harjoitettiin vedenpaisumuksen jälkeen. Milloin oppi ihmisruumiin kuoleman jälkeen elävästä kuolemattomasta sielusta heräsi jälleen, voi olla kyseenalainen, mutta se oli ainakin Nimrodin aikaan vallalla, koska hänen vaimonsa opetti, että Nimrodista oli tullut kuolemansa jälkeen jumala ja häntä oli palvottava.

● Huhtikuun 15. p:n ”Vartiotorni” 1957 sanoo sivulla 178, kappaleessa 29: ”Juuri sinä päivänä, jona tulva puhkesi etäisistä taivaista, Nooa ja hänen huonekuntansa seitsemän jäsentä menivät arkkiin, mihin he olivat jo vieneet kaikkien lintujen ja maaeläinten edustajia.” Miten tämä voi pitää paikkansa, kun 1. Mooseksen Kirjan 7:10 sanoo, että kun Nooa ja hänen perheensä olivat menneet arkkiin, niin ”seitsemän päivän kuluttua tuli vedenpaisumus maan päälle”? – R. F., Yhdysvallat.

Jehova käskee Nooaa menemään arkkiin ja viemään mukanaan huonekuntansa ja seitsemän kaikkia puhtaita eläimiä sekä kaksi kaikkia saastaisia eläimiä, ja sitten Jehova ilmoittaa hänelle: ”Sillä seitsemän päivän kuluttua minä annan sataa maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.” (1. Moos. 7:1–4) Arkin lastaaminen sadoilla oikealaatuisilla eläimillä vei aikaa. Tarvittavat eläimet oli epäilemättä Jehovan avulla koottu valmiiksi vietäviksi sisään, ja nyt oli aika lastata arkki ja tehdä loppuvalmistelut. Jehova antoi seitsemän päivää tätä varten, Nooa täytti ohjeet, ja siitä laskien, kun hän aloitti, ”seitsemän päivän kuluttua tuli vedenpaisumus maan päälle”. – 1. Moos. 7:6–10.

Sitten luemme: ”Ja sinä vuonna, jona Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, sen toisena kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat. Ja satoi rankasti maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Juuri sinä päivänä menivät Nooa sekä Seem, Haam ja Jaafet, Nooan pojat, ja Nooan vaimo ja hänen kolme miniäänsä heidän kanssaan arkkiin.” Lastaustyö suoritettiin loppuun viimeisenä eli seitsemäntenä päivänä, ja Nooa ja seitsemän muuta ihmisluomusta hänen kanssaan menivät arkkiin pysyäkseen siellä siihen asti, kunnes tulva oli laskenut. ”Ja Herra [Jehova] sulki oven hänen jälkeensä.” Jehova käski heitä menemään arkkiin seitsemän päivää ennen tulvan tuloa, joten heille jäi aikaa lastata. Kun lastaaminen oli suoritettu ja Nooa ja hänen huonekuntansa menivät sisälle viimeisen kerran seitsemäntenä päivänä, niin Jehova sulki oven vähää ennen sateen alkua. – 1. Moos. 7:11–13, 16.

”Vartiotorni” sanoi näin ollen Raamatun mukaisesti, että Nooa ja hänen huonekuntansa menivät arkkiin ”juuri sinä päivänä, jona tulva puhkesi etäisistä taivaista”. Se, mikä näyttää ohimennen sanoen ensi silmäyksellä ilmaisevan ristiriitaa Raamatun kertomuksessa, tukeekin Raamattua. Ei ole uskottavaa, että kukaan, joka laatii kertomuksen, puhuu ristiin muutaman virkkeen aikana sanoen ensin, että jotain tapahtui seitsemän päivää aikaisemmin, ja sitten, että se tapahtui samana päivänä kuin jokin muu. Tällainen ristiriita olisi ilmeinen. Mutta kun esiintyy kaksi tällaista lausuntoa ja ne voidaan saada helposti sopusointuun keskenään, kun tosi tilanne ymmärretään, niin se osoittaa selvästi, että ei yritetä harkitusti laatia petollista tarinaa.

Jeesus ratkaisee asian sanomalla: ”Aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki.” – Luuk. 17:27; katso myös Matteuksen 24:38, 39.

Päivän tutkistelut helmikuussa