4. luku

Kuninkaat hallitsevat tuhat vuotta ilman seuraajia

 1. Kenen päivistä lähtien ihmistekoiset valtakunnat ovat osoittautuneet epätyydyttäviksi?

IHMISTEKOISET valtakunnat eivät ole osoittautuneet ihmisen tarpeita tyydyttäviksi. Ihmisperhe alkoi saada ihmistekoisia valtakuntia ainakin 22. vuosisadalta lähtien ennen ajanlaskumme alkua eli yli 4150 vuotta sitten. Ensimmäinen historian mainitsema ihmiskuningas oli arkin rakentaneen Nooan pojanpojanpoika Nimrod, ja hän näyttää sen mukaan, mitä 1. Moos. 10:8–12 kertoo, tehneen itse itsensä kuninkaaksi.

 2. a) Mikä Nooan asenne oli valtakuntaa kohtaan? b) Minkälaista hallitusta useimmat ihmiset päättäväisesti suosivat nykyään?

² Nooa, joka eli vielä Nimrodin valtakunnan saadessa alkunsa, ei tehnyt Nimrodia Baabelin (eli Babylonin) kuninkaaksi. Nooa ei tehnyt itseäänkään kuninkaaksi, vaan pysyi pelkästään laajenevan ihmisperheen patriarkaalisena päänä. (1. Moos. 9:28, 29; 10:32–11:9) Nykyään kansat ovat enimmäkseen väsyneet pitämään kuninkaita, joiden seuraajat ovat näiden luonnollisia perillisiä sukupolvesta toiseen. Kansat suosivat päättäväisinä kansanhallituksia, kuten tasavaltoja ja demokratioita, joiden presidentit valitaan yleisillä vaaleilla. Näissä demokratioissa elävät ihmiset väsyvät pian yhteen hallitusmiesten ryhmään, jotka etupäässä yksi poliittinen puolue on tuottanut, ja he etsivät muutosta valitsemalla virkaan toisen poliittisen puolueen ehdokkaita.

 3. Kuka on saanut tarpeekseen ihmistekoisista valtakunnista, ja mitä hän julistutti ensimmäisen ihmistekoisen valtakunnan sijaintipaikalla?

³ Ihmiset eivät ole ainoita, jotka ovat väsyneet ihmistekoisiin valtakuntiin, joita hallitsevat asemansa perineet kuninkaat. Jumalakin on väsynyt niihin. Jumala on itse asiassa väsynyt kaikkiin maan päällä nykyään oleviin ihmistekoisiin hallituksiin.a Vaikka ihmiset eivät olisikaan vielä saaneet niistä tarpeekseen, niin Hän on. Hänen omaisuutensahan päällä (maapallolla) nämä ihmistekoiset hallitukset ovat käyttäneet valtaansa huonolla, epätyydyttävällä ja riittämättömällä tavalla. Sen tähden Hän julistutti paikassa, missä ensimmäinen ihmistekoinen kuningas tuli valtaan, Babylonissa, että omana määräaikanaan Hän tuhoaisi kaikki nämä ihmistekoiset hallitukset tehdäkseen tietä Poikansa Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotiselle hallituskaudelle. Profeettansa Danielin kautta hän sanoi Babylonian kuninkaalle Nebukadnessarille: ”Niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti.” – Dan. 2:44.

 4, 5. a) Ketkä ovat ne ihmiskuntaa hallitsevat, joita Jumala rakastaa? b) Myös keitä kohtaan osoitettavan rakkauden sellaisten hallitsijoitten rakkaus Jumalaan varmistaa apostoli Johanneksen mukaan?

⁴ Tämän tarkoituksensa mukaisesti Korkein taivaan Jumala ei rakasta noita maan kuninkaita ja muita poliittisia hallitsijoita. Hekään eivät rakasta Häntä, vaikka monet heistä saattavat olla niin kutsutun kristikunnan kuninkaita ja muita poliittisia hallitsijoita. Jos he rakastaisivat Häntä, he tekisivät, niin kuin Jumalan Poika Jeesus Kristus sanoi opetuslapsilleen: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa”, eivätkä he pysyisi nykyään poliittisessa virassa jossakin ihmistekoisessa hallituksessa. (Matt. 6:33) Ihmiskunnalle on hyvin tärkeätä saada kuninkaakseen henkilö, jota taivaan Jumala rakastaa. Sama pitää paikkansa sellaisen kuninkaan tovereista: ihmiskunnan hyvinvoinnin tähden heidän tulee olla henkilöitä, joita Jumala rakastaa. Sen tähden hän pitää heidät virassaan. Sen tähden hän ensinnäkin asettaa heidät virkaan. He rakastavat ja tulevat rakastamaan ainoaa elävää tosi Jumalaa. Tämä merkitsee välttämättä sitä, että he tulevat rakastamaan myös maan päällä olevia ihmisiä. Apostoli Johannes kirjoitti tästä:

⁵ ”Jos joku sanoo: ’Minä rakastan Jumalaa’, mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt. Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.” – 1. Joh. 4:20, 21.

 6. Miten se, että hallitsijat ovat itsepintaisesti pitäneet kiinni rajoistaan ja suvereenisuudestaan, on vaikuttanut ihmiskuntaan?

⁶ Ihmiskuninkaat ja muut poliittiset hallitsijat ovat olleet hyvin mustasukkaisia kansallisten tai valtiollisten rajojensa puolesta, jotka erottavat kansakuntia ja kansoja toisistaan. Kukin poliittinen hallitsija pyrkii pitämään oman alueensa valvonnassaan ja odottaa siinä olevien ihmisten olevan uskollisia hänelle. Tämän asiainjärjestelmän alaisuudessa maa on ollut jaettuna moniin kansallisiin ja valtiollisiin alueisiin, joissa kussakin vaaditaan itsepintaisesti kansallista suvereenisuutta, eikä tämä ole edistänyt, koko ihmiskunnan yhdistymistä. On syntynyt kansallista kilpailuhenkeä. Niinpä nyt herää mielenkiintoinen kysymys.

 7. Mikä on Jumalan tarkoitus maan taivaallisen hallitusvallan suhteen, ja miten Ilm. 14:1–5 osoittaa sen?

⁷ Jumalan tarkoitus ei ole, että Jeesus Kristus hallitsee tuhat vuotta kuninkaana yksin. Jumalan rakastetun Pojan ei ole määrä seisoa yksin Kuninkaana hallituspaikassa taivaallisella Siioninvuorella. Sen sijaan apostoli Johannes kertoo meille: ”Minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan sata neljäkymmentä neljä tuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. . . . Ja he veisasivat uutta virttä valtaistuimen edessä ja neljän olennon ja vanhinten edessä; eikä kukaan voinut oppia sitä virttä, paitsi ne sata neljäkymmentä neljä tuhatta, jotka ovat ostetut maasta. . . . Nämä ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, mihin ikinä hän menee. Nämä ovat ostetut ihmisistä esikoiseksi Jumalalle ja Karitsalle, eikä heidän suussaan ole valhetta havaittu; he ovat tahrattomat.” – Ilm. 14:1–5.

 8. Mitä kysymyksiä herää kullekin 144000:lle Valtakunnan perilliselle määrätystä alueesta, ja mitkä kieltä koskevat kysymykset myös heräävät?

⁸ Koska maalla tulee näin ollen olemaan 144001 kuninkaallista hallitsijaa, niin merkitseekö tämä sitä, että maa tulee olemaan jaettu 144000 alueeseen, joista kutakin yksi noista 144000:sta hallitsee, niin että kunkin alueen ihmiset ovat vastuussa yhdelle tietylle Pääkuninkaan Jeesuksen Kristuksen alaisuudessa olevalle kuninkaalle? Eikö sellaisesta maan asukkaitten jaottelemisesta olisi seurauksena rajoja, vaikka näkymättömiäkin, ja eikö se loisi jossakin määrin eroavuuksia rajojen eri puolilla olevien maan asukkaitten välille? Nimitettäisiinkö lisäksi ennen kiinaa puhunut Valtakunnan perillinen hallitsemaan kiinaa puhuvien ihmisten asuttamaa aluetta, venäjää puhuva Valtakunnan perillinen venäjänkielistä väestöä, englanninkielinen Valtakunnan perillinen englantia puhuvia ja niin edelleen kaikissa eri kieliryhmissä? Jäävätkö jakavat kielimuurit jatkuvasti olemaan ja estämään keskinäistä ymmärtämistä?

 9. a) Keiden keskuudesta 144000 Valtakunnan perillistä on otettu, ja minkä Jeesuksen käskyn kanssa se on sopusoinnussa? b) Mikä kysymys herää heidän kielieroistaan?

⁹ Nämä ovat luonnollisia ja sopivia kysymyksiä. Mutta tässä yhteydessä täytyy sanoa, että Raamattu ei osoita, mitä kuninkaallisia vastuutehtäviä Pääkuninkaan Jeesuksen Kristuksen kautta niille yksilöille annetaan, jotka muodostavat Kristuksen 144000 perijätoveria. Menneinä 1900 vuotena, siitä lähtien kun kristillinen seurakunta perustettiin vuonna 33, näihin Kristuksen 144000 perijätoveriin kuuluvia on otettu monia kieliä puhuvista kansakunnista, kansoista ja heimoista. Ylösnoussut Jeesus Kristus sanoi opetuslapsilleen, jotka olivat kokoontuneet Galileaan joitakin päiviä ennen kuin hän nousi takaisin taivaaseen: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät.” (Matt. 28:19, Um) Onko meidän kuviteltava, että taivaassa, Valtakunnan kirkkaudessa, kielierot jakavat nuo 144000 kuningastoveria, niin että he tarvitsevat tulkkeja? Apostoli Paavali kirjoitti ”ihmisten ja enkelien kielistä”. – 1. Kor. 13:1.

10. Mikä on oleva 144000:n kieli taivaassa, ja miten heihin kuuluvien entisten maallisten kielten käy?

¹⁰ Nuo ylösnousseet, kirkastetut 144000 puhuvat kaikki epäilemättä yhtä taivaallista kieltä, jonka osaamisen lahja heille annetaan, kun he ovat uudessa henkiruumiissaan saadessaan ylösnousemuksen kuolleista. Tämä ei merkitse sitä, että heidän entinen ihmiskielensä pyyhitään pois heidän mielestään. Ei, sillä juuri entisen ihmiskielensä avulla kukin pystyy tunnistamaan itsensä samaksi henkilöksi. Mutta taivaallisessa ylösnousemuksessaan he puhuvat Herran Jeesuksen Kristuksen kieltä, ja tämä taas puhuu taivaallisen Isänsä Jehova Jumalan kieltä.

YKSI SUKU, YKSI KIELI

11. Mitä nykyisille maallisille kielimuureille tehdään tuhatvuotisen valtakunnan aikana ja miten ja miksi?

¹¹ Nykyinen maan päällä oleva kielimuuri poistetaan samaten ihmiskunnalta Kristuksen ja hänen 144000 kuningastoverinsa tuhatvuotisen hallituskauden aikana. Jumalan alkuperäinen tarkoitus maan suhteen oli, että se olisi sopivasti täynnä ihmisluomuksia, jotka puhuisivat yhtä yhteistä kieltä, ensimmäisen maallisen isänsä, täydellisen miehen Aadamin, kieltä. Ihmissuvulla oli alussa Eedenin puutarhassa yksi kieli. Nooan päivien maailmanlaajuisen tulvan jälkeen Jumala antoi ihmiskunnalle uuden vanhurskaan alun, ja sillä oli yksi kieli, vanhurskaan Nooan kieli, miehen, joka oli Aadamin jälkeläinen kymmenennessä polvessa. Ihmisillä oli tuo yksi kieli Baabelin tornin rakentamisyritykseen asti.

12. Miten Jumala tekee tyhjäksi ne kieleen kohdistuneet vaikutukset, jotka hänen Baabelin tornin luona suorittamillaan toimenpiteillä oli?

¹² Kaikkivaltias Jumala rikkoi silloin ykseyden rakentajilta, jotka yhdistivät ponnistelunsa pahassa työssä. Miten hän teki sen? Sekoittamalla kielen ja saamalla heidät siten hajaantumaan kieliryhmittäin maan eri osiin. (1. Moos. 11:1–9) Sopusoinnussa alkuperäisen tarkoituksensa kanssa Jumala tulee antamaan koko ihmiskunnalle sen yhden kielen, jonka hän alussa antoi ihmisperheelle, mutta siinä kielessä tulee olemaan paljon laajempi sanavarasto, jossa on mahdollisesti lainoja muista kielistä, jotka Jumala loi Baabelin tornin yhteydessä.

13. Keille syntyy siten väliaikainen kieliongelma, mutta mitä hyötyä siitä koituu?

¹³ Niille, jotka elivät ennen vedenpaisumusta, samoin kuin niille kahdeksalle, jotka jäivät eloon Nooan päivien vedenpaisumuksessa, tämä ei aiheuta suurta pulmaa, kun he saavat ylösnousemuksen kuolleista elämään maan päällä Jumalan tuhatvuotisen valtakunnan alaisuudessa. Mutta suurimmalle osalle muuta ihmiskuntaa se merkitsee uuden kielen opettelemista, kielen, jonka Jumala tarkoittaa koko ihmiskunnalle. Kun otetaan huomioon Valtakunnan käyttämät hyvät kielenopettajat, sen ei tulisi aiheuttaa suurta ongelmaa. Ylösnousseille pienille lapsillekin voidaan opettaa uusi kieli lapsuudesta pitäen. Tällä tavalla he kaikki kykenevät olemaan toistensa kanssa suorassa yhteydenpidossa ja ymmärtämään täysin toistensa kielelliset ilmaisut ja sanonnat. Mikä yhdistävä vaikutus tällä tuleekaan olemaan ihmisperheeseen! Ajattelehan, että he kaikki pystyvät itse lukemaan Raamatun heprealaisia kirjoituksiab ja tarkastelemaan, miten kaikki sen ennustukset ovat toteutuneet ja myös miten se sisältää täsmällisen historiallisen kertomuksen profeetta Malakian päiviin asti! Silloin vilpitönsydämiset pystyvät sanomaan apostoli Paavalin tavoin: ”Havaittakoon Jumala totuudelliseksi, vaikka jokainen ihminen havaittaisiin valehtelijaksi.” – Room. 3:4, Um.

14. Miten nykyiset rotujen, kansojen ja heimojen väliset muurit pyyhkäistään pois niiden keskuudesta, jotka osallistuvat ensimmäiseen ylösnousemukseen?

¹⁴ Samoin kuin kielimuurin käy myös nykyajan rotu-, kansallisuus- ja heimomuurien. Valtakunnan 144000 perilliselle, jotka osallistuvat ”ensimmäiseen ylösnousemukseen”, kaikki nämä muurit ovat menneisyyttä. Kaikki nuo muurit ovat liittyneet lihaan. Heidän ylösnousemuksensa ei tapahdu liharuumiiseen, joka heillä aikaisemmin oli maan päällä, sillä on kirjoitettu: ”Tämän minä [apostoli Paavali] sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.” (1. Kor. 15:50) ”Jos olemmekin [me kristityt] tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.” (2. Kor. 5:16) ”Ensimmäisessä ylösnousemuksessa” 144000 Valtakunnan perillistä tulevat ”jumalalliseen luontoon” eivätkä ihmisluontoon kaikkine nykyisine rotujen, kansojen ja heimojen välisine muureineen. (2. Piet. 1:4) He kaikki tulevat olemaan veljiä erityisessä taivaallisessa perheessä, Jumalan lapsia: ”Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä.” (Room. 8:17) Niinpä heidän keskuudessaan tulee olemaan ykseys ”jumalallisen luonnon” mukaan.

15, 16. a) Miten 144000 Valtakunnan perillistä ylittävät inhimilliset, maalliset esteet säilyttääkseen ykseyden? b) Mistä sellaisesta pyynnöstä he pitävät kiinni, jonka Jeesus esitti rukouksessa Jumalalle heidän puolestaan?

¹⁵ Silloinkaan kun nämä 144000 Valtakunnan perillistä olivat lihassa koetuksessa maan päällä, he eivät sallineet ihmiskunnassa yleisten rotu-, kansallisuus- ja heimomuurien jakaa heitä. Lihan mukaan he ovat ”opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä”. (Matt. 28:19, Um) Mutta he ovat ensiksi Kristuksen opetuslapsia, ja vasta toiseksi he ajattelevat olevansa tätä tai tuota rotua, kansaa ja heimoa. Se, että he ovat Kristuksen kastettuja opetuslapsia, yhdistää heidät maan päällä ja ylittää kaikki lihalliset, inhimilliset esteet. Siksi he julistautuvat puolueettomiksi ja pysyvät ehdottoman puolueettomina tämän maailman rotujen, kansojen ja heimojen välisissä selkkauksissa eivätkä ota osaa kunnalliseen, kansalliseen tai kansainväliseen politiikkaan. He pitävät kiinni siitä, mitä Jeesus Kristus pyysi heille rukouksessa Jumalalta:

¹⁶ ”Minä rukoilen heidän edestänsä; en minä maailman edestä rukoile, vaan niiden edestä, jotka sinä olet minulle antanut, koska he ovat sinun . . . Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole [osa, Um] maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. . . . Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä – minä heissä, ja sinä minussa – että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.” – Joh. 17:9–23.

KANSAINVÄLINEN RAUHA HAVAITTAVISSA

17. a) Miten 144000:een kuuluvat eivät ole jäljitelleet kristikunnan uskontojen ja juutalaisuuden harjoittajia sodankäynnin suhteen? b) Minkä raamatullisen säännön he taivaallisina kuninkaina saattavat voimaan maan ihmisten keskuudessa?

¹⁷ Sen tähden 144000 Valtakunnan perillistä eivät maan päällä ollessaan ole jäljitelleet roomalaiskatolilaisia, jotka taistelevat lihallisin asein roomalaiskatolilaisia vastaan, ortodokseja, jotka taistelevat ortodokseja vastaan, protestantteja, jotka taistelevat protestantteja vastaan, ja luonnollisia juutalaisia, jotka taistelevat luonnollisia juutalaisia vastaan, siksi, että he elävät kuolettavaan sodankäyntiin osallistuvien kansallishallitusten alaisuudessa. He eivät ole ryhtyneet tekemään opetuslapsia evankeliumisanoma tai Pyhä Raamattu toisessa kädessä ja miekka tai konekivääri toisessa kädessä. Vaikka he ovat monista eri kansoista, he ovat toteuttaneet Jes. 2:4:n ennustuksessa esitettyä periaatetta: ”He takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.” Ja jos he itse noudattivat tätä Jumalan antamaa sääntöä maan päällä ollessaan, he tulevat saattamaan sen voimaan hallitessaan maata kuninkaina ja vaatimaan maanpäällisiä alamaisiaan mukautumaan samaan rauhaa edistävään sääntöön.

18. Mikä toinen maan päällä oleva kansainvälinen ryhmä mukautuu tähän käyttäytymissääntöön, kuten apostoli Johannes näki ennalta?

¹⁸ Onnellisena merkkinä tästä on suuri kansainvälinen joukko, joka toimii nyt noiden Valtakunnan perillisten jäännöksen yhteydessä ja joka mukautuu samaan rauhaa edistävään käyttäytymissääntöön. Se on se huomattava joukko, jonka ennustettiin tulevan kootuksi yhteen tänä maailmanhistorian aikana, ja apostoli Johannes kuvailee sitä seuraavasti: ”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ’Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta [Jeesukselta Kristukselta]’. . . . ’Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.’” – Ilm. 7:9–15.

19. Millaisessa keskinäisessä suhteessa maan päällä olevat ihmiset jo elävät, kun Jumalan uusi järjestelmä alkaa, ja mitä Pietarin niille esittämiä sanoja, jotka rakastavat pitkää elämää, he noudattavat?

¹⁹ Koska Jehova Jumala levittää suojelunsa teltan tämän nykyään ilmaantuneen ”suuren joukon” ylle ja vie sen turvallisesti lähestyvän ”suuren ahdistuksen” läpi, ne, jotka astuvat elossa Jumalan uuteen maanpäälliseen asiainjärjestelmään, ovat rauhallinen kansainvälinen joukko. Sotivat kansat ovat silloin menneet! Ihmisyhteiskunta alkaa Jumalan uudessa järjestyksessä ”suuresta joukosta” ahdistuksessa säilyneitä, jotka kaikki ovat jo rauhassa toinen toisensa kanssa. Koska he rakastavat iankaikkista elämää, he toimivat jatkuvasti sopusoinnussa apostoli Pietarin lainaamien sanojen kanssa: ”Joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta, kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.” – 1. Piet. 3:10, 11; Ps. 34:13–15.

20. a) Minkä itseään koskevan Raamatun ennustuksen täyttämiseksi Kristus ei salli tuota rauhaa häirittävän? b) Miten Kristuksen hallituskausi on oleva Salomon hallituskauden kaltainen?

²⁰ ”Suuren ahdistuksen” myrskyn jälkeen maailmanlaajuinen rauha säteilee sateenkaaren tavoin puhdistetun kiertotähden yllä. Jehovan tuhatvuotiskauden Kuningas, Karitsa Jeesus Kristus, ei salli tuota rauhaa häirittävän. Muussa tapauksessa hän ei eläisi hänestä kauan sitten lausutun ennustuksen mukaan: ”Lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus [ruhtinaallinen hallitusvalta, Um], ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus [ruhtinaallinen hallitusvalta, Um] on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus [sotajoukkojen Jehovan into, Um] on sen tekevä.” (Jes. 9:5, 6) Muistakaamme, että Jeesus Kristus on ”enempi kuin Salomo”. (Matt. 12:42) Daavidin pojan kuningas Salomon 40-vuotista hallituskautta leimasi rauha sopusoinnussa itse nimen Salomo kanssa, joka merkitsee ’Rauhaisaa’. Jeesus Kristus tulee kuitenkin säilyttämään rauhan tuhat vuotta.

”DAAVIDIN VALTAISTUIMELLA JA HÄNEN VALTAKUNNALLANSA”

21. Kenen valtaistuimesta ja valtakunnasta Rauhanruhtinaan ruhtinaallista hallitusvaltaa ja sen rauhaa ei voida erottaa?

²¹ Jos luemme Jes. 9:5, 6:n uudelleen, havaitsemme, että Rauhanruhtinaan ”ruhtinaallinen hallitusvalta” on oleva ”Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa”. Emme voi erottaa tätä luvattua loputonta rauhaa Jerusalemissa vuosina 1070–1037 eaa. kuninkaana hallinneen Daavidin valtaistuimesta ja valtakunnasta. Sitä ei tehdä riippuvaiseksi mistään Amerikan Yhdysvaltain presidentistä tai ihmistekoisesta maailman rauhan ja turvallisuuden järjestöstä Yhdistyneistä Kansakunnista. Miksi on niin?

22. a) Millä perusteella Jehovan into täyttäisi tuon ennustuksen? b) Millainen mies Daavid oli uskonnollisesti?

²² Syynä on murtumaton liitto eli jumalallinen lupaus, jonka ”sotajoukkojen Jehova” teki kuningas Daavidista Jerusalemissa, kun tämän hallituskausi oli alkamassa siellä. Millä perusteella? Daavid ei ollut ateisti eikä epäilijä. Hän oli hyvin uskonnollinen mies, mutta ei aikansa ei-israelilaisten kansojen epäjumalanpalvojien eli polyteistien kaltainen. Lue itse Daavidin sepittämiä monia psalmeja eli lyyrisiä runoja, jotka ovat Psalmien kirjassa, niin havaitset, että Daavid oli Jehovan, Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumalan, kokosydäminen palvoja. Yhdessä tunnetuimmista psalmeistaan, Psalmissa 23, Daavid sanoi: ”Herra [Jehova, Um] on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.” (Ps. 23:1, 6) Myös Psalmissa 40:9, 10 hän sanoi: ”’Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on minun sydämessäni.’ Minä julistan vanhurskautta suuressa seurakunnassa; katso, en minä sulje huuliani. Sinä, Herra, sen tiedät.”

23, 24. a) Mitä Daavid halusi tehdä Jumalan liitonarkin sijoittamisen suhteen, sen jälkeen kun hän oli tuonut sen Jerusalemiin? b) Mitä Jehova kertoi Daavidille rakentamisesta?

²³ Joitakin kuukausia sen jälkeen, kun kuningas Daavid oli tehnyt Jerusalemista pääkaupunkinsa, hän antoi tuoda pyhän liitonarkin, ”Jumalan arkin”, Jerusalemiin telttaan, joka pystytettiin lähelle kuninkaan palatsia. Daavid tunsi kipeästi eron, joka vallitsi hänen palatsinsa, ”setripuisen linnan”, ja Jehovan liitonarkin sijaintipaikan välillä. Lopulta hän ehdotti profeetta Naatanille arvokkaan temppelin rakentamista Jehovan arkkia varten. (2. Sam. 7:1–3) Mutta Jumala lähetti Daavidille tämän sanan:

²⁴ ”Sinä olet vuodattanut paljon verta ja käynyt suuria sotia. Sinä et ole rakentava temppeliä minun nimelleni, koska olet vuodattanut niin paljon verta maahan minun edessäni. Katso, sinulle on syntyvä poika; hänestä on tuleva rauhan mies, ja minä annan hänen päästä rauhaan kaikilta hänen ympärillään asuvilta vihollisilta, sillä Salomo on oleva hänen nimensä ja minä annan rauhan ja levon Israelille hänen päivinänsä. Hän on rakentava temppelin minun nimelleni.” – 1. Aikak. 22:8–10.

25. Minkä huoneen Jehova lupasi arvostuksensa osoittamiseksi rakentaa Daavidille?

²⁵ Tämä ei merkinnyt sitä, että Jehova ei arvostanut Daavidin rakkaudellista halua rakentaa palvontahuone Jumalan nimen kunniaksi. Jehova arvosti, ja ilmaistakseen arvostuksensa hän teki liiton eli antoi juhlallisen lupauksen huoneen rakentamisesta Daavidille, ei kirjaimellisen asuinhuoneen, vaan Daavidin suvusta polveutuvien kuninkaitten huoneen. Tämä sana lähetettiin profeetta Naatanin kautta kuningas Daavidille: ”Herra ilmoittaa sinulle, että Herra on tekevä sinulle huoneen. . . . Ja sinun sukusi [huoneesi, Um] ja kuninkuutesi pysyvät sinun edessäsi iäti, ja sinun valtaistuimesi on oleva iäti vahva.” – 2. Sam. 7:11–16.

26. Mitä Daavid tunnusti kiitollisena rukouksessa Jehovan nimestä ja Hänen tarkoituksestaan ”huoneen” suhteen?

²⁶ Tunnustaessaan kiitollisena tämän Jumalan tekemän liiton Daavid sanoi rukouksessa: ”Niin täytä nyt, Herra Jumala, ikuisiksi ajoiksi se, mitä olet puhunut palvelijastasi ja hänen suvustansa; tee, niinkuin olet puhunut. Niin sinun nimesi tulee suureksi iankaikkisesti, ja se on oleva: Herra Sebaot [sotajoukkojen Jehova, Um], Israelin Jumala. Ja palvelijasi Daavidin suku [huone, Um] on pysyvä sinun edessäsi. Sillä sinä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, olet ilmoittanut palvelijallesi ja sanonut: ’Minä rakennan sinulle huoneen’. Siitä sinun palvelijasi on saanut rohkeuden rukoilla tämän rukouksen sinun kuullaksesi. Ja nyt, Herra, Herra [Suvereeni Herra Jehova, Um], sinä olet Jumala, ja sinun sanasi ovat todet; ja kun olet luvannut palvelijallesi tämän hyvän, niin suvaitse nyt siunata palvelijasi sukua [huonetta, Um], että se pysyisi iäti sinun edessäsi. Sillä sinä, Herra, Herra [Suvereeni Herra Jehova, Um] olet sen luvannut, ja sinun palvelijasi suku [huone, Um] on oleva siunattu sinun siunauksellasi iankaikkisesti.” – 2. Sam. 7:25–29.

27. Mitä Jehova sanoi Jesajan kautta ja myöhemmin kuningas Sidkialle Hesekielin kautta osoittaakseen pitävänsä kiinni Daavidin kanssa tekemästään valtakuntaliitosta?

²⁷ Suvereeni Herra Jehova vastasi tähän Daavidin rukoukseen. Sen tähden hän yli kolmesataa vuotta myöhemmin julisti profeettansa Jesajan kautta, että sotajoukkojen Jehovan into vahvistaisi lujaksi Rauhanruhtinaan ruhtinaallisen hallitusvallan ”Daavidin valtaistuimelle ja hänen valtakunnallensa” ja ylläpitäisi sitä ”nyt ja iankaikkisesti”. (Jes. 9:5, 6) Yli sata vuotta myöhemmin, kun Daavidin Jerusalemissa hallitsevien jälkeläisten valtakunta oli tuhoutumaisillaan, Jehova osoitti pitävänsä kiinni Daavidin kanssa tekemästään valtakuntaliitosta julistamalla, että oikeus kuninkuuteen ei siirtyisi pois Daavidin huoneelta. Jehova suuntasi sanansa Sidkialle, viimeiselle kuninkaalle, joka istui Daavidin valtaistuimella Jerusalemissa, ja sanoi profeettansa Hesekielin kautta: ”Ota pois käärelakki, nosta pois kruunu. Tämä ei jää tällensä: alhainen korotetaan, korkea alennetaan. Raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi minä panen tämän; eikä tästä ole jäävä mitään, kunnes tulee hän, jolla on [laillinen, Um] oikeus, ja minä annan sen hänelle.” – Hes. 21:25–27.

28. a) Milloin Daavidin huoneen valtakunta kukistui, ja mikä asema Serubbaabelilla oli Juudassa seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin? b) Mitä Sakarja ennusti Daavidin huoneen puhdistamisesta?

²⁸ Daavidin valtaistuin kukistui Jerusalemin tuhossa vuonna 607 eaa., ja eloon jääneet juutalaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin Jumalaa pelkäävien juutalaisten jäännös vapautettiin Babyloniasta, ja he palasivat Juudan maahan rakentamaan toista temppeliä Jerusalemiin samalle paikalle, jossa kuningas Salomon rakentama ensimmäinen temppeli oli ollut. Serubbaabelista Sealtielin pojasta, joka oli kuningas Daavidin jälkeläinen, tehtiin Juudan ja Jerusalemin käskynhaltija. Jehova herätti profeetat Haggain ja Sakarjan rohkaisemaan käskynhaltija Serubbaabelia temppelin uudelleenrakentamistyössä. Jehova osoitti yhä olevansa uskollinen Daavidin kanssa tehdylle valtakuntaliitolle, kun hän henkeytti profeetta Sakarjan sanomaan: ”Sinä päivänä on Daavidin suvulla [huoneella, Um] ja Jerusalemin asukkailla oleva avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan.” – Sak. 13:1.

29. Milloin Jerusalem ja Juuda saivat edomilaisen kuninkaan, ja mikä kysymys on saattanut herätä Daavidin kanssa tehdystä valtakuntaliitosta?

²⁹ Yli neljäsataa vuotta kului, ja Palestiinan maa joutui Rooman maailmanvallan valvontaan. Herodes Suuri -nimisestä ei-juutalaisesta edomilaisesta tuli Jerusalemin ja Juudean maakunnan kuningas Rooman senaatin nimittämänä. Oliko Jehova Jumala kaikkien noiden vuosisatojen jälkeen unohtanut koko tuon Daavidin kanssa tehdyn liiton iankaikkisesta valtakunnasta, jonka rauhalla ei pitänyt olla loppua? Olihan kulunut kaiken kaikkiaan yli tuhat vuotta siitä, kun Jumala oli tehnyt tuon liiton, ja eikö tuo liitto ollut siihen mennessä tullut vanhentuneeksi, vanhanaikaiseksi, elonmerkkejä vailla olevaksi, koska se näytti lakanneen olemasta voimassa? Uskoa vailla olleet ihmiset olisivat voineet ajatella niin. Mutta mitä Jumala ajatteli?

KUNINGAS DAAVIDIN IKUISEN PERILLISEN SYNTYMÄ

30, 31. a) Mitä kuningas Daavidin jälkeläisten sukuhaaraa Jehova tarkkasi? b) Kenen tuossa sukuhaarassa olevan miehen tyttären Jehova huomasi, ja kenelle tämä kihlattiin?

³⁰ Jumala, joka ei unohda, valtakuntaliiton jumalallinen Tekijä, piti itseään velvollisena täyttämään Daavidille antamansa liittolupauksen. Hän tarkkasi uskollisen kuningas Daavidin miespuolisia jälkeläisiä, Daavidin, jolle hän oli luvannut rakentaa kuninkaallisen huoneen. Hän näki yhden Daavidin jälkeläisten haaran kulkevan, ei kuningas Salomon kautta, vaan Daavidin erään toisen pojan, nimittäin Naatanin, kautta. Tämä erityinen sukuhaara kulkee kahdenkymmenen sukupolven kautta ja tuottaa Serubbaabelin, josta tuli Jerusalemin käskynhaltija profeetta Sakarjan päivinä. Serubbaabelilla oli Reesa-niminen poika, jonka jälkeen jälkeläisten katkeamaton sarja jatkui kuudentoista muun kautta Eeliin asti, joka syntyi Mattatille. (Luuk. 3:23–31) Sitten Jumala kiinnitti huomionsa, ei miesjälkeläiseen, vaan Eelin tyttäreen. Tämä oli syntynyt Beetlehemin kaupungissa Juudean roomalaisessa provinssissa ensimmäisen vuosisadan jälkipuoliskolla ennen ajanlaskumme alkua. Tyttären nimi oli Maria.

³¹ Aikanaan Maria vietiin pohjoiseen Nasaretin kaupunkiin Galilean roomalaiseen provinssiin. Siellä hän tuli naimaikään, ja hänet kihlattiin nasaretilaiselle Joosefille, Jaakobin pojalle, joka oli puuseppä.

32. Miksi kihlaus Joosefin kanssa oli sopiva, ja mikä Daavidin perillistä koskeva kysymys heräsi?

³² Tämä kihlaus oli hyvin sopiva. Miksi? Siksi että vaikka Joosef oli vaatimaton puuseppä syrjäisestä Nasaretin kaupungista, hän oli kuningas Daavidin jälkeläinen, ei Naatanin kautta vaan Daavidin ensimmäisen kuninkaallisen jälkeläisen Salomon kautta. Siten Joosefilla oli laillinen oikeus kuninkaallisen esi-isänsä Daavidin valtaistuimeen. Oliko Joosefista nyt tuleva kuningas Daavidin kauan sitten luvatun iankaikkisen perillisen suoranainen, luonnollinen isä?

33, 34. a) Miksi Jehova antoi todisteen siitä, että hän oli Marian kanssa? b) Minkä Jaakobin kuolinvuoteellaan esittämän ennustuksen täyttymystä se, mitä nyt tapahtui, edisti?

³³ Ennen kuin häät pidettiin ja Joosef vei Marian pois tämän kotoa kotiin, jonka hän tarjosi tälle, sitten kun Maria olisi hänen laillisesti vihitty vaimonsa, tapahtui jotakin mitä epätavallisinta, sellaista, mitä tämän 20. vuosisadan ”aivojen aikakauden” ihmiset kieltäytyvät uskomasta. Elettiin suunnilleen vuoden 3 eaa. loppua. Se oli Jumalan määräaika, jota hän oli kauan odottanut. Äkisti tuli ilmi todisteita, että Jumala oli Marian, Eelin tyttären, kanssa, ei ainoastaan juutalaistytön itsensä tähden, vaan siksi, että hän oli Juudan sukukunnan Daavidin kuninkaallisen suvun jälkeläisiä. Niinpä tapahtumat alkoivat vyöryä kohti patriarkka Jaakobin neljännelle pojalleen Juudalle esittämän henkeytetyn ennustuksen täyttymystä. Tuo ennustus esitettiin vuonna 1711 eaa., kun kuoleva Jaakob sanoi Juudalle:

³⁴ ”Juuda on nuori leijona . . . kuin naarasleijona – kuka uskaltaa häntä häiritä? Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän, jonka se on ja jota kansat tottelevat.” – 1. Moos. 49:8–10.

35, 36. a) Minkä ihmeen Jumala oli tehnyt Marian iäkkäälle sukulaiselle Elisabetille? b) Mitä enkeli Gabriel kertoi Marialle Jumalan tarkoituksesta Daavidin valtaistuimen suhteen?

³⁵ Miten Jumala osoitti olevansa Juudan heimosta ja Daavidin kuningassuvusta olevan neitsyttytön Marian kanssa? Jumala teki Marialle sellaista, mikä oli enemmän kuin hän oli tehnyt Marian iäkkäälle sukulaiselle Elisabetille, leeviläispapin Sakariaan vaimolle. Jumala elvytti ihmeen avulla Sakariaan ja Elisabetin lisääntymiskyvyn, niin että Elisabet oli nyt raskautensa kuudennella kuukaudella ja synnyttäisi pian pojan, jota tultaisiin kutsumaan Johannes Kastajaksi. Mutta mitä Jumala teki juutalaiselle neitsyelle Marialle, jonka kihlausaika puuseppä Joosefin kanssa ei vielä ollut täysi? Lääkäri Luukas kertoo siitä:

³⁶ ”Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret, neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef-nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria. Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: ’Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi.’ Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa. Niin enkeli sanoi hänelle: ’Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.’” – Luuk. 1:26–33.

37. Miten Gabriel selitti sen, että Maria synnyttäisi pojan ilman ihmisisää?

³⁷ Tämä merkitsi sitä, että Marian tulevan aviomiehen Joosefin ei ollut määrä olla Jeesuksen suoranainen luonnollinen isä! Mitä? Syntyisikö poika ilman ihmisisää? Selittääkseen Marialle, miten tämä ihmeellinen neitseellinen syntymä tapahtuisi, enkeli Gabriel sanoi edelleen: ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi; sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” – Luuk. 1:34–37.

38. Mitä Marialle nyt tapahtui, ja kenen Poika hänen lapsensa oli oleva?

³⁸ Suostuiko Maria tulemaan tällä tavalla sen maalliseksi äidiksi, josta oli tuleva kuningas Daavidin iankaikkinen ja pysyvä perillinen? Luuk. 1:38 kertoo: ”Silloin Maria sanoi: ’Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan’. Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.” Sen jälkeen pyhä henki todella tuli Marian päälle, ja Korkeimman Jumalan voima varjosi hänet. Niin hän tuli ihmeen avulla raskaaksi, mutta ei tulevasta aviomiehestään Joosefista. Tämä merkitsi sitä, että Jehova Jumala, Korkein, oli hänessä nyt hedelmöityneen Jeesus-lapsen Isä. Muut Raamatun kirjat selittävät, että Jehova Jumala siirsi rakastetun taivaallisen ainosyntyisen Poikansa elämän Marian munasoluun ja sai sen hedelmöitymään. (Joh. 3:16; Fil. 2:5–11) Siinä ei ollut mitään epäpyhää. Sen tähden ”se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi”. Kaikki tämä tapahtui Jumalan määräaikana, kuten on kirjoitettu: ”Kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain [Mooseksen lain] alaiseksi syntyneen.” – Gal. 4:4.

VALTAKUNTALIITON PYSYVÄ PERILLINEN

39. a) Kuka oli tekevä Marian pojasta Jeesuksesta Jaakobin huoneen kuninkaan? b) Millaisen oikeuden Jeesus peri Marian kautta?

³⁹ Se, mitä enkeli Gabriel kertoi Marialle, varmisti sen, että hänen pojastaan Jeesuksesta oli tuleva kuningas Daavidin Pysyvä Perillinen: ”Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.” (Luuk. 1:32, 33) Ei 1900 vuotta sitten eläneitten juutalaisten eikä nykyisten luonnollisten juutalaisten ollut määrä antaa Jeesukselle hänen esi-isänsä Daavidin valtaistuinta. Taivaallinen Isä Jehova Jumala oli antava hänelle tuon Valtakunnan valtaistuimen, jolta Daavidin tapauksessa hallittiin ainoastaan ”Jaakobin huonetta”, joka Jaakob oli Israelin kahdentoista sukukunnan patriarkaalinen isä. Niinpä juutalaisneitsyen Marian välityksellä Jeesus syntyi esikoispoikana Daavidin kuninkaalliseen sukuun, ja hänen kauttaan Jeesuksella oli lihallinen, luonnollinen oikeus Daavidin valtakuntaan. Tämän todisteeksi apostoli Paavali henkeytettiin kirjoittamaan Jumalalta tulleesta hyvästä uutisesta: ”Hänen Pojastansa – joka lihan puolesta on syntynyt Daavidin siemenestä ja pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa – Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme.” – Room. 1:1–4.

40. a) Mitä Joosef tunsi velvollisuudekseen Jumalaa kohtaan tehdä Marian pojan Jeesuksen suhteen, ja minkä hän siten antoi Jeesukselle? b) Kenen pojaksi Luukas kutsuu Joosefia ja miksi?

⁴⁰ Kun Marian raskaus havaittiin, hänen tulevalle aviomiehelleen annettiin selitys ja häntä käskettiin ottamaan Maria vaimokseen ja viemään hänet kotiin, jonka hän tälle oli valmistanut. Joosef teki niin Nasaretissa. Hän ymmärsi, että hänen velvollisuutensa Jumalaa kohtaan oli ottaa Marian kautta syntyvä Jumalan Poika omaksi esikoispojakseen ja antaa siten Jeesukselle laillinen oikeus Daavidin valtaistuimeen, koska Joosef oli Daavidin jälkeläinen kuningas Salomon kautta.c (2. Sam. 7:13–16) Sen Joosef teki antamalla ympärileikata Jeesuksen kahdeksantena päivänä tämän syntymästä ja antamalla hänen nimekseen Jeesus ja myös esittämällä Jeesus-lapsen 40. päivänä tämän syntymästä Jerusalemin temppelissä itsensä ja Marian puolesta suoritetuissa puhdistusmenoissa. (Matt. 1:17–25; Luuk. 2:21–24) Tämän tähden Jeesusta kutsuttiin ”Joosefin pojaksi”. (Joh. 1:45; 6:42) Sen tähden myös lääkäri Luukas sanoo kirjoittamassaan Jeesuksen Kristuksen sukuluettelossa: ”Ja hän, Jeesus, oli alottaessaan vaikutuksensa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, niinkuin luultiin, Joosefin poika. Joosef oli Eelin poika.” (Luuk. 3:23) Joosefia, joka todellisuudessa oli Jaakobin poika, kutsuttiin myös ”Eelin pojaksi”, koska hän oli mennyt naimisiin Eelin tyttären Marian kanssa ja oli siis Eelin vävypoika.

41. Missä ”Jeesus Nasaretilaiseksi” kutsuttu syntyi vuonna 2 eaa.?

⁴¹ Myöhemmin Jeesusta Kristusta kutsuttiin ”Jeesus Nasaretilaiseksi” ja ”Jeesukseksi, Galilean Nasaretista”. (Joh. 19:19; Matt. 21:11) Merkitseekö tämä sitä, että Jeesus syntyi Nasaretissa? Ei, sillä ennen hänen syntymäänsä hänen äitinsä Marian ja tämän aviomiehen Joosefin täytyi, siksi että molemmat olivat syntyneet Juudean Beetlehemissä, mennä Beetlehemiin vuonna 2 eaa. rekisteröitäväksi Rooman keisarin Caesar Augustuksen käskystä. Siten Jeesus syntyi Beetlehemissä, jota kutsuttiin ”Daavidin kaupungiksi”, koska Daavid, Iisain poika, oli itse syntynyt siellä. – Luuk. 2:1–7.

42, 43. Mikä enkelien todistus meillä on Gabrielin todistuksen lisäksi siitä, että Marian poika oli oleva Jumalan Messias?

⁴² On olemassa muutakin kuin enkeli Gabrielin todistus siitä, että tästä Jeesuksesta, Marian pojasta, oli tuleva Messias eli Kristus, Voideltu, josta oli tuleva Daavidin valtaistuimen ja valtakunnan pysyvä perillinen. Meillä on toisen taivaallisen enkelin todistus, jonka hän antoi Jeesuksen syntymän yönä suunnilleen lokakuun alussa vuonna 2 eaa. Tämä loistoisa enkeli ilmestyi paimenille, joilla oli laumansa yhä kedoilla lähellä Beetlehemiä tuohon aikaan vuodesta.

⁴³ Enkeli sanoi pelästyneille paimenille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.” Se, ettei kysymyksessä ollut mikään tavallinen syntymä, osoitettiin sillä, mitä sitten tapahtui: ”Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ’Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!’” – Luuk. 2:8–14.

44. Miksi Jeesus-lapsi vietiin Egyptiin, ja miten hänestä tuli nasaretilainen puuseppä?

⁴⁴ Saatana tuli tietoiseksi tämän Jumalan Pojan syntymästä, josta Pojasta oli tuleva ”Kristus, Herra”. Kateellisena tämän maailman hallitusvaltansa puolesta Saatana yritti surmauttaa pienen Jeesus-lapsen jolloinkin sen jälkeen, kun hänet oli esitetty Jerusalemin temppelissä, ja välikappaleena hän käytti epäluuloista kuningas Herodes Suurta. Niinpä Jumalan enkeli käski Joosefia pakenemaan äidin ja lapsen kanssa Egyptiin, kunnes hän saisi lisäohjeita. Kuningas Herodeksen kuoleman jälkeen Jumalan enkeli käski Joosefia palaamaan oman kansansa maahan. Mutta koska kuningas Herodeksen poika Arkelaus hallitsi Juudean roomalaista provinssia ja näin ollen myös Beetlehemiä, Joosef ei mennyt Beetlehemiin, vaan palasi Galilean provinssissa sijaitsevaan Nasaretiin. Siellä Jeesus kasvoi ja häntä alettiin kutsua Nasaretilaiseksi. Siellä tämä tuleva Kuningas työskenteli puuseppänä. – Matt. 2:1–23; 13:55, Um; Mark. 6:1–3, Um.

45. a) Mitä Jeesuksen Daavidin tavoin tarvitsi saada tullakseen todella Messiaaksi eli Kristukseksi? b) Milloin ja miksi Jeesus meni Jordanille kastettavaksi?

⁴⁵ Kuitenkaan sana Kristus eli Messias, joka merkitsee Voideltua, ei voinut todellisuudessa soveltua Jeesukseen, ennen kuin hänestä varsinaisesti tuli voideltu. Jumalan profeetta Samuel oli voidellut hänen esi-isänsä, Daavid-paimenen Beetlehemistä, monta vuotta ennen kuin hänet todella asetettiin kuninkaaksi Israelin valtaistuimelle. (1. Sam. 16:1–13; 2. Sam. 2:1–4; 5:1–3) Samoin kävi Jeesuksen. Kun hän oli kolmannellakymmenennellä vuodellaan täydellisenä ihmisenä, hänen sukulaisensa Johannes Kastaja aloitti kastamistyönsä, koska hän alkoi silloin julistaa Jumalan valtakuntaa sanomalla: ”Tehkää parannus [katukaa, Um], sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” (Matt. 3:1, 2) Tästä julistuksesta Jeesus tiesi, että hänen oli tullut aika keskittyä yksinomaan Jumalan messiaanisen valtakunnan etuihin. Kun hän lähestyi ihmiselämänsä 30. vuoden loppua, hän lähti Nasaretista ja suuntasi kulkunsa Johanneksen luo, joka kastoi ihmisiä Jordanissa. Miksi hän lähti? Ei tullakseen kastetuksi vertauskuvaksi syntien katumisesta, joita hänellä ei lainkaan ollut, vaan vertauskuvaksi tarjoutumisestaan täysin Jehova Jumalalle tekemään Jumalan tahdon, joka liittyi ”taivasten valtakuntaan”, Jumalan valtakuntaan. Johannes ei ymmärtänyt tätä. Niinpä luemme:

46. a) Miten Jeesuksesta siellä kasteensa aikaan tuli Messias eli Kristus? b) Miksi Jumala siellä kutsui kastettua Jeesusta Pojakseen?

⁴⁶ ”Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen tykö hänen kastettavakseen. Mutta tämä esteli häntä sanoen: ’Minun tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun tyköni!’ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ’Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus’. Silloin hän salli sen hänelle. Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt’.” (Matt. 3:13–17) Kun Jumalan henki näin laskeutui kastetun Jeesuksen päälle, Jumala, ei Johannes Kastaja, voiteli hänet. Tällä tavalla hänestä tuli Messias, Kristus, Voideltu. Tämä tapahtui varhaissyksyllä vuonna 29. Jumala julisti hänet silloin myös Pojakseen, koska Hän oli nyt henkensä välityksellä siittänyt Jeesuksen hengelliseksi Pojakseen. (Joh. 1:32–34) Hän oli nyt hengellinen Messias eli Kristus, korkeampi kuin ihmis-Messias.

47. Mistä pelkäksi ihmis-Messiaaksi tulemisen tilaisuuksista Jeesus kieltäytyi, ja mihin työhön hän ryhtyi sopusoinnussa voitelunsa kanssa?

⁴⁷ Yrittikö Jeesus Kristus nyt tehdä itsestään Jerusalemissa ”Jaakobin huoneen” maallisen kuninkaan? Ei! Kun hän oli kiusattavana erämaassa, hän kieltäytyi ottamasta vastaan Saatanan tarjousta hänen tekemisekseen ei vain Jaakobin huoneen vaan kaikkien tämän maailman valtakuntien kuninkaaksi. (Matt. 4:1–11; Luuk. 4:1–13) Suoritettuaan myöhemmin suurenmoisen ihmeen ruokkimalla valtavan joukon ihmisiä hän vetäytyi pois, kun tuhannet hyvin ravitut juutalaiset yrittivät tehdä hänestä maallisen kuninkaansa. (Joh. 6:1–15) Hän tiesi, että hänen valtakuntansa oli määrä tulla Häneltä, joka oli voidellut hänet messiaaniseksi Kuninkaaksi, Jehova Jumalalta. Hän arvosti sitä valmistavaa työtä, jonka hänen voitelemisensa Jumalan hengellä asetti hänelle, ja ryhtyi opettamaan ja saarnaamaan Jumalan valtakuntaa rauhallisella tavalla kaikkialla ”Jaakobin huoneen” maalla. Tähän työhön hän ryhtyi erityisesti Johannes Kastajan vangitsemisen jälkeen vuonna 30.

48. Minkä Jesajan ennustuksen hän luki Nasaretin synagogassa nasaretilaisille, ja mitä hän pyrki tekemään maallisen elämänsä jäljellä olevan ajan?

⁴⁸ Nasaretin synagogassa hän luki nasaretilaisille Jes. 61:1, 2:ssa olevan ennustuksen, joka sanoo: ”Herran [Jehovan, Um] Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta.” Kastettu Jeesus otti tämän saarnansa teemaksi ja aloitti sen sanoen: ”Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen.” (Luuk. 4:16–21) Tällä hän antoi entisen kotikaupunkinsa asukkaitten ymmärtää, että hän oli Jehovan Voideltu, Messias, Kristus. Koko maallisen elämänsä jäljellä olevan ajan hän ponnisteli täyttääkseen sen, mitä hänen voitelunsa Jehovan hengellä valtuutti hänet tekemään.

49, 50. a) Muodostiko Jeesus armeijan perustaakseen uudelleen Israelin valtakunnan? b) Minkä selityksen Jeesus antoi Pilatukselle siitä, että hän oli kuningas eikä kuitenkaan taistellut valtakunnan puolesta?

⁴⁹ Niinpä hän ei sekaantunut tämän maailman politiikkaan eikä muodostanut makkabealaisten tavoin armeijaa ja ajanut roomalaisia pois maasta ja perustanut uudelleen Daavidin valtakuntaa Jerusalemiin. Miksi ei?

⁵⁰ Hän selitti syyn siihen, miksi hän ei tehnyt niin, roomalaiselle maaherralle Pontius Pilatukselle, jonka käsiin hänen uskonnolliset vihollisensa olivat luovuttaneet hänet teloitettavaksi kapinasta Rooman valtakuntaa vastaan. Vastaukseksi maaherran kysymykseen: ”Oletko sinä juutalaisten kuningas?” Jeesus lopulta sanoi: ”Minun kuninkuuteni [valtakuntani, Um] ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä.” Tähän Pilatus sanoi: ”Sinä siis kuitenkin olet kuningas?” Jeesus todisti totuudesta ja vastasi: ”Sinäpä sen sanot, että minä olen kuningas.” Niin, sellaisen valtakunnan kuningas, joka ei ole osa maailmasta, jossa Rooman valtakunta silloin oli maailmanvaltana. – Joh. 18:33–37.

51, 52. a) Mitä Jeesus neuvoi ’palvelijoitaan’ tekemään? b) Käskikö Jeesus kahtatoista apostoliaan ja sittemmin seitsemääkymmentä evankelistaa harjoittamaan poliittista toimintaa vai evankelioimistyötä, ja miten heidän piti tehdä sitä?

⁵¹ Keitä Jeesuksen sanat ”minun palvelijani” tarkoittivat? Hänen aseistamattomia opetuslapsiaan, joihin kuuluivat hänen kaksitoista apostoliaan (”lähetettyä”). Näitäkin hän neuvoi pysymään erossa tämän maailman politiikasta ja sen väkivaltaisista taisteluista ja erikoistumaan Jumalan luvatun valtakunnan hyvän uutisen rauhalliseen opettamiseen ja saarnaamiseen.

⁵² Kun hän eräässä tilaisuudessa lähetti kaksitoista apostolia, hän ei käskenyt heitä muodostamaan maanalaista poliittista liikettä ja yllyttämään juutalaisia kapinaan; sen sijaan hän sanoi: ”Missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle’. Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.” (Matt. 10:1–8) Kun Jeesus myöhemmin lähetti 70 muuta evankelistaa, hän antoi heille samanlaiset ohjeet ja kertoi heille, mitä saarnata, sanoen: ”Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan, ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: ’Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle’.” – Luuk. 10:1–9.

53, 54. a) Minkä saarnaamisen Jeesus ennusti läsnäoloaan ja tämän järjestelmän päättymistä koskevassa ennustuksessaan? b) Mihin sekaantumista tämän saarnaamisen suorittaminen ei salli, kun ottaa huomioon sen, mistä lähteestä he tietävät saarnaamansa hallituksen olevan?

⁵³ Niisanin 11. päivänä vuonna 33 vähän ennen pääsiäispäivänä tapahtunutta kuolemaansa Jeesus esitti huomattavan ennustuksensa, joka koski hänen tulevaa läsnäoloaan ja asiainjärjestelmän päättymistä. Tässä ennustuksessa hän ei jättänyt ennustamatta sitä huomattavaa työtä, jota hänen palvelijansa, hänen opetuslapsensa, tekisivät, sillä hän sanoi: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:3–14) Hänen opetuslastensa täytyy suorittaa tämä Valtakunnan saarnaaminen maailmanlaajuisesti ennen tämän asiainjärjestelmän täydellistä loppua: ”Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille.” (Mark. 13:10) Kun he suorittaisivat tätä Valtakunnan saarnaamista rauhallisesti kaikkien kansakuntien keskuudessa, he eivät saisi sekaantua maailmalliseen politiikkaan ja ottaa kantaa kansainvälisiin selkkauksiin.

⁵⁴ Johtajansa Jeesuksen Kristuksen tavoin heidän tuli pelkästään saarnata Jumalan messiaanisen valtakunnan hyvää uutista. Heitä ei valtuutettu perustamaan tuota maata hallitsevaa valtakuntaa, eikä heille annettu siihen voimiakaan. Sen ei ollut määrä olla maallinen hallitus; se ei ollut ”täältä”. Se oli taivaallinen hallitus, jolla oli yli-inhimillinen valta kaikkeen ihmiskuntaan. On sen tähden luonnollista, että vain Korkein taivaan Jumala voisi pystyttää tuon messiaanisen hallituksen hallitsemaan kaikkia maan asukkaita.

55. Voidaanko Jeesuksen pätevyyttä koko ihmiskunnan hallitsijaksi asettaa kyseenalaiseksi, kun otetaan huomioon se, miten hän toteutti voiteluaan ja täytti Raamatun ennustukset?

⁵⁵ Kuka taivaassa tai maan päällä oleva sitten voi löytää vikaa Messiaan, Kristuksen, maanpäällisestä elämästä, hänen, joka voideltiin hallitsemaan kuninkaana koko ihmiskuntaa tuhat vuotta? Kuka voi syystä vastustaa hänen tulemistaan tuhatvuotiskauden Kuninkaaksi, ikään kuin hän ei olisi arvollinen tai pätevä? Ei kukaan. Apostoli Pietari viittasi Jeesuksen Kristuksen virheettömään maanpäälliseen elämään ja sanoi roomalaiselle sadanpäämiehelle Korneliukselle ja hänen pakanaystävilleen: ”Sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte; te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa. Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa.” (Apt. 10:37–39) Kaikki todisteet puhuvat sen puolesta, että Jeesus Kristus täytti maan päällä ollessaan kaiken, minkä hänen voitelunsa valtuutti hänet tekemään. Hän täytti kaikki häntä koskevat Raamatun ennustukset, aina marttyyrikuolemaan asti.

[Alaviitteet]