Voidaanko maanjäristykset ennustaa?
KOTIAMME maata järkyttää joka vuosi miljoona maanjäristystä. Suurin osa niistä jää useimmilta meistä huomaamatta. Ihminen kykenee havaitsemaan vähemmän kuin kolmasosan niistä. Siitä huolimatta 1000–2000 järistystä aiheuttaa tuhoja.
Muutamassa sekunnissa voimakas järistys voi ravisuttaa suuren kaupungin raunioiksi ja haudata tuhansia ihmisiä heidän koteihinsa, kouluihinsa ja liikkeisiinsä. Niinpä jos tiedettäisiin täsmälleen etukäteen, missä ja milloin maanjäristykset tapahtuvat, voitaisiin pelastaa lukemattomien ihmisten elämä.
Ihmiset ovat kauan huomioineet luontoa ja yrittäneet ennustaa maanjäristyksiä. He tietävät esimerkiksi, että koirat alkavat ulvoa ennen järistystä ja että joidenkin kuumien lähteitten purkaukset sattuvat tiheämmin. Olisi kuitenkin tärkeätä saada varoitukset kauan etukäteen, niin että suuret kaupunkialueet voitaisiin evakuoida ajoissa.
Viimeaikaiset havainnot ovat herättäneet joissakuissa toiveita siitä, että se päivä on lähellä, jolloin ihmiset saattavat ehkä ennustaa maanjäristyksiä. Mitä he ovat havainneet? Ennen kuin vastaamme tuohon kysymykseen, tarkastelkaamme, mitä maanjäristykset todellisuudessa ovat.
Mikä on maanjäristys?
Lyhyesti sanottuna maanjäristys on maan järkkymistä tai tärisemistä. Maanjäristysten aiheuttajista on esiintynyt lukuisia arveluja. Muinainen japanilainen mytologia esitti syyksi maata selässään kuljettavan hämähäkin liikkeet. Mongolit esittivät muinoin maanjäristysten aiheuttajaksi jättiläissian, joka kannatti maata epävarmalla tavalla.
Verrattain äskeisinäkin aikoina useita järistysten syitä koskevia tieteellisiä teorioita on esitetty ja hylätty. Entä nykyään? Maanjäristysten uskotaan johtuvan maankuoren äkillisestä liikahtamisesta. Mikä saa aikaan siirtymisen? Mielipiteet eroavat toisistaan. Kuitenkin erään jatkuvasti laajempaa hyväksymystä saavuttavan näkökannan mukaan maankuori ei ole liikkumaton, vaan muodostuu useista ”laatoista”, jotka liikkuvat maapallon ”vaipan” päällä.
Kun nämä laatat (jotka ovat useitten kilometrien paksuisia) tämän näkökannan mukaan törmäävät yhteen, toinen liukuu toisen alapuolelle ja taivuttaa samalla kallioperää. Toisissa tapauksissa näiden toisiaan ohittavien laattojen vaakasuora liike synnyttää valtavia paineita maan kalliokuoreen. Sellaiset liikkeet tapahtuvat maan pinnassa olevia siirroksia eli murtumia pitkin. Kun sitten jännitystila ylittää maankuoren kestokyvyn, sen ainekset siirtyvät äkisti uusiin asemiin.
Jos murtuman yläpuolella oleva seutu on taajaan asuttua, järistys saattaa aiheuttaa tuhoja, vammoja ja kuolemaa. Vahingon suuruus riippuu maanjäristyksen voimakkuudesta, so. siinä vapautuvasta energiasta, sen tapahtumapaikasta ja muista tekijöistä. Maankuoren liikunnot synnyttävät maanjäristysaalloiksi kutsuttuja energiavärähtelyjä, jotka etenevät maan läpi useita kilometrejä sekunnissa. Seismografeiksi kutsutut herkät laitteet havaitsevat nämä aallot.
Seismografien rekisteröintien perusteella maanjäristyksen voimakkuus ilmaistaan Richterin logaritmisella asteikolla. Aste 7 merkitsee kymmenen kertaa niin suurta häiriötä kuin 6. aste, joka taas on kymmenen kertaa niin suuri kuin 5. aste. Jokaista yli 6 asteen suuruista maanjäristystä pidetään voimakkuudeltaan suurena. Vain yksi tai kaksi maanjäristystä vuodessa yltää 8. asteeseen.
Miten on sitten niiden äskeisten havaintojen laita, joiden jotkut uskovat tekevän maanjäristysten ennustamisen mahdolliseksi?
Viimeaikaisia ennustamisyrityksiä
Useitten maitten tiedemiehet ovat pyrkineet käyttämään tietoa siitä, miten järistysaallot liikkuvat maassa, ennustaakseen maanjäristysten tapahtumapaikan ja -ajan. Äskettäin saatiin selville, että juuri ennen kuin jännitystilassa oleva kallio murtuu, siihen muodostuu pienen pieniä siirroksia, jotka hieman paisuttavat kalliota. Kun tietyt pienten maanjäristysten synnyttämät seismiset aallot etenevät maassa, niiden liike näyttää hidastuvan näiden kallioitten kohdalla. Mutta vähän ennen maanjäristystä aaltojen nopeus palautuu normaaliksi. Tämän mallin tuntemisen avulla tiedemiehet toivovat kykenevänsä paikantamaan maankuoren heikot kohdat.
Toiset asiantuntijat tutkivat maanalaisten kallioitten sähkövastusta ja radonin (luonnossa esiintyvän radioaktiivisen kaasun) määrää lähdevedessä löytääkseen lähtökohdan maanjäristyksen ennustamiseen. Uskotaan myös, että kohta pystytään ennustamaan tulossa olevat maanjäristykset eräistä maanpinnan pullistumista, jotka havaitaan avaruudesta käsin.
Aiheen optimistisimmatkin tutkijat varovat kuitenkin sanomasta, että varma järjestelmä maanjäristysten ennustamiseksi olisi pian kehitetty. Tri C. B. Archambeau, joka toimii professorina Kalifornian teknisen korkeakoulun geofysiikan laitoksessa, huomauttaakin: ”Yleensä ollaan yhä sitä mieltä, että maanjäristys on niin monimutkainen ja -muotoinen, että kaikkia sen ilmiöitä on mahdotonta selvittää ennustamisjärjestelmän muodostamiseksi.” Los Angeles Times -lehden tiedetoimittaja George Alexander esitti asian yksinkertaisemmin: ”Erehtymätön järjestelmä on lähes mahdoton.”
Tämä ei merkitse sitä, että ihmiset eivät voisi jossakin määrin ennustaa maanjäristyksiä. He voivat.
Ihmiset ennustavat täsmällisesti joitakin maanjäristyksiä
Tutkijat uskovat nykyään tietävänsä, millä alueilla maailman useimmat järistykset luultavasti sattuvat. Noin 80 prosenttia niistä sattuu Isoa valtamerta ympäröivässä renkaassa, ns. circumpasificvyöhykkeellä. Useimmat muut järistykset tapahtuvat vyöhykkeellä, joka ulottuu Välimereltä yli Aasian.
Ainoastaan tässä laajassa merkityksessä ihmiset pystyvät ennustamaan maanjäristyksiä suhteellisen täsmällisesti. Mutta tällöinkin voidaan erehtyä. Mikään paikka tällä planeetalla ei todellisuudessa ole turvassa maanjäristyksiltä. Yksi historian voimakkaimpia maanjäristysjaksoja sattui New Madridissa Missourissa Yhdysvaltain keskilännessä vuosina 1811–1812. Ihmiset eivät yleensä aavistaisi niin suurta maanjäristystä tapahtuvaksi niin kaukana kummastakin huomattavasta maanjäristysalueesta.
Mutta eikö Raamattu kerro, että Jeesus ennusti maanjäristyksiä? Ovatko hänen ennustuksensa tässä suhteessa luotettavia?
Maanjäristyksiä koskevat Jeesuksen ennustukset
Jeesus ei ennustanut mitään tiettyä maanjäristystä, vaan hän ennusti ajanjakson, jolloin esiintyisi erityisen suuria maanjäristyksiä hyvin laajalla alueella.
Kun Jeesuksen opetuslapset halusivat tietää: ”Mikä on sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” (Um) hän kertoi heille muun muassa: ”Maanjäristyksiä tulee monin paikoin.” (Matteuksen ja Markuksen evankeliumit) Evankeliuminkirjoittaja Luukas mainitsee Jeesuksen sanoneen lisäksi: ”Tulee suuria maanjäristyksiä.” Jeesus sanoi, että samanaikaisesti olisi suuria sotia, nälänhätää ja ruttoa, ja kutsui niitä ”synnytystuskien aluksi”. Nämä ahdistavat olosuhteet muiden ennustettujen tapahtumien ohella ovat käyneet toteen vuodesta 1914 lähtien. Jeesus sanoi lisäksi, että ennen kuin yksi sukupolvi – vuoden 1914 sukupolvi – olisi kuollut pois, kaikki hänen ennustamansa tapahtumat, myös Jumalalta tuleva ”suuri ahdistus”, olisivat sattuneet. Sitten seuraisi uusi järjestys ja paratiisimaa. – Matt. 6:9, 10; 24:3–8, 21, 34; Mark. 13:3–8; Luuk. 21:7–11.
”Suuret maanjäristykset”, jotka ovat sattuneet vuodesta 1914 lähtien ”monin paikoin”, todistavat, että tämä Jeesuksen sanoista saatu käsitys on oikea. Jotkut sanovat kuitenkin: ’Menneisyydessäkin on ollut ”suuria maanjäristyksiä”. Eikö maanjäristyksiä koskevaa Jeesuksen ennustusta voitaisi oikein tulkita toteutuvaksi minkä tahansa sukupolven aikana?’
Ei. Ensinnäkin, kuten edellä todettiin, Jeesus esitti maanjäristyksiä koskevan ennustuksensa yhteydessä ennustuksia muistakin ahdistuksista, jotka yhdessä muodostavat ”tunnusmerkin”. Lisäksi menneisyyden suuret maanjäristykset olivat yleensä erillisiä tapahtumia, jotka sattuivat vuosien, jopa vuosisatojen, välein. Niitä ei sattunut useita yhden sukupolven aikana.
Menneisyyden maanjäristyksiä koskevia epäselvyyksiä
Kaikki historian muistiinmerkinnät menneisyyden ”suurista” maanjäristyksistä eivät herätä luottamusta. Huomattava maanjäristysten luetteloija John Milne oli tätä mieltä. Hänen kirjansa Earthquakes and Other Earth Movements (Maanjäristyksiä ja muita maan liikkeitä) vuoden 1939 painoksessa (korjannut ja uudistanut A. W. Lee) sanotaan: ”Näissä luetteloissa on epäselvyyksiä monien muinaisten maanjäristysten päivämäärän tai jopa vuoden suhteen. Alkuperäisissä kirjoituksissa on lukuisia epätäsmällisiä tai hämäriä viittauksia.” Tärkeät tosiasiat aikaisempien vuosisatojen suurista maanjäristyksistä ovat usein vääristyneitä, puuttuvat tai ovat virheellisiä. – Ks. esim. The Bulletin of the Seismological Society of America, kesäkuu 1914, kohtaa, jossa käsitellään Lissabonissa Portugalissa vuonna 1755 sattunutta maanjäristystä.
Tämän sukupolven järistysten varmuus
Harkitsehan toisaalta, mitä ”suuria maanjäristyksiä” me ehdottomasti tiedämme sattuneen vuodesta 1914 lähtien eläneelle sukupolvelle. Tuona vuonna alkanut ensimmäinen maailmansota aiheutti suurta ahdistusta ihmiselle. Maanjäristykset lisäsivät noita ahdistuksia. Esimerkiksi tammikuussa 1915 Keski-Italia järkkyi idässä olevasta Adrianmerestä lännessä sijaitsevaan Tyrrhenanmereen asti. Noin 29000 ihmistä kuoli.
Heti sodan jälkeen suurta osaa maailmasta vaivasi valtava ravinnonpuute ja laajamittaiset kulkutaudit, kuten Jeesus oli ennustanut. Samanaikaisesti sattui lisää maanjäristyksiä. Joulukuussa 1920 maa järisi Kansussa Kiinassa. Noin 180000 ihmistä kuoli. Upton Closen ja Elsie McCormickin selonteossa sanotaan: ”Tuosta erittäin huomattavasta seismisten häiriöitten sarjasta, joka sattui kaikkialla maailmassa marras- ja joulukuussa 1920, ilmiömäisin oli epäilemättä Kansun suuri maanjäristys myöhään joulukuun 16. päivän iltana . . . Mikään tieteellisiin aikakirjoihin merkitty maanjäristys ei ole luultavasti koskaan muuttanut tapahtumispaikkakuntansa maantieteellisiä piirteitä siinä määrin kuin Kansun katastrofi.”
Sen jälkeen vuonna 1923 Japanissa sattunutta järistystä, jossa noin 143000 ihmistä menetti henkensä, on kuvailtu ”[Japanin] historian pahimmaksi suurtuhoksi”.
Pelkästään kymmenen vuoden aikana ensimmäisen maailmansodan puhkeamisesta maanjäristykset surmasivat runsaasti yli 350000 ihmistä. Sota, rutto, ravinnonpuute ja maanjäristykset olivat selvästi ”synnytystuskien alkua”. Ne osoittavat, että ihmiskunta astui ”asiainjärjestelmän päättymiseen” vuonna 1914.
Maanjäristysten aiheuttamien kuolemantapausten määrä kasvaa jatkuvasti. Kaiken kaikkiaan yli 900000 ihmistä on kuollut maanjäristyksissä vuodesta 1914 lähtien! Onko menneisyydessä yksikään ”sukupolvi” kokenut niin hirvittävää tuhoa? Maanjäristyksiä koskevat Jeesuksen ennustukset toteutuvat nykyään!
Koska nykyajan maanjäristyksiä koskevat Jeesuksen ennustukset on kirjoitettu Raamattuun – Jumalan sanaan – niin merkitseekö se sitä, että Jumala on suoranaisesti aiheuttanut ne?
Onko Jumala suoranaisesti vastuussa?
Ei ole mitään todisteita siitä, että Jumala olisi suoranaisesti aiheuttanut nykyajan maanjäristykset. Ne ovat sen sijaan seurausta maan luonnollisista tapahtumainkuluista. Itse asiassa monista maanjäristysten yhteydessä sattuneista kuolemantapauksista voidaan syyttää todellisuudessa ihmistä – hänen ahneuttaan. Ihmiset ovat esimerkiksi vastoin parempaa tietoaan halunneet välttämättä rakentaa kaupunkeja vaarallisille alueille, eikä rakennuksia tehdä turvallisiksi. Saturday Review -lehti väittää: ”Vuonna 1906 [San Franciscossa Kaliforniassa] sattunutta maanjäristystä seuranneina vuosikymmeninä paikalliset hallintoelimet vaimensivat epäsuotuisat tutkimusraportit ja väheksyivät yleensä vaaraa, jotta rakennus- ja sijoitustoiminta ei laimentuisi.” Jumalaa ei toki tarvitse syyttää ihmisen itsekkyydestä.
Mutta miten on Job 9:6:ssa olevan raamatunkohdan laita? Eikö siinä sanota Jumalasta, että ”hän järkyttää maan paikaltaan”? Tämä osoittaa, että Jumala kykenee järkyttämään maata, mutta hän ei suoranaisesti aiheuta kaikkia järistyksiä. Hän on kuitenkin nimenomaan aiheuttanut joitakin maanjäristyksiä menneisyydessä tarkoituksensa edistämiseksi.
Esimerkiksi lakiliiton antamisen yhteydessä Siinainvuori järkkyi. (2. Moos. 19:18; Ps. 68:9) Myöhemmin hän avasi maan ja antoi sen nielaista Koorahin, Daatanin ja Abiramin perheineen siksi, että nuo miehet kapinoivat Hänen palvelijoitaan Moosesta ja Aaronia vastaan. – 4. Moos. 16:16–35; 26:9–11.
Jumalan sanotaan myös panevan maan järkkymään kuvaannollisella tavalla. Raamatun Ilmestyskirjassa Jumalalta tulevia maanjäristyksiä käytetään kuvaamaan ihmisten maallisessa asiainjärjestelmässä sattuvia suuria mullistuksia. – Ilm. 6:12–17; 16:1, 17–21.
Hesekielin kirja ennustaa järistyksen, jonka Jumala tulevaisuudessa aiheuttaa. Se mainitaan sen hyökkäyksen yhteydessä, jonka ’Maagogin maan Goog’ kohdistaa Jumalan kansaan, jota hengellisesti kutsutaan ”Israeliksi”. Hes. 38:19, 20 sanoo: ”Kiivaudessani, tuimuuteni tulessa minä sanon: Totisesti tulee sinä päivänä suuri maanjäristys Israelin maahan. Ja minun edessäni vapisevat meren kalat ja taivaan linnut ja metsän eläimet ja kaikki maassa liikkuvat matelijat ja kaikki ihmiset, jotka maan pinnalla ovat; ja vuoret luhistuvat, ja vuorenpengermät sortuvat, ja kaikki muurit sortuvat maahan.”
Tämä Raamatun luku ja sitä seuraava luku vakuuttavat meille, että Jumala vapauttaa maan vihollisistaan. Toimiessaan siten Jehova voisi luonnollisesti todella ’luhistaa vuoria’ ja sortaa ”kaikki muurit” kirjaimellisessa ”suuressa maanjäristyksessä”. Hän tulee epäilemättä käyttämään monia luonnonvoimia ”sodan ja taistelun päivänä”. (Job 38:22, 23) Mutta nähtäväksi jää, tuleeko tämä ”suuri maanjäristys” olemaan kirjaimellinen koko maan käsittävä järistys.
Se on kuitenkin varmaa, että Jumala tulee pian huomattavalla tavalla puuttumaan ihmisten asioihin. Vakaumus tämän varmuudesta ei perustu ihmisen kykyyn ennustaa tulevia maanjäristyksiä, vaan se perustuu tapahtumiin – myös maanjäristyksiin – jotka ovat jo sattuneet meidän päivinämme Raamatun ennustuksen täyttymykseksi. Nyt on aika toimia viisaasti päästäkseen pois vaaravyöhykkeeltä turvapaikkaan – Jumalan hyväksymään tilaan ja toimintaan hänen tosi palvojiensa yhteydessä.