joista Raamattu kertoo. Jos vertaat luetteloa kaikkiin tuntemiisi uskontoihin, sinä osaat varmasti sanoa nopeasti, millä niistä on totuus ja millä ei.

Mutta sinun täytyy tutkia luetteloa huolellisesti. Huomaat esimerkiksi, että tosi uskonnon tuntomerkki on ’aidon rakkauden osoittaminen’. Useimmat uskonnothan sanovat, että niillä on tällainen rakkaus. Mutta jos liiketoimissa pettäminen, moraalittomuus tai itsekkyys ovat yleisiä uskontokunnan jäsenten keskuudessa, niin rakastavatko he todella toisiaan? Ja jos he ovat valmistautuneet tappamaan toisiaan vallankumouksissa tai sodissa, niin miten aitoa heidän rakkautensa on? Toinen tuntomerkki on, että ”kaikki heidän vakaumuksensa perustuvat Raamattuun”. Useimpien kristikunnan uskontojen jäsenten mielestä heidän vakaumuksensa tietysti perustuvat Raamattuun. Mutta tunnetko uskontoa, jonka kaikki jäsenet ovat nähneet sen verran vaivaa, että ovat avanneet Raamattunsa ja ottaneet selville, pitääkö tämä paikkansa heidän vakaumuksistaan?

Jos kohtaat asiaa tutkiessasi ongelmia, Jehovan todistajat auttavat sinua mielellään.

Tosi uskonnon löytämiseksi kannattaa todellakin ponnistella. Ihminen kaipaa vaistomaisesti nykyistä parempaa elämää. Tosi uskonto voi viitoittaa meille tien tuohon elämään. Meidän on luonnollista kysyä: ”Miksi me elämme?” ”Mikä on elämän tarkoitus?” Tosi uskonnon avulla me voimme saada yhteyden kaiken elämän Lähteeseen, Jehova Jumalaan, joka vastaa näihin meidän kysymyksiimme. Lisäksi me kaikki tarvitsemme joskus kipeästi ohjausta päivittäin kohtaamiemme ongelmien ratkaisemisessa. Tosi uskonto voi antaa meille tuota ohjausta.

Tosi uskonto on todella olemassa, ja me voimme löytää sen. Sen löytämisestä voi koitua ikuiset siunaukset, sillä Raamattu lupaa: ”Herraa [Jehovaa, UM] etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.” – Psalmit 34:11.

Hän kevensi ”raskaita kuormia”

JEESUS sanoi kirjanoppineista ja fariseuksista: ”He sitovat kokoon raskaita kuormia ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa.” (Matteus 23:4) James Hastingsin toimittamassa Raamatun sanakirjassa kerrotaan, miten tämä osoittautui todeksi:

”Kirjanoppineet eivät olleet filosofeja; he olivat pyhän Lain tulkitsijoita. . . . Se sääteli kaikkia elämänaloja. . . . Kaikkia raamatullisia käskyjä ympäröi yksityiskohtaisten sääntöjen verkko. Olosuhteiden muutoksia ei otettu huomioon; jokaista juutalaista vaadittiin jyrkästi noudattamaan täysin kaikkia Lain yksityiskohtia. Kirjoitetun Lain sääntöihin liitettiin ’halakhaan’ eli perinnelakiin kuuluvat säännöt, ja tämän perinnelain välittäminen siirtyi pyhänä velvollisuutena sukupolvelta toiselle, ja lopulta kaikki säännöt koottiin Talmudiksi. . . . Näin yritettiin tuoda kaikki mahdolliset tapaukset Lain piiriin ja ohjata armottoman johdonmukaisesti koko ihmisen käytöstä ankarilla nyrkkisäännöillä. Lakeihin lisättiin niin paljon yksityiskohtia, että uskonto muuttui työksi ja elämä sietämättömäksi taakaksi. Ihmisistä tuli pelkkiä moraalisia robotteja. Omantunnon ääni vaiennettiin; Jumalan sanan elävä voima kumoutui ja peittyi loppumattomien sääntöjen tulvaan. Sen vuoksi Herramme syytti fariseuksia siitä, että he tekivät perinteillään Lain tyhjäksi.” – A Dictionary of the Bible.

Nöyrät, vilpittömät ihmiset ovat varmasti rohkaistuneet saadessaan tietää, ettei Jumalan Poika suhtautunut palvontaan samalla tavalla. Hänen seuraavat sanansa ovat epäilemättä ilahduttaneet heitä: ”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja tulkaa minun opetuslapsikseni, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne. Sillä minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on kevyt.” – Matteus 11:28–30.