8. luku

”Heihin meni Jumalasta elämän henkeä”

 1. Mikä pyhän hengen erikoistoiminta lakkaa pian Jeesuksen sanojen mukaan, jotka Matteuksen 28:18–20 esittää?

JUMALAN pyhän hengen erikoistoiminta on nyt ollut käynnissä 1900 vuotta ja on pian lakkaava. Kun se lakkaa, niin Messiaan Jeesuksen opetuslasten tekeminen lakkaa. Jumalan ylösnoussut Poika viittasi tähän, kun hän sanoi apostoleilleen eräällä vuorella Rooman provinssissa Galileassa: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” – Matt. 28:18–20.

 2. Minkä muun kuin kirkastetun Jeesuksen Kristuksen oli määrä olla hänen opetuslastensa kanssa ”asiainjärjestelmän päättymiseen” saakka?

² Nuo apostolit tunsivat hyvin pyhän hengen, jonka nimessä heidät valtuutettiin kastamaan kaikki ne, jotka kaikista kansoista tulivat Kristuksen opetuslapsiksi. Niinä vuosina, joina he olivat läheisessä yhteydessä Herraansa Jeesukseen, he olivat huomanneet, miten mahtavasti se vaikutti hänen kauttaan Valtakunnan saarnaamisessa, opettamisessa ja ihmetekojen suorittamisessa. (Apt. 10:38) Kun he olivat hänen kanssaan viimeisenä pääsiäisiltanaan 14. niisankuuta vuonna 33, hän sanoi heille heidän lohdutuksekseen: ”Minä pyydän Isältä, ja hän antaa teille toisen auttajan olemaan kanssanne ikuisesti, totuuden hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan.” (Joh. 14:16, 17) Ei siis ainoastaan kuolleista herätetty, kirkastettu Jeesus Kristus olisi opetuslastensa kanssa ”asiainjärjestelmän päättymiseen asti”, vaan myös heidän toimiva auttajansa, pyhä henki, olisi heidän kanssaan siihen saakka, sillä se olisi heidän kanssaan ”ikuisesti”.

 3, 4. a) Miksi herää kysymys, onko Jeesus Kristus ollut kristikunnan kanssa kaikkina päivinä tähän asti? b) Mikä on Jeesuksen sanojen mukaan se tekijä, joka ratkaisisi, oliko pyhä henki kristityksi tunnustautuvan kanssa?

³ Tämä kiinnostaa meitä nykyään! Mehän olemme nyt siinä ajanjaksossa, jota kutsutaan ”asiainjärjestelmän päättymiseksi”. (Matt. 24:3) Ensimmäisen maailmansodan puhkeamisesta lähtien vuonna 1914 tapahtumat maailmassa sekä Kristuksen opetuslasten keskuudessa ovat täyttäneet sitä, mitä Jeesus ennusti profetiassaan, jonka Matteuksen 24:3–25:46 esittää. (Myös Mark. 13:3–37; Luuk. 21:7–36) Jeesus Kristus, jolla on ”kaikki valta” taivaassa ja maan päällä, on ollut opetuslastensa kanssa ”kaikkina päivinä” tähän saakka. Luvattu ”auttaja”, pyhä henki, on myös ollut heidän kanssaan. Mutta nykyään monet väittävät olevansa Kristuksen opetuslapsia eli kristittyjä. Viimeisten julkaistujen numerotietojen mukaan kristikunnalla on yli 900000000 kirkonjäsentä. Odotammeko sen tähden kristikunnasta todistetta siitä, että Kristus on läsnä sen kanssa? Onko pyhä henki vaikuttanut siinä?

⁴ Olisiko kysymykseen vastattava tässä tapauksessa pelkästään kristityiksi tunnustautuvien lukumäärän mukaan? Ei, sillä Jeesus sanoi, että ratkaiseva merkitys on jumalisilla teoilla:

”Heidän hedelmistään te tunnette heidät. . . . jokainen puu, joka ei tuota hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Niinpä siis heidän hedelmistään te tunnette heidät.

”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, tule menemään taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaissa olevan Isäni tahdon.” – Matt. 7:16–21.

 5. Uhkuuko kristikunta nykyään ”hengen hedelmää” vai ”lihan tekoja”?

⁵ Kristikunnan tuottama hedelmä ei ole ollut hyvää siitä lähtien, kun kastamaton pakanallisen Rooman keisari Konstantinus Suuri perusti sen neljännellä vuosisadalla. Vaikka sen uskonnollisella järjestöllä on ollut 1600 vuotta tilaisuus kehittää ”hengen hedelmää”, se ei uhku ”rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, huomaavaisuutta, hyvyyttä, uskoa, lempeyttä, itsehillintää”. Kristikunnalle ovat sen sijaan tunnusomaisia ”lihan teot”. – Gal. 5:19–23.

 6, 7. Missä suhteissa kristikunta on Laodikean seurakunnan kaltainen, ja onko se katunut ja noudattanut Jeesuksen tuolle seurakunnalle antamaa neuvoa?

⁶ Kristikunta, jossa ilmoitetaan olevan huomattavan paljon kirkonjäseniä, on nykyään verrattavissa ”Laodikean seurakuntaan”. Kirkastettu Jeesus Kristus sanoo tuolle seurakunnalle:

”Minä tiedän sinun tekosi, ettet ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisit kylmä tai sitten kuuma. Koska siis olet haalea etkä kuuma etkä kylmä, niin olen oksentava sinut suustani. Koska sanot: ’Olen rikas ja olen hankkinut rikkautta enkä tarvitse yhtään mitään’, mutta et tiedä, että sinä olet kurja ja säälittävä ja köyhä ja sokea ja alaston, niin neuvon sinua ostamaan minulta tulella puhdistettua kultaa, jotta rikastuisit, ja valkoiset päällysvaipat, jotta pukeutuisit ja jotta alastomuutesi häpeä ei tulisi ilmeiseksi, ja silmävoidetta silmiisi hierottavaksi, jotta näkisit.” – Ilm. 3:14–18.

⁷ Onko kristikunta katunut ja noudattanut tällaista Kristuksen antamaa neuvoa? Sen aktiivinen osallistuminen kahteen maailmansotaan, uskonnollisten vähemmistöjen vainoaminen, materialismi, höllä moraali ja politiikkaan sekaantuminen nykyisen vanhan asiainjärjestyksen hallitsemiseksi ja säilyttämiseksi ja monet muut asiat antavat kielteisen vastauksen.

 8. Miksi kirkastetun Jeesuksen on pakko ikään kuin oksentaa kristikunta suustaan käyttämättä sitä nykyisessä työssä?

⁸ Tänä ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikana Jeesus Kristus ei ole voinut tehdä muuta kuin ’oksentaa’ sen suustaan. Se ei ole hänelle hengellisesti virkistävän kylmä eikä kannustavan kuuma. Hän ei voi niellä sitä, jotta siitä olisi hänelle hyötyä. Se on ”haalea” väittäessään sovitellen olevansa kristillinen ja tehdessään samaan aikaan itsestään tämän maailman ystävän ja välikappaleen. Tätä hallitseva Kuningas Jeesus Kristus ei voi sulattaa. Hän havaitsee sen Isänsä Jumalan viholliseksi. (Jaak. 4:4) Hän ei ole missään yhteydessä Isänsä vihollisten kanssa. Kristikunta ei ole hengellisessä paratiisissa hänen kanssaan. Siksi hän ei voi käyttää sitä työssä, jonka hän ennusti tosi opetuslastensa suorittavan tänä aikana. – Matt. 24:14.

 9. Onko kristikunta joutunut kansainvälisen vihan kohteeksi, koska se on suorittanut toimintojaan uskonnon nimessä, vai keitä vastaan se on ohjannut sellaista vihaa?

⁹ Kristikunta on suorittanut tekonsa ja toimintansa uskonnon nimessä. Ovatko nämä toiminnat tehneet siitä ’kaikkien kansojen vihaaman minun [Kristuksen] nimeni vuoksi’? (Matt. 24:9) Päinvastoin se on ottanut johdon toisten tekemisessä sellaiseksi vihan kohteeksi. Keiden? Nykyhistoria ilmaisee, keitä he ovat. Ensimmäisen maailmansodan aikana oli kansainvälinen ryhmä Raamatun tutkijoita, jotka osoittivat henkeytetystä Raamatusta, että ”pakanain ajat” päättyivät vuonna, jona ensimmäinen maailmansota puhkesi – vuonna 1914. (Luuk. 21:24, Kirkkoraamattu) Sen tähden kaikki kansat, sekä ne jotka tunnustavat kristillisyyttä että ne jotka eivät tunnusta, oli määrä tuhota siksi, että ne vastustavat perustettua valtakuntaa, joka on Jeesuksen Kristuksen, taivaassa Jumalan oikealla puolella nyt hallitsevan Kuninkaan, johdossa. Kaikkien niiden, jotka haluavat välttyä tuhoutumasta kristikunnan kanssa, tarvitsee tulla pois nimikristillisyydestä, kristikunnan kirkoista. Tällaiset tunnollisten Raamatun tutkijoitten rohkeat opetukset herättivät maailmanlaajuisesti vihaa heitä kohtaan.

10. Mistä uskonnollisesta vähemmistöstä kristikunta yritti tehdä lopun ensimmäisen maailmansodan aikana ja millä keinoin?

¹⁰ Tämä vihattu uskonnollinen vähemmistö koostui kristityistä, jotka tunnettiin Kansainvälisinä Raamatuntutkijoina. Raamatun tutkimisessaan ja julkisessa toiminnassaan he käyttivät Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran julkaisuja, jonka päätoimisto on Brooklynissa New Yorkissa. Näihin Raamatun tutkijoihin kristikunta keskitti tulituksensa ensimmäisen maailmansodan aikana. Se yritti tehdä heistä lopun. Sen papisto syytti heitä väärin ja taivutti tämän maailman poliittiset ja juridiset ainekset ryhtymään pakkokeinoihin heitä vastaan.

11. Minkä takia Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura joutui syytetyksi?

¹¹ Seuraus siitä oli, että Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran julkaisuille asetettiin kieltoja. Raamatuntutkijat kiellettiin monissa maissa. Toisin paikoin isänmaalliset kansalaiset kiihotettiin raivoisaan väkivaltaan tätä väärin esitettyä rauhallista vähemmistöä vastaan. Vuoden 1918 keväällä Seuran Brooklynin päätoimiston yhteydessä olleet huomattavat miehet kuljetettiin junalla vankeuteen liittovaltion kuritushuoneeseen väärien syytösten nojalla!

12. Mitä Ilmestyksen 11:7–12 osoittaa siitä, oliko kristikunta tappanut pysyvästi todistustyön?

¹² Nyt kun Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti ja sihteeri-rahastonhoitaja ja kuusi muuta huomattavaa avustajaa olivat poissa tieltä vankilassa kuin rikolliset, kristikunta ajatteli tuhonneensa Jeesuksen Kristuksen johtoon perustetun Jumalan valtakunnan uskollisten todistajien järjestön. Mutta oliko kuolinisku annettu? Jonkin aikaa Valtakunnan todistajien ruumiit vaikuttivat täysin kuolleilta. Mutta olivatko he tulleet pysyvästi toimettomiksi? Kuvakieli, jonka Ilmestyksen 11:7–12 esittää, antaa vastauksen:

”Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, peto, joka nousee syvyydestä, sotii heitä vastaan ja voittaa heidät ja tappaa heidät. Ja heidän ruumiinsa tulevat olemaan sen suuren kaupungin valtakadulla, jota hengellisessä merkityksessä kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi, jossa myös heidän Herransa pantiin paaluun. Ja kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansakunnista olevat katsovat heidän ruumiitaan kolme ja puoli päivää, eivätkä he salli panna heidän ruumiitaan muistohautaan. Ja maan päällä asuvat iloitsevat heistä ja pitävät hauskaa, ja he lähettävät lahjoja toisilleen, koska nämä kaksi profeettaa piinasivat maan päällä asuvia.

”Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua heihin meni Jumalasta elämän henkeä, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät. Ja he kuulivat suuren äänen sanovan heille taivaasta: ’Tulkaa tänne ylös.’ Ja he menivät ylös taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät.”

13. Miltä todistajajärjestön tulevaisuus näytti kristikunnan näkökannalta, mutta mitä voimaa se ei ottanut lukuun?

¹³ Lyhyen ajan, kuin kolme ja puoli päivää, näiden Raamatun profetioiden julistajien ja Jumalan perustetun valtakunnan todistajien järjestö kärsi julkista häpeää. Ihmiset, joita Raamatun totuuksien saarnaaminen oli piinannut, iloitsivat Valtakunnan todistajien tukahduttamisesta. Kristikunnan näkökannalta todistajien järjestö oli ’kuollut’. Mutta oliko Jumalan henki tuhottu, tapettu? Se ei ollut osoittautunut kuolleeksi, kun paaluunnaulitun Jeesuksen Kristuksen ruumis makasi kuolleena muistohaudassa osia kolmesta päivästä. Samoin se ei 1900 vuotta myöhemminkään osoittautunut ’kuolleeksi’, kun Valtakunnan todistajien järjestö oli kuolleena ”kolme ja puoli päivää” suhteellisesti puhuen.

14. Mikä oli tarpeellista Matteuksen 24:14:n täyttymykseksi, ja mitä tapahtui vuoden 1919 keväällä?

¹⁴ Nyt oli tullut ”asiainjärjestelmän päättymisen” viides vuosi. Matteuksen 24:14:ssä esitetyn Jeesuksen ennustuksen täytyi vielä täyttyä: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) Kristikunta, joka oli ensimmäisen maailmansodan veren tahraama, ei ollut halukas eikä tarpeeksi puhdas täyttääkseen tämän ennustuksen. Mitä sitten oli tehtävissä? Jumalan, Kaikkivaltiaan, hengen tarvitsi ryhtyä toimintaan. Se ryhtyikin, mutta ei veren tahriman kristikunnan hyväksi, vaan ’kuolleilta’ näyttävien Valtakunnan todistajien hyväksi. Ilmestyksen 11:11:n kuvauksen mukaisesti ”heihin meni Jumalasta elämän henkeä, ja he nousivat jaloilleen”. Sodanjälkeisen vuoden 1919 kevät oli tämän heidän elvyttämisensä aika.

15. Ketkä ryhtyivät työhön, kun heidät vapautettiin, ja mitä huomiota kiinnitettiin uudelleen Matteuksen 24:14:ään?

¹⁵ Yllättävästi vuoden 1919 maaliskuun lopulla Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran virkailijat ja toiset heidän kanssaan vangitut vapautettiin takausta vastaan, ja he ryhtyivät työhön. Matteuksen 24:14:ssä olevaan Jeesuksen ennustukseen kiinnitettiin uudelleen huomiota. Siihen annettiin hätkähdyttävä selitys Vartiotornin (engl.) heinäkuun 1. päivän numerossa 1920 sivuilla 199 ja 200. Siinä selitettiin, ettei ennustettu maailmanlaajuinen saarnaaminen ollut ”evankeliumikauden” menneiden 1900 vuoden aikana suoritettua saarnaamista tulevasta valtakunnasta. Se oli saarnaamista jo perustetusta valtakunnasta. Saarnaaminen oli siis maailmanlaajuista julistustyötä, jota suoritettaisiin vuodesta 1914 eteenpäin.

16. Miten tämä paljastus vaikutti todistajiin, ja mikä tapahtuma oli vuoden 1919 kohokohta?

¹⁶ Tämä ”totuuden hengen” aikaansaama paljastus antoi uutta eloa todistajien suorittamalle Valtakunnan saarnaamiselle. Elvytysvuoden 1919 suurena kohokohtana pidettiin Valtakunnan todistajien ensimmäinen sodanjälkeinen yleiskonventti Cedar Pointissa Ohiossa Yhdysvalloissa, ja se kesti kahdeksan päivää. Läsnä oli tuhansia Yhdysvalloista ja Kanadasta. Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti, joka oli nyt vapautettu vääristä sodanaikaisista syytöksistä, ilmoitti edessä olevasta uudesta Valtakunnan työstä. Hän piti 7000 kuulijalle yleisöesitelmän.

17. Mitä syytä vihollisilla oli pelätä todistajien nousemista kuolleesta tilasta?

¹⁷ Jumalan perustetusta valtakunnasta todistavien hämmästyttävä elpyminen herätti suurta pelkoa Valtakunnan vihollisissa, varsinkin kristikunnassa. Jos vihollisilla oli syytä pelätä silloin, vaikka Valtakunnan todistajia oli vain pieni jäännös, niin heillä oli paljon suurempi syy pelkoon myöhemmin. Nuo todistajat tulisivat maailmanlaajuisesti huomatuiksi tavalla, jolla Kristuksen opetuslapsia ei ollut huomattu minään aikana ennemmin. Heidät kutsuttiin sellaiseen huomattavaan asemaan, ikään kuin suuri ääni taivaasta olisi sanonut heille: ”Tulkaa tänne ylös.”

18. Miten todistajat osoittivat vuonna 1922, etteivät he pelänneet työtä, joka oli johtava maailman huomion kohteeksi joutumiseen?

¹⁸ He eivät pelänneet ryhtyä Valtakunnan julistamiseen, joka kohottaisi heidät taivaankorkuiseen huomattavaan julkiseen asemaan. Tarmoa antavan Jumalan hengen kannustamina he ryhtyivät pelottomasti työhön. Innostus lisääntyi toisessa Cedar Pointin yleiskonventissa vuonna 1922, kun Vartiotorni-seuran presidentti saavutti avainpuheensa huippukohdan ja esitti voimakkaasti kehotuksen: ”Julistakaa, julistakaa, julistakaa Kuningasta ja hänen valtakuntaansa!” Tuhannet konventtilaiset ottivat jyrisevin kättentaputuksin vastaan tämän dynaamisen kehotuksen saarnata Valtakuntaa loppuun saakka!

MÄÄRÄAIKA MAAILMANLAAJUISELLE VALTAKUNNASTA TODISTAMISELLE

19. Miksi oli sopivaa, että Johannes esitti sen, mitä Ilmestyksen 11:15–18 sanoo, sen jälkeen kun hän oli kertonut todistajien elpymisestä?

¹⁹ Tällaista maailmanlaajuista Valtakunnasta saarnaamista varten oli tukahdutettuihin todistajiin vuonna 1919 mennyt ”Jumalasta elämän henkeä”. Kerrottuaan kahden todistajan korottamisesta apostoli Johannes jatkaa siksi sopivasti:

”Ja seitsemäs enkeli puhalsi trumpettiinsa. Ja taivaassa kuului suuria ääniä, jotka sanoivat: ’Maailman valtakunnasta on tullut meidän Herramme ja hänen Kristuksensa valtakunta, ja hän on hallitseva kuninkaana aina ja ikuisesti.’

”Ja ne kaksikymmentäneljä vanhinta, jotka istuivat Jumalan edessä valtaistuimillaan, lankesivat kasvoilleen ja palvoivat Jumalaa sanoen: ’Me kiitämme sinua, Jehova Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, koska sinä olet ottanut suuren voimasi ja ruvennut hallitsemaan kuninkaana. Mutta kansat vihastuivat, ja tuli sinun oma vihasi sekä määräaika tuomita kuolleet ja antaa palkka orjillesi profeetoille ja pyhille ja nimeäsi pelkääville, pienille ja suurille, ja saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maan.’” – Ilm. 11:15–18.

20. a) Oliko äänekäs julistus uutinen ainoastaan taivaalle? b) Keitä nyt tarvittiin Jeesuksen ennustuksen huomioon ottaen?

²⁰ Äänekäs julistus: ”Maailman valtakunnasta on tullut meidän Herramme ja hänen Kristuksensa valtakunta, ja hän on hallitseva kuninkaana aina ja ikuisesti”, ansaitsee tulla nyt maan päällä Jehovan voideltujen todistajien kaiuttamaksi. Hän ryhtyi käyttämään maailman kuninkuuttaan pakanain aikojen lopussa vuonna 1914. Tämä ei ollut uutinen ainoastaan taivaalle. Se koski ihmismaailmaa. Se ansaitsi kuulla sen. Kuinka se voisi kuulla sen, ellei olisi saarnaajia, julistajia? Jeesus ennusti, että se saarnattaisiin kautta maapallon, ennen kuin tämän asiainjärjestelmän loppu tulisi. Hänen voideltujen opetuslastensa jäännökseen kuuluvien tehtävänä olisi ryhtyä saarnaamaan heidän hengellisen elpymisensä ajasta lähtien vuodesta 1919. – Matt. 24:14; Mark. 13:10; Room. 10:14, 15; huomaa Jes. 32:15.

21. Miksi Kristuksen voidellut opetuslapset eivät ole julkeita saarnatessaan Valtakuntaa, kuten kristikunta saattaisi väittää, ja miksi Sakarjan 4:6:n täytyy pitää paikkansa heistä?

²¹ Jeesuksen Kristuksen voideltujen opetuslasten jäännös on valtuutettu ja lähetetty saarnaamaan. (Jes. 61:1–3) Jos kristikunta väittää, että jäännökseen kuuluvat ovat julkeita suorittaessaan tätä Valtakunnan saarnaamista, niin miksi kristikunta ei saarnaa sitä itse? Mutta se ei saarnaa. Se osallistuu maailmalliseen politiikkaan ja antaa siunauksensa epäkristilliselle Yhdistyneitten Kansakuntien järjestölle. Koska jäännös on niin pieni verrattuna satoihin miljooniin kristikunnan kirkonjäseniin, voidellusta jäännöksestä täytyy pitää paikkansa se, minkä Jehova sanoi Sakarjan 4:6:ssa: ”Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni.”

22. Keissä Jooelin 2:28, 29 on täyttynyt suoritetusta Valtakunnan saarnaamistyöstä päätellen?

²² Pyhä henki, jonka Jehova ennusti vuodattavansa viimeisinä päivinä, ei ole lakannut vaikuttamasta, sillä jäännös kastaa yhä edelleen Kristuksen opetuslapsia tuon hengen nimessä. (Matt. 28:19, 20; Jooel 2:28, 29; Apt. 2:14–21) Jumala ilmoitti sen tarkoitukseksi, että Hän vuodattaisi henkeään kaikenlaisen lihan päälle, että sen saajat profetoisivat. Tosiasiat vahvistavat, että Kristuksen voideltujen opetuslasten jäännös on profetoinut kaikille kansoille todistuksen antamiseksi Jumalan valtakunnasta. Johdonmukaisesti heidän siis täytyy olla niitä, joiden päälle Jumalan henki on todellisuudessa vuodatettu. Tämä henki on heidän maailmanlaajuisen saarnaamisensa takana. Miksi kiistää sitä?

23. Kenestä annettiin todistusta seuraavien kahdentoista vuoden aikana, kun tällaista profetoimista suoritettiin, ja miksi se oli tarpeen?

²³ Kun voideltu jäännös oli kaksitoista vuotta profetoinut Jumalan valtakunnasta, se oli perehtynyt paremmin Jehova Jumalaan, vuodatetun hengen taivaalliseen Lähteeseen. Jäännökseen kuuluvat olivat lisänneet todistamistaan hänestä ja olivat tehneet kaikkialla tunnetuksi hänen nimeään koko kaikkeuden suurimpana Nimenä. He olivat todella ryhtyneet Hänen todistajikseen ja elämään sen mukaan, että he olivat ’kansa hänen nimelleen’. (Jes. 43:10–12; Apt. 15:14) Älkäämme väheksykö tämän Jehovasta sekä hänen Messiaastaan Jeesuksesta todistamisen tärkeyttä ja ajankohtaisuutta. Sen profetian mukaisesti, jonka Jooelin 2:28–32 esittää, sen oli määrä edeltää ’Herran päivää, sitä suurta ja peljättävää’. Ellei ihmisille vietäisi tietoa, he eivät voisi huutaa avuksi oikeaa persoonaa pelastuakseen tuona ”päivänä”. Jooelin 2:32 sanoo, että ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran [Jehovan, UM] nimeä, pelastuu”. Todistus Jehovasta oli annettava!

24. Minkä uuden nimityksen voideltuun jäännökseen kuuluvat omaksuivat vuonna 1931, ja miksi se ei ollut merkityksetön ele?

²⁴ Ei ollut siis pelkkä sattuma, että sunnuntaina 26. heinäkuuta 1931 Kansainvälisen Raamatuntutkijain Seuran kansainvälisessä konventissa Columbuksessa Yhdysvaltain Ohiossa monet tuhannet konventtilaiset sydämestään hyväksyivät päätöksen siitä, että heitä kutsuttaisiin merkityksellisellä raamatullisella nimellä. Nimi, jonka konventtilaiset omaksuivat hyväksyessään päätöksen, oli ”Jehovan todistajat”. Sen jälkeen kun kansainvälinen konventti Columbuksessa oli hyväksynyt tämän päätöksen, Kansainvälisen Raamatuntutkijain Seuran seurakunnat hyväksyivät kautta maapallon samanlaisen päätöksen. Siten he julistivat olevansa Jehovan todistajia. Hengellisten israelilaisten voideltu jäännös ei näin menetellessään tehnyt merkityksetöntä elettä. Täyttämällä vastuut, jotka tämä nimi tuo heille mukanaan, he ovat eläneet uuden nimityksensä mukaisesti.

25. Miten elvytetyt Valtakunnan todistajat on kohotettu huomattavaan asemaan Jumalan nimen yhteydessä, ja minkä velvoituksen, jonka Jesajan 43:10–12 esittää, he hyväksyvät?

²⁵ Voideltuun jäännökseen oli eittämättä mennyt ”Jumalasta elämän henkeä”, ja Jumala oli kutsunut heidät huomattavaan asemaan heidän kaikkien vihollistensa edessä. Pelkäämättä noita vihollisia he olivat vastanneet Jumalan kutsuun: ”Tulkaa tänne ylös.” (Ilm. 11:11, 12) He eivät ole hävenneet kantaa Jumalan nimeä, kaikkein pyhintä nimeä. Kun he ovat saarnanneet ja profetoineet talosta taloon ja kaupungista kaupunkiin tuon nimen perusteella, niin se on tehnyt tämän nimen suureksi kautta maapallon. Tässä ovat vihdoinkin kaikkeuden suurimman nimen nykyiset puolustajat! Ikävä kyllä, muinainen luonnollisen Israelin kansa ei ollut sellainen kuin Jesajan 43:10–12:n profetia sanoi ennen kaikkea siihen kuuluville: ”Te olette minun todistajani, sanoo Herra [Jehova, UM], minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, . . . eikä ollut vierasta jumalaa teidän keskuudessanne. Te olette minun todistajani, sanoo Herra [Jehova, UM], ja minä olen Jumala.” Hengellisten israelilaisten nykyinen jäännös ottaa siis iloisena vastaan velvoituksen olla Jehovan todistajia.

26. Mihin hengelliseen tilaan elvytetty jäännös ei halua sortua niin kuin Sardeen seurakunta Vähässä-Aasiassa sortui?

²⁶ Nyt kun hengellisten israelilaisten jäännös on elpynyt ’Jumalasta saamastaan elämän hengestä’, se ei halua sortua sellaiseen tilaan, josta muinaisen Sardeen seurakunta Vähässä-Aasiassa oli valaiseva esimerkki. Jeesus Kristus sanoi sille:

”Tämän sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: ’Tiedän sinun tekosi, että sinulla on se nimi, että olet elossa, mutta sinä olet kuollut. Valpastu ja vahvista niitä jäljellä olevia, jotka olivat kuolemaisillaan, sillä en ole todennut sinun tekojasi täysin suoritetuiksi Jumalani edessä. Muista siis aina, mitä olet saanut ja kuullut, ja pidä se jatkuvasti ja kadu. Ellet herää, niin varmasti tulen kuin varas, etkä tiedä lainkaan, minä hetkenä tulen sinun kohdallesi.’” – Ilm. 3:1–3.

27. Minkä edun menettämistä varoakseen hengellisten israelilaisten voideltu jäännös ottaa vaarin Ilmestyksen 2:5:ssä olevista Jeesuksen sanoista?

²⁷ Hengellisten israelilaisten voideltu jäännös haluaa tässä uskonnollisesti pimentyneessä maailmassa loistaa valaisijoina, vuodattaa valoa Jumalan nimeen ja hänen tarkoituksiinsa ihmiskunnan pelastamiseksi. He ovat valppaina, etteivät menettäisi etuaan olla ryhmänä hengellinen lampunjalka. He ottavat vaarin kirkastetun Jeesuksen Kristuksen muinaisen Efesoksen seurakunnalle esittämistä sanoista:

”Kadu ja tee entisiä tekoja. Jos et tee, niin minä tulen luoksesi, ja minä siirrän lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet kadu.” – Ilm. 2:5.

”SUURI JOUKKO” HUUTAA AVUKSI NIMEÄ

28. Miksi voidellun jäännöksen ensimmäisen maailmansodan aikainen kokemus ei toistunut toisen maailmansodan aikana, jolloin syvyydestä nouseva peto jälleen ryhtyi käymään sotaa sitä vastaan?

²⁸ Vuosina 1939–1945 toinen maailmansota aiheutti tuhoa ihmiskunnalle. Mutta toistuiko ensimmäisen maailmansodan aikainen kokemus hengellisten israelilaisten elpyneelle jäännökselle, joka vuodesta 1931 lähtien on tunnettu Jehovan todistajina? Asiakirjojen perusteella vastaus on kielteinen, vaikka toisen maailmansodan aikana raivosi mitä pahin uskonnollinen vaino, kun ”peto, joka nousee syvyydestä”, jälleen ryhtyi sotimaan jäännöstä vastaan. Väkivaltainen vaino ei onnistunut lopettamaan voideltuun jäännökseen kuuluvien suorittamaa Valtakunnasta todistamista. He ovat ’täyttyneet alati hengellä’, jota he ovat saaneet taivaalliselta Elämänantajaltaan. (Ef. 5:18) He pitivät kiinni hengellisestä elämästä toimimalla Valtakunnan todistamisessa maan allakin, mikäli tarpeellista. Kun poliittiset ja sotilaalliset hallitukset kielsivät saarnaamasta hyvää uutista Jehovan perustetusta valtakunnasta, he rukoilivat häneltä rohkeutta jatkaa uskollisesti saarnaamistehtävän täyttämistä.

29. Miten edellä kerrottu kokemus on ollut jäännökselle samanlainen kuin kerrotaan Apostolien tekojen 4:31:ssä?

²⁹ He saivat samanlaisen kokemuksen kuin Jerusalemin seurakunta sen jälkeen kun uskonnolliset viranomaiset olivat käskeneet apostoleita lopettamaan Kristuksesta saarnaamisen. ”Ja he kaikki täyttyivät pyhällä hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.” (Apt. 4:31) Samoin jäännös on tähän päivään saakka ilmaissut olevansa pyhän hengen täyttämä ja on jatkuvasti ’puhunut Jumalan sanaa rohkeasti’ ja voimakkaasti. Sen vuoksi jäännöksen ”lampunjalkaa” ei ole siirretty pois paikaltaan.

30. a) Miten voideltu jäännös menettelee Jumalan nimen suhteen? b) Miksi ihmisten on aiheellista kysyä, ’pelastuuko’ Jehovan päivänä vain jäännös, kun otetaan huomioon, mitä Ilmestyksen 6:14–17 sanoo?

³⁰ Voideltu jäännös itse ’huutaa avuksi Jehovan nimeä’ ja julistaa sitä kautta maailman. Mutta ainoastaanko jäännökseen kuuluvat nykyään toivovat ’pelastuvansa’ lähestyvänä ’Herran päivänä, sinä suurena ja peljättävänä’? (Jooel 2:31, 32) Tähän monet, jotka eivät kuulu jäännökseen, haluaisivat saada vastauksen, sillä Ilmestyksen 6:14–17 sanoo tuosta ’peljättävästä päivästä’:

”Ja taivas [ihmisten yläpuolella olevat korkeat poliittiset hallitukset] väistyi pois niin kuin kirjakäärö, jota kääritään kokoon, ja jokainen vuori ja saari siirrettiin pois paikaltaan. Ja maan kuninkaat ja korkea-arvoisimmat ja sotapäälliköt ja rikkaat ja voimakkaat ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten kallioihin. Ja he sanovat sanomistaan vuorille ja kallioille: ’Kaatukaa meidän päällemme ja kätkekää meidät valtaistuimella istuvan kasvoilta ja Karitsan vihalta, koska heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?’”

31. a) Mikä on vastaus edellä kuvailtujen ihmisten tekemään kysymykseen, joka koskee pelastumista Jehovan päivänä? b) Ketkä eivät huuda maan kuninkaitten ja heidän kannattajiensa kanssa, että saisivat maallisen suojeluksen?

³¹ Vastaus kaikkien noiden edellä kuvailtujen kysymykseen, jotka eivät ole huutaneet avuksi Jehovan nimeä pelastuakseen, kuuluu: kukaan heistä ei tule kestämään hyväksyttynä eikä säästymään elossa Hänen ’suurena päivänään’. Kuvaannollinen myrskytuuli, joka on tuhoava heidät, mainitaan kirjan seuraavassa luvussa, Ilmestyksen 7:1–3:ssa. Tämän maininnan jälkeen meille kerrotaan 144000:sta Jumalan orjasta, jotka sinetöidään otsastaan ”elävän Jumalan sinetillä”. Nämä luokitellaan israelilaisiksi, ei lihallisiksi, luonnollisiksi israelilaisiksi, sellaisiksi kuin ne, jotka hyväksyivät Jumalan Karitsan teurastamisen, vaan hengellisiksi israelilaisiksi, jotka seuraavat Karitsaa Jeesusta Messiaanaan. (Ilm. 7:4–8; 14:1–5) Mitä paljastetaan nähtäväksemme heti, näiden näkemisen jälkeen? Epälukuinen joukko ihmisiä, jotka eivät maan kuninkaitten ja heidän kannattajiensa kanssa huuda hallitusvuorille ja -kallioille, että ne kätkisivät heidät Jumalan ja hänen Karitsansa vihalta. He eivät pelkää Jumalan vihaa.

32. Kenen ansioksi tämä ”suuri joukko” lukee pelastuksensa, ja mitä hyötyä siitä on sille itselleen?

³² Kun luemme Ilmestyksen 7:9–17, niin huomatkaamme, että tämän lukemattoman ”joukon” sanotaan ’tulevan siitä suuresta ahdistuksesta’:

”Katso, suuri joukko, jota kukaan ei kyennyt laskemaan, kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä seisoi valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkoisiin viittoihin, ja heidän käsissään oli palmunoksia. Ja he huutavat jatkuvasti suurella äänellä sanoen: ’Pelastuksesta saamme kiittää Jumalaamme, joka istuu valtaistuimella, ja Karitsaa.’

”. . . ’Keitä nämä pitkiin valkoisiin viittoihin puetut ovat, ja mistä he ovat tulleet?’ . . . ’Nämä ovat ne, jotka tulevat siitä suuresta ahdistuksesta, ja he ovat pesseet pitkät viittansa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sen vuoksi he ovat Jumalan valtaistuimen edessä, ja he suorittavat hänelle pyhää palvelusta päivät ja yöt hänen temppelissään, ja valtaistuimella istuva on levittävä telttansa heidän ylitseen. He eivät tule enää näkemään nälkää eivätkä enää janoa, eikä auringon hehku ole sattuva heihin eikä mikään paahtava kuumuus, koska Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on paimentava heitä ja opastava heidät elämän vetten lähteille. Ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään.’”

33. Mitkä seikat mm. erottavat tämän ”suuren joukon” edellä mainituista 144000 hengellisestä israelilaisesta, ja miksi ”suureen joukkoon” kuuluvat ovat sopivia palvelemaan Jumalaa hänen hengellisessä temppelissään?

³³ Lukematon ”suuri joukko” ei ole osa lukumäärältä mainituista 144000 hengellisestä israelilaisesta. ”Suureen joukkoon” kuuluvia ei ole sinetöity otsastaan ”elävän Jumalan sinetillä”. Heidän ei nähdä seisovan taivaallisella Siioninvuorella Jumalan Karitsan kanssa. Heistä ei sanota, että heidät olisi ostettu ”ihmisistä ensi hedelmäksi Jumalalle ja Karitsalle”. Kansallisuuden suhteen he ovat 144000 hengelliseen israelilaiseen verrattuina pakanoita kaikkien kansojen ihmisinä. He ovat kuitenkin tulleet tuntemaan Jehova Jumalan ja tunnustaneet hänen istuvan kaikkeuden valtaistuimella Kaikkeuden Suvereenina. He tietävät ja tunnustavat, kuka on teurastettu Jumalan Karitsa, sillä he uskovat hänen verensä puhdistavaan voimaan, jotta heillä olisi puhdas ulkoasu valtaistuimellaan istuvan Jumalan edessä. Tällä tavoin puhdistettuina he suorittavat pyhää palvelusta hänelle päivät ja yöt hänen hengellisen temppelinsä maallisissa esipihoissa.

34. Mistä ”lampaista” ”suuri joukko” koostuu, ja mikä toivo sillä on tulevasta elämästä?

³⁴ Mitä sitten voidaan sanoa heidän yhteisestä toivostaan? Se ei ole taivaallinen toivo. Ilmestyksen 7:17 vertaa heitä lampaisiin, joiden Paimen Karitsa on. ”Elämän vetten lähteet”, joiden luo hän opastaa heidät, ovat ”lähteitä”, joista pulppuaa Jumalan varauksia täydellistä ihmiselämää varten luvatussa maallisessa paratiisissa. He ovat osa kuvaannollisista ”lampaista”, joiden puolesta Hyvä Paimen on antanut ihmissielunsa. Puhuttuaan ”tarhasta”, johon Johannes Kastaja ”ovenvartijana” avasi oven vuonna 29, Jeesus jatkoi: ”Ja minulla on muita lampaita, jotka eivät ole tästä tarhasta; nekin minun täytyy tuoda, ja ne kuuntelevat minun ääntäni, ja niistä tulee yksi lauma, yksi paimen.” (Joh. 10:3, 16) Näin ollen ”suuri joukko”, jonka Ilmestyksen 7:9–17 mainitsee, koostuu ”muista lampaista”, jotka ovat elossa nykyään ja jotka sitoutuvat seuraamaan Jeesusta Kristusta, Hyvää Paimenta.

35. Keiden kanssa ”suuresta joukosta” tulee ”yksi lauma” ”yhden paimenen” alaisuudessa?

³⁵ Keiden kanssa siis tästä ”suuresta joukosta” tuli ”yksi lauma” ”yhden paimenen” alaisuudessa? Toisesta ”tarhasta” olevien ”lampaiden”, nimittäin hengellisten israelilaisten ”pienen lauman” jäännöksen, kanssa. (Luuk. 12:32; 1. Piet. 2:25) Vaikka ”suuri joukko” ei ole uudessa liitossa, jonka Jeesus Kristus välitti hengellistä Israelia varten, hän yhdistää sen voidellun jäännöksen kanssa kuin samassa tarhassa olevaksi ”yhdeksi laumaksi”. Mistä lähtien Hyvä Paimen on tehnyt siten?

36, 37. a) Mikä tapahtuma ilmaisi ”muiden lampaitten” kokoamisen alkaneen? b) Mikä odote asetettiin heidän eteensä heidän suureksi ilokseen?

³⁶ Vuodesta 1935 lähtien. Tuon vuoden toukokuun lopulla pidettiin Jehovan kristittyjen todistajien viisipäiväinen konventti Washingtonissa Yhdysvalloissa. Tähän konventtiin kutsuttiin erikoisesti ihmisiä, jotka olivat voidellun jäännöksen yhteydessä mutta olivat kuitenkin kiinnostuneita ”suuressa ahdistuksessa” elossa säilymisestä ja pääsemisestä Jumalan uuteen järjestykseen ja sen maalliseen paratiisiin kuolematta koskaan. Heillä ei ollut mitään taivaaseen suuntautuvia kaipauksia. Ikuinen elämä paratiisimaassa täyttäisi täysin heidän sydämensä kaipuun.

³⁷ Suuri oli siksi heidän ilonsa tuossa Washingtonin konventissa, kun Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti käsitteli ”suurta joukkoa”, josta Ilmestyksen 7:9–17 puhuu. Hän selitti, ettei tämä ”joukko” ollut hengellinen eikä hengestä siinnyt luokka; siihen kuuluvat eivät tulisi enkelien kaltaisiksi taivaassa, jotta he auttaisivat Kristuksen 144000 perijätoveria. Se oli selvästi maallinen luokka, jolla on toivo loputtomasta täydellisestä ihmiselämästä maallisessa paratiisissa Kristuksen valtakunnan alaisuudessa. Nyt Jehova Jumala alkoi Hyvän Paimenen Jeesuksen Kristuksen välityksellä koota tätä ”joukkoa” toimeliaaseen palvelukseen voidellun jäännöksen kanssa.

38. Miten ”suureen joukkoon” kuuluvien ”henki” vastasi heidän eteensä asetettuun toivoon, ja mitä toivoa on siitä lähtien pidetty huomattavasti kaikkien Jumalaa etsivien edessä?

³⁸ Satojen tuossa Washingtonin konventissa läsnä olleitten ihmisten sydän ei ollut koskaan lämmennyt mahdollisuudesta päästä Kristuksen perijätoveriksi. Mutta nyt kun tehtiin selväksi maallinen toivo, jonka Ilmestyksen 7:9–17 sisältää, heidän ”henkensä”, heidän sisässään oleva reaktiovoima, tulvahti sydämestä lähtevään vastakaiun ilmaisemiseen. He ottivat sellaisen toivon vastaan riemuiten voimakkain suosionosoituksin. Kun tuhannet muut myöhemmin lukivat Vartiotorni-lehden palstoilta ”suurta joukkoa” koskevan aiheen käsittelyn painettuna, heidänkin ”henkensä” ilmaisi vastakaikua. Aina siitä lähtien on ”suuren joukon” toivoa pidetty huomattavasti esillä kaikille Jumalaa etsiville kautta maapallon. Satojatuhansia on kastettu Jumalan Pojan nimessä, ja he ovat alkaneet odottaa sellaisen miellyttävän toivon toteutumista.

39. Minkä ”muiden lampaitten” ja voidellun jäännöksen eroavaisuuksien vuoksi on herännyt kysymys siitä, onko antautuneilla, kastetuilla ”muilla lampailla” pyhää henkeä?

³⁹ Näitä antautuneita, kastettuja ”suureen joukkoon” kuuluvia ”muita lampaita” ei tietenkään ole siitetty Jumalan hengellisiksi lapsiksi, joilla on taivaallinen perintö. He eivät ole hengellisiä israelilaisia. Heitä ei ole otettu uuteen liittoon, johon otetuilla on mahdollisuus tulla Jumalan ”pappisvaltakunnaksi ja pyhäksi kansaksi”. (2. Moos. 19:5, 6) Heitä ei ole sinetöity Jumalan hengellä ennakkovakuudeksi taivaallisesta perinnöstä. Heitä ei ole voideltu Jumalan hengellä Kristuksen tuleviksi perijätovereiksi hänen taivaalliseen valtakuntaansa. (Jes. 61:1–3; 1. Joh. 2:20, 27; 2. Kor. 1:21, 22) Mutta onko heillä siitä huolimatta pyhää henkeä?

40. Mikä raamatullinen todistus osoittaa, tarvitseeko maan päällä olevan Jumalalle omistautuneen ihmisen olla Jumalan hengestä siinnyt, jotta pyhä henki vaikuttaisi hänessä?

⁴⁰ Tosiasiat antavat kiistattomasti myönteisen vastauksen! Erikoisesti vuodesta 1935 lähtien ”suureen joukkoon” kuuluvat ovat työskennelleet hengestä siinneen, voidellun jäännöksen kanssa. He ovat antaneet vakuuttavan todistuksen siitä, että Jumalan pyhä henki on vaikuttanut heissä. Maan päällä olevan ihmisen ei tarvitse olla Jumalan hengestä siinnyt, jotta Hänen toimiva voimansa vaikuttaisi hänessä. Katso profeetta Moosesta, tuomari Otnielia, tuomari Gideonia, tuomari Simsonia, kuningas Daavidia ja Johannes Kastajaa. Ja katso kaikkia esikristillisiä profeettoja, joiden päälle Jehovan henki tuli ja jotka se henkeytti kirjoittamaan Raamatun kirjat 1. Mooseksen kirjasta Malakiaan. Vaikkei näiden muinaisten ihmisten eteen asetettu taivaallista toivoa, Jehova Jumala antoi silti heille henkeään, koska he omistautuivat hänelle ja rakkaudellisesti tarjoutuivat hänen palvelukseensa. Jumala verhosi heidät toimivalla voimallaan. Hän täytti heidät pyhällä hengellään. Se vaikutti heissä.

41. Miten Jumala on pitänyt huolen siitä, että Valtakuntaa saarnataan ja opetuslapsia tehdään maailmanlaajuisessa mitassa, vaikka voidellun jäännöksen lukumäärä on niin vähäinen nykyään?

⁴¹ Kuinka paljon nykyään on pyhällä hengellä voideltujen hengellisten israelilaisten jäännöstä? Niiden lukumäärän perusteella, jotka osallistuvat vertauskuvalliseen leipään ja viiniin vuotuisessa Herran illallisen vietossa, jäännökseen kuuluvia on tällä hetkellä noin 10000. Mutta niitä kastettuja kristittyjä, joiden henki ilmaisee arvostavaa vastakaikua ikuisen elämän toivolle paratiisissa täällä maan päällä, on yli kaksi miljoonaa. Ketkä siis tekevät suurimman osan työstä, johon kuuluu Valtakunnan saarnaaminen ja opetuslasten tekeminen kautta maailman? (Matt. 24:14; 28:19, 20) Ikääntyvä voideltu jäännös, jonka lukumäärä on niin vähäinen, ei voisi mitenkään suorittaa suurinta osaa työstä. Niinpä Jumalan henki, joka vaikuttaa voimakkaasti ”muiden lampaitten” ”suuressa joukossa”, on auttanut heitä voidellun jäännöksen rinnalla suorittamaan maailmanlaajuista todistustyötä, jolla ei ole vertaa kristillisyyden historiassa.

42, 43. a) Kenelle messiaanisen Valtakunnan maailmanlaajuiseen julistamiseen osallistuvat antavat julistustyön suorittamisesta kunnian? b) Minkä raamatunkohtien valossa he uskovat, että heillä on ollut enkelien opastus?

⁴² Valtakunnan evankeliumin julistus kaikuu nyt kautta maapallon 210 maassa ja meren saaressa. Yli 40000 toimeliaitten Valtakunnan julistajien seurakuntaa kukoistaa hengellisessä paratiisissa.a

⁴³ Tämä kauas ulottuva Jumalan valtakunnan julistaminen hänen uutta järjestystään silmällä pitäen maapallon etäisimpiin osiin saakka on vaatinut paljon kovaa työtä niiltä, jotka ovat osallistuneet sen julistamiseen, ja kaikki tämä on tehty maksutta. (Matt. 10:8) Mutta nämä Valtakunnan julistajat, Jehovan kristityt todistajat, eivät ota itselleen kunniaa tästä suurenmoisesta aikaansaannoksesta. He tunnustavat olevansa vain Jumalan käsissä olevia välineitä. He katsovat tätä edeltämäärättyä työtä varten tarvittavan rohkeuden ja voiman Jumalan hengen ansioksi. He havaitsevat, että heillä on ollut myös enkelien tuki ja ohjaus, kun he ovat tehneet Jumalan hyväksymää työtä. He uskovat siihen, mitä Heprealaiskirjeen 1:14 sanoo taivaallisista enkeleistä, että ne ovat ”julkisesti palvelevia henkiä, niitä palvelemaan lähetettyjä, jotka tulevat perimään pelastuksen”. Myös juuri meidän ajastamme, ”asiainjärjestelmän päättymisestä”, Jeesus sanoi: ”Hän lähettää enkelinsä suuren trumpetin äänen kuuluessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmansuunnalta, taivaitten toisesta äärestä niiden toiseen ääreen.” – Matt. 24:3, 30, 31.

44. a) Miksi taivaallisten enkelien käyttäminen sillä tavalla ei ole outoa? b) Keiden ennustettiin antavan näkymättöminä apua tekokristittyjen erottamiseksi aidoista ja muiden lampaitten ”suuren joukon” kokoamiseksi?

⁴⁴ Onko tässä jotakin outoa? Ei! Tulivathan taivaalliset enkelit muinaisina esikristillisinä aikoinakin Jehova Jumalan uskollisten palvojien avuksi ja oppaaksi. (1. Moos. 32:1, 2, 24–30; 2. Moos. 14:19, 20; 2. Kun. 6:15–17; Jes. 37:36; Ps. 34:8) Nyt on aika koota Jumalan valtakunnan tosi perilliset ja erottaa nämä kristikunnan tekokristityistä, ja siis tänä kriittisenä aikana voidellulla jäännöksellä olisi enkelien apu sen mukaan, mitä Matteuksen 13:39–43, 49, 50 ja Ilmestyksen 14:6 sanovat. Näin ollen Kristus-Kuninkaan alaisuudessa olevat enkelit ohjaavat osaltaan näkymättöminä hänen voideltujen opetuslastensa, ”hänen valittujensa”, jäännöksen kokoamista. Hän käyttää käskyvaltansa alaisuudessa olevia enkeleitä myös paljon suuremman joukon kokoamiseen kuin voideltu jäännös on, nimittäin ”muiden lampaittensa” ”suuren joukon” kokoamiseen. – Matt. 25:31–46; Joh. 10:16.

KUVAANNOLLINEN YLÖSNOUSEMUS

45, 46. a) Miksi ei ole mitään perustetta pitää halpana pienten alkujen päivää, kun otamme huomioon Jumalan hämmästyttävän ihmetyön, josta Hesekielin 37:1–14 antoi esikuvan? b) Mitä Jehova antoi pakkosiirtolaisuudessa oleviin israelilaisiin, jotta heidät olisi sijoitettu takaisin omaan maahansa?

⁴⁵ Onko siis mitään perustetta kenenkään ”pitää halpana pienten alkujen päivää”? (Sak. 4:10) Mitä hämmästyttävää aikaansaannosten ketjua alettiinkaan takoa, kun kuolleelta näyttävään voideltuun jäännökseen vuonna 1919 ”meni Jumalasta elämän henkeä”! (Ilm. 11:11) Se oli Kaikkivaltiaan Jumalan aikaansaama nykyajan ylösnousemusihme. Profeetta Hesekiel näki tapahtuvan vastaavanlaista, kun hän sai näyn laaksosta, joka oli täynnä kuolleitten israelilaisten kuivia, irrallisia luita. Noiden israelilaisten ruumiit palautettiin ennalleen, mutta ne olivat yhä kuolleita. Sitten Hesekiel ennusti niistä totellen Jumalan käskyä. Mitä tapahtui? ”Niihin tuli henki, ja ne tulivat eläviksi ja nousivat ylös jaloillensa: ylenmäärin suuri joukko.” – Hes. 37:1–10.

⁴⁶ Täyttyisikö Hesekielin näky Jumalan valitussa kansassa, joka silloin riutui Babylonissa? Vakuudeksi siitä, että tämä ennalleen palauttamista koskeva näky täyttyisi, Jehova henkeytti Hesekielin sanomaan: ”Minä annan teihin henkeni, niin että te tulette eläviksi, ja sijoitan teidät omaan maahanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra [Jehova, UM]: minä olen puhunut, ja minä sen teen.” – Hes. 37:11–14; vrt. Jes. 32:15–18.

47. a) Mitä tarkoitusta varten hän pani henkensä voideltuun jäännökseen, kun se palautettiin ennalleen? b) Kuinka tämän elvyttävät vaikutukset ovat olleet sopusoinnussa Roomalaiskirjeen 8:11:n kanssa?

⁴⁷ Tällä 20. vuosisadalla, ensimmäisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1918, voideltu jäännös elvytettiin hengellisesti, ja se marssi ulos Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, vankeudesta ryhtyäkseen uudelleen Valtakunnan palvelukseensa. Sitä varten Jehova ennallisti sen oikeaan tilaansa maan päällä, hyväksyttyyn suhteeseen kanssaan. Hän pani henkensä jäännökseen, jotta se toimisi vapaasti ja suorapuheisesti Valtakunnan palveluksessa. ”Missä Jehovan henki on, siellä on vapaus.” (2. Kor. 3:17) Millaista eloisuutta vapautettu jäännös siitä lähtien onkaan osoittanut kuninkaallisessa palveluksessaan samoin kuin myöhemmin sen lampaankaltaisten työtovereitten ”suuri joukko”! Jehovan pyhä toimiva voima on aikaansaanut sen, kuten Roomalaiskirjeen 8:11 muistuttaa meitä sanoessaan: ”Jos nyt hänen henkensä, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti Kristuksen Jeesuksen kuolleista, tekee myös teidän kuolevaiset ruumiinne eläviksi hengellään, joka teissä asuu.”

48. Mikä voima on yhdessä toimivien jäännöksen ja ”suuren joukon” kanssa?

⁴⁸ Eteenpäin siis yhdessä, jäännös ja ”suuri joukko”! Voittamaton voima, joka on Jumalan tulevan uuden järjestyksen takana, on kanssanne. (Sak. 4:6) ”Tämän valtakunnan hyvän uutisen” jatkuva saarnaamisenne tuottaa vielä kärsimystä ja soimausta. Mutta sen kokeminen Jehova Jumalan ja hänen Kristuksensa tähden on suurin mahdollinen kunnia. Muistakaa: ”Jos teitä soimataan Kristuksen nimen vuoksi, niin olette onnellisia, koska kirkkauden henki, niin, Jumalan henki, lepää teidän päällänne.” (1. Piet. 4:14) Soimauksen saaminen Jumalan valtakunnan vihollisilta ei ole merkki Jumalan paheksunnasta. Sen kestäminen on todistus siitä, että teillä on Jumalan henkeä. Se, että hänen henkensä lepää yllänne, kirkastaa teitä eikä häpäise. Se antaa teille arvokkuutta ja tekee teistä Kristuksen kaltaisia. Se osoittaa teidän olevan arvollisia loistoisaan palvelukseen Jumalan tulevassa uudessa järjestyksessä. Pitäkää siksi itseänne onnellisina, suuresti suosittuina!

[Alaviitteet]