6. luku

”Suuren porton tuomio”

 1, 2. Mitä näemme tapahtuvan nykyään Jumalan tuomion yhteydessä, ja mitä Johannesta kutsuttiin katsomaan Ilm. 17:1, 2:ssa?

SE, MITÄ apostoli Johannes kirjoitti Ilmestyskirjan 16. lukuun, ei päättänyt hänen saamaansa näkyä siitä, miten Suuri Babylon tuhotaan. Hänelle paljastettiin vielä lisää suurenmoisia yksityiskohtia siitä. Samoin kuin edelleen jatkuvan profeetallisen näyn yksityiskohdat saivat hänet hämmästyksen valtaan, niin mekin olemme nykyään hämmästyksen vallassa nähdessämme, miten juuri se, minkä on ennustettu tapahtuvan tuon babylonilaisen uskonnon maailmanmahtia kohtaavan Jumalan tuomion toimeenpanon yhteydessä, täyttyy näinä vaiheikkaina aikoina. Jumalan enkeli ikään kuin kutsuu meitä katsomaan näitä hämmästyttäviä asioita aivan niin kuin Johannes kutsuttiin katsomaan niiden ennakkonäytöstä. Johannes sanoo:

² ”Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, ja puhui minulle sanoen: ’Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet’.” – Ilm. 17:1, 2.

 3. Keitä olivat porton asiakkaat, minne heidät kootaan, ja miten pitkä hänen uransa on ollut?

³ Johannes oli katumattomia porttoja vastaan, ja hän tunsi tyydytystä, kun hän näki kaikkein suurimman porton tuomion pantavan täytäntöön. Tämä ei ollut mikään tavallinen portto, sillä hänen asiakkaansa ovat ”maan kuninkaita”, joihin kuuluvat nykyiset ”koko maanpiirin kuninkaat”, joita demonien henkeyttämät ilmaisut nyt kokoavat Harmagedonin taistelukentälle. Hänellä on takanaan pitkä ura haureuden harjoittamista, jota on kestänyt yli 4000 vuotta, ja se on ollut ”nykyisen pahan maailmanajan [asiainjärjestelmän, Um]” häpeä. – Gal. 1:4.

 4. a) Minkä tekemisestä hän on nauttinut? b) Mitä hän antaa niille poliittisille hallitsijoille, jotka leikittelevät hänen kanssaan, ja mitä hän rukoilee ja siunaa heidän hyväkseen?

⁴ Hän on nauttinut sekaantumisesta tämän maailman politiikkaan ja vaikuttamisesta politiikan kulkuun omaksi edukseen, itse asiassa politiikan hallitsemisesta ikään kuin hän olisi siinä ylin instanssi. Niille poliittisille hallitsijoille tai kuninkaille, jotka haluavat leikitellä hänen kanssaan, hän antaa uskonnollista tyydytystä, jotta he voisivat tuntea olonsa mukavaksi noudattaessaan maailmallista menettelyään. Hän rukoilee taivaan siunausta heidän itsekkäille kunnianhimoiselle suunnitelmilleen; hän siunaa heidän taistelunsa poliittisen, kaupallisen ja sotilaallisen ylimmyyden saavuttamiseksi; hän saa heidät tuntemaan, että heillä on taivaan hyväksymys ja että he tekevät Jumalan tahdon, joten heidän tulevaisuutensa tulevassa maailmassa on varmistettu. Hän pitää heille vaikuttavia hautajaisjumalanpalveluksia tehdäkseen heidän ”elämänsä tulevassa maailmassa” mahdollisimman mukavaksi.

 5. a) Mitä hän harjoittaa poliittisten hallitsijoitten kanssa, ja millaista palvelusta se on, ja ketä muinaisessa temppelissä olijaa se muistuttaa? b) Mikä vaikutus tällä on ollut kaikkiin maan asukkaisiin, ja miksi hän ei ole mikään tavallinen nainen?

⁵ Itse asiassa hän harjoittaa haureuttaan tämän maailman hallitsijoitten kanssa uskonnollisena palveluksena, palvontamuotona, sille jumalalle, jota hän palvoo, samaan tapaan kuin muinaiset temppeliportot. Tämä on tietenkin vaikuttanut kaikkiin maan asukkaisiin, jotka ovat näiden poliittisten hallitsijoitten tai kuninkaitten alamaisia, ja maan asukkaat on pantu juomaan sen seurauksia, että hän on myynyt itsensä kuninkaille ja hallitsijoille – ’hänen haureutensa viiniä’. (Ilm. 14:8) Hän ei ole mikään tavallinen nainen, sillä hän ”istuu paljojen vetten päällä”.

 6. a) Missä portto istui? b) Miten nainen oli puettu, ja mitä oli kirjoitettu hänen otsaansa? c) Mistä hän oli juopunut?

⁶ Kuka on tämä ”suuri portto”, jolla on näin kuninkaallisia tuttavia? Johannes ilmoittaa sen meille kertoessaan, mitä enkeli näytti hänelle: ”Ja hän vei minut hengessä erämaahan. Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: ’Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti’. Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä.” – Ilm. 17:3–6.

 7. a) Kuka on tuo salaperäinen portto, ja mikä sitä vertauskuvasi? b) Missä Suuren Babylonin kuvataan olevan?

⁷ Salaperäinen portto on siis Suuri Babylon! Se ei ole muinainen Eufratin varrella ollut Babylon, joka kukistui maailmanvallan hallituskaupungin asemasta vuonna 539 eaa. ja joka vuosisatoja myöhemmin rappeuduttuaan meni iankaikkiseen tuhoon, niin että vain kolkot rauniot todistavat nykyään sen entisestä olemassaolosta ja loistosta. Muinainen Babylon kuitenkin esikuvasi ja vertauskuvasi Suurta Babylonia, joka sen tähden sai sen nimen. Suuren Babylonin kuvataan olevan erämaassa, mihin pedot kuuluvat. Kuvauksen mukaan se istuu pedon selässä.

 8. a) Kuinka monta päätä ja sarvea tällä pedolla on, ja mitä se on täynnä? b) Miten se on erivärinen kuin merestä noussut peto? c) Minkä kuva se on?

⁸ Mitä se peto, joka sallii Suuren Babylonin ratsastaa selässään, kuvaa nykyään? Tämän helakanpunaisen pedon ei kerrota nousseen sen kapinallisen, vallankumouksellisen, radikaalisen ihmiskunnan merestä, joka vastustaa Jehova Jumalaa samaan tapaan kuin metsämies Nimrod aikanaan. Ylimalkaan sen ulkonäkö muistuttaa kuitenkin sitä petoa, jonka Johannes näki ”nousevan merestä”. Silläkin on siis seitsemän päätä ja kymmenen sarvea ja se on ”täynnä pilkkaavia nimiä”, joten se muistuttaa petoa, jolla oli ”päissä . . . pilkkaavia nimiä”. Tietenkin se on erivärinen – helakanpunainen – sillä merestä noussut peto oli täplikäs kuin leopardi, vaikka sillä oli ikään kuin karhun jalat ja leijonan kita. (Ilm. 13:1, 2) Mutta silläkin on kymmenen sarvea, vaikkakaan ei kymmentä kruunua, niin kuin ensimmäisen pedon sarvissa oli. Se on siis ylimalkaisesti kuin ensimmäinen peto. Itse asiassa se on sen pedon kuva, joka nousi meren syvyydestä.

 9. a) Mitä Ilm. 17:3 osoittaa Ilm. 13:14, 15:ssä esitetystä pedon kuvasta? b) Mistä lähtien kuvaus helakanpunaisen pedon selässä ratsastavasta portosta on täyttynyt?

⁹ Ilm. 13:14, 15:n mukaan maasta noussut kaksisarvinen peto ehdotti ”pedon kuvan” tekemistä. Nyt meille osoitetaan Ilm. 17:3:ssa, minkä näköinen ”kuva” oli, että se on piirteiltään merestä nousseen pedon kaltainen. Näin ollen on kuvaus helakanpunaisen pedon selässä olevasta suuresta portosta täyttynyt vuodesta 1919 lähtien. Miten niin? Seuraavista syistä:

10. Minkä puolesta kaksisarvinen maailmanvalta puhui vuonna 1919, ja mitä siis rauhansopimus sisälsi?

¹⁰ Ranskassa pidetyssä rauhankonferenssissa vuonna 1919 Ison-Britannian ja Amerikan kaksisarvisen maailmanvallan johtavat edustajat puhuivat kansainvälisen rauhaa ylläpitävän järjestön, Kansainliiton, puolesta ja saivat voiton. Kesäkuun 28. päivänä 1919 rauhankonferenssi allekirjoitti rauhansopimuksen, johon oli sisällytetty Kansainliiton peruskirja. Tuon vuoden lokakuuhun mennessä vaadittu määrä hallituksia oli ratifioinut rauhansopimuksen ja sen sisältämän peruskirjan, ja rauhansopimus astui voimaan Ranskassa.

11. Mitä tapahtui 10. tammikuuta 1920, ja mikä oli kristikunnan uskonnollisten järjestöjen suhde Kansainliittoon?

¹¹ Allekirjoittajavallat vaihtoivat rauhansopimuksen ratifioimiskirjat Pariisissa 10. tammikuuta 1920. Tuon päivän iltapäivällä rauhansopimus ja siihen sisältyvä Kansainliiton peruskirja astuivat voimaan. Kuusi päivää myöhemmin ranskalaisesta M. Leon Bourgeois’sta tuli Kansainliiton neuvoston ensimmäinen puheenjohtaja ja englantilaisesta sir Eric Drummondista tehtiin sen sihteeri. Vuonna 1919 olivat kuitenkin kristikunnan uskontojärjestöt kannattaneet Kansainliittoa ja työskennelleet sen hyväksymiseksi. Ison-Britannian kuningas Yrjö V suosi myös Kansainliittoa, ja hän oli Englannin kirkon korkein päämies. Kreikka, jonka valtionkirkko on idän ortodoksinen kirkko, yhtyi Kansainliittoon 30. maaliskuuta 1920.

12. Miksi Roomassa olevan paavillisen Vatikaanin ei sallittu osallistua Kansainliittoa koskeviin neuvotteluihin?

¹² Roomassa olevan paavillisen Vatikaanin pontifex maximuksella ei ollut mitään virallista sananvaltaa rauhankonferenssissa. Se ei osallistunut Kansainliittoa koskeviin neuvotteluihin vuoden 1915 Lontoon sopimuksen takia, joka oli tehty Italian, Ranskan, Ison-Britannian ja Venäjän välillä ja allekirjoitettu 9. toukokuuta 1915. Koska paavillinen Vatikaani oli ensimmäisen maailmansodan aikana ollut ilmeisesti yhteydessä keskusvaltoihin, niin Rooman paavin ei ”sallittu sekaantua diplomaattisen toimin rauhaan eikä liioin sodan herättämiin kysymyksiin”. (The Encyclopedia Americana, v:n 1929 painos, 17. osa, s. 632, 633) Siksi roomalaiskatolinen kirkko ilmaisi myöhemmin kannattavansa Kansainliittoa.

13. Mitä uskonnollista kannatusta Kansainliitto sai alusta asti idästä?

¹³ Japani, tuo idän voittoisa allekirjoittajavalta, jossa silloin harjoitettiin keisarinpalvontaa, oli alusta lähtien Kansainliiton jäsen.

14. a) Mitä nykyinen Suuri Babylon ryhtyi tekemään vuonna 1919? b) Minkä värinen oli pedon kuva, mitä väri vertauskuvasi, ja mihin väreihin oli portto puettu? c) Miksi Amerikan Kristuksen kirkkojen liittoneuvosto kutsui Kansainliittoa, ja mitä portto teki, kun Kansainliitto alkoi toimia?

¹⁴ Näemme siis, että nykyinen Suuri Babylon eli babylonilaisen uskonnon maailmanmahti ryhtyi vuonna 1919 kiipeämään siihen aikaan Kansainliiton muodossa olevan ”pedon kuvan” selkään. Se oli sen mielestä arvokas ratsu. Se näki sen helakanpunaisena, mikä väri on Pyhässä Raamatussa kuninkaallisuuden vertauskuva, ylellisyyden merkki. (Matt. 27:28–31; 2. Sam. 1:24) Se oli itsekin ”puettu purppuraan ja helakanpunaan”. Amerikan Kristuksen kirkkojen liittoneuvosto sanoikin tammikuussa 1919 silloin suunnitteilla olevaa Kansainliittoa ”Jumalan valtakunnan poliittiseksi ilmaukseksi maan päällä”. Kun Kansainliitto alkoi virallisesti toimia 10. tammikuuta 1920, niin Suuri Babylon asettui todella sen selkään ratsastaakseen sillä, mihin ikinä se menisi, ja kiinnitti siihen maailmanrauhaa koskevat toiveensa.

15. a) Mitä Suuri Babylon teki ratsastaessaan Kansainliitto-pedolla, ja keihin se siis liittyi? b) Kenelle kuuluivat todellisuudessa ne nimet, se palvonta, toivo ja luottamus, jotka se antoi sille?

¹⁵ Ratsastamalla täten Kansainliitto-pedolla Suuri Babylon harjoitti lisää haureutta ”maan kuninkaitten” kanssa. Se liittyi poliitikkojen kanssa ’palvomaan pedon kuvaa’. Yhdessä heidän kanssaan se laittoi sen ’täyteen pilkkaavia nimiä’. Ne nimet, joilla se ja muut maailmalliset laitokset kutsuivat sitä, se palvonta, jota ne antoivat sille, ne toiveet ja se luottamus, jonka ihmiset niiden yllytyksestä asettivat siihen, kuuluivat ainoastaan Jehova Jumalalle ja hänen messiaaniselle valtakunnalleen. Ihmisten luottamus ja odotteet käännettiin pois Jumalasta. – Ilm. 17:2, 3.

16. a) Millä muinaista Babylonia vertauskuvattiin, ja mikä siis kuvaa myös Suurta Babylonia? b) Miten tämä babylonilaisen uskonnon maailmanmahti on hankkinut suuria rikkauksia ja kenen kustannuksella? c) Mistä se malja, josta sen kannattajat juovat, näyttää olevan tehty, mutta mitä se sisältää?

¹⁶ Muinaista Babylonia vertauskuvattiin Pyhässä Raamatussa naisella. Vastaavasti Suurta Babylonia kuvataan myös naisella, kansainvälisellä portolla. Tuo babylonilaisen uskonnon maailmanmahti on ahneitten pappiensa ja hierarkiansa sekä väärien, eksyttävien uskonnollisten oppiensa avulla hankkinut itselleen luottavaisen, petetyn kansan kustannuksella suuria rikkauksia – kultaa, kallisarvoisia kiviä, helmiä, purppuraa ja helakanpunaa. Myös maan kuninkaat ovat maksaneet sille hyvin saamastaan maailmallisesta nautinnosta yhdessä sen kanssa sekä siitä, että he ovat saaneet käyttää sen uskontoa saadakseen valtaa, säilyttääkseen vallan ja edistääkseen poliittisia ja kaupallisia suunnitelmiaan. Siksi se malja, josta se panee uskonnolliset kannattajansa juomaan, näyttää kultaiselta maljalta, soveliaalta sisältämään ainoastaan parhainta juomaa. Maljan ulkokuori on kuitenkin pettävä, sillä se on sisältä ”täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia”. – Vrt. Matt. 23:25, 26.

17. Mihin sen uskonnolliset laumat osallistuvat, kenen kanssa se harjoittaa haureuttaan, ja mitä kansat ovat siis juoneet?

¹⁷ Se on saanut uskonnolliset laumansa osallistumaan maailmallisuuteen, mikä on saastaisuutta Jumalan silmissä. Sen harjoittama haureus tämän maailman poliittisten hallitsijoitten kanssa ei ole ollut siunaus kansalle, vaan se on pannut ihmiset maistamaan uskonsotia, taloudellista takapajuisuutta, lukutaidottomuutta, alhaista moraalia ja Jumalan messiaanisen valtakunnan vastustamista.

18. a) Mitä porton otsassa olevaan nimeen sisältyy? b) Ketä hän ei vertauskuvaa, mutta ketä hänen nimensä varmistaa hänen edustavan?

¹⁸ Porton nimi oli selvästi kirjoitettu hänen otsaansa, kaikkien nähtäväksi, mutta hänen nimeensä liittyi uskonnollinen salaisuus. Toisin sanoen: Kuka tuon nimen omaava on? Tai ketä vertauskuvasi portto, jolla oli tuollainen nimi? Kuten tosiasiat ja Pyhä Raamattu osoittavat, hän ei vertauskuvannut apostoli Johanneksen aikaista pakanallista Roomaa. Hänen nimensä perusteella on varmaa, että hän edustaa muinaisen Babylonin kaltaista järjestöä, Babylonia, jossa vallitsee Nimrodista, tuosta mahtavasta Jehova Jumalaa vastustavasta metsämiehestä, lähtöisin oleva väärä uskonto. Hänen ja hänen liittolaistensa lisätutkimus todistaa hänen olevan babylonilaisen uskonnon maailmanmahti.

19. a) Mitä moraalittomuutta hän harjoittaa ja kenen kanssa? b) Miksi häntä voidaan sanoa äidiksi, ja ketä hänen tyttärensä jäljittelevät ja miten?

¹⁹ Hän näyttelee porttoa ja harjoittaa siis uskonnollista haureutta tämän maailman poliittisen aineksen kanssa, jota ”maan kuninkaat” kuvaavat. Vaikka hän itse on portto, hän on myös äiti. Äitinsä tavoin kaikki hänen tyttärensäkin ovat porttoja. Muistamme, että kaupungin asukkaita sanotaan Raamatussa sen lapsiksi. Suuren Babylonin uskonnolliset jäsenjärjestöt ovat tämän mukaan sen lapsia, sen haureuden harjoittamisen vuoksi syntyneitä tyttäriä, ja kaikki nämä tytärjärjestöt ovat myös porttojärjestöjä. Ne jäljittelevät äitijärjestöään ja harjoittavat haureutta ”maan kuninkaitten” kanssa. Niiden historia osoittaa sen.

20. a) Minkä muun äiti Suuri Babylon on, ja mitä äpärälapsia se on synnyttänyt? b) Mitä muita menettelyjä ja tapoja on lisäksi pyhitetty ja kunnioitettu?

²⁰ Suuri Babylon on myös iljetysten eli ”maan . . . kauhistuksien” äiti. Minkä maan päällä olevan, Jumalan näkökannalta iljettävän ja kauhistavan seikan äiti se ei olisi? Seuraamalla muita uskonnollisia jumalia kuin tosi Jumalaa Jehovaa, se on tuottanut äpärälapsia, sekä kirjaimellista että kuvaannollista epäjumalanpalvelusta. (Room. 2:22; Matt. 24:15; 1. Kun. 11:5, 7; 2. Kun. 23:13) Se on synnyttänyt myös henkimeedioita, ennustajia, astrologeja ja ihmisuhreja. (2. Kun. 23:24; Jes. 66:3; Hes. 20:7, 8, 30; Hoos. 9:10) Kaikkia näitä vääriä, demonien henkeyttämiä uskontoja ovat myötäilleet kaikenlaiset säädyttömät menot, irstas käytös, jopa temppeliprostituutio, joka pyhittää moraalittomuuden. Väärän jumalan kunniaksi on antauduttu juopotteluunkin.

21. a) Miten Suuri Babylon on juoppo, ja mistä se on juovuksissa? b) Mitä se on juonut kylläkseen tähän päivään asti, ja miksi se on tehnyt niin?

²¹ Suuri Babylon on vanha juoppo. Enemmän kuin alkoholijuomista se haluaa kuitenkin juopua ihmisverestä, varsinkin uskonvainoissa vuodatetusta verestä. Jo ennen apostoli Johanneksen aikaa se oli ”juovuksissa pyhien verestä”, ja se oli vastuussa myös Jeesuksen Kristuksen, ”pyhän”, veren vuodattamisesta. (Apt. 3:14, 15; 4:27, 30; Mark. 1:24; Luuk. 4:34) Mutta siitä lähtien aina tähän päivään asti se on kylläkseen juonut ”Jeesuksen todistajain verta”. Se on tehnyt sen yrittäessään kiihkeästi vaientaa näiden Jehovan messiaanista valtakuntaa saarnaavien todistajien äänen. – Ilm. 17:6; 6:9–11.

HELAKANPUNAISEN PEDON SALAISUUS

22. Minkä selityksen enkeli antoi pedon salaisuudesta?

²² Ei ainoastaan Suuri Babylon ole ollut salaisuus siitä lähtien, kun Johannes näki sen hänelle annetussa ilmestyksessä, vaan myös se peto, jolla se ratsastaa, on ollut salaisuus. Johannes kirjoittaa: ”Nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin. Ja enkeli sanoi minulle: ’Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät [ihaillen, Um], kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva.” – Ilm. 17:6–8.

23. a) Minkä kuva helakanpunainen peto on, ja miten epäjumalanpalvojat puolustelevat epäjumalankuvien käyttöä? b) Mitä he palvovat pedon ”kuvan” välityksellä?

²³ Yleispiirteittensä perusteella helakanpunainen peto on ”pedon kuva”, jonka luomisesta apostoli Johannes kertoi Ilm. 13:14, 15:ssä, mutta jota hän ei kuvaillut siinä. Koska se on kuva ja on tarkoitettu epäjumalista palvontaa varten, niin Suuri Babylon suosii sitä. Sitä miellyttää ratsastaa sillä tai antaa sen kuljettaa itseään. Epäjumalanpalvojat puolustelevat epäjumalankuvien käyttöä sanomalla, että ne auttavat niiden jumalien palvonnassa, joita ne kuvaavat, ja että kuville annetaan vain ”suhteellinen palvonta”. Pedon ”kuvan” kautta he palvovat kansainvälistä salaliittoa Jumalan valtakuntaa vastaan. Kuva on tuo kansainvälinen järjestö, joka on muodostettu tämän maailman poliittisten hallitusten säilyttämiseksi varsinkin selvittämällä niiden erimielisyydet rauhanomaisin sovittelukeinoin.

24. Mikä järjestö peto oli ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana, mutta minä aikana sitä ei ollut?

²⁴ Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana tämä helakanpunainen peto oli Kansainliitto, johon kuului 62 jäsenvaltiota. Kansainliitto lakkautettiin virallisesti toisen maailmansodan jälkeen 18. huhtikuuta 1946, mutta todellisuudessa Kansainliittoa ’ei ollut’ koko toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–1945. Imperialistiset natsilais-fasistiset ”akselivallat” pitivät Kansainliittoa pilkkanaan. Millaisin seurauksin? Kansainliitto epäonnistui peruskirjan mukaisen tarkoituksensa suhteen ja lakkasi toimimasta asianmukaisella teholla toisen maailmansodan puhjetessa, kun katolinen natsidiktaattori Hitler aloitti toisen maailmansodan syyskuussa 1939.a

25. a) Mikä oli se syvyys, johon peto meni joksikin ajaksi ja josta se tuli takaisin? b) Mitä Jehovan todistajat sanoivat pedosta Ilm. 17:8:n perusteella?

²⁵ Silloin Kansainliitto todellisuudessa meni raivoavan, ärjyvän ihmiskunnan syvyyteen maailman siihen mennessä suurimmassa sodassa, valekuoleman tilaan. Jumalan enkeli puhui apostoli Johannekselle ikään kuin helakanpunainen peto olisi silloin ollut syvyydessä ja nousemaisillaan sieltä pois. Tämän kanssa piti hämmästyttävällä tavalla yhtä se, että Jehovan kristityt todistajat näkivät vuonna 1942, keskellä toista maailmansotaa, tämän kansainvälisen pedon olevan silloin syvyydessä ja viittasivat Ilm. 17:8:aan, missä ennustettiin pedon nousevan sieltä toisen maailmansodan jälkeen. – Ks. Vartiotorni-seuran 20.9.1942 julkaisemasta kirjasesta Peace – Can It Last? s. 20–22.

26. a) Mikä maailmanvalta toimi Kansainliiton aikaansaamiseksi, ja miten se auttoi järjestöä pääsemään syvyydestä? b) Milloin Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirja allekirjoitettiin, ja milloin se tuli osaksi kansainvälistä lakia?

²⁶ Seitsemäs maailmanvalta eli Ison-Britannian ja Amerikan kaksoismaailmanvalta oli työskennellyt Kansainliiton aikaansaamiseksi. Nyt tämä sama kaksoismaailmanvalta työskenteli saadakseen tämän kansainvällisen rauhan ja turvallisuuden järjestön pois näennäisen kuoleman syvyydestä. Niinpä 50 maata (joihin eivät kuuluneet Vatikaanivaltio eivätkä akselivallat) allekirjoitti 26. kesäkuuta 1945 Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan San Franciscossa Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Tuosta peruskirjasta tuli osa kansainvälistä lakia 24. lokakuuta 1945, jolloin sen ratifioineiden maiden määrä, viisi suurta mukaan luettuina, nousi 29:ään. Silloin syntyi Yhdistyneet Kansakunnat. Sen yleiskokouksen ensimmäinen istunto pidettiin Lontoossa Englannissa (joka kuului kaksoismaailmanvaltaan) 10. tammikuuta 1946 ja turvallisuusneuvoston ensimmäinen kokous seitsemän päivää myöhemmin.

27. Mistä Jehovan todistajat olivat heti selvillä, ja mitä he eivät tehneet, mutta ketkä ihaillen ihmettelivät?

²⁷ Jehovan kristityt todistajat olivat heti selvillä siitä, että helakanpunainen peto oli nyt noussut syvyydestä. He eivät kuitenkaan palvoneet sitä sen enempää kuin he olivat yhtyneet Suuren Babylonin ja maailmallisten kansojen kanssa palvomaan Kansainliittoakaan, ”petoa” alkuperäisessä muodossaan. Mutta tämän vanhan maailman ihmiset, ”maan päällä asuvaiset”, ihaillen ihmettelivät sitä.

28. Mikä on Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan mukainen tarkoitus, ja mitä ihmiset näin ollen ajattelivat siitä ja mitä he tekivät jatkuvasti?

²⁸ Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan mukainen tarkoitus oli ”ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta”. Siksi ihmiset olivat jonkin verran varmempia siitä, että ensimmäinen vertauskuvallinen peto, joka oli noussut merestä, pysyisi nyt olemassa. Tämä uusi kansainvälinen järjestö oli säilyttävä rauhan ja turvallisuuden tälle merestä nousseelle pedolle. Se, että ihmiset jatkuvasti ihailevat helakanpunaista ”pedon kuvaa”, ilmenee siitä, että Yhdistyneitten Kansakuntien jäsenmäärä on tähän asti koko ajan kasvanut ja on tämän kirjan painoon mennessä 132.

29. Mitä eräs pontifex maximuksen monsignore sanoi Vatikaanivaltiossa 5. huhtikuuta 1963 paavin kiertokirjeestä ja siitä pedosta, jolla Suuri Babylon ratsastaa?

²⁹ Vatikaanivaltion pontifex maximus puhui jonkin aikaa sitten varsin päättäväisesti vertauskuvallisesta seitsenpäisestä, kymmensarvisesta helakanpunaisesta pedosta, jolla Suuri Babylon ratsastaa. Suuri maailmanlaajuinen monta päivää etukäteen suoritettu mainostus pani ihmiset odottamaan paavi Johannes XXIII:n tärkeän paimenkirjeen eli hänen kahdeksannen kiertokirjeensä pikaista julkaisemista kaikille roomalaiskatolisille piispoille. Eräs uutistoimisto AP:n tiedonanto, joka oli päivätty ”ROOMASSA 5.4.”, julkaistiin 6. huhtikuuta 1963 New York Times -lehdessä sivulla 2 otsikon ”YK:n poliisin roolia kannatetaan” alla. Siinä sanottiin:

Monsignore Pisoni, joka kirjoitti milanolaiseen lehteen Corriere della Sera, sanoi, että kansainvälinen laki ”on käynyt vielä monimutkaisemmaksi meidän aikanamme, koska on sellaisia kansainvälisiä elimiä kuin Yhdistyneet Kansakunnat, jota vaaditaan ottamaan itsenäisin sotilasvoimin ’kansainvälisen poliisin’ tehtävä”. Hän sanoi kiertokirjeen käsittelevän ”kaikkien kansojen velvollisuutta hyväksyä Yhdistyneitten Kansakuntien itsenäiset sotavoimat kansainväliseksi poliisiksi” sekä kylmää sotaa ja ”ulkoapäin tuettua sisällis- ja kansalaissotaa”.

30. a) Millaisissa olosuhteissa Johannes XXIII allekirjoitti kiertokirjeen nimeltä ”Pacem in Terris” (”Rauha maassa”), ja kenelle se oli osoitettu? b) Kiertokirjeen mukaan: 1) Mihin ongelmiin täytyy maailmanyhteisön julkisen vallan tarttua ratkaistakseen ne? 2) Mikä oli YK:n olennainen tarkoitus? 3) Mikä on YK:n hyväksymän Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen merkitys sen esipuheen mukaan? 4) Mikä toivomus esitetään YK:n tehokkuudesta ja kansojen suhtautumisesta siihen?

³⁰ Huhtikuun 7. päivänä kristikunta vietti palmusunnuntaita sen muistoksi, kun Kristus ratsasti voittoisasti Jerusalemiin (Siioniin) tarjoutuakseen siellä sen messiaaniseksi kuninkaaksi. Seuranneen pyhän viikon aikana paavi Johannes XXIII allekirjoitti kiertokirjeensä nimeltä ”Pacem in Terris” (”Rauha maassa”). Tilaisuus nauhoitettiin televisiota varten esitettäväksi Italian verkostossa erikoisohjelmana ja kaikkien televisioasemien käytettäväksi ympäri maailman. Viimeisessä kappaleessa ilmoitettiin kiertokirjeen julkaisemisaika seuraavasti: ”Annettu Roomassa Pyhän Pietarin kirkossa helatorstaina 11. huhtikuuta vuonna 1963, paavikautemme viidentenä vuonna. JOHANNES XXIII.”b Kiertokirje oli osoitettu paitsi roomalaiskatolisille ”papeille ja uskollisille koko maailmassa” myös ”kaikille hyvän tahdon ihmisille”. Sen neljäs osa puhui ”maailmanyhteisön julkisesta vallasta”, millä ei tietystikään tarkoitettu Yhdistyneitä Kansakuntia, sillä Vatikaanivaltio ei ole YK:n jäsen. Siinä sanottiin edelleen:

. . . Tämä merkitsee sitä, että maailmanyhteisön julkisen vallan täytyy tarttua taloudellista, yhteiskunnallista, poliittista ja sivistyksellistä laatua oleviin pulmiin, jotka yleismaailmallinen yhteinen hyvä tuo esiin, ja ratkaista ne. Näiden pulmien suunnattomuuden, monimutkaisuuden ja vaativuuden takia yksityisten valtioitten julkiset viranomaiset eivät näet kykene tarttumaan niihin minkään myönteisen ratkaisun toivossa.

Maailmanyhteisön julkinen valta ei ole tarkoitettu rajoittamaan yksityisen poliittisen yhteisön julkisen vallan toimialaa, vielä vähemmän ottamaan sen paikkaa. Päinvastoin; . . .

Kuten tiedetään, Yhdistyneitten Kansakuntien järjestö (YK) perustettiin 26. kesäkuuta 1945 ja siihen liitettiin jälkeenpäin erilaisia alajärjestöjä, joilla on laajoja kansainvälisiä tehtäviä taloudellisilla, yhteiskunnallisilla, sivistyksellisillä, valistuksellisilla ja terveydellisillä aloilla. Yhdistyneitten Kansakuntien järjestön olennaisena tarkoituksena oli suojella ja lujittaa rauhaa kansojen välillä sekä edistää niiden välillä ystävällisiä suhteita, jotka perustuvat tasavertaisuuden, keskinäisen kunnioituksen ja vaihtelevien yhteistoimintamuotojen periaatteille ihmisyhteiskunnan kaikilla aloilla.

Kaikkein tärkein Yhdistyneitten Kansakuntien järjestön suorittama teko oli Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, joka hyväksyttiin yleiskokouksessa 10. joulukuuta 1948. Tämän julistuksen esipuheessa julistetaan näiden oikeuksien tunnustaminen ja kunnioittaminen niihin kuuluvine vapauksineen ihanteeksi, johon kaikkien kansojen ja maiden tulee pyrkiä.

Julistuksen eräitten kohtien suhteen herätettiin joitakin vastaväitteitä ja varauksia . . .

Harras toiveemme on, että Yhdistyneitten Kansakuntien järjestö – rakenteessaan ja keinoissaan – voisi nousta yhä enemmän tehtäviensä tärkeyden ja ylevyyden tasalle ja että koittaisi se päivä, jolloin jokainen ihminen löytäisi siitä tehokkaan turvan oikeuksilleen, jotka juontavat alkunsa suoraan hänen ihmisarvostaan ja ovat siitä syystä yleismaailmallisia, loukkaamattomia ja luovuttamattomia. Tämä on sitäkin toivottavampaa, koska kaikki ihmiset osallistuessaan yhä aktiivisemmin omien poliittisten yhteisöjensä julkiseen elämään ilmaisevat lisääntyvää kiinnostusta kaikkien kansojen asioihin ja ovat tulossa yhä tietoisemmiksi siitä, että he ovat maailmanyhteisön eläviä jäseniä.

31. a) Miten paavi yhdisti Jumalan valtakunnan kaikkeen edellä esitettyyn? b) (Alaviite) Minkä lausunnon presidentti Kennedy antoi kiertokirjeestä, ja mitä Yhdysvaltain ulkoministeriö teki ensimmäisen kerran historiansa aikana?

³¹ Sitten paavi Johannes XXIII liitti Jumalan valtakunnan kaikkeen edellä olevaan sanomalla kiertokirjeen kuudenneksi viimeisessä kappaleessa:

. . . Jotta ihmisyhteiskunta kuvastaisi mahdollisimman tarkoin Jumalan valtakuntaa, on ylhäältä tuleva apu välttämätön.c

32. a) Varmistaako se, että paavi ja kansat ihailevat ”pedon kuvaa”, sen säilymisen? b) Keiden nimet Jumala kirjoittaa ’elämän kirjaansa’, ja keiden nimiä ei ole kirjoitettu siihen?

³² Mutta kuvastaako Yhdistyneet Kansakunnat millään tavalla Jumalan valtakuntaa tai edistääkö se sitä mitenkään? Varmistaako pontifex maximuksen Yhdistyneitten Kansakuntien ihailu tai tämän ”pedon kuvan” kansainvälinen ihailu sen, että tämä ”yksityisen poliittisen yhteisön julkinen valta” säilyy ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” (Um)? Ei! Sen mukaan, mitä apostoli Johannes kirjoitti, se ei varmista sitäkään, että ihmiset, jotka epäjumaloiden ihailevat Yhdistyneitä Kansakuntia ja uskonnollisesti rukoilevat sen puolesta, saavat elämän Jehova Jumalan uudessa asiainjärjestyksessä, mikä seuraa tuota yleismaailmallista sotaa. Jumala ei kirjoita noiden epäjumalanpalvojien nimiä ’elämän kirjaansa’. Hän on kuvaannollisesti puhuen kirjoittanut tähän kirjaan niiden nimet, jotka ovat elämän arvoisia ”hamasta maailman perustamisesta”, ts. siitä lähtien, kun hän perusti ihmisrodun, ihmismaailman. Jumalan kirjoitetun sanan mukaan Aabel, Aadamin ja Eevan marttyyripoika, näyttää olevan ensimmäinen ’elämän kirjaan kirjoitetuista’. (Hepr. 11:4; 12:24; 1. Moos. 4:2–10, 25; Matt. 23:35) Noiden epäjumalanpalvelijoiden nimiä ei kirjoiteta Aabelin nimen yhteyteen. Siksi ne, jotka rakastavat ikuista elämää Jumalan uudessa asiainjärjestyksessä, eivät yhdy tähän nykyiseen epäjumalanpalvelukseen.

33, 34. a) Mitä helakanpunaisen pedon seitsemän päätä tarkoittavat, ja mitä ne kuvaavat? b) Mitkä ne ”seitsemän vuorta” ovat?

³³ Apostoli Johannes tunkeutuu yhä syvemmälle tämän epäjumaloidun helakanpunaisen pedon salaisuuteen kirjoittaessaan: ”Tässä on ymmärrys, jossa viisaus on: Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joiden päällä nainen istuu; ne ovat myös seitsemän kuningasta; heistä on viisi kaatunut, yksi on, viimeinen ei ole vielä tullut, ja kun hän tulee, pitää hänen vähän aikaa pysymän. Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen.” (Ilm. 17:9–11) Voidaksemme ymmärtää tämän monimutkaisen salaisuuden me tarvitsemme tosiaankin paitsi älyä myös taivaallista viisautta, ”ylhäältä tulevaa viisautta”. – Jaak. 3:17.

³⁴ Nuo ”seitsemän päätä” kuuluvat helakanpunaiselle pedolle. Mutta ne ovat kuva sen pedon seitsemästä päästä, joka nousi ihmiskunnan jumalattomasta merestä. Siksi ne kuvaavat seitsemää poliittista päätä, jotka ilmaantuivat toinen toisensa jälkeen. Ne kuvaavat maailmanvaltoja. Jumalan sanan taivaallisen viisauden antama äly auttaa meitä tunnistamaan nuo vallat, jotka ovat: 1) muinainen Egypti, 2) Assyria, 3) Babylonia, 4) Meedo-Persia, 5) muinainen Kreikka eli Makedonia, 6) Rooma sekä 7) Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Näiden seitsemän vertauskuvallisen pään sanotaan olevan ”seitsemän vuorta”, koska Dan. 2:34, 35, 44, 45 vertaa tulevaa iankaikkista maailmanvaltaa, Jumalan messiaanista valtakuntaa, ”suureen vuoreen”, joka ”täytti koko maan”.

35. Mikä ero on Suurella Babylonilla ja muinaisella Babylonian maailmanvallalla?

³⁵ Salaperäinen portto, Suuri Babylon, ei ole sama kuin pedon kolmas pää eli Babylonian maailmanvalta. Vertauskuvallinen kolmas pää oli myös vertauskuvallinen vuori, poliittinen järjestö, mutta Suuri Babylon on täysin uskonnollinen mahti, ja se oli olemassa ja hallitsi jo ennen kuin Eufratin rannalla olevasta muinaisesta Babyloniasta tuli kolmas maailmanvalta Nebukadnessarin aikana. Uskonnollisena mahtina Suuri Babylon hallitsi ensimmäistä vertauskuvallista vuorta, Egyptin maailmanvaltaa, eli istui sen huipulla, noin tuhat vuotta ennen kuin Rooma perustettiin Italiaan. Koska se on uskonnollinen mahti, niin se ei hävinnyt silloin, kun muinainen Babylon kukistui vuonna 539 eaa. ja kun se lopullisesti tuhoutui Rooman maailmanvallan aikana. Uskonnollisena mahtina se on jatkuvasti pysynyt elossa voidakseen istua kaikkien seitsemän vertauskuvallisen vuoren eli maailmanvallan huipulla muinaisesta Egyptistä nykyiseen Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin asti.

36. a) Miten kukin maailmanvalta on ”kuningasten kuningas”? b) Minkä arvonimen omaksui Artahsasta, Meedo-Persian maailmanvallan hallitsija?

³⁶ Nuo maailmanvallat ovat kuvaannollisesti puhuen ”seitsemän kuningasta” siinä merkityksessä, että jokainen niistä on ”kuningasten kuningas”, kaikkia toisia kuninkaita hallitseva kuningas tiettynä aikana. Profeetta Daniel sanoi esimerkiksi Babylonian maailmanhallitsijalle Nebukadnessarille: ”Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan [valtakunnan, Um] . . . sinä olet se kultainen pää.” (Dan. 2:37, 38) Meedo-Persian maailmanvallan hallitsija omaksui saman arvonimen kirjeessä, jonka hän antoi Raamatun jäljentäjälle Esralle vietäväksi Jerusalemiin, sanoen: ”Artahsasta, kuningasten kuningas, pappi Esralle, taivaan Jumalan lain tuntijalle.” (Esra 7:7–12) Kun apostoli Johannes näki tämän ilmestyksen ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan lopulla, niin viisi ”kuningasta” oli kaatunut, kuten enkeli ilmoitti Johannekselle. Ne olivat viisi ensimmäistä maailmanvaltaa muinaisesta Egyptistä lähtien ja muinainen Kreikka mukaan luettuna.

37. Mitä enkeli tarkoitti sanoessaan Johannekselle: ”Yksi on”?

³⁷ Kun siis enkeli sanoi Johannekselle, että ”yksi on”, hän tarkoitti sitä maailmanvaltaa, joka oli karkottanut Johanneksen Patmoksen rangaistussaarelle, nimittäin kuudetta eli Rooman maailmanvaltaa, jonka pakanallinen keisari oli silloin uskonnollinen pontifex maximus. Kuka on sitten kuvaannollinen seitsemäs kuningas, johon enkeli viittasi seuraavissa sanoissaan: ”Viimeinen ei ole vielä tullut”? – Ilm. 17:10.

38. a) Mihin tulevaan maailmanvaltaan enkeli viittasi? b) Miksi tuo maailmanvalta ei ilmaantunut sinä vuonna, jolloin Rooma ”kaatui”?

³⁸ Raamatun ennustukset ja maallinen historia osoittavat enkelin tarkoittaneen Ison-Britannian ja Yhdysvaltain kaksoismaailmanvaltaa, jotka olivat liittolaisia ensimmäisen maailmansodan aikana 1914–1918. Mikään aikaisemmasta kuudesta maailmanvallasta ei ole ollut niin mahtava ja maailmanlaajuinen kuin tämä seitsemäs englantilais-amerikkalainen maailmanvalta. Milloin se ilmaantui? Ei silloin kun Rooma ”kaatui” vuonna 476, jolloin areiolaisuskoinen germaani Odovakar valloitti Rooman ja tuli Italian kuninkaaksi. Siihen aikaan ei Brittiläistä imperiumia eikä Amerikan Yhdysvaltoja ollut olemassakaan. Lisäksi Rooman valtakuntaan kuului siihen aikaan enemmän kuin vain Rooma ja Italia. Koko Rooman valtakunnan pääkaupunki ei ollut Italiassa oleva Vanha Rooma vaan Uusi Rooma, Konstantinopoli, Bosporinsalmen rannalla, Euroopan ja Aasian sekä Välimeren ja Mustanmeren yhtymäkohdassa. Tuossa Rooman maailmanvallan kauppakeskuksessa hallitsi isaurialainen keisari Zenon. Hän sai lopulta aikaan sen, että Odovakar karkotettiin Roomasta vuonna 489. Tuo itäinen Rooman valtakunnan osa tuli loppuunsa vasta vuonna 1453, kun turkkilaiset ottomaanit kukistivat Konstantinopolin.

39. a) Milloin ja miten perustettiin Pyhä Rooman valtakunta, mutta kuka teki siitä lopun? b) Milloin Brittiläinen imperiumi saavutti ”maailman johtavan kauppa- ja siirtomaavallan” aseman, ja minkä se myöhemmin muodosti Amerikan Yhdysvaltojen kanssa?

³⁹ Lännessä perustettiin vuonna 800 paavin taktikoinnin avulla Pyhä Rooman valtakunta, mutta Ranskan keisari Napoleon I teki siitä lopun vuonna 1806. Neljäkymmentäkolme vuotta aikaisemmin eli vuonna 1763 Brittiläinen imperiumi, jolla oli siihen aikaan siirtokuntia Pohjois-Amerikassa, saavutti kuitenkin ”maailman johtavan kauppa- ja siirtomaavallan” aseman, kuten eräs historioitsija sanoo. Se säilytti tämän aseman ja aikaansai Napoleon Bonaparten kukistumisen vuonna 1814. Amerikan Yhdysvallat oli silloin jo perustettu Ison-Britannian entisten siirtokuntien pohjalle. Siitä tuli monessa suhteessa ja monin tavoin Ison-Britannian liittolainen, ja ne muodostivat ihmiskunnan historian mahtavimman kaksoismaailmanvallan.

40. Miten kauan kaksoismaailmanvalta pysyy, ja missä suhteessa voimme sanoa sen pysyvän niin kauan?

⁴⁰ Tämän maailmanvallan kaksoispiirre ilmaantui 19. vuosisadalle mennessä. Jumalan enkeli ennusti siitä: ”Kun hän tulee, pitää hänen vähän aikaa pysymän.” (Ilm. 17:10) Ottaen huomioon kuudennen eli Rooman maailmanvallan pitkäaikaisuuden seitsemäs eli Anglo-amerikkalainen kaksoismaailmanvalta voi kestää ainoastaan ”vähän aikaa”, kun nyt ”koko maanpiirin kuninkaita” kootaan tuhottaviksi paikkaan eli tilaan, jota Raamatussa kutsutaan Harmagedoniksi. Vaikka laskisimme edellä mainitusta vuodesta 1763, niin ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan” on suhteellisesti ”vähän aikaa”. (Ilm. 16:14, 16, Um) Suurin osa tästä ”vähästä ajasta” on nyt takanapäin. Sen määrätty loppu on lähellä.

41. a) Mikä maailmanvalta on ”pedon kuvan” tärkein kannattaja, ja mitä Jumalan enkeli on ennustanut tästä helakanpunaisesta pedosta? b) Keitä Yhdistyneet Kansakunnat saa kiittää olemassaolostaan, ja mikä siitä siis tulee, ja mitä sen täytyy nyt seuraavaksi tehdä?

⁴¹ Seitsemäs maailmanvalta on Yhdistyneitten Kansakuntien pääperustaja ja kannattaja, Yhdistyneitten Kansakuntien, joka on ”pedon kuvan” nykyinen muoto. Siksi on varmaa, että tämän kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden järjestön täytyy tuhoutua, kun Anglo-amerikkalainen maailmanvalta tuhoutuu Harmagedonissa. Jumalan enkeli ennustikin tälle helakanpunaiselle pedolle tuhoa sanoessaan: ”Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen.” (Ilm. 17:11) Yhdistyneitten Kansakuntien jäsenistöön kuuluu nykyään seitsemäs maailmanvalta ja kaikkien aikaisempien maailmanvaltojen kansalliset jäännökset. Se saa sen tähden kiittää olemassaolostaan noita seitsemää maailmanvaltaa; se on lähtöisin niistä. Koska tämä nykyinen helakanpunainen peto on merestä nousseen leopardinpilkkuisen pedon kuva, mikä on kaikkien seitsemän maailmanvallan summa, niin petomainen ”kuva” on myös itse maailmanvalta eli ”kuningas”, siis ”kahdeksas kuningas”. Se on lähettänyt omat sotapoliisijoukkonsa toiminnan kentälle. Nyt kun se on noussut syvyydestä ja ollut poissa sieltä vuodesta 1945 lähtien, Raamattu osoittaa, että se sen jälkeen menee kadotukseen eli tuhoon.

KYMMENEN SARVEA TAISTELEVAT KARITSAA VASTAAN

42, 43. a) Mitä sarvet edustavat, mitä niiden lukumäärä edustaa, ja mitä siis ”kymmenen sarvea” vertauskuvaavat? b) Miten peto käyttää sarviensa koko määrää? c) Mitä nämä tekevät Karitsalle, mutta kuka voittaa?

⁴² Danielin ennustuksessa vertauskuvallisen eläimen päässä olevia sarvia käytetään edustamaan yksityisiä kuninkaita tai kansallisia hallitsijoita. Koska Raamatussa käytetään lukua kymmenen edustamaan maallista kokonaisuutta eli täydellisyyttä, niin sanonta ”kymmenen sarvea” ei vertauskuvaa kirjaimellisesti kymmentä vaan kaikkia maan kuninkaita tai kansallisia hallitsijoita eli heidän koko määräänsä. Peto voi käyttää sarvia väkivaltaisesti, hyökkäävästi. Juuri siten helakanpunainen peto käyttää sarviensa koko määrää sen mukaan, mitä Jumalan enkeli sanoo Johannekselle:

⁴³ ”Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa. Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle. He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat hänen kanssansa.” – Ilm. 17:12–14.

44. Kuinka monta sarvea vähintään oli pedon seitsemännessä päässä, ja montako päätä oli ilmaantunut Johanneksen aikana?

⁴⁴ Helakanpunaisella pedolla on kymmenen sarvea. Ainakin yksi noista sarvista oli seitsemännessä päässä, mahdollisesti kaksikin sarvea, koska tämä seitsemäs pää kuvasi kaksoismaailmanvaltaa, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen liittoutumaa. (Vrt. Dan. 8:20–22.) Johanneksen aikana tuo seitsemäs vertauskuvallinen pää ei ollut vielä ilmaantunut; ja siksi sen vertauskuvallinen sarvi tai mahdollisesti kaksi sarvea ei ollut nähtävissä. – Ilm. 17:10.

45. Mitä voitiin aiheellisesti sanoa Johanneksen päivinä kymmenestä sarvesta, ja mistä lähtien he saattoivat vasta saada vallan kuninkaina helakanpunaisen pedon kanssa?

⁴⁵ Johanneksen aikana tämän nimenomaisen pedon kymmenen sarvea eivät siis olleet kaikki todellisuudessa olemassa. Kahdeksanneltatoista vuosisadalta lähtien ovat kuitenkin kaikki seitsemän päätä ja niiden kaikki kymmenen sarvea olleet olemassa. Tämän vuoksi voitiin sanoa etenkin Johanneksen päivinä, että nuo kymmenen sarvea ”eivät vielä ole saaneet kuninkuutta”. Eräs toinen asia: Tämä helakanpunainen peto, joka on meripedon ”kuva”, ilmaantui vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kansainliiton muodossa. Siksi ne hallitsijat, joiden maa liittyi Kansainliittoon ja sen seuraajaan, Yhdistyneisiin Kansakuntiin, saattoivat vasta sen jälkeen saada ”vallan niinkuin kuninkaat” pedon kanssa.

46. a) Millä tavoin seitsemännen pään olemassaolo katsotaan vähäksi ajaksi? b) Miten siis Kansainliitto ja sen seuraaja ovat olemassa ikään kuin ”yhden hetken”?

⁴⁶ Tämän säihkyvän pedon seitsemännestä päästä sanotaan, että ”kun hän tulee, pitää hänen vähän aikaa pysymän”. Ison-Britannian ja Amerikan seitsemännen maailmanvallan alusta sen lähestyvään tuhoon kuluvan ajan katsotaan olevan vain ”vähän aikaa”. Siitä syystä Kansainliiton ja sen seuraajan, Yhdistyneitten Kansakuntien, olemassaolon vuodesta 1920 lähtien täytyy olla vielä lyhyempi. Ilm. 17:12 vertaa tuota aikaa vain ”yhteen hetkeen”, sillä se sanoo, että jäsenmaat ”saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa”. Vuodesta 1920 lähtien me olemme eläneet tuossa lyhyessä ”yhdessä hetkessä”. Monet kansat eivät päässeet tähän kansainväliseen ”peto”-järjestöön ennen kuin se ilmestyi uudessa muodossaan Yhdistyneinä Kansakuntina vuonna 1945. Niiden jäsenyysaika siinä on vielä lyhyempi.

47. Mitkä seikat todistavat, etteivät nuo ”kymmenen kuningasta” ole yksimielisiä, vaikka ne kuuluvat nyt YK:hon?

⁴⁷ Missä mielessä voidaan sanoa, että ”näillä on yksi ja sama mieli”? Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan pitäisi tietenkin määrätä kaikkien jäsenvaltioittensa eli ”kuninkaitten” ajattelu ja yhdistää ne kaikki yhteisen tarkoituksen hyväksi. Mutta se tapa, millä veto-oikeutta on käytetty YK:n turvallisuusneuvoston istunnoissa, ja joidenkin jäsenten kieltäytyminen maksamasta vaadittuja veroja eräistä YK:n sotilaallisista hankkeista sekä se epäjärjestys, joka on ollut luonteenomaista eräille yleiskokouksen istunnoille, ja jatkuva erimielisyys yleistä aseistariisumista ja ydinkokeitten lopettamista koskevissa ratkaisevissa ehdotuksissa jne. – kaikki tämä todistaa, etteivät nämä ”kymmenen kuningasta” ole yksimielisiä. Miten sitten enkelin ennustus siitä, että ”näillä on yksi ja sama mieli”, osoittautuu todeksi? Seuraavalla tavalla:

48. a) Mikä on nykyisten ”kymmenen kuninkaan” ”yksi ja sama mieli”? b) Miksi siis ”kymmenen sarvea” antavat voimansa ja valtansa helakanpunaiselle pedolle? c) Ketkä muut vastustavat taivaallista messiaanista Valtakuntaa?

⁴⁸ Nykyisillä ”kymmenellä kuninkaalla” on ”yksi ja sama mieli” siinä, että ne vastustavat Jumalan messiaanista valtakuntaa, hänen valtakuntaansa, jota johtaa ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin”. Jo pelkkä Kansainliitto ja sen seuraaja, Yhdistyneet Kansakunnat, edustavat kansainvälistä salaliittoa Jumalan valtakuntaa vastaan, joka syntyi taivaassa vuonna 1914 pakanain aikojen päättyessä. Tämä kansainvälinen järjestö rauhan ja turvallisuuden aikaansaamiseksi ihmiskeinoin on sen Jumalan valtakunnan petollinen jäljitelmä, jota hänen Karitsansa hallitsee ja jota Jehovan todistajat ovat saarnanneet kaikille kansoille ensimmäisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Siten koko helakanpunainen ”peto” on taivaallista messiaanista valtakuntaa vastaan. Kannattaakseen tuon valtakunnan korviketta ja edistääkseen taisteluaan tuota messiaanista valtakuntaa vastaan vertauskuvalliset kymmenen sarvea eli kuningasta antavat yksimielisesti ”voimansa ja valtansa pedolle”, aivan kuten Ilm. 17:13 ennusti. Toiset kansat, jotka eivät ole Yhdistyneitten Kansakuntien jäseniä, ovat aivan yhtä paljon Jumalan messiaanista valtakuntaa vastaan. Niinpä he osallistuvat ”pedon” kanssa tähän vastustukseen.

49. a) Keihin nuo kymmenen vertauskuvallista sarvea sisältyvät, ja keitä vastaan ne siis taistelevat? b) Miksi ne eivät voi taistella suoranaisesti Jumalan Karitsaa vastaan?

⁴⁹ Nämä vertauskuvalliset kymmenen sarvea helakanpunaisen pedon päissä sisältyvät niihin ”koko maanpiirin kuninkaisiin”, jotka kootaan demonien vaikutuksesta ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan” (Um) Harmagedoniin. Siksi onkin odotettavissa, että ”he sotivat Karitsaa vastaan”, kuten Ilm. 17:14 vakuuttaa meille. Koska nämä ”kymmenen kuningasta” (jotka muodostavat Yhdistyneitten Kansakuntien ”pedon” todellisen voiman) ovat maallisia ja heillä on vain luonnollinen näkökyky, he eivät voi taistella suoranaisesti Jumalan Karitsaa vastaan, koska hän on taivaallinen ja hengellinen ja heille näkymätön.

50. Miten maan päällä oleva jäännös tulee silmiinpistävän näkyväksi?

⁵⁰ Karitsalla on kuitenkin vielä maan päällä hengestä siinneitten seuraajiensa jäännös, johon kuuluvat Jumala on kutsunut ja valinnut ja jotka pyrkivät olemaan uskollisia Karitsan kanssa. Heidät nuo ”kymmenen kuningasta” näkevät. He tulevat silmiinpistävän näkyviksi omaksuessaan kristillisen puolueettomuuden tämän maailman valtakuntien riitaisuuksien suhteen ja saarnatessaan Jumalan valtakunnan hyvää uutista koko asutussa maassa. – Matt. 24:14; Ef. 6:11–18; Apt. 5:28, 29.

51. a) Keitä vastaan nuo ”kymmenen kuningasta” taistelevat ja miten pitkälle? b) Keitä muita vastaan he taistelevat maan päällä, mutta keitä vastaan he todellisuudessa sotivat?

⁵¹ Näitä kutsuttuja, valittuja ja uskollisia vastaan nuo ”kymmenen kuningasta” voivat taistella ja taistelevat jopa ’tekemällä väkivaltaa lain varjolla’ heitä vastaan, jotta kaikki näyttäisi lailliselta ja heidän kansallisten etujensa mukaiselta. (Ps. 94:20) He taistelevat myös tämän jäännöksen jumalaapelkääviä tovereita, nimittäin ”suurta joukkoa”, vastaan, jonka Johannes näki seisovan Jumalan valtaistuimen edessä ja huutavan: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta.” (Ilm. 7:9, 10, 13–17) Taistellessaan tätä hengestä siinnyttä jäännöstä ja ”suurta joukkoa” vastaan, joka liittyy jäännöksen kanssa saarnaamaan Jumalan valtakuntaa, vertauskuvalliset kymmenen kuningasta sotivat todellisuudessa Jumalan Karitsaa vastaan, sillä se, mitä he tekevät Hänen seuraajilleen, lasketaan tehdyksi hänelle.

52. a) Millaisia ovat Karitsan maalliset seuraajat luonteeltaan, mutta millaisena Karitsa ilmaantuu vihollisiaan vastaan? b) Mikä Karitsa on ollut virallisesti pakanain aikojen päätyttyä vuonna 1914, ja mitä hänelle on annettu taivaassa ja maan päällä?

⁵² Jumalan Karitsan maalliset seuraajat ovat myös karitsankaltaisia luonteeltaan. Silti pedon vertauskuvallisen kymmenen sarven ei pitäisi odottaa voittavansa taistelua. Niiden ei tule unohtaa, että Karitsa on myös ”jalopeura Juudan sukukunnasta” ja taistellessaan Jumalan valtakunnan vihollisia vastaan hän ilmaisee leijonankaltaisia ominaisuuksiaan. (Ilm. 5:5; 1. Moos. 49:9, 10) Pakanain aikojen lopussa vuonna 1914 Jehova Jumala asetti hänet valtaistuimelle ja kruunasi hänet kuninkaaksi taivaassa. Seurauksena oli sota taivaassa, ja vasta valtaistuimelle asetettu Kuningas heitti Saatanan ja hänen demoninsa taivaasta maahan. Karitsa on siis nyt muinaisen kuningas Daavidin Herra ja myös hallitseva Kuningas. Verrattuna tämän maailman herroihin ja kuninkaisiin hän on korkeampi Herra ja Kuningas, mikä ilmaistaan hänen uudella arvonimellään ”herrain Herra ja kuningasten Kuningas”. Jumala on antanut hänelle kaiken tarvittavan vallan taivaassa ja maan päällä. – Matt. 28:18; Apt. 2:32–36.

53. a) Kuka voittaa ja kuka osallistuu voittoon? b) Mihin uskollinen maan päällä oleva jäännös ei ryhdy ”kymmentä kuningasta” vastaan, mutta mihin se osallistuu?

⁵³ Näistä syistä taivaallinen Karitsa on voittava kaikki ne hallitsijat tai kuninkaat, jotka ovat nyt yhdistyneinä Yhdistyneissä Kansakunnissa, nuo vertauskuvalliset ”kymmenen kuningasta” eli pedon ”kymmenen sarvea”. ”Kutsutut ja valitut ja uskolliset” osallistuvat Karitsan kanssa tuohon voittoon. Tämä tarkoittaa niitä 144000:ta, jotka kaikki lopulta seisovat hänen kanssaan taivaallisella Siionin vuorella. (Ilm. 14:1–3) Ne, jotka ovat kuolleet uskollisina ennen taistelua ja jotka on palkittu ylösnousemuksella elämään hänen kanssaan taivaassa, ovat hänen kanssaan taistelussa. (Ilm. 14:13; 2:26–28) Vielä maan päällä oleva 144000:n jäännös ei nosta kirjaimellisia aseita ”kymmentä kuningasta” vastaan, mutta koska se pysyy uskollisena Karitsalle koko taistelun ajan, niin sen sallitaan osallistua voittoon. Tämä näyttäisi olevan lisätodistus siitä, että jäännös vielä maan päällä ollessaan säilyy elossa tämän taistelun läpi ja siirtyy näin vielä lihassa ollessaan uuteen järjestykseen taistelun jälkeen.

SUUREN PORTON VÄKIVALTAINEN LOPPU

54. Mitä tapahtuu ”suurelle portolle”, kuten Ilm. 17:15–18 osoittaa?

⁵⁴ Jos siis pedon seitsemän pään ”kymmenen sarvea” häviävät taistelun Jumalan Karitsaa vastaan ja ne tuhotaan, niin mitä tapahtuu suurelle portolle, Suurelle Babylonille, joka ratsastaa helakanpunaisella pedolla ”yhden hetken”, jonka ajan se toimii. Meidän ei tarvitse jäädä epätietoisiksi, sillä Johannes kirjoittaa: ”Ja hän sanoi minulle: ’Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ja peto, ne vihaavat porttoa ja riisuvat hänet paljaaksi ja alaslomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa. Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät hänen aivoituksensa, yksimielisesti, [että he toteuttavat hänen ajatuksensa, vieläpä että he toteuttavat oman yhden ajatuksensa, Um] ja antavat kuninkuutensa [valtakuntansa, Um] pedolle, kunnes Jumalan sanat täyttyvät. Ja nainen, jonka sinä näit, on se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaitten kuninkuus [maan kuninkaita hallitseva valtakunta, Um].’” – Ilm. 17:15–18.

55. a) Mitä ennen tämän täytyy täyttyä? b) Millainen valta ”kymmenellä sarvella” on, mutta millainen on porton, Suuren Babylonin, valta, ja miten pitkälle se ulottuu?

⁵⁵ Tämän täytyy tietenkin täyttyä ennen kuin vertauskuvalliset kymmenen sarvea ja helakanpunainen seitsenpäinen peto itse tuhotaan niiden taistellessa Jumalan Karitsaa vastaan. Kuninkaina nuo ”kymmenen sarvea” hallitsevat poliittisesti omia maitaan ja kansojaan, mutta portto, Suuri Babylon, hallitsee uskonnollista mahtia. Se käyttää uskonnollista vaikutusta ja valtaa maailmanlaajuisesti ”kansoihin ja väkijoukkoihin ja kansanheimoihin ja kieliin” istuessaan niiden päällä kuvaannollisesti puhuen. Se ulottaa vaikutuksensa myös näiden kansojen ja maitten hallitsijoihin ja mahdollisuuksiensa mukaan jopa määräilee heitä. Koska näiden ”maan kuninkaitten” alamaiset ovat uskonnollisia, niin he näkevät hyväksi omaksua jonkinlaisen uskonnon. Tällä tavalla Suurella Babylonilla on todellisuudessa ”maan kuninkaita hallitseva valtakunta”. Tämä Suuren Babylonin valtakunta on sen tähden uskonnollinen maailmanmahti, joka on 1600 vuotta vanhaa kristikuntaa suurempi, vaikka se käsittää myös kristikunnan.

56. Ketkä kyllästyvät sen ”valtakuntaan” ja sen kanssa harjoittamaansa uskonnolliseen haureuteen, ja minkä ”yhden ajatuksen” he omaksuvat?

⁵⁶ Vertauskuvalliset kymmenen sarvea ja helakanpunainen peto kyllästyvät kuitenkin niitä hallitsevaan Suuren Babylonin ”valtakuntaan” ja sen kanssa harjoittamaansa uskonnolliseen haureuteen. Jehova Jumala on säätänyt, että näin tulee käymään. Hänellä on ”ajatuksensa” sen tuhosta, ja hän voi panna vertauskuvalliset ”kymmenen sarvea” tekemään sen myös ”omaksi yhdeksi ajatuksekseen”, niin että ne toimivat yhtenä ryhmänä siinä, mitä ne tekevät.

57. a) Mitä todisteita Jumala panee heidät esittämään heitä itseään vastaan ja miten? b) Mikä oli ratkaiseva vuosi ”kymmenelle kuninkaalle”, ja mihin kysymykseen heidän oli silloin vastattava?

⁵⁷ Vertauskuvalliset kymmenen sarvea eli kuningasta vastustavat Jumalan valtakuntaa, jota hänen Karitsansa johtaa. Tuodakseen julki heidän vastustuksensa hän asettaa heidät tuomiolle eteensä. Tässä heitä koskevassa oikeudenkäynnissään hän panee heidät tuomaan esiin todistuksen. Tämän todistuksen perusteella hän voi sitten oikeudenmukaisesti tuomita heidät tuhottaviksi ja panna tuomion täytäntöön. Vuosi 1914 oli kriittinen ”kymmenelle kuninkaalle”, koska pakanain ajat päättyivät tuon vuoden syksyllä. Heräsi kysymys: mitä ”kymmenen kuningasta” tekisivät sen jälkeen, kun niiden valtakausi päättyisi? Jehova Jumala oli ennustanut, mitä he tulisivat tekemään; mutta heidät piti tuomita tekojen eikä ennustuksen perusteella. Tekisivätkö he todella sen, mitä Jumala oli ennustanut? Tuon kriittisen ajan historia antaa meille vastauksen.

58. Miten Jumala antoi vuonna 1914 ”kymmenen kuninkaan” nähdä uskonnollisen Suuren Babylonin avuttomuuden, ja minkä he näkivät olevan edessään?

⁵⁸ Sota maailmanherruudesta puhkesi kristikunnan sydämessä vuonna 1914. Sitä seurasi nälänhätä, rutot, maanjäristykset monin paikoin ja yhä tuhoisampien sota-aseitten keksiminen. Näin Jumala antoi noiden ”kymmenen kuninkaan” nähdä, miten avuton uskonnollinen Suuri Babylon oli tuhoisan maailmansodan syttymisen estämisessä. Sen sijaan, että se olisi estänyt maailmansodan, se asettui kannattamaan sitä porttotyttäriensä välityksellä ja jopa esittämällä rukouksia ja mahtavia uskonnollisia menoja. Jumala antoi ”kymmenen kuninkaan” nähdä, miten heidän edessään olisi tuho, jos he itsepintaisesti jatkaisivat sellaista sodankäyntiä.

59. a) Minkä suhteen Jumala pakotti heidät tekemään ratkaisun? b) Mikä määräsi ”kymmenen kuninkaan” menettelyn, ja mikä oli se ”yksi ajatus”, johon heidät suostuteltiin tulemaan?

⁵⁹ Näin Jumala pakotti heidät tekemään ratkaisun. Luopuisivatko he kansallisesta suvereenisuudestaan ja kumartuisivatko he Jumalan perustetun valtakunnan edessä pitäen sitä välikappaleena ihmiskunnan pelastamiseksi? Vai muodostaisivatko he ihmistekoisen kansainvälisen järjestön maailman rauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi ja säilyttämiseksi ja kääntyisivätkö he sen puoleen säilyttääkseen asemansa itsenäisenä kansana ja ihmisen suvereenisuuden? Poliittinen omanvoitonpyynti määräsi, mitä nuo ”kymmenen kuningasta” tekisivät, ja näin heidät saatiin tulemaan ”yhteen ajatukseen”, nimittäin siihen, että he asettavat luottamuksensa ihmiseen ja muodostavat kansojen yhtymän estääkseen oman itsetuhonsa ja pitääkseen ihmisen, ei Jumalaa, hallitsemassa ihmiskuntaa.

60. Mihin tämä ajatus johti?

⁶⁰ Tämä ’ajatus’ johti merestä nousseen pedon poliittisen ”kuvan” muodostamiseen. Niin he muodostivat vertauskuvallisen helakanpunaisen pedon. Sitten nuo ”kymmenen kuningasta” toteuttivat tätä kuvaa koskevan ajatuksensa ’antamalla valtakuntansa [helakanpunaiselle] pedolle’, ensin Kansainliitolle ja nyt Yhdistyneille Kansakunnille. Tämä yksimielinen toiminta jatkuu, ”kunnes Jumalan sanat täyttyvät”.

61. Mitä he tekevät toteuttaessaan tämän yhden tarkoituksensa ja ajatuksensa ja miten niin?

⁶¹ Toteuttaessaan tämän yhden tarkoituksensa ja ajatuksensa he täyttävät myös Jumalan ’ajatuksen’. Hänen ajatuksensa näiden hänen valtakuntansa vihollisten suhteen oli, että he liittyisivät yhteen maailmanlaajuiseen poliittiseen järjestöön ja sen avulla muodostaisivat yhtenäisen rintaman häntä ja hänen messiaanista valtakuntaansa vastaan, jotta hän voisi kohdata heidät kaikki samanaikaisesti ja tuhota heidät kaikki yhdellä iskulla. – Joos. 11:19, 20.

62. Kenen kanssa Suuri Babylon harjoitti haureuttaan, ja minkä se pyhitti ja mitä se siis päätti tehdä maljallaan?

⁶² Suuri Babylon jatkoi haureuden harjoittamistaan ”maan kuninkaitten” kanssa. Kristikunnan johdolla sen olisi pitänyt tietää, että pakanain ajat nykyisten pakanakuninkaitten hallita olivat päättyneet. Kuitenkin se heti pyhitti kansainvälisen poliittisen hallitsijajärjestön omalla tavallaan, omilla rituaaleillaan. Niin tekemällä se päätti panna maan asukkaat juomaan yhä enemmän ’kultaisesta maljastaan’ ja saada ne entistä enemmän ’juopumaan hänen haureutensa viinistä’. Näin se nousi helakanpunaisen ”pedon” selkään vuonna 1920 ratsastaakseen sillä.

63. Mitä Suurelle Babylonille tehdään Jumalan määräaikana, mutta mitä tämä teko ei välttämättä merkitse?

⁶³ Jumalan määräaikana ja niiden olosuhteitten pakottamina, jotka hän aikaansaa, Suuren Babylonin nykyiset rakastajat kääntyvät inhoten ja väkivaltaisin aikein sitä vastaan. Niiden kääntyminen sitä vastaan ei välttämättä tarkoita sitä, että niistä tulisi kommunistisia joko Neuvostoliiton linjalla tai kommunistisen Kiinan linjalla. Tämän kirjan englanninkielisen laitoksen julkaisemisen aikaan enemmistö noista vertauskuvallisista ”kymmenestä kuninkaasta”, jotka kuuluvat Yhdistyneisiin Kansakuntiin, ovat haluttomia kääntymään babylonilaisen uskonnon maailmanmahtia vastaan. YK:n pääsihteerinä toiminut U Thant ei ole ”kristitty” vaan buddhalainen. YK:n yleiskokouksen seitsemännentoista istunnon puheenjohtaja oli muhamettilainen.

64. Mitä Jehova Jumala tekee ennen kuin hän tuhoaa nuo ”kymmenen kuningasta”, ja mitä raamatullisia esimerkkejä meillä on siitä?

⁶⁴ Ennen kuin Jehova Jumala tuhoaa nuo ”kymmenen kuningasta” siinä paikassa, jota raamatullisesti sanotaan Harmagedoniksi, hän panee heidän kiihkeän rakkautensa ”suureen porttoon” muuttumaan vihaksi. Hän on tehnyt sellaista ennenkin. Muinaisena aikana hän varoitti uskonnollista Jerusalemia siitä, että hän nostattaisi sen entiset kiihkeät rakastajat sitä vastaan runtelemaan ja tuhoamaan sen. Hän oli jo aiheuttanut samanlaisen kokemuksen Samarialle, sen sisarpääkaupungille. Hes. 16:33–42 ja 23:1–31 kertovat nämä ennustukset, jotka sinun on hyvä lukea. Suuri Babylon ei ole sen parempi kuin uskoton luopio-Jerusalem. Se ansaitsee tulla tuhotuksi kuin portto, ja Jehova Jumala on huolehtiva siitä, että – ironista kyllä – sen entiset rakastajat ryhtyvät sen väkivaltaiseen tuhoamiseen.

65. Ketkä oppivat vihaamaan porttoa ja menettävät näin mieltymyksensä häneen, ja minkä vitsauksen täyttymyksen jälkeen tämä erityisesti pitää paikkansa?

⁶⁵ Hirvittävä on se loppu, joka odottaa tätä babylonilaisen uskonnon maailmanmahtia. Kun tulee Jehovan aika toimeenpanna tuomionsa Suurelle Babylonille, niin ”peto”-järjestö ei auta sitä, vaikka se uskoo, että sen jäsenmaiden enemmistö suojelee sitä ja pelastaa sen. Eivät ainoastaan vertauskuvalliset kymmenen sarvea eli kuningasta, vaan koko tuo petomainen järjestö oppii vihaamaan sitä ja menettää mieltymyksensä siihen. Näin tapahtuu erikoisesti sen jälkeen, kun vertauskuvalliseen ”suureen Eufrat-virtaan” vuodatettu kuudes vitsaus on kokonaan täyttynyt ja sen vedet ovat kuivuneet ja riistäneet siten suojeluksen ja kannatuksen, jonka se tavallisesti sai ihmisiltä. – Ilm. 16:12.

66. Mitä ”kymmenen kuningasta” ja ”peto” tekevät Suurelle Bahylonille, ja minkä kuvan Iisebel varaa meille?

⁶⁶ Nuo ”kymmenen kuningasta” ja ”peto” hävittävät siltä ne suunnattomat rikkaudet, jotka se on koonnut harjoittaessaan uskonnollista liiketoimintaansa. Ne saavat sen näyttämään häpeälliseltä niin kuin se olisi alaston nainen julkisella paikalla, jotta jokainen näkisi, miten väärää ja hyödytöntä sen uskonto on, ja lakkaisi taikauskoisesti osallistumasta siihen. Niiden koirien tavoin, jotka söivät Baalia palvovan Israelin kuningattaren Iisebelin lihan jättäen jäljelle vain hänen kämmenensä ja jalkateränsä ja pääkallonsa, nämäkin ahmivat sen ruumiin, johon ne kerran halusivat yhtyä. Ne tuhoavat kaiken sen muodollisen kauneuden ja uskonnollisen kyvyn varata rauhoittavaa mielihyvää jumalattomille maailman miehille. Sen sijaan, että Suuri Babylon ravitsisi itseään toisilla, he ravitsevat itseään sillä niin kauan kuin tästä portosta on jotakin jäljellä. Loput hänestä he polttavat tulessa, ikään kuin hän ei olisi babylonilainen temppeliprostituoitu vaan papin siveetön tytär muinaisessa Israelissa. (3. Moos. 21:9; 1. Moos. 38:24) Sitä, mitä tämä merkitsee Suuren Babylonin uskonnollisille rakennuksille ja sen papeille ja muulle uskonnolliselle papistolle ja uskonnollisille veljeskunnille, on hirveätä ajatellakin. Emme yritäkään kuvailla sitä.

67. a) Mikä ei tule olemaan vähemmän kauhistavaa kuin Johanneksen profeetallinen näky tästä kauhistavasta tuomiosta? b) Mitä tekemistä Jehovan kristityillä todistajilla on sitten ”kymmenen sarven” ja ”pedon” kanssa, ja saavatko he suosion näiden edessä? c) Kuka suojelee ja varjelee todistajat silloin?

⁶⁷ Suuri Babylon maksaa kalliisti kaikista uskonnollisista rikoksistaan, inhottavuuksistaan. Tuomio, jonka apostoli Johannes näki profeetallisessa näyssä toimeenpantavan sille, oli todella kauhistava. Tämän 1900 vuotta sitten annetun profeetallisen ennakkonäyn täyttymys meidän silmiemme edessä ei ole oleva vähemmän kauhistava. Jehovan kristityt todistajat eivät millään tavalla osallistu ”kymmenen sarven” ja ”pedon” kanssa ”suuren porton”, Suuren Babylonin, väkivaltaiseen tuhoamiseen. Jehova Jumala ei ole valtuuttanut heitä toimimaan hänen tuomionsa toimeenpanijoina babylonilaisen uskonnon maailmanmahdille. Koska he harjoittavat puhdasta tosi uskontoa, niin he eivät itse löydä suosiota ”kymmenen sarven” ja ”pedon” silmissä, vaan ovat vaarassa ja uskonnon vastustajien hyökkäyksien alaisia. Mutta kaikkivaltias Jumala suojelee ja varjelee heidät tuon pelottavan ajan läpi, jolloin Hän panee täytäntöön vanhurskaan tuomionsa ”suurelle portolle”. – Ps. 37:32–34.

[Alaviitteet]

Ensimmäisen kerran historiassa lausui Washingtonissa (D.C.) oleva Yhdysvaltain hallituksen ulkoministeriö ajatuksensa Vatikaanin paavin kiertokirjeestä.

[Kuva s. 126]

Suuri Babylon ratsastaa helakanpunaisella pedolla

[Kuva s. 136]

Paavi Johannes XXIII allekirjoittaa Vatikaanivaltiossa vuoden 1963 huhtikuun 11. päivän kiertokirjeen ”Pacem in Terris”