Arvostatko ”uskollista ja ymmärtäväistä orjaa”?

”KUKA oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja?” Tällä kysymyksellä Jeesus Kristus aloitti profeetallisesti tärkeän vertauksen eli kuvauksen. Se on osa siitä ”tunnusmerkistä”, jonka hän esitti ”asiainjärjestelmän päättymisestä”, jota me nyt elämme. (Matt. 24:3) Neuvottuaan opetuslapsiaan pysymään valveilla Jeesus sanoi:

”Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan näille ihmisille heidän ruokansa oikeaan aikaan? Onnellinen on tuo orja, jos hänen isäntänsä saapuessaan tapaa hänet näin tekemästä. Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” – Matt. 24:42–47.

Kuka on tämä ”orja”, ja keistä muodostuu ”palvelusväki”? Mitä on ”omaisuus”? Tällaiset kysymykset eivät johdu pelkästä teoreettisesta kiinnostuksesta. ”Uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” oikea tunnistaminen ja yhteistoiminta sen kanssa merkitsee suurta onnellisuutta ja runsasta hengellistä palkkaa.

”KUKA OIKEASTAAN ON SE USKOLLINEN JA YMMÄRTÄVÄINEN ORJA?”

Jotkut sanovat, että ”orja” tarkoittaa kristittyjä palvelijoita tai heidän valvojan virkaansa, johon liittyy velvollisuus huolehtia seurakunnan hengellisten tarpeiden täyttämisestä. ”Isännän” saapumisen sanotaan olevan joko Kristuksen toinen tulemus tai yksityisen palvelijan kuolema. Siksi ollaan sitä mieltä, että vertauksen pitäisi saada kristityt palvelijat huolehtimaan hyvin siitä, mitä on uskottu heidän haltuunsa.

Jehovan todistajat uskovat, että tämä vertaus koskee Jeesuksen Kristuksen voideltujen seuraajien yhtä tosi seurakuntaa. Saatuaan alkunsa helluntaina vuonna 33 tämä orjan kaltainen seurakunta on siitä lähtien 1 900 vuoden ajan ruokkinut jäseniään hengellisesti ja on tehnyt sen uskollisesti ja ymmärtäväisesti. Se, mikä tämä ”orja” on, on käynyt selväksi varsinkin Kristuksen paluun eli läsnäolon aikana. ”Orja” on tunnistettavissa valppaudestaan ja siitä, että se uskollisesti ja ymmärtäväisesti antaa hengellistä ravintoa sitä mukaa kuin kaikki kristillisessä seurakunnassa olevat tarvitsevat sitä. Tämä ”orja” eli hengellä voideltu seurakunta on tosiaan ainoa hyväksytty kanava, joka edustaa Jumalan valtakuntaa maan päällä ”lopun aikana”. (Dan. 12:4) Jehovan todistajat ymmärtävät, että ”orja” muodostuu maan päällä olevista kaikista voidelluista kristityistä ryhmänä minä aikana tahansa helluntain jälkeisten 1 900 vuoden kuluessa. ”Palvelusväki” tarkoittaa niin ollen näitä Kristuksen seuraajia yksilöinä.

Jotkut lukijat saattavat ajatella, että tämä on melko ahdasmielinen näkemys. Tai he saattavat vastustaa sitä ajatusta, että ”orja” ja ”palvelusväki” edustavat samaa luokkaa, toinen yhteiselimenä ja toinen yksilöinä. Vastaväittäjät voivat sanoa, etteivät kaikki Kristuksen voidellut opetuslapset osallistu hengellisen ruoan valmistamiseen, joten ehkä ”orja” kuvaa vain johdossa olevia ja ”palvelusväki” niitä seurakunnassa olevia, joita he palvelevat.

Ei ole mitään mieltä yrittää tulkita väkisin vertausta. Itsepetoksesta ei ole mitään hyötyä, ja se on hengellisesti tuhoisaa. Sen tähden meidän täytyy etsiä ymmärrystä Raamatusta. Mitä havaitsemme siten tehdessämme? Tämä ”orja” on Isännän Kristuksen Jeesuksen ja hänen Isänsä Jehovan palvelija. (Vrt. Matt. 10:24, 25.) Ja palvelija voi olla joukko eli ryhmä. Menneisyydessä koko Israelin kansa oli Jehovan palvelija eli orja. Hän sanoi sille: ”Sinä Israel, minun palvelijani.” (Jes. 41:8, 9; 44:21) Tämä yksi palvelija koostui yksilöistä, kuten Jesajan 43:10 (UM) osoittaa sanoessaan: ”’Te olette minun todistajiani’ [monikko], sanoo Jehova, ’minun palvelijani [yksikkö], jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun.’” Nämä entisaikain israelilaiset olivat Jehovan ”omaisuus”, ”pyhä kansa”. (2. Moos. 19:5, 6) Vaikka ei jokainen yksilö osallistunutkaan kansan asioitten hoitoon, kaikki yksilöt muodostivat yhden kansan, Jumalan ”palvelijan”. Vain harvat osallistuivat Pyhän Raamatun kirjoittamiseen tai jäljentämiseen, mutta silti apostoli Paavali saattoi sanoa Israelin kansaan kuuluvista: ”Heille uskottiin Jumalan pyhät julistukset.” (Room. 3:1, 2) Heille kuuluivat liitot, Laki ja lupaukset. (Room. 9:3–5) Koko kansa oli siis Jehovan kollektiivinen ”palvelija” eli palvelijayhteisö, vaikka se samanaikaisesti koostuikin yksilöistä, hänen ’todistajistaan’.

Jeesus sanoi maan päällä ollessaan Israelin uskonnollisille johtajille: ”Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tuottaa sen hedelmiä.” (Matt. 21:43) Tämän Valtakunnan hedelmiä tuottavan ”kansan” täytyy olla laajalle levinnyt tosi kristillinen seurakunta, josta Pietari kirjoitti: ”Te olette . . . ’pyhä kansa, erikoisomaisuudeksi otettu kansa julistaaksenne laajalti sen [Jumalan] oivallisuuksia’, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa. Sillä kerran te ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa.” (1. Piet. 2:9, 10) Sellaista seurakuntaa nimitetään myös ”Jumalan Israeliksi” ja ”Jumalan huonekunnaksi”. (Gal. 6:16; 1. Tim. 3:15) Seurakunnassa olevia yksilöitä sanotaan ”Jumalan huonekunnan jäseniksi”. (Ef. 2:19) ’Uskolliseen taloudenhoitoon’ tällaisten huonekunnan jäsenten keskuudessa sisältyy hengellisten totuuksien jakaminen, ja nämä totuudet muodostavat sopivan ”ruoan” uskoville. (1. Kor. 3:2–5; 4:1, 2) On merkille pantavaa, että ”uskollista ja ymmärtäväistä orjaa” kutsutaan ”taloudenhoitajaksi” Luukkaan 12:42–48:ssa.

Maan päällä elossa ollessaan Jeesuksen uskolliset apostolit olivat erikoisesti vastuussa hengellisen opetuksen antamisesta ”Jumalan huonekunnalle”. ”Lauman” nimitetyillä ’paimenilla’ sekä muilla oli myös samanlainen velvollisuus. Apostoli Pietari osoittaa kuitenkin, että sellainen Jumalan totuuksien taloudenhoito oli todellisuudessa uskottu kaikille ’valituille’. Siten seurakunnan kukin jäsen myötävaikutti ruumiin rakentumiseen. (Ef. 4:11–16; 1. Piet. 1:1, 2; 4:10, 11; 5:1–3) Havaitsemme siis, että on selvästi raamatullisesti perusteltua sanoa, että Kristuksen Jeesuksen kaikki voidellut seuraajat muodostavat Jumalan ”palvelijan”, jonka Isäntä on Jeesus. Niin ollen tämä palvelija eli ”orja” ryhmänä antaa hengellistä ruokaa tämän seurakunnan kaikille yksilöille, jotka muodostavat ”palvelusväen”. Ruoan saajina nämä hyötyvät siitä yksilöinä. – 1. Kor. 12:12, 19–27; Hepr. 3:5, 6; 5:11–14.

’USKOLLINEN ORJA’ LAKKAA NÄKYMÄSTÄ SELVÄSTI

”Uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan ei pitänyt olla näin selvästi tunnistettavissa jatkuvasti kautta vuosisatojen siihen saakka, kun Isäntä palaisi kuninkaallisessa vallassaan. Apostolit varoittivat, että heidän kuolemansa jälkeen kehittyisi suuri luopumus, joka jatkuisi Kristuksen läsnäoloon saakka. (2. Tess. 2:1–12; Apt. 20:29, 30; 1. Joh. 2:18, 22; 4:2, 3) Jeesus ilmaisi myös tämän vertauksessaan ’vehnästä ja rikkaruohoista’. Tämän kuvauksen mukaan hyvää siementä, vehnää, kylvettiin maailman peltoon. ”Vehnä” on ”valtakunnan lapset” eli Jeesuksen Kristuksen todelliset voidellut opetuslapset. Mutta ”vihollisen” (Panettelijan) kuvattiin kylvävän ”rikkaruohoja” (”paholaisen lapsia” eli valekristittyjä) ”vehnän” sekaan, ja molempien oli määrä kasvaa yhdessä ”elonkorjuuseen” eli ”asiainjärjestelmän päättymiseen” asti. – Matt. 13:24–30, 36–43.

Luopumus kehittyi pakanafilosofian ja väärien oppien soluttautumisen myötä. Luopioseurakunnasta tuli yhä enemmän osa tästä maailmasta, kun se omaksui sen opetuksia, tapoja ja asenteita. Jeesus ennusti, että ”vehnä” ja ”rikkaruohot” kasvaisivat yhdessä ”elonkorjuuseen” eli ”asiainjärjestelmän päättymiseen” asti, jolloin ”vehnä” (tosi kristityt) erotettaisiin ”rikkaruohoista” (valekristityistä) ja se antaisi hengellisen valonsa loistaa. (Matt. 13:30, 39–43) Täten ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka ei olisi jälleen selvästi tunnistettavissa ennen kuin Kristuksen Jeesuksen paluun aikana.

Siihen aikaan Jeesuksen uskolliset opetuslapset tulisivat selvästi nähtäville. Heidän hyvin ravittu hengellinen tilansa olisi sen Danielin profetian mukainen, joka ennusti, että ”lopun aikana” ”taidolliset” eli tarkkanäköiset loistaisivat kuin tähdet, nauttisivat lisääntyvästä raamatullisesta tiedosta ja ymmärryksestä ja saattaisivat monia vanhurskauteen. (Dan. 12:3, 4, 9, 10) Tämä ilmaisee, että Kristuksen voideltujen opetuslasten seurakunta, nuo tarkkanäköiset, odottaisi Isännän paluuta ja että sen todettaisiin uskollisesti jakavan hengellistä ruokaa oikeaan aikaan, kun hän palaisi. – Matt. 24:43–46.

’USKOLLINEN ORJA’ TUNNISTETTAVISSA TOIMINNASTAAN

Vaikka ”rikkaruohot” hallitsivat maailman uskonnollista näyttämöä kautta vuosisatojen, toimeliasta ”vehnääkin” oli ja hengellistä ruokaa annettiin ”palvelusväelle”. 1870-luvun alkupuolella ryhmä vilpittömiä Raamatun tutkijoita sai riittävästi hengellistä ravintoa odottaakseen Herran paluuta ja ymmärtääkseen tarpeen tutkia perusteellisesti Raamattua, jotta olisi valmis siihen. He saivat runsaasti tietoa, koska he tutkivat Raamattua vapaina lahkolaisuudesta.

Noina vuosina kristikunnan kirkot olivat suuresta luopumuksesta peräisin olevien perinteiden, opinkappaleitten ja menojen sitomia. Ne pitivät kiinni sellaisista vääristä opeista kuin kolminaisuudesta, sielun kuolemattomuudesta ja helvetin tulesta. Ne olivat myös osa tästä maailmasta. Raamattuun kohdistuva epäilevyys tunkeutui niiden teologisiin seminaareihin. Darwinin evoluutioteoria koetteli voimiaan Raamatun luomiskertomusta vastaan, sovellettu psykologia hylkäsi perisyntiopetuksen ja lunastustarpeen, ja koko raamatunkritiikki kohdisti hyökkäyksensä sitä vastaan, että Raamatun tekijä olisi Jumala ja että se olisi erehtymätön.

Kaiken tämän keskellä raamatuntutkijat (kuten Jehovan todistajat siihen aikaan tunnettiin) nousivat puolustamaan voimakkaasti Raamatun opetusta. He pitivät kiinni siitä Raamatun näkökannasta, että on vain yksi Kaikkivaltias Jumala ja Luoja, Jehova, ja että Kristus Jeesus on hänen ainosyntyinen Poikansa ja ensimmäinen luomuksensa, jonka Jumala lähetti maan päälle uhraamaan elämänsä lunnaiksi syntisen ihmiskunnan puolesta. He ryhtyivät taistelemaan sen puolesta, että koko Raamattu on Jumalan erehtymätön, henkeytetty sana ja julkaisivat Raamatun tutkimisensa tulokset ”ruokana oikeaan aikaan” jakaen siten tätä tärkeää tietoa kaikille, jotka halusivat valmistautua Herran paluuseen. Raamatuntutkijat tekivät tunnetuksi oikeaa kristillistä opetusta siitä, että ihmissielu on kuolevainen ja että kuolleitten toivo on ylösnousemus. He osoittivat, ettei Kristuksen lunnaitten tarkoitus ollut ainoastaan tien osoittaminen niille 144 000:lle, jotta heidät olisi lunastettu maan päältä Kristuksen perijätovereiksi taivaaseen, vaan niiden tarkoitus oli myös suoda muille Aadamin jälkeläisille tilaisuus ikuisen elämän saavuttamiseen maan päällä messiaanisen Valtakunnan tuhatvuotisen hallituskauden aikana. Lisäksi he julistivat maailmalle, että ”kansain määräaikojen” loppu tulisi vuonna 1914. (Luuk. 21:24) Tämä uskoa vahvistava Raamatun totuuksien tuominen uudelleen esiin ja kannustus valppauteen Kristuksen Jeesuksen läsnäolon suhteen johti hengellisesti hyvin ravituiksi osoittautuvien Kristuksen voideltujen opetuslasten seurakunnan yhteen kokoamiseen ja rakentamiseen.

EITTÄMÄTTÖMIÄ VALTUUTUKSIA

”Uskollisella ja ymmärtäväisellä orjalla” on runsaasti valtuutuksia. Seuraavassa on osittainen luettelo niistä raamatullisista ja profeetallisista nimityksistä, jotka merkittävästä vuodesta 1919 lähtien soveltuvat Jeesuksen Kristuksen voideltujen seuraajien jäännökseen tai joita se edustaa:

1) Nooan vaimo, 1. Moos. 7:7; 2) Lootin luo lähetetyt enkelit, 1. Moos. 19:15; 3) Rebekka, 1. Moos. 24:64; 4) Joosef ja Benjamin, 1. Moos. 45:14; 5) pellolle jätetyt tähkäpäät, 3. Moos. 19:9; 6) kaksi Raahabin luo tullutta vakoilijaa, Joos. 2:4; 7) Baarak, Tuom. 4:14; 8) Jefta, Tuom. 11:34; 9) Noomi ja Ruut, Ruut 2:2; 10) Daavidin israelilaissoturit, 2. Sam. 18:1; 11) Jeehu, 2. Kun. 10:11, 15; 12) Mordokai ja Ester, Est. 4:13; 13) Job, Job 42:10, 13; 14) kuninkaan tytär, Ps. 45:14; 15) uskolliset (= laupeuden) miehet, Ps. 50:5, UM; 16) pyhien kokous, Ps. 89:8; 17) Sear-Jaasub, Jes. 7:3; 18) kansojen valkeus, Jes. 60:3; 19) vanhurskauden tammet, Jes. 61:3; 20) meidän Jumalamme palvelijat, Jes. 61:6; 21) säilytetty rypäle, Jes. 65:8; 22) toisen nimen saaneet palvelijat, Jes. 65:15; 23) Jumalan sanan edessä aralla tunnolla olevat, Jes. 66:5; 24) syntynyt uusi kansa, Jes. 66:8; 25) Jeremia, Jer. 1:10; 26) uudessa liitossa oleva Jehovan kansa, Jer. 31:33; 27) pellavavaatteisiin pukeutunut mies, Hes. 9:2; 28) maan navassa asuvat, Hes. 38:12; 29) virran rannalla olevat puut, Hes. 47:7; 30) kalastajat, Hes. 47:10; 31) taivaan sotajoukko, Dan. 8:10; 32) ennalleen saatettu (puhdistettu) pyhäkkö, Dan. 8:14; 33) ne jotka ovat viisaita, Dan. 11:33; 34) autuas, joka odottaa, Dan. 12:12; 35) kaikki liha, joka saa hengen, Jooel 2:28; 36) Joona, Joona 3:1–3; 37) Jehovan silmäterä, Sak. 2:8; 38) ylimmäinen pappi Joosua, Sak. 3:3, 4; 39) Juudan mies, Sak. 8:23; 40) Leevin pojat, Mal. 3:3; 41) vehnä, Matt. 13:25; 42) valtakunnan lapset, Matt. 13:38; 43) viinitarhan työntekijät, Matt. 20:1; 44) häihin kutsutut, Matt. 22:3–14; 45) valitut, Matt. 24:22; 46) kotkat, Matt. 24:28; 47) uskollinen ja ymmärtäväinen orja, Matt. 24:45; 48) ymmärtäväiset neitsyet, Matt. 25:2; 49) kuninkaan veljet, Matt. 25:40; 50) lampaitten pieni lauma, Luuk. 12:32; 51) tuhlaajapojan vanhempi veli, Luuk. 15:25; 52) Lasarus-kerjäläinen, Luuk. 16:20; 53) viiniköynnöksen oksat, Joh. 15:4; 54) Daavidin kuninkaallinen palatsi, Apt. 15:16; 55) Kristuksen perijätoverit, Room. 8:17; 56) jäännös, Room. 11:5; 57) öljypuun oksat, Room. 11:24; 58) pyhät, 1. Kor. 6:2; Ilm. 16:6; 59) temppeli, 1. Kor. 6:19; 60) uusi luomus, 2. Kor. 5:17; 61) lähettiläät Kristuksen sijasta, 2. Kor. 5:20; 62) Jumalan seurakunta, Gal. 1:13; 63) osa Aabrahamin siementä, Gal. 3:29; 64) Jumalan Israel, Gal. 6:16; 65) Kristuksen ruumis, Ef. 1:22, 23; 66) Kristuksen Jeesuksen sotilaat, 2. Tim. 2:3; 67) Kristuksen rakentama huone, Hepr. 3:6; 68) pyhä papisto, 1. Piet. 2:5; 69) pyhä kansa, 1. Piet. 2:9; 70) veljesseura, 1. Piet. 2:17; 71) seitsemän seurakuntaa, Ilm. 1:20; 72) kaksikymmentäneljä vanhaikäistä, Ilm. 4:4; 73) hengellinen Israel, Ilm. 7:4; 74) heinäsirkat, Ilm. 9:3; 75) kaksi todistajaa, Ilm. 11:3; 76) kaksi öljypuuta, Ilm. 11:4; 77) vaimon siemen, Ilm. 12:17; 78) elämän puut, Ilm. 22:2; 79) Kristuksen morsian, Ilm. 22:17; 19:7; 80) Jehovan todistajat, Jes. 43:10.