Palvelijan kanssa palveleminen

”Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” – Matt. 24:46, 47.

 1. Mitä se, että Jehova ja Kristus Jeesus ovat hallitsijoita, merkitsee nyt hänen maan päällä olevalle kansalleen?

JEHOVA on kaikkeuden kaikkivaltias Hallitsija. Hänen oikealla puolellaan on kuuliainen ja uskollinen Kuningas, Kristus Jeesus, joka palvelee iankaikkisesti. Tämän määrätyn hallitsijan valtakunta käyttää valtaansa maapallon suhteen, kunnes kaikki täällä ylistää ja kirkastaa Luojan pyhää nimeä. Tähän ihmeelliseen palvelukseen on kutsuttu osallistumaan 144 000 ihmistä, ja nämä kutsutut muodostavat Kuninkaan morsiamen, kun he ”tekevät kutsumisensa ja valitsemisensa lujaksi”, ja he saavat olla hänen ”kanssaperillisiään”. He tietävät Valtakunnan perillisinä, että heille on luvattu pääsy valtaistuimelle kirkastetun Yljän kanssa. Ja, mikä on vielä välittömämmin kiinnostavaa, tämä kuninkaallinen Puoliso on paljastanut heille, että hänen heitä kohtaan osoittamansa suosion merkkinä on tänä maailman syntéleian aikana ja ennen kuin he päättävät maallisen vaelluksensa se, että hän uskoo heille erikoiset Valtakunnan vastuuvelvollisuudet. Näitä Valtakunnan etuja täytyy vartioida, valvoa ja lisätä tämän maailman loppuvuosien mylläkän keskellä. Eikä mikään ihmisten eikä paholaisten viehätysvoima enempää kuin näinä kohtalokkaina päivinä sattuvat sekavat tapahtumatkaan pysty vieroittamaan uskollisia taloudenhoitajia heidän palveluksestaan. Juuri nämä nyt esiintulevat tapahtumat ovat lisätodistuksia Herran Jeesuksen Kristuksen läsnäoloa koskevien ennustusten täyttymisestä, tämän pahan maailman lopullisen lopun läheisyydestä ja niistä vaatimuksista, mitkä on asetettu taivaan valtakunnan tosi palvelijoille.

 2. Kuka saa vallan, ja mikä Raamatun todistus meillä on siitä?

² Tämä Jumalan valtakunta on sille määrättyine Hallitsijoineen kaikkein tärkein merkitykseltään, ja sen valmistamiseen on käytetty vuosisatoja. Kuningas on hallitseva vanhurskaudessa ja paneva voimaan Jumalan lain ja murskaava kaiken totuutta ja oikeutta vastustavan mahdin. ”Sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken [muun] hallituksen ja kaiken [muun] vallan ja voiman. Sillä hänen pitää hallitseman ’siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle’.” (1. Kor. 15:24–26) Kristus Jeesus saa tämän valtakunnan Isältään. Kukaan ihminen ja mitkään maalliset mahdit eivät voisi antaa sitä hänelle, koska se ei ole niiden. ”Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat. Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun. . . . Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.” (Ps. 50:10–12) ”Minä ilmoitan, mitä [Jehova] on säätänyt. Hän lausui minulle: ’Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ano minulta, niin minä annan [kansat] sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi’.” (Ps. 2:7, 8) Saatana, tämän pahan maailman jumala, ei ole koskaan omistanut maata vuorineen, valtamerineen, järvineen, jokineen, puineen, kukkineen, maaeläimineen, lintuineen, kaloineen ja muine luotuineen. Nämä eivät ole olleet hänen, niin että hän voisi antaa niitä kenellekään. Aadam ei saanut tätä loistoisaa valtaa. Apostoli Paavali sanoo Heprealaiskirjeen 2:5–8, että tämä valta annetaan Kristukselle Jeesukselle. Paavali lainasi tällöin 8. Psalmista, joka opettaa selvästi, että Kaikkeuden Suvereeni on pannut kaikki nämä luomuksensa rakkaan Poikansa valvontaan. ”Jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.” – Ef. 1:20–23; katso myös Dan. 7:13, 14; 2:44; Ps. 89:35–38.

 3. Keiden kanssa Kristus Jeesus jakaa valtakuntansa?

³ Iankaikkinen valtakunta kuuluu näin ollen Kristukselle Jeesukselle, niinkuin hän itsekin selitti: ”Minä säädän teille, niinkuin minun Isäni on minulle säätänyt, [valtakunnan].” (Luuk. 22:29) Me luemme edelleen sen jakamisesta hänen uskollisten opetuslastensa kanssa: ”Kuten tiedätte, kuinka me . . . varoitimme teitä vaeltamaan sen Jumalan arvon mukaisesti, joka kutsuu teitä omaan loistavaan valtakuntaansa.” – 1. Tess. 2:11, 12, Diaglott; katso myös Room. 8:17; Fil. 3:10–14; 2. Tim. 2:12.

 4. Mitä etuja hän uskoi mm. kirkkonsa huostaan?

⁴ Kun Jeesus Kristus oli maan päällä, niin hän uskoi monta asiaa opetuslapsilleen. Niitä olivat hänen Sanansa, lampaitten ruokkiminen, ”minun rauhani”, Valtakunnan saarnaaminen, Isän nimen kunnia. Myöhemmin, helluntaina, annettiin tosi kirkon huostaan pyhän hengen vaikutuksen ja apostolien palveluksen kautta enemmän etuja. ”Mutta jokaiselle meistä on uskottu kumminkin jokin tehtävä, kullekin Kristuksen lahjan määrän mukaan.” (Ef. 4:7, 20. vuosis.) Useat näistä lahjoista on mainittu 11. jakeessa: ”Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.” (12. jae) Apostolit suorittivat uskollisesti nämä palvelukset, ja tässä maailman lopussa, missä me nyt olemme, on myös tehty kuuliaista palvelusta. Miljoonien kristityiksi tunnustautuvien joukossa on ollut muutamia, jotka ovat ruokkineet Jumalan laumaa, pitäneet Jumalan hyvää ja totista Sanaa ihmisten edessä, vahvistaneet Herran huonekuntaan kuuluvia ja saarnanneet, että ”taivasten valtakunta on tullut lähelle”, tehden kaiken tämän taivaan Isän nimen kunniaksi. Kun Herra Jeesus Kristus palasi voimassa ja kirkkaudessa lujittamaan Valtakuntansa hallitusta koko maahan, niin hänen piti tavata uskollinen palvelija täyttämästä tehtäviään häntä miellyttävällä tavalla. Hän esitti opetuslastensa kanssa ollessaan vertauksen, joka on myöskin ennustus juuri tästä palvelijan työstä ja osoittaa, mitä piti tapahtuman. Tämän vertauksen tarkastelu ja sen täyttymyksen ymmärtäminen tuo nyt iloa, lohtua ja voimaa Jumalan omalle kansalle.

Vertaus ”uskollisesta ja ymmärtäväisestä palvelijasta”

 5. Kuka asetti ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan”, ja mikä miellytti niin Herraa hänen palatessaan?

⁵ ”Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” (Matt. 24:45–47) Huomattakoon, että tämä ennustus ei tarkoita mitä palvelijaa tahansa, vaan sitä, joka on erityisesti valittu, ”jonka isäntä on määrännyt valvomaan palvelusväkeään” (Roth.); ”Jonka hänen isäntänsä on pannut huolehtimaan palvelusväestään”. (Amer. käänn.) Pääpalvelus, minkä mainitaan saavan huomion osakseen, oli, että hänet oli pantu ’antamaan ruokaa aikanaan’ eli ”antamaan sen jäsenille heidän elintarvikkeensa sopivana aikana”. (Amer. käänn.) Tämä palvelija sai isännältään hyväksymyksen siksi, että hän suoritti itselleen määrätyt velvollisuudet uskollisesti, huolellisesti, kuuliaisesti ja viisaasti. ”Onnellinen se palvelija, jonka hänen isäntänsä löytää tullessaan näin toimimasta!” (Matt. 24:46, Diaglott) Herra on hyvin tyytyväinen, ja niin on palvelijakin. Kiitettyään näin palvelijaa isäntä palkitsee hänet uskomalla hänen huostaansa paljon suuremmat vastuuvelvollisuudet. ”Hän asettaa hänet kaiken sen hoitajaksi, mitä hänellä on.” (47. jae, Am. stand.–käänn.) ”Hän panee hänet huolehtimaan kaikesta omaisuudestaan.” (Amer. käänn.) ”Hän tekee hänestä kaiken omaisuutensa haltijan.” – Kuningas Jaakon käännös.

 6. Milloin tämän vertauksen täyttymisaika on, ja mitkä kysymykset mm. tulevat mieleen?

⁶ Tämän vertauksen profeetallinen täyttymys oli tapahtuva Herran Jeesuksen Kristuksen toisessa läsnäolossa maailman lopussa. Se täyttyy nyt, ja siksi se voidaan ymmärtääkin nyt. Kuka on sitten tämä ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija”? Missä on ”palvelusväki”? Miten ja milloin tuli ”herra” ja hyväksyi ”palvelijan”? Mitä tarkoitetaan ”omaisuudella”? Mitä tarkoitetaan ”asettamisella [hänen] kaiken omaisuutensa hoitajaksi”? Nämä ja monet muutkin kysymykset voivat tulla lukijan mieleen. Nyt on mahdollista ymmärtää tämän vertauksen täyttymys, ja sinun silmäsi ovat siunatut, jos sinä sen näet.

 7. Mitkä vertauksen raamatunkohdat auttavat meitä löytämään täyttymyksen ajan?

⁷ Ottakaamme ensiksi selville täyttymisaika. 46. jae puhuu ’hänen herransa tulemisesta’, ja 44. jae sanoo: ”Ihmisen Poika tulee aikana, jona ette odota häntä.” (Amer. käänn.) Tässä Matteuksen 24. luvussa kerrottujen ennustusten ymmärretään koskevan maailman loppua. Herra käyttää sen tähden yhtä omista arvonimistään, ”Ihmisen Poikaa”, tehdäkseen ilmeiseksi, että hän tarkoitti itseään tuon palvelusväen ”herrana”. Aika on Kristuksen toisen ilmestymisen aika ja tämän pahan maailman ”lopun aika” eli syntéleia, jolloin hänen valtakuntansa piti alkaa hallita.

 8. Ketkä ovat ”voideltuja”, ja mitä tarkoitetaan ”voidellulla jäännöksellä”?

⁸ Kuka on vastuussa sen huolehtimisesta, että palvelusväkeä ruokitaan? Jeesus sanoi eräässä toisessa tilaisuudessa seuraajilleen: ”’Oletteko ymmärtäneet tämän kaiken?’ He vastasivat hänelle: ’Olemme’. Ja hän sanoi heille: ’Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa’.” (Matt. 13:51, 52) Nämä kuuluvat sen tähden ”taivasten valtakunnan” luokkaan, ”Kristuksen morsiamen” tuleviin jäseniin, niihin, jotka ovat ”Kristuksessa”, kuten sanotaan Roomalaiskirjeen 12:5:nnessä: ”Niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä.” ”Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä ’on’; sentähden tulee hänen kauttaan myös [meidän ’amenemme’], Jumalalle kunniaksi . . . Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Kristukseen ja joka on voidellut meidät, on Jumala, joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme.” (2. Kor. 1:20–22) He kuuluvat ”voideltuihin”. Tämän joukon muodostaa 144 000 jäsentä (Ilm. 14:1), joiden kutsuminen alkoi apostoleista ja lähenee loppuaan Jeesuksen Kristuksen toisessa ilmestymisessä. Se on nyt melkein täyttynyt. Todellisuudessa on nyt jäljellä maan päällä vain tämän joukon pieni jäännös, joka tunnetaan yleisesti ”voideltuna jäännöksenä”. Tällainen luokka oli oleva maan päällä Herran palatessa, koska hän opetti niin olevan.

 9. Miksi 1918 on tärkeä ajankohta? Selitä 1918:aa edeltänyt työ.

⁹ Herra Jeesus Kristus asetettiin valtaistuimelle uuden maailman Kuninkaaksi 1914, kuten kaikki muinaiset ennustukset ja nykyiset tosiasiat todistavat. Se oli maailman suurin tapahtuma, sillä Korkein Jumala käski silloin Poikaansa ’hallitsemaan vihollistensa keskellä’. (Ps. 110:1, 2) Silloin alettiin taivaassa toimia Valtakunnan hallinnon esiintuomiseksi, tämän uuden vallan, joka on hallitseva kaikkia kansoja. (Ps. 2; Ilm. 12:5) Ennen tätä erittäin tärkeää aikamäärää oli valmistava työ ollut käynnissä vuosimääriä. 40-vuotiskausi (1878:sta 1918:aan) oli ennustettu Raamatussa, ja siihen on viitattu yleensä ”Elia”- tai ”Johannes Kastaja”-työnä, miksi sitä on nimitetty sen tähden, että se on heidän profeetallisen työnsä laajakantoinen nykyaikainen täyttymys. ”Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku. Niinkuin on kirjoitettuna profetta Esaiaan kirjassa: ’Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi’. ’Huutavan ääni kuuluu erämaassa: ”Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi”.’” (Mark. 1:1–3; Matt. 3:1–12) ”Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee [Jehovan] päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi.” (Mal. 4:5, 6) ”Ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän [Johannes Kastaja] on Elias, joka oli tuleva.” (Matt. 11:14) Tie täytyi ’valmistaa’ ennen Kuninkaan ilmestymistä. Vuotta 1918 edeltäneinä 40 vuonna oli esitetty sanoma, niinkuin Johannes Kastajankin päivinä, voimakas, selvä ja lohduttava hengessään köyhille ja uhkaava ylpeille sekä annettu todistus Jumalan Kristuksesta. Jumalan voidellut ihmiset julistivat yli 30 vuotta ennen 1914:ää ”pakanain aikojen” lopun läheisyyttä ja kehoittivat Jumalan kansaksi tunnustautuvia olemaan valmiita Jehovan palvelukseen. Sanoma toisensa jälkeen ilmoitettiin julkisesti, useita miljoonia tekstikirjoja julkaistiin ja paljon useampia miljoonia traktaatteja levitettiin – kaikki ihmisten huomion kiinnittämiseksi ennustusten täyttymykseen ja sen tärkeyteen, että ollaan valveilla ja tarkkaavaisia. Näiden uskollisten kristittyjen uupumaton, epäitsekäs, kokosydäminen palvelus oli tunnettu palvelusväen ”herralle”, ja hän antoi heille tunnustuksen.

10. Milloin Seura järjestettiin, ja mitä vaikeuksia koettiin kohta 1916 jälkeen?

¹⁰ Nämä uskolliset palvelijat järjestivät ja perustivat vuonna 1884 Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran ja alkoivat johtaa sen välityksellä kaikkia palvelustehtäviään. Kun Seuran ensimmäinen presidentti päätti maallisen vaelluksensa 1916, niin eräät, jotka olivat olleet Herran voideltujen yhteydessä, kapinoivat Jumalan palvelijoita vastaan. Heidän kateellinen sydämensä ilmeni pahanpuhumisessa Jumalan kuuliaisia lapsia vastaan, kun he sanoivat, että Herra ei käyttänyt enää Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuraa, että heillä oli valo ja että Jumalan palvelijain olisi pitänyt seurata heitä. Uskolliset voidellut ruokkivat jatkuvasti palvelusväkeä sopivalla hengellisellä ravinnolla keskellä kaikkea tätä riitaa, pahanpuhumista, näitä kirpeitä sanoja, kavalia tekoja, petoksia ja ensimmäisen maailmansodan vainoja ja koettelemuksia, eivätkä he jättäneet kertaakaan julkaisematta Vartiotorni-lehteä.

11. Mikä muu suuri tapahtuma sattui 1918, ja mitkä seuraukset sillä oli Jumalan palvelijoille?

¹¹ Seurakuntaa koeteltiin todellisesti sekä ulkoa että sisästä päin. Herra Jeesus Kristus ilmestyi sitten 1918 temppeliin tuomitsemaan. Hänen enkelinsä kokosivat hänen Valtakunta-luokastaan pois ne, jotka herättivät pahennusta ja tekivät vääryyttä. ”Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.” (Matt. 13:41–43) Suuri näkymätön Tuomari poisti nopeasti nämä jumalattomat ja toi samalla esiin uskollisensa. ”Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko.” Korjaamalla kapinalliset ja jumalattomat pois tieltä hän voi käyttää omaa kansaansa ja antaa sen ’loistaa, sillä sen valkeus oli tullut’. Hän hyväksyi nämä kuuliaiset palvelijat, koska voidellut olivat menneet suoraan eteenpäin lampaitten ruokkimistyössä huolimatta kaikista pulmista, esteistä, koettelemuksista ja vainoista – ja he olivat tehneet tämän aina Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran kautta.

”Uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija”

12. Mikä oli tuloksena uskollisten palvelijain hyväksymisestä?

¹² Palvelusväen isäntä sanoi: ’Onnellinen on se palvelija . . . Hän tekee hänestä kaiken omaisuutensa haltijan.’ Tämän palvelijan edut ja vastuu ovat laajenneet nyt suuresti, sillä hänelle annettiin nyt lisävelvollisuuksia, sen sijaan että hän oli siihen asti huolehtinut yleensä palvelusväestä. Hänet määrättiin hoitamaan kokonaan kaikkea isännän omaisuutta, hallitsemaan kokonaan sitä, mitä hän omisti, maita ja rikkauksia. Mitä tämä voisi nyt merkitä? Mitä tämä hänen ”uskolliselle ja ymmärtäväiselle palvelijalleen” uskottu ”omaisuus” oli? Me ajattelemme varmasti heti uuden maailman Kuninkaan suurinta ja kalleinta omaisuutta, so. Valtakuntaa. Mutta miten Valtakunta olisi voitu antaa palvelijan huostaan? Se ei voinut olla varmastikaan taivaassa itsessään oleva osa Valtakuntaa, sillä onhan voideltu jäännös vielä maan päällä. Me huomaamme sen tarkoittavan täsmälleen sitä, mitä se koskeekin: loistoisan Valtakunnan etuja, jotka liittyvät nyt tähän maapalloon. Siis niitä Valtakunnan etuja, jotka ovat näkyviä. Voiko se siis merkitä tosiaan sitä, että palannut isäntä, joka tulee maan uutena hallitsijana, on tehnyt ”uskollisesta ja ymmärtäväisestä” palvelijastaan valtakuntansa kaikkien nykyisten maallisten etujen haltijan? Niin juuri sanotaan eikä suinkaan vähemmän. ’Hän tekee hänestä kaiken omaisuutensa haltijan.’ Me emme ainoastaan usko tätä, vaan myös kiitämme Jumalaa ja Kristusta päivät ja yöt hänen rakkaudellisesta hyvyydestään ihmislapsia kohtaan.

13. (a) Miten ”omaisuutta” hoidetaan ja minkä järjestön välityksellä? (b) Mitä tämä merkitsee?

¹³ Miten näistä eduista huolehditaan ja miten niitä hoidetaan? Vastaus on selvä: hänen voideltu jäännöksensä hoitaa niitä sen järjestön kautta, jota hän on siunannut niin runsaasti ja silminnähtävästi näinä 66 vuotena ja joka on Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura. Jotkut lukijat voivat asettaa tämän tosiasian kyseelliseksi, mutta me kehoitamme teitä tarkastamaan todisteita ja katsomaan itse, onko se totta. Voitteko te ajatella tälläkään kertaa mitään toista järjestöä, mitä Jumalan kansa käyttäisi kokonaan ja yksinomaan hänen työnsä tekemisessä? Tässä on Herran Jumalan voideltujen palvelijain joukko, joka on omistanut kaikkensa hänen pyhään palvelukseensa ja joka toimii nyt täydessä uskossa, kunnioittaen hänen nimeään, saarnaten Kuningasta ja Valtakuntaa, ruokkien laumaa ja käyttäen tätä samaa järjestöä näiden päämäärien toteuttamiseksi. Voi olla verraten helppoa sanoa vain: ’Niin ei ole’, mutta voitteko te mainita maailmassa mitään toista järjestöä, jota käytettäisiin tällä tavalla nykyään? Te huomaatte sen mahdottomaksi. Te havaitsette kumminkin, että nämä lausunnot eivät ole pelkkiä väitteitä, vaan tosiasioita ja siis luotettavia. Herran ”uskollisella ja ymmärtäväisellä palvelijalla” on todistuksia näytettävänään siitä, että se on tämä ”palvelija”, ja kun tämä on kerran vahvistettu, niin silloin on niiden, jotka sen oivaltavat, pakko tehdä ratkaisu oman palveluksensa suhteen. Voitteko te, tahdotteko te ryhtyä jatkuvasti palveluksiin, jotka eivät ole ”koko hänen omaisuutensa haltijan” valtuuttamia eivätkä sopusoinnussa tämän haltijan kanssa, vai haluatteko te oppia tuntemaan Jumalan tien? Te ette voi tehdä molempia. ”Uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” on kuuliainen ja totinen, sokea ja kuuro kaikelle ja jokaiselle, mikä ja joka yrittää aiheuttaa hajaannusta tai vahinkoa palvelusväen keskuudessa, ja tämä ”palvelija” saa Mestarin suosion. Tehkää siis ratkaisunne.

14. Kenelle nämä edut kuuluvat todellisuudessa? Miksi niin?

¹⁴ Jeesus Kristus on tämän ”uskollisen palvelijan” pää, ja kaikkien täytyy tunnustaa se seikka. Näitä tärkeimpiä Valtakunnan etuja ei luovuteta ja anneta vain yksinkertaisesti palvelijaluokalle, jotta se menettelisi niiden kanssa mielensä mukaan. Ei, asia ei ole lainkaan siten. ”Omaisuus” kuuluu yhä Kristukselle Jeesukselle, ”haltijalle”, ja hän antaa sen palvelijan huoltoon, hänen hoidettavakseen. Se uskotaan luottona. Eikö olisi edelleen outoa, jos Kristuksella olisi useampia kuin yksi ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija”? Otaksukaamme hänellä olevan kaksi tai useampiakin, ja kukin näistä väittäisi omaavansa omaisuuden hallintaoikeuden. Syntyisi hämminkiä, eikä Jumala ole sekaannuksen aiheuttaja.

15. Mistä esimerkeistä ja syistä päätellen voimme olla varmoja siitä, että on vain yksi ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija”?

¹⁵ On ainoastaan yksi Korkein Jehova, yksi Herra Jeesus Kristus ja yksi henki, yksi voideltu joukko, yksi Herran ”muiden lampaitten” joukko. Ei ole kahta Kristusta eikä kahta voideltua joukkoakaan. Nykyään on siis vain yksi ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan” luokka. Katsokaamme Jehovan menettelyä menneisyydessä. Esimerkiksi Nooaa: hän oli ainoa, joka valittiin siihen vedenpaisumusta edeltäneeseen työhön. Jumala antoi Aabrahamille lupauksen, että hänen siemenensä saa omistaa maan ja siunata maan kaikki sukukunnat, eikä kahdelle tai kolmelle Aabrahamille. Hän käytti yhtä miestä, Moosesta, vapauttamaan ja johtamaan Israelia ja antamaan sille lain – ei useita miehiä. Samaa voidaan sanoa ylimmäisestä papista Aaronista ja Jeremiasta ja hänen työstään. Kaksi voi työskennellä tietysti yhdessä, kuten Elia ja Elisa, mutta heillä ei voi olla ristiriitaiset tehtävät, eivätkä he voi toimia toisiaan vastaan. Esimerkit ja järki pakottavat meidät näin ollen siihen johtopäätökseen, että ainoastaan yhdelle ”uskolliselle ja ymmärtäväiselle palvelija”-luokalle on uskottu tämä ylen tärkeä Valtakunnan omaisuus.

16. Miten jotkut katselivat ”palvelijaa”, joka sai hallintaansa isännän koko ”omaisuuden”? Ja mitä on tapahtunut?

¹⁶ Kun tämä omaisuus oli määrätty tälle ”uskolliselle palvelija”-luokalle 1918:n jälkeen, niin jotkut kiistelivät ja sanoivat Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran virkailijoille, jotka edustivat voideltua jäännöstä: ”Te otatte liian paljon kannettavaksenne. Kuka on määrännyt teidät tähän asemaan?” ”Mistä te saatte valtuutenne otaksua, että te voitte nyt johtaa koko Herran työtä maan päällä?” Tai: ”Mekin olemme Jumalan kansaa, ja meilläkin on joitakin oikeuksia, ja me uskomme, että Jumala paljastaa vielä päätöksiään yksilöitten kautta välittämättä palvelijajoukosta.” Nämä kapinoivat koettivat järjestää koko Jumalan kansan toimimaan Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuraa vastaan ja siis ”palvelija”-joukkoa vastaan. He kehoittivat Jumalan lapsia erottautumaan ja löytämään oman tiensä tai ainakin liittymään heihin, ja he kyllä ruokkisivat heitä ja näyttäisivät heille totuudet. Missä nämä kapinalliset ovat nyt? Niitä ei löydetä. On aivan kuin maa olisi avannut kitansa ja niellyt heidät, samoin kuin se teki Koorahille ja niille seurakunnan 250 päämiehelle, jotka yhtyivät kapinoimaan hänen kanssaan Moosesta, Jumalan palvelijaa, vastaan. (4. Moos. 16:1–35) Kun edelleen piti ratkaista siihen aikaan ylimmäisen papin määräämiskysymys, niin Jehova käski tuomaan eteensä sauvan kutakin sukukuntaa kohti, kaikkiaan siis kaksitoista, ja hän pani yhden sauvan versomaan, osoittaen siten määräyksensä, ja lopetti sillä tavalla napinan. Aaronin sauva kehitti kukkia ja kantoi kypsiä manteleita. (4. Moos. 17:1–11) Samoin on nytkin. Kristuksen seuraajain voideltu jäännös ei ole ottanut tätä vastuuta itselleen. Eivätkä siihen kuuluvat ole valinneet sitä. He olivat uskollisia velvollisuuksiaan kohtaan, ja Kristus palkitsi heidät lisäeduilla ja -palveluksilla. Jokaisen, joka asettaa kyseelliseksi sen, kuka on Mestarin määräämä, tulee katsoa hedelmiä. Kenen ”sauva” on ”versonut”? Kenen valtuus tuottaa tuloksia? Vastauksen täytyy olla ilmeinen: ei kenenkään muun kuin tämän ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan”. Jotkut eivät ole ehkä havainneet tätä, mutta todistus on olemassa, ja se on varma.

17. Miksi meidän tulee syödä vain Herran pöydästä?

¹⁷ Ruokaa varataan jatkuvasti ja täsmällisesti varastohuoneesta palvelusväelle. Se on hyvää, terveellistä ja ravitsevaa, ja totuuksien alituinen paljastuminen on tehnyt palvelusväen hyvin onnelliseksi ja tyytyväiseksi. Sitä jatkuu loppuun saakka, sillä Suuri Huoltaja, Jehova, ja Herra Jeesus Kristus, joka on Joosefia Suurempi, varaavat tätä ravintoa. On hyvä muistaa, että on vain yksi Herran pöytä. Runsas varasto oivallista ravintoa on valmiina ja tarjolla siltä, ja jos sinä tiedät näin olevan, niin miksi kävisit näykkimässä niiden pöydiltä, jotka vastustavat tätä Mestarin elintarvikkeitten viisasta taloudenhoitajaa? Voit saada hengellisen myrkytyksen, koska heidän ruokansa ei ole teokraattisesti tutkittua. Miksi välittäisit Jumalan uskollisen palvelusväen ulkopuolella olevien niukoista aterioista, kun on niin paljon sulatettavaa Herran huoneessa? Ne, jotka ovat ulkopuolella, eivät ole yhteistoiminnassa Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran kanssa eivätkä voi niin ollen auttaa sinua, sillä heillä ei ole Herran siunausta, ja sinä häpäiset Jumalaa, Huoltajaa. On niitä, jotka yrittävät tarjota aterioita Herran kansalle omilta pöydiltään, Herran pöydästä riippumatta, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, sillä kun he ovat kerran jättäneet Herran palvelusväen ja perustaneet taloutensa, niin heidän ravintonsa turmeltuu niinkuin he itsekin; ja sitä paitsi on otettava huomioon ne kohtalokkaat seuraukset, mitkä tulevat niille, jotka suhtautuvat Herran pöytään ylenkatseellisesti. (Mal. 1, 2) Jumalan palvelusväen turvallisin menettely on olla tyytyväinen Mestarin varaamaan ruokaan, jota hänen ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelijansa” tarjoilee. Pureskele hyvin tätä ruokaa, niin saat iloita ja tulet voimakkaaksi.