisen asiainjärjestelmän viimeisiin päiviin.

Vehnän erottamisen lusteesta, valtakunnan lasten erottamisen pahan lapsista, piti jäädä enkelien tehtäväksi, kuten Jeesus sanoi. Eräässä toisessa tilaisuudessa hän ilmaisi jälleen tämän, kun hän puhui siitä, mitä Ihmisen Poika tekee lopun aikana: ”Hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.” (Matt. 24:31) Tämä merkitsi sitä, että piti tapahtua Kristuksen 144 000 voidellun seuraajan maan päällä olevien jäännösjäsenten kokoaminen. Heidät piti koottaman yhteen kiinteäksi yhteiskunnaksi.

Se, mitä suurta elonkorjuuta koskevassa vertauksessa ennustettiin, on toteutunut meidän aikanamme, sillä me olemme olleet asiainjärjestelmän loppumisvaiheessa vuodesta 1914 lähtien, jolloin maailman tapahtumat alkoivat täyttää ennustuksia, jotka ilmaisevat viimeiset päivät. Kristuksen voidellut seuraajat on erotettu kristikunnasta ja heidän joukkoonsa ilmestyvät jäljittelykristityt poistetaan kuin rikkaruohot korjatusta vehnästä. Enkelit ”kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta”. (Matt. 13:41) Jehovan todistajain historia todistaa varsinkin vuodesta 1918 lähtien Jeesuksen ennustuksen tarkkuuden.

Vertauksessa tuli perheenisännän odottaa elonkorjuuaikaan, ennen kuin vehnä piti erottaa lusteesta. Niin on täyttymyksessäkin. Kristuksen oli odotettava Isänsä oikealla puolella monta vuosisataa, kunnes tuli aika enkelien aloittaa elonkorjuutyö. Sen alettua tarvitaan jälleen aikaa sen loppuun suorittamiseen niin kuin vertauksen elonkorjuussakin. Kuten elonkorjuukausi vertauksessa oli lyhyt verrattuna vehnän ja lusteen kasvuaikaan, samoin oli hengellisen elonkorjuun oltava suhteellisen lyhyt. Ne yli neljäkymmentä vuotta, mitkä ovat kuluneet sen alusta, ovat lyhyt aika verrattuna niihin vuosisatoihin, mitkä ovat vierähtäneet siitä kun seurakunta kylvettiin.

Vertauksen tulinen pätsi, missä luste hävitetään, täyttyy tulevassa Harmagedonin taistelussa. Silloin hävitetään se suuri lustesato, minkä kristikunta on tuottanut epäraamatullisen pappis- ja maallikkojärjestelmänsä alaisuudessa, Jumalan vihan tulisessa tuhossa. Saatanan koko maallinen asiainjärjestelmä tuhotaan silloin. – Sef. 3:8.

Kristuksen voidellut seuraajat ovat loistaneet tämän suuren elonkorjuun aikana ”niinkuin aurinko”. He ovat tehneet näin julistamalla laajalti Jumalan sanan valistavia totuuksia, varsinkin Jumalan valtakuntaa koskevia totuuksia. Tämä on ollut hedelmällistä toimintaa, mikä on saanut suuren joukon nöyriä ihmisiä liittymään heihin uuden maailman yhteiskunnassa ja omaksumaan toivon elämästä rauhaisassa maassa Valtakunnan alaisuudessa. Näin monet muutkin kuin Kristuksen voidellut Valtakunnan perilliset löytävät toivon ja lohdun hänen ennustuksestaan suuresta elonkorjuusta. Sekä voidellut että muut lampaat löytävät sen täyttymyksestä riemuitsemisen aihetta, koska se ilmaisee, että heidän ”vapautuksensa on lähellä”. – Luuk. 21:28.