Brasilia valitsee avioeron

LAKI numero 6515 aiheutti sen, että Brasilia lähti 26. joulukuuta 1977 avioeroa kynsin hampain vastustavien valtioiden hupenevasta joukosta. Senaatti oli jo hyväksynyt perustuslakiin tulevan lisäyksen. Mutta nyt oli koittanut riemun hetki divorcistoille (avioeron kannattajille). Toisaalta se oli tappion hetki antidivorcistoille (avioeron vastustajille).

Mutta miksi jotkut vastustivat? Entä mikä on Raamatun kanta avioeroasiassa? Harkitse seuraavia vastauksia.

Avioeron vastustus

Brazil Herald -lehti osoitti sormellaan vastustavan puolen johtajia julistaen, että Brasilia on ”maailman suurin enimmäkseen katolinen maa” ja se sanoi: ”Kirkon vastarinta on ollut räikeää. Brasilian piispainyhdistyksen johtaja Dom Ivo Lorscheiter . . . sanoi, että kirkko jatkaisi avioeron vastustamistaan.”

Ei ihme, että vuoden 1977 Corpus Christi -juhlakulkueet muuttuivat Brasiliassa avioeroa koskevaa lakiehdotusta vastustaviksi mielenosoituksiksi! Belo Horizontessa kokoontui noin 100000 ihmistä valtavalle jalkapallostadionille. 15000 kokoontui Curitibaan ja noin 10000 Rio de Janeiroon. Mutta kun muistetaan, että näissä kaupungeissa kuhisee miljoonia nimellisesti katolisia ihmisiä, tällaiset osanottajamäärät olivat merkki epäonnistumisesta. Eräs suosittu aikakauslehti teki yhteenvedon tästä kampanjasta sanomalla, että ”kirkko vastusti avioeroa koko painollaan ja arvovallallaan . . . ja hävisi”.

Lehdistö paljasti myös joitakin avioeroa vastustavien väitteissä ilmeneviä puutteellisuuksia. O Estado de S. Paulo -lehden pääkirjoituksessa sanottiin: ”Vaikka olemme vilpittömästi pahoillamme perhejärjestelmän hajoamisesta, me katsomme, että Brasilian kaltaista hengellisesti moniarvoista yhteiskuntaa hallitsevalla maallisella valtiolla ei ole oikeutta määrätä . . . kaikille kansalaisille, varsinkaan ei-katolilaisille, agnostikoille, ateisteille, protestanteille ja seurakuntatyön ulkopuolelle jättäytyville katolilaisille vain yhden uskonnon omaksumaa avioliittoa koskevaa lainsäädäntöä.” Tämä lehti viittasi ennen avioeron laillistamista vallinneeseen tilanteeseen ja sanoi ”keskuudessamme vallinneita avioeron mutkikkaita farisealaisia muotoja” ”yhteiskunnallisen kaaoksen lähteeksi”. Aiemmin oli tavallista, että avioparit erosivat usein hankkimatta laillista asumuseroa ja että he jatkoivat asuen toisten kumppanien kanssa, ja näin he loivat todellisuudessa kaksi perhettä, joita ei ollut tunnustettu laillisesti. Mutta mitä on sanottava katolisen kirkon nostattamista vastalauseista?

Brasilian piispainkokouksen mukaan ”kuka tahansa, joka puolustaa avioeroa tai toteuttaa sen käytännössä, asettuu Jumalan viitoittamaa menettelyä vastaan ja katkaisee yhteytensä [katoliseen] kirkkoon”. Piispat viittasivat seuraaviin Jeesuksen Kristuksen lausumiin sanoihin: ”Minkä Jumala on sitonut yhteen, sitä älköön ihminen erottako.” (Matt. 19:6) Kirkon johtajat siis vastustivat aviositeen purkamista, samalla kun he sulkivat silmänsä laajalle levinneeltä syrjäaviolta ja moraalittomuudelta. Mutta tarkoittiko Jeesus, että avioero on aina väärin?

Raamattu, avioliitto ja avioero

Sanottakoon tässä, että Raamattu ei puolla avioeron ottamista aivan mistä tahansa syystä. Jumala teki miehen ja naisen nauttimaan toistensa seurasta loputtomasti, eikä hän tehnyt järjestelyjä avioeron varalta. ”Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.” (1. Moos. 2:24) Sen jälkeen kun syntinen ihminen menetti asemansa Jumalan poikana ja hänet pantiin Eedenin puutarhan ulkopuolelle, hän alkoi ottaa käyttöön omia säädöksiään ja tapojaan. Mooseksen laki tunnusti vallitsevat patriarkalliset avioliittotavat, mutta se sääteli avioliittoa ja avioeroa. Siitä huolimatta profeetta Malakia esitti Jumalan näkökannan seuraavasti: ”Minä vihaan hylkäämistä.” (Mal. 2:16) Sen jälkeen Jeesus Kristus korosti uudelleen alkuperäisen avioliittojärjestelyn pätevyyttä, ja historioitsija Matteus tallensi hänen lausuntonsa Matteuksen 19:3–9:ään.

The New American Bible -raamatunkäännöksen mukaan (joka esittää samalla tavalla kuin muut katoliset käännökset) Matteuksen 19:9:ssä sanotaan: ”Minä sanon nyt teille, että joka eroaa vaimostaan (irstas käytös on eri asia) ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen, ja mies joka menee naimisiin eronneen naisen kanssa, tekee aviorikoksen.” Alaviite selittää sulkuihin pantuja sanoja sanomalla: ”Kirjaimellisesti ’lukuun ottamatta porneiaa’ ts. moraalittomuutta, haureutta ja jopa sukurutsausta.” Mutta pappisteologi Alcides Pinto da Silva toisti roomalaiskatolisen yleisen tulkinnan, kun hän sanoi: ”Jos tytöllä on laiton suhde jonkun kanssa kihlauksen jälkeen, mutta ennen kuin hän elää yhdessä aviomiehensä kanssa, hänet voidaan silloin lähettää pois ilman, että kysymyksessä olisi aviorikos.”

Jeesus ei tietenkään sanonut, että tämä oli ainut tilanne, jota hän tarkoitti, eikä tekstiyhteys sisällä tämän suuntaista viittausta. Juutalaiset sallivat avioeron ja aviopuolison pois lähettämisen mistä tahansa syystä. Mutta Jeesus sanoi, että ’ainoastaan pornéian perusteella’ se voitaisiin tehdä tavalla, jonka Jumala, avioliiton perustaja, hyväksyy. Mitä pornéia siis tarkoittaa? Se tarkoittaa kaikenlaisia moraalittomia sukupuolisuhteita, luonnonvastaisuuksia ja irstaita tapoja. Verbi pornéuo merkitsee ’laittomaan sukupuolisuhteeseen antautumista’.

Jeesus oli aviorikosta ja kaikenlaisia luvattomia suhteita vastaan. (Matt. 5:27–32; 15:19, 20) Mutta jos toinen aviopuoliso syyllistyy törkeään sukupuoliseen syntiin toista puolisoa vastaan, avioside voitaisiin katkaista, sillä ’yhtä lihaa’ oleva liitto on turmeltunut. Siksi aviollinen uskottomuus voisi johtaa aviolupausten, -siteen ja -sopimuksen purkautumiseen. Tästä syystä viaton ja vääryyttä kärsinyt puoliso olisi vapaa hankkimaan avioeron ja menemään uudelleen naimisiin. Hän voisi tietenkin haluta antaa anteeksi rikkoneelle puolisolle ja säilyttää aviositeen entisellään. Se olisi hänen etuoikeutensa.

Brasilian uusi avioerolaki

Brasilialaisten lainlaatijoiden mielessä oli kuitenkin kaikkea muuta kuin nämä raamatulliset näkökohdat, kun he antoivat uuden avioeroa koskevan lakinsa. Aina tasavallan vuonna 1889 tapahtuneesta perustamisesta saakka Brasiliassa on hyväksytty vain siviiliavioliitto. Siitä huolimatta katolisen kirkon voimakas vaikutus esti monia vuosia avioeroa koskevan lakiehdotuksen tekoa. Vapaamieliset henkilöt, kuten divorcistojen (avioeron kannattajien) johtaja ja senaattori Nelson Carneiro, käyttivät 20 vuotta tai enemmänkin taistellessaan uuden lain puolesta. Kuinka sitä sovelletaan?

Ennen kuin avioero myönnetään, täytyy olla voimassa yhteisestä sopimuksesta tehty tai käräjöinnin kautta saatu laillinen asumusero. Avioeroanomus voidaan jättää kolmen vuoden kuluttua laillisen asumuseron saamisesta. Jos avioero ei ole kiistanalainen, se myönnetään kymmenen päivän kuluessa. Sellaisissa tapauksissa, jotka olivat ratkaisemattomia silloin, kun laki otettiin käyttöön, avioero voidaan myöntää, jos aviopuolisot voivat todistaa, että he ovat todella olleet asumuserossa vähintään viisi vuotta. Toisaalta laillinen asumusero myönnetään ainoastaan niille, jotka ovat olleet naimisissa enemmän kuin kaksi vuotta. Sitä paitsi avioeron saa vain kerran elämässään. Koska jotkut pitävät viimeksi mainittua kohtaa koskevaa ehtoa epäselvänä ja perustuslain vastaisena, siitä kiistellään.

Kristityn asema

Tämä Brasilian uusi avioeroa koskeva laki epäilemättä auttaa Raamatussa viitoitettujen Jumalan periaatteiden mukaan elämisestä kiinnostuneita ihmisiä. He saavat sen avulla avioliittoasiansa kuntoon Jumalan ja ”keisarin” eli hallitusviranomaisten edessä. (Matt. 22:21) Lisäksi se sallii niiden, joiden puolisot tulevat uskottomiksi, hankkia avioeron ja mennä uudestaan naimisiin kunniallisesti, jos he haluavat tehdä niin. Kuten jo osoitettiin, aviollinen uskottomuus on ainut raamatullinen peruste tällaiselle toiminnalle. – Matt. 5:32; 19:9.

Mutta sen sijaan että Raamattu kannustaisi eroamaan ja hajottamaan koteja ja perheitä, se on ainoa kirja maan päällä, joka osoittaa perinpohjaisesti, miten tällainen äärimmäisyys vältetään. Se tarjoaa terveitä neuvoja ja selkeää ohjausta niille, jotka haluavat mennä avioliittoon, säilyttää sen kunniallisena ja tehdä siitä menestyksellisen. (Ef. 5:21–33) Sen tähden Raamattu on ainoa luotettava aidon aviollisen sovun ja onnellisen perhe-elämän opas.