Mitä toiveita on pysyvästä maailmanrauhasta?

Koska Kaikkivaltias Jumala teki ihmisen elämään rauhaisassa paratiisimaassa, niin miksi meidän oma planeettamme on nykyään maapallonlaajuinen taistelukenttä, mistä sodan savu ei koskaan hälvene? Tähän kysymykseen annettu vastaus, mikä sisältyy tähän kirjoitukseen, valistaa meitä myöskin pysyvän maailmanrauhan ainoan varman toivon suhteen.

TÄMÄ on outo maailma! Sivistyneet ihmiset tietävät nykyään enemmän tappamisesta kuin elämisestä, enemmän sodasta kuin rauhasta. Ihminen kaipaa kuitenkin synnynnäisesti elämää eikä kuolemaa, rauhaa eikä sotaa. Miten me voimme selittää tämän ristiriitaisen tilanteen? Ja miten voimme selittää sen seikan, että kaikki ihmisen monet rauhan toivon tiet johtavat sodan umpikujaan? Nämä kysymykset vaativat johdonmukaista vastausta. Mutta ensin sydäntä ilahduttava uutinen, jota on mahdoton tukahduttaa: pysyvästä maailmanrauhasta on varma toivo. Se ei ole haaveuni. Se on todellisuus. Tämä sukupolvi voi kokea sen siunauksia.

Mikä tämä varma toivo on sitten? Kolmas yleissotako? Tuskinpa! Historiahan osoittaa, ettei mikään sota ole koskaan tuonut pysyvää rauhaa. Katsokaa esimerkiksi kahdennenkymmenennen vuosisadan sotahistoriaa. Professori Wright havaitsee kirjassa A Study of War, että yksin Euroopan vallat kävivät tämän vuosisadan kolmenakymmenenä ensimmäisenä vuonna seitsemänkymmentäneljä sotaa. Ne kestivät keskimäärin neljä vuotta, mihin saavutukseen ihminen ei ole päässyt kahdennentoista vuosisadan jälkeen. Tällä ”valistuneella sukupolvella” on professorin laskelmien mukaan paljon pahempi sotavahinkoluettelo kuin yhteensä 800:na edellisenä vuotena! Mutta tämä sotien vertahyydyttävä keskittyminen yhden sukupolven aikaan ei ole silti tuonut pysyvää rauhaa.

Eikä ole järkevää uskoa, että suunnaton sotilasmahdin muodostaminenkaan pelästyttää kansoja pysyvästi kieltäytymään sodista. Pelko ei ole omiaan herättämään rauhallista vastavaikutusta ihmisissä. Ihmiset suhtautuvat päinvastoin pelkoon valmistautumalla puolustautumaan ja hyökkäämään. ”Ne, jotka etsivät rauhaa yksistään sotilasmahdin ehdoilla”, sanoi presidentti Eisenhower, ”ovat tuomitut päätymään taistelukentän kuolemantuskaan”. – New Yorkin Times, 20. marraskuuta 1953.

Voisiko varman rauhan toivo olla sitten diplomatian alueella kaikkine siihen kuuluvine neuvotteluineen, rauhansopimuksineen ja kansojenliittoineen? Monet ihmiset ajattelevat, että nämä keinot tarjoavat parhaan rauhantoivon. Äskettäinen tutkimus osoitti, että 73 prosenttia Amerikan väestöstä on sopusoinnussa Dag Hammarskjöldin kanssa, joka sanoi, että Yhdistyneet Kansakunnat ”jää pelottoman maailman pääasialliseksi toivon lähteeksi”. (New Yorkin Times, 18. pnä toukokuuta 1954) Koska niin monet kiinnittävät toivonsa diplomatiaan, niin pitäisi seuraavien roomalaiskatolisen piispan, Fulton J. Sheenin, New Yorkin Timesissa 20. pnä huhtikuuta 1953 kerrottujen sanojen herättää ajatuksia: ”Niiden, jotka panevat liian paljon luottamusta yksistään sanoihin, tulisi pitää mielessään, että Kansainliiton merkkien alaisuudessa allekirjoitettiin 4 500 rauhansopimusta ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä. Yhdessätoista toista maailmansotaa edeltäneessä kuukaudessa allekirjoitettiin 211 rauhansopimusta.” Vieläkö olet taipuvainen luottamaan diplomatiaan? Silmiä avaavia ovat näin ollen juhlituimpien kahdennenkymmenennen vuosisadan rauhansopimusten tulokset.

1) Kansainliiton sopimus 1920: viisikymmentäneljä kansaa lupasi ”olla turvautumatta sotaan”. 1930-luvulla hyökkäsi Japani Kiinaan, Italia Etiopiaan ja Venäjä Suomeen. 2) Venäläis-puolalainen hyökkäämättömyyssopimus 1920. Venäjä otti 1939 puolet Puolasta. 3) Locarnon sopimukset v. 1925. Saksa allekirjoitti hyökkäämättömyyssopimuksen Belgian, Ranskan, Puolan ja Tshekkoslovakian kanssa. V. 1938 Saksa otti Tshekkoslovakian. Myöhemmin ryhtyivät nämä kaikki sotaan. 4) Italialais-etiopialainen 20-vuotissopimus v. 1928. Italia hyökkäsi v. 1935. 5) Kelloggin-Briandin sopimus v. 1929. Kuusikymmentäkaksi kansaa tuomitsi sodan. Melkein ne kaikki olivat sodassa 15 vuoden sisällä. 6) Venäläis-suomalainen sopimus v. 1932. Venäjä hyökkäsi Suomeen v. 1939. 7) Venäjän ja Baltianmaitten hyökkäämättömyyssopimukset v. 1939 Latvian, Viron ja Liettuan kanssa. Venäjä liitti vuoden kuluessa ne kaikki itseensä. 8) Stalinin-Hitlerin sopimus v. 1939. Rauhan piti kestää kymmenen vuotta, mutta Saksa hyökkäsi Venäjälle v. 1941. 9) Venäläis-kiinalainen hyökkäämättömyyssopimus v. 1945. Sen piti kestää 30 vuotta, mutta kiinalaiset kommunistit voittivat 5 vuodessa Kiinan Neuvostoliiton avulla. 10) Venäläis-jugoslavialainen sopimus v. 1945. Venäjä irtisanoi sen kuukausi allekirjoituksen jälkeen. 11) Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirja 1945. Kuusikymmentä kansaa suostui julistamaan sodan laittomaksi. Mutta täysimittainen taistelu puhkesi Palestiinassa, Kreikassa, Malaijilla, Koreassa ja Indokiinassa. Yhdistyneitten Kansakuntien yritykset muodollisten rauhansopimusten varmistamiseksi epäonnistuvat. Presidentti Eisenhowerille oli totisesti hyvä syy julistaa: ”Olen vakuuttunut, että yksistään hallituksen käskykirjeissä ja sopimuksissa ei ole rauhaa, olkootpa ne allekirjoitettu miten juhlallisesti hyvänsä.” – New Yorkin Times, 20. marraskuuta 1953.

TÄMÄN MAAILMAN JUMALA TULEE ILMI

Miksi ihmisen kaikki rauhantoiveet ovat muuttuneet katkeriksi epäonnistumiksi, vaikka monet valtiomiehet ovat olleet vilpittömiä yrityksissään? Syy on kaksinainen: 1) Ihminen on Aadamin synnin johdosta epätäydellinen ja syntinen, joten mikään rauhansopimus ei voi taata, etteivätkö ahneet, itsekkäät hallitsijat nouse esiin; 2) tämän maailman yli-inhimillinen hallitsija on Saatana Perkele. ”Koko maailma on tuon jumalattoman vallassa”, sanoi Kristuksen apostoli. Tämä merkitsee sitä, että kaikki maan kansat ovat Saatanan valvonnassa. Mitkään rauhansopimukset, kiväärinkuulat tai atomipommit eivät voi hävittää Perkeleen, ”tämän asiainjärjestelmän jumalan”, rauhanrikkovia ponnistuksia. – 1. Joh. 5:19; 2. Kor. 4:4, Um.

Älä anna pettää itseäsi. Perkele ei ole mikään pahan näkymätön ominaisuus. Hän haluaisi sinun luulevan niin. Jotta näkisimme, että Saatana on todellinen persoona ja että hänellä on valta maan valtakuntiin nähden, niin katsokaamme Jumalan Sanaa, mistä saamme tietää, että Saatana yritti saada Jumalan Pojan kapinoimaan Isäänsä vastaan. ”Perkele otti hänet [Jeesuksen] mukaansa tavattoman korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston, ja hän sanoi hänelle: ’Kaikki nämä minä annan sinulle, jos sinä lankeat polvillesi ja teet palvontateon minulle.’ Silloin sanoi Jeesus hänelle: ’Mene pois, Saatana!’” Olisiko tämä ollut kiusaus Jeesukselle, jos Perkele ei olisi todellisuudessa vallinnut maailman kansoja? Eipä tietenkään! Perkeleen valta kansoihin nähden on siis todellinen. Siksihän apostoli Paavali sanoi Perkelettä ja hänen paholaisiaan ”tämän pimeyden maailmanhallitsijoiksi”. – Matt. 4:1–11; Ef. 6:12, Um.

Jeesus hylkäsi tämän maailman hallitsijan tarjouksen. Hän tiesi, että hänelle annettaisiin hänen Isänsä omana aikana Valtakunnan voima ja käsky kaita kansoja ”rautaisella valtikalla”. (Ilm. 19:15) Kun Kristus heiluttaa ”rautaista valtikkaa”, niinkuin hän tekee nyt hyvin pian, niin se merkitsee sitä, että kaikki tämän maailman valtakunnat murskataan olemattomiksi. Tämä kansattuhoava toimenpide ennustettiin Danielin 2:44:nnessä: ”Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti.”

VARMA TOIVO TULEE ILMI

Nyt käy ilmeiseksi, että maailmanrauhan varman toivon täytyy olla valtakunta, mikä hallitsee tätä maakiertotähteä kokonaan ja ikuisesti. Tämä merkitsee uutta maailmaa ihmiskunnalle, maailmaa, mitä apostoli Pietari sanoi ”uusiksi taivaiksi ja uudeksi maaksi”, joissa vanhurskaus asuu. Uuden maailman Kuningas hallitsee jo! Jehova asetti v. 1914 Kristuksen Kuninkaaksi. Ennustaen hänen valtaistuimelle asettamisensa sanoo Psalmi 110:2 (As): ”Jehova lähettää sinun voimasi valtikan Siionista: Hallitse vihollistesi keskellä.” Kristus hallitsee näin ollen, vaikka Perkeleen maailma, Kristuksen viholliset, on vielä toiminnassa. Mutta ei enää kauan! Sillä Jehovan valtuuttama Kuningas ryhtyi valtaistuimelle asettamisensa jälkeen hyökkäyssotaan Perkeleen näkymättömiä voimia vastaan: ”Syttyi sota taivaassa: . . . tuo suuri lohikäärme singottiin alas, tuo alkuperäinen käärme, se, jota sanotaan Perkeleeksi ja Saatanaksi, joka harhaannuttaa koko asuttua maata; hänet singottiin alas maahan, ja hänen enkelinsä singottiin alas hänen kanssaan. . . . Voi maata ja merta, koska Perkele on tullut alas teidän luoksenne suuressa vihassa tietäen, että hänellä on vähän aikaa.” – 2. Piet. 3:13; Ilm. 12:7, 9, 12, Um.

”Vähän aikaa” ennen mitä? Ennen Harmagedonin sotaa, mitä sanotaan Raamatussa ”Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sodaksi”. Tätä sotaa ei käy ihminen, vaan yli-inhimilliset voimat Kristuksen Jeesuksen johdolla. Harmagedon kohtaa tätä sukupolvea, koska ”viimeisten päivien” merkki on nyt näkyvissä. Eräät tämän Matteuksen 24. ja Luukkaan 21. luvussa kerrotun merkin piirteet ovat maailmansodat, laajallelevinneet nälänhädät, tavaton määrä maanjäristyksiä, kasvava laittomuus, maailmanlaajuinen ahdistus, kansojen hämmennys ja pelon valtaamat ihmiset. ”Kun näette tämän kaiken”, Jeesus sanoi, niin ”totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat”, siis Harmagedonkin. – Ilm. 16:14; Matt. 24:33–35.

Harmagedon on viimeinen sota, sillä se lopettaa kaikki sodat. Tätä sotaa ei tarvitse käydä enää uudelleen: ”Hän [Jehova] tulee toimeenpanemaan täydellisen tuhon; hän ei suorita kostoa kahdesti vihollisilleen.” Kukaan ei kiistele koskaan, oliko Harmagedon sota, mikä kannatti käydä, niinkuin ihmiset tekevät ihmisten käymien sotien suhteen! Se on vanhurskas sota. Siksi on ”Kuningasten Kuninkaasta”, Kristuksesta Jeesuksesta, kirjoitettu: ”Hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa. . . . hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja.” – Naah. 1:9, Ak; Ilm. 17:14; 19:11, 15.

Tämä kansojen lyöminen on välttämätön, koska ne eivät halua todellisen, elävän Kristuksen hallitsevan itseään. Eivätkä ne luovu hallinnostaan. Mutta kansojen lyöminenkään ei riitä pysyvän rauhan tuomiseen, jollei ”tämän pimeyden maailmanhallitsijoita”, Perkelettä ja hänen paholaisiaan, tuhota myöskin. Koska Kristus on ”Rauhanruhtinas”, niin hän pitää huolen siitä, että tuo rauhan perkeleellinen estäjä pannaan yhdessä paholaisten kanssa pois tieltä Harmagedonissa: ”Hän tarttui lohikäärmeeseen, alkuperäiseen käärmeeseen, joka on Perkele ja Saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi. Ja hän sinkosi hänet kuiluun ja sulki sen ja sinetöi sen hänen jälkeensä.” – Jes. 9:5; Ilm. 20:1–4, Um; Matt. 8:29.

UUDEN MAAILMAN TOIVON SIUNAUKSET

Harmagedonin sota pyyhkäisee maan puhtaaksi kaikesta jumalattomuudesta, kaikesta epävanhurskaudesta, kaikesta turmeluksesta. Kansallisuusrajat eivät jaa enää milloinkaan maan asukkaita. Ei enää milloinkaan ole maan päällä samaan aikaan erilaisia hallituksia, joista jokainen väittää olevansa kansalle sopivaa lajia. Ei koskaan ole enää armeijoita, laivastoja, sotalentokoneita, tykkejä, tankkeja, konekivääreitä eikä atomipommeja. Eikä ole enää milloinkaan pommisuojia, pommikuoppia, radioaktiivista ”kuolemantuhkaa”, ei-kenenkään maata, suojahautoja, muistomerkkejä tunnetuille ja tuntemattomille sotilaille, pistintä käyttävien sotilaitten patsaita eikä sotilasakatemioita. Sillä mikään, ei kerrassaan mikään häiritse Jumalan uuden maailman rauhaa eikä turmele sen kauneutta. Jehova takaa tämän: ”Tulkaa lähelle ja katsokaa Jumalan tekoja, hänen maan päällä tekemiään ihmeellisiä tekoja, kuinka hän tekee lopun sodista yli koko maailman; jousen hän pirstoi, aseet särki, kilvet poltti tuhkaksi.” ”Minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu.” – Ps. 45:9, 10, Knox; Jes. 65:17.

Jehovan uusi maailma on siis selvästi ihmiselle pysyvän maailmanrauhan ainoa toivo. Se on tosiaan toivo paljon enemmästäkin! Vaikka ihminen voisikin aikaansaada jonkin verran rauhaa, niin hän tarvitsisi kuitenkin vielä lääkäreitä, hautaustoimistoja, haudankaivajia ja hautakiven tekijöitä. Ihmisen elämä olisi sittenkin kyynelten, syvän surun, tuskan ja viiltävien kärsimysten ja sydänkipujen aiheuttamien huutojen täyttämä. Ihminen tarvitsee näin ollen jotakin enemmän kuin rauhaa. Hän tarvitsee elämää. Hän tarvitsee terveyttä. Mutta yksikään tämän pahan maailman valtakunta ei voi lopettaa lääkinnän tarvetta eikä hautausmaita. Jehovan uusi maailma tekee sen! ”Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, . . . ja hän [Jumala] on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva.” – Ilm. 21:1, 4.

MITÄ ON TEHTÄVÄ

Mitä sinun täytyy tehdä saadaksesi nauttia pysyvän maailmanrauhan, täydellisen terveyden ja iankaikkisen elämän siunauksista paratiisimaassa Harmagedonin jälkeen? Raamattu vastaa: ”Pukekaa yllenne Jumalalta saatu täydellinen sotisopa.” Miksi? ”Jotta pystyisitte seisomaan lujina Perkeleen vehkeilyjä vastaan.” Käydäksesi tällaista henkistä sotaa sinä tarvitset myöskin ”hengen miekkaa, se on, Jumalan sanaa”. Tämä kaikki merkitsee sitä, että sinun täytyy saada tieto ja ymmärrys Jehovan kirjoitetusta Sanasta. Tämä on itsessään todellisuudessa taistelua, koska ihmiset ajattelevat tavallisesti, että heillä on liian kiire voidakseen tutkia Raamattua. Jeesus ennusti tämän meidän päivämme liian kiireen sumentaman näkemyksen: ”Juuri niinkuin tapahtui Nooan päivinä, niin on oleva myös ihmisen Pojan päivänä: he söivät, he joivat, ihmiset menivät naimisiin.” Syömisessä, juomisessa ja naimisiinmenossa ei ole mitään väärää. Mikä oli sitten väärin? Tämä: ihmiset upposivat niin syvälle elämän toimiin ajatellen koko ajan, että kaikki jatkuu niinkuin aina ennenkin, ja siksi he olivat haluttomia kuuntelemaan Nooan varoitusta sen maailman lopusta ja ottamaan sitä varteen. Seuraus: ”Vedenpaisumus tuli ja tuhosi heidät kaikki.” – Ef. 6:11, 17; Luuk. 17:26, 27, Um.

Ota siis aikaa tutkiaksesi sitä rauhaisan uuden maailman sanomaa, mitä Jehovan todistajat tuovat sinulle. Nyt on jo muodostettu kristittyjen uutta maailmaa varten elävien miesten ja naisten uuden maailman yhteiskunta. Liity heihin. He ovat varmoja voittajia, jotka säilyvät hengissä Harmagedonin sodassa. Hylkää tämän Perkeleen valvoman maailman ihmistekoiset, epäonnistumaan tuomitut rauhansuunnitelmat. Ota jyrkkä asenne uuden maailman, sen hallituksen ja Kuninkaan puolesta. Muista, että Harmagedonissa ei ole lainkaan puolueettomia. Kaikki, jotka eivät ratkaise asiaa Jumalan valtakunnan hyväksi, ovat sen passiivisia vastustajia. Uuden maailman Kuningas, Kristus itse, antoi tämän jyrkän, taipumattoman säännön: ”Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan.” (Matt. 12:30) Epäröimisen aika on siis mennyt. Tee nyt ratkaisu. Toimi nyt. Sillä pian, Harmagedonissa, murskataan pois liian kiireinen maailma, jolla oli liiaksi tehtävää ottaakseen vaarin oman loppunsa varoituksesta. Mutta sinun ei tarvitse kuolla.

”Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi, ja puutarha on metsän veroinen. Ja erämaassa asuu oikeus, ja puutarhassa majailee vanhurskaus. Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti. Ja minun kansani asuu rauhan majoissa, turvallisissa asunnoissa, huolettomissa lepopaikoissa. – Jes. 32:15–18.