Palvellen uskollisen ”orjan” kanssa

”Katso! Minä tulen kuin varas. Onnellinen on se, joka pysyy valveilla ja säilyttää päällysvaippansa.” – Ilm. 16:15.

 1. Miten Jesajan 6:8 ja Roomalaiskirjeen 10:18 ovat soveltuneet nimenomaan Jehovan kansaan nykyään?

”TÄSSÄ minä olen, lähetä minut.” Näiden profeetta Jesajan sanojen hengessä ovat lukuisat vilpitönsydämiset ihmiset viime vuosina tarjoutuneet Suvereenille Herralle Jehovalle palvelukseen. Ja millaisin seurauksin? Riemullista hyvää uutista siitä, että Jehova on perustanut taivaallisen valtakuntansa Poikansa Jeesuksen Kristuksen haltuun, on julistettu ”asutun maan ääriin”. Ne, jotka ovat tehneet suuria uhrauksia osallistuakseen täysin määrin tähän suurenmoiseen työhön, ovat olleet suuresti siunattuja. – Jes. 6:8; Room. 10:18.

 2. a) Miten on sovellettava Jesajan sanat: ”Kuinka kauan, oi Jehova?” b) Mitä Jehovan vastaus ilmaisee meille nykyään?

² Matkan varrella on ollut katkeria koettelemuksia ja vainoja, ja monet meistä ovat tulleet vanhoiksi Jehovan palveluksessa. Meidän on täytynyt uskollisen Jesajan tavalla olla kestäviä todistaessamme kerran toisensa jälkeen ihmisille, joiden sydän on ’paatunut’, joiden korvat ovat ’kovettuneet’ ja joiden silmät ovat olleet ’sokaistuneet’, niin että he eivät kykene tajuamaan nykyään toiminnassa olevan Jumalan valtakunnan loistoisaa sanomaa. Ehkä me olemme Jesajan tavalla joskus tehneet kysymyksen: ’Kuinka kauan, oi Jehova, nämä ihmiset jatkavat sellaisen uppiniskaisuuden osoittamista?’ Jehova vastaa: ”Siihen asti, kunnes kaupungit tulevat autioiksi, asumattomiksi, ja talot tyhjiksi ihmisistä ja pellot on hävitetty erämaaksi; kunnes Herra on karkoittanut ihmiset kauas ja suuri autius tullut keskelle maata.” – Jes. 6:10–12.

 3. a) Mikä seuraus on siitä, että olemme jatkuvasti innokkaita Valtakunnan palveluksessa? b) Millainen vaikutin meillä tulisi olla palvellessamme Jehovaa?

³ Meidän täytyy kärsivällisesti ja innokkaasti antaa täysin määrin Valtakunnan todistusta, niin kuin Jehova on tarkoittanut. Ja kun me pidämme kiinni ”toivon täyden varmuuden” säilyttämisestä, niin voimme tietää varmasti, että ’Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi työmme ja sen rakkauden, jota olemme osoittaneet hänen nimeään kohtaan’. (Hepr. 6:10–12) Kuinka suurenmoinen etumme onkaan palvella pelkästä rakkaudesta Jumalaamme Jehovaa kohtaan! – Mark. 12:28–31; 1. Tim. 1:5.

 4. a) Millainen luottamus meillä tulee olla Jehovan tarkoituksiin? b) Mikä suurenmoinen etu meillä on näin ollen nyt?

⁴ Jehovan suurenmoiset Valtakuntaa koskevat tarkoitukset toteutetaan täydellisesti ja aikanaan. (Jes. 55:11; Hepr. 10:37) Meidän täytyy puolestamme ylistää jatkuvasti hänen ”ihanaa nimeään” kiitollisina, kun innokkaasti odotamme hänen kallisarvoisten Valtakunnan-lupaustensa varhaista täyttymistä. – 1. Aikak. 29:11–13; Jes. 9:5, 6; 2. Piet. 1:4, 11.

 5. a) Mikä odote Jeesuksen seuraajilla on aina ollut? b) Minkä varoituksen ja neuvon Paavali antaa 2. Tessalonikalaiskirjeessä?

⁵ Kristuksen Jeesuksen tosi seuraajat ovat aina palvelleet ”lopun” odotteessa. Me luemme Luukkaan 19:11:stä, että Jeesuksen opetuslapset ”kuvittelivat, että Jumalan valtakunta oli ilmaantuva siinä samassa”. Kun Jeesus myöhemmin näyttäytyi heille ylösnousemuksensa jälkeen, niin nämä opetuslapset kysyivät häneltä: ”Herra, ennallistatko sinä Israelille valtakunnan tänä aikana?” (Apt. 1:6) Ja Paavali kirjoitti vielä myöhempään aikaan odottaville kristityille: ”Pyydämme teitä . . . veljet, mitä tulee Herramme Jeesuksen Kristuksen läsnäoloon ja meidän kokoamiseemme hänen luokseen, ettette nopeasti järky tolaltanne ettekä minkään henkeytetyn ilmaisun tai suullisen sanoman tai muka meiltä olevan kirjeen välityksellä innostu ajattelemaan, että Jehovan päivä on tullut.” Heidän piti sen sijaan tulla ”lujiksi jokaisessa hyvässä teossa ja sanassa”. – 2. Tess. 2:1, 2, 17.

 6. Miten se, ettei ”Jehovan päivä” tullut ensimmäisen vuosisadan kristittyjen aikana, vaikutti heihin?

⁶ Vaikka he elivät tämän ”Jehovan päivän” toivossa, niin yksikään noista ensimmäisen vuosisadan kristityistä ei elänyt niin kauan, että olisi nähnyt sen saapuvan. Vaikuttiko tämä heidän intoonsa ja uskoonsa? Ei lainkaan! Riippumatta siitä, milloin jumalaton järjestelmä päättyisi, ”Valtakunnan hyvä uutinen” pysyi aivan yhtä loistoisana, Valtakunnan palvelus yhtä riemullisena ja heidän siunattu suhteensa Jehovaan ja hänen Kristukseensa yhtä kallisarvoisena. Vaikka he eivät eläneet niin kauan, että olisivat nähneet ”lopun”, he saarnasivat silti lopulta hyvää uutista ”kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on”. – Kol. 1:23.

 7. a) Mikä seuraus siitä on ollut nykyään, että Jehova on osoittanut kärsivällisyyttä? (2. Piet. 3:15) b) Miksi kenelläkään Jehovan uskollisista palvelijoista ei ole syytä pettymykseen?

⁷ Mutta miten on meidän nykyisenä aikanamme? Onko Jumalan kansa menettänyt mitään sen takia, että Jehovan suuri päivä ei ole vielä kohdannut maan jumalattomia? Ei, sillä Jehovan todistajien voidellun jäännöksen ohella on nyt noin kaksi miljoonaa henkeä hengellisessä turvapaikassa. (Ps. 91:9, 10) Vaikka jotkut saattavat vielä kuolla vainoissa, vanhuuden ja muiden seikkojen takia, niin heidän ylösnousemuksensa on taattu. (1. Tess. 4:13, 14) Ne, jotka herkuttelevat jatkuvasti Jumalan sanalla ja pysyvät innokkaina Jumalan palveluksessaan, eivät tule pettymään. – Room. 10:11.

 8. Mitä Jehovan kansa on aina pitänyt kaikkein tärkeimpänä, kuten vuoden 1914 ”Vartio-Torni” osoittaa?

⁸ Tämä lehti on jatkuvasti vuodesta 1879 lähtien, jolloin sitä alettiin julkaista (engl.), edistänyt tällaista kokosydämistä Valtakunnan palvelusta. Esimerkiksi Vartio-Tornissa 1. helmikuuta 1914 oli sivuilla 35 ja 36 seuraava kohta:

”Niin paljon kuin voimme arvostella asioita on vuosi 1914 viimeinen Raamatun mainitsemista ’pakanain ajoista’ – ajanjaksosta, jolloin jumala on sallinut maan kansojen parhaalla tavalla hallita maailmaa. . . . Me uskomme, että vuosi 1914 tarjoaa todistuksia suurempiin mahdollisuuksiin totuuden palveluksessa kuin mitä minään elonkorjuun edellisenä vuotena on ollut. . . . Olkaamme sentähden entistä enemmän varuillamme, jotta olisimme hyödyksi ja jotta meitä voitaisi käyttää Kuninkaamme palveluksessa. Muistakaamme, että minuutit ja tunnit ovat tärkeitä, että riippumatta siitä, mitä tehtäviä elämässä meillä lieneekään, me voimme aina löytää aikaa palvella totuutta.”

Jehovan uskollinen kansa on aina pitänyt ”Kuninkaamme palvelusta” kaikkein tärkeimpänä.

 9. Mikä selvä todistus oli olemassa vuonna 1914 ”tunnusmerkin” täyttymisestä?

⁹ Niin, olihan vuoteen 1914 mennessä pieni joukko uskollisia kristittyjä palvellut yli 30 vuotta nykyisenä ”uskollisena ja ymmärtäväisenä orjana” varaten hengellistä ravintoa Jumalan huonekunnan palvelijatovereille. (Matt. 24:45; Ef. 2:19–22; Gal. 6:10) Ja nyt ovat ne ennustukset, joihin he olivat viitanneet, alkaneet täyttyä vuodesta 1914 lähtien ensimmäisessä maailmansodassa ja muissa ”ahdingon tuskissa”, ja he itse joutuivat sotahullujen kansojen vainoamiksi. Selvästi oli nähtävissä se ”tunnusmerkki”, että Kristus oli saapunut ja istuutunut ”loistoisalle [taivaalliselle] valtaistuimelleen” ja oli ryhtymässä tuomitsemaan kansoja. (Matt. 24:3, 7–9; 25:31, 32) Mitä tulevaisuus oli tuova ”orja”-luokalle?

”ONNELLINEN ON TUO ORJA”

10. Minkä ennustuksen Isäntä täytti nyt ”orjalle”? (Luuk. 12:42–44)

¹⁰ Isäntä katsoi nyt ”orjan” olevan lisäetujen arvoinen seuraavan profeetallisen lupauksensa mukaisesti:

”Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan näille ihmisille heidän ruokansa oikeaan aikaan? Onnellinen on tuo orja, jos hänen isäntänsä saapuessaan tapaa hänet näin tekemästä. Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” – Matt. 24:45–47.

11. Miten ”orja” suhtautui Isännän antamaan tehtävään? (Vrt. Apt. 1:8.)

¹¹ Miten ihmeellisesti nämä sanat ovatkaan täyttyneet! Jumalan kansa koki vuonna 1919 täydellisen vapautuksen poliittis-uskonnollisesta orjuudesta, johon se oli pantu ensimmäisen maailmansodan aikana, ja siihen kuuluvien ilo oli suuri, kun heille vuodatettiin Jehovan tarmoa antava henki Cedar Pointin konventissa Ohiossa (USA). He ryhtyivät nyt tarmokkaasti työhön aseenaan uusi palvelusväline, lehti Kultainen Aika (joka nyt tunnetaan nimellä Herätkää!). Vuonna 1922 saavutettiin jälleen eräs onnellisuuden huippukohta Cedar Pointin konventissa, jossa kajahti kehotus: ”Julistakaa, julistakaa, julistakaa Kuningasta ja hänen valtakuntaansa.” Isäntä oli totisesti uskonut tälle ”orjalle” – syrjäyttäen uskottoman kristikunnan – kaiken ”omaisuutensa”, Valtakunnan tehtävän suorittamisen maan päällä. Ja mikä oli oleva tuloksena tämän onnellisen ”orjan” tehostuneesta toiminnasta?

12. a) Miten ”orjan” innokas toiminta palkittiin? b) Mitä Jehovan palvelijat pitävät kaikkein tärkeimpänä, kuten sanottiin ”Vartiotornissa” vuonna 1945? (Matt. 24:14)

¹² Jehova oli palkinnut runsaasti voidellut todistajansa, kun he jatkoivat uskollisesti Valtakunnan julistamista noina vuosina. (Matt. 25:21, 23) Ja heidän ilonsa oli myöhemmin ylitsevuotava, kun ”suuri joukko”, joka toivoo saavansa elää ikuisesti täällä maan päällä, alkoi liittyä heihin. (Ilm. 7:4, 9) Nämä nuhteettomuuden säilyttävät kristityt olivat lisääntyneet noin 140 000:ksi lukumäärältään toisen maailmansodan päättyessä. He saivat tietää, että oli tehtävä vielä suuri työ, ja he ottivat kantaakseen tämän vastuun suhtautuen siihen, niin kuin on kuvailtu Vartiotornissa 15. syyskuuta 1945 sivulla 281:

”Valvovat . . . eivät sano näin: ’Vielä kuluu pitkä aika, ja sikäli kuin nyt ymmärrämme Raamatun aikalaskua, päättyy kuusituhatta vuotta ihmisen luomisesta vasta 1970-luvulla, ja siihen on pitkä vuosien saatto, joiden aikana voimme palvella Herraa hellittämättömästi ja jakamattomasti. ’Ei, uskolliset vartijat ja palvelijat eivät huolehdi aikalaskelmista saadakseen tietää, tapahtuuko se toisella tai kolmannella yövartiolla, vai onko jäljelläoleva aika vain päivän pituinen, joka päättyy huomenna. He pitävät katseensa ja sydämensä suunnattuina Jehovan valtakuntaan eivätkä kiinnitä päähuomiotaan ’kelloon’, joka ilmaisee ajan kulun.”

Valtakunta on ollut tähän asti tärkein asia. ”Orja”-luokan ja kaikkien sen työtovereiden täytyy olla valveilla pitäessään tiukasti kiinni Valtakunnan palvelusilosta ymmärtäen, että ne, jotka tulevat veltoiksi, ovat vaarassa menettää kaiken. – Mark. 13:35–37; Matt. 25:26, 29.

13. Mitä syytä ”orjalla” on nyt olla onnellinen?

¹³ Nyt havaitsemme yli kahden miljoonan ihmisen ahertavan toimeliaasti Valtakunnan julistamisessa, ja laajenemista on yhä odotettavissa, sillä Jeesuksen kuoleman muiston vietossa vuonna 1976 Jehovan todistajien noin 40 000 seurakunnassa ympäri maailman oli yhteensä läsnä 4 972 571 henkeä, joista ainoastaan 10 187 tunnusti kuuluvansa voideltuun ”orja”-luokkaan. Miten onnellinen tämä ”orja” onkaan sen johdosta, että Jehovan ’kärsivällisyys’ on johtanut paljon suurempaan sadonkorjuuseen kuin aluksi odotettiin! – 2. Piet. 3:9; Jes. 60:8, 22.

VALVEILLA PYSYMINEN ISÄNNÄN HYVÄKSI

14. Mistä ”omaisuudesta” ”orja” pitää nyt huolta?

¹⁴ Vuonna 1971 alettiin laajentaa ”orja”-luokan hallitsevaa elintä, jotta olisi voitu valvoa laajakantoisemmin hengellisesti täällä maan päällä olevaa Isännän ”omaisuutta”. Tähän sisältyy huolenpito ”suuren joukon” eduista. Siihen sisältyy Valtakunnan julkaisujen valmistamisen, Jumalan kansan opettamisen ja sen kenttäpalveluksessa auttamisen valvonta.

15. a) Miten ”orjan” hallitseva elin on ollut siunattu vuosien kuluessa? b) Mikä on edistänyt järjestön pysyvyyttä?

¹⁵ ”Uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” hallitseva elin oli vuosien kuluessa aina läheisessä yhteydessä sen yhdyskunnan kanssa, joka tunnetaan Pennsylvaniassa rekisteröitynä Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseurana, joka rekisteröitiin ensiksi vuonna 1884 ja joka hoiti Jehovan todistajain tarpeelliset asiat maailmanlaajuisesti. Jehova käytti epäilemättä tehokkaasti tämän järjestön ensimmäistä presidenttiä C. T. Russellia sen vaiheen ajan, jolloin Raamatun perustotuudet palautettiin ennalleen Jumalan tosi palvojien keskuudessa maan päällä. J. F. Rutherford palveli sitten presidenttinä vuodesta 1917 vuoteen 1942 ja taisteli rohkeasti kristikunnan yrityksiä vastaan, joilla koetettiin saattaa Jumalan järjestäytynyt kansa huonoon huutoon ja tuhota se maan päältä. Vuodesta 1942 lähtien on N. H. Knorr, joka yhä palvelee Vartiotorni-seuran presidenttinä, tarmokkaasti ajanut suurta raamatullista valistusrynnistystä aina maan ääriin asti. Jehova on siunannut ihmeellisesti näiden uskollisten miesten ja heidän työtovereittensa hallintoa Jehovan todistajain hallitsevassa elimessä. Se, että melkein sadan vuoden aikana vain kolme eri miestä on palvellut Vartiotorni-seuran presidenttinä, kukin ajan tarpeisiin nimenomaan sopivin kyvyin, ilmaisee taivaan ohjauksen ja järjestön pysyvyyden ja vankkuuden.

16. a) Miten laajennustarpeet täytettiin vuonna 1971 ja 1974? b) Mikä merkityksellinen uudelleenjärjestely suunniteltiin vuonna 1975, ja milloin se astui voimaan?

¹⁶ Laajennuksen vaatimusten täyttämiseksi lisättiin vuonna 1971 niiden ”vanhinten” määrä, jotka palvelevat Jehovan todistajain hallitsevana elimenä, seitsemästä (Vartiotorni-seuran johtokunnan jäsenestä) kaikkiaan yhdeksitoista jäseneksi. Lisälaajennus, kahdeksaksitoista jäseneksi, tapahtui vuoden 1974 lopulla; näistä on John Groh sen jälkeen päättänyt maallisen vaelluksensa. Ja seuraavana vuonna, 1975, tuli harkittavaksi yksi nykyisten Jehovan todistajien 100-vuotisen historian merkittävimmistä uudelleenjärjestelyistä. Keskustelujen jälkeen, jotka jatkuivat läpi suurimman osan tuota vuotta, uudelleenjärjestely hyväksyttiin 4. joulukuuta 1975 hallitsevan elimen seitsemäntoista jäsenen yksimielisellä äänestyksellä. Se astui voimaan 1. päivästä tammikuuta 1976 lähtien.

17. a) Kuka on aina ”orja”-luokan Pää? (Matt. 23:8, 10) b) Miten vastuut annettiin Sananlaskujen 11:14:n mukaisesti?

¹⁷ Mitä tähän uudelleenjärjestelyyn sisältyi? Kuten aina, Kristus Jeesus tunnustettiin jatkuvasti ”orja”-luokan, hänen täällä maan päällä olevan seurakuntansa, Pääksi. (Ef. 1:22; 5:23) Hallitsevan elimen voidellut jäsenet palvelevat tämän yhden Pään alaisuudessa tasavertaisina puheenjohtajan vaihdellessa aakkosjärjestyksessä joka vuosi. Hallinnolliset vastuut jaetaan kolmijäsenisen puheenjohtajan komitean (johon kuuluu meneillään olevan vuoden, edellisen vuoden ja seuraavan vuoden puheenjohtaja) ja viiden 5–7-jäsenisen pysyvän komitean kesken, jotka valvovat Jehovan todistajien toimintoja maailmanlaajuisesti. Jokaisella näistä viidestä komiteasta on puheenjohtaja, joka vuorottelee joka vuosi, sekä pysyvä koordinaattori eli sihteeri. – Sananl. 11:14.

18. a) Miten komiteat jakavat yksityiskohtaisemmin vastuut? b) Mistä järjestö on nyt hyvin varustautunut huolehtimaan? (Jes. 60:5; 32:1, 2)

¹⁸ Kirjoituskomitea valvoo kaikkien julkaisujen valmistusta; opetuskomitea valmistaa aineistot eri kouluja, kokouksia ja konventteja varten, joita järjestetään Jumalan kansalle; palveluskomitea huolehtii kaikista Valtakunnan saarnaamista ja opetuslasten tekemistä koskevista asioista; kustannuskomitea hoitaa kaikki painatustoiminnat ja liikeasiat; ja henkilökuntakomitea valvoo kaikkien Jehovan todistajain Beetel-kodeissa ja kirjapainoissa palvelevien henkilöitten etuja. Vastuut on täten jaettu samoin kuin ne jaettiin ”vanhinten” kesken ensimmäisen vuosisadan kristillisessä seurakunnassa. Järjestö on lisäksi nyt hyvin varustettu huolehtimaan lisälaajennuksesta sekä pulmista, jotka voivat johtua pahenevasta maailman kriisistä. – Apt. 15:1, 2, 6–29; 1. Kor. 14:40.

19. Miten Vartiotornin haaratoimistot on järjestetty uudelleen Sananlaskujen 15:22:n mukaisesti?

¹⁹ Helmikuun 1. päivänä 1976 otettiin samanlainen järjestely käytäntöön Vartiotorni-seuran kaikissa haaratoimistoissa kautta maailman. Ei ole enää haaratoimiston valvojaa, vaan kolme kokenutta ”vanhinta” tai useampikin palvelee hallitsevan elimen alaisena komiteana valvoen sillä alueella olevien Jehovan todistajien etuja. Näissäkin komiteoissa puheenjohtaja vaihtuu joka vuosi, kun taas yksi jäsen palvelee jatkuvasti koordinaattorina. – Sananl. 15:22.

20. a) Miten hämmästyttävää hedelmää uskolliset työntekijät kentällä ovat tuottaneet? (Matt. 13:23) b) Mitä rohkaisua 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:1–4 antaa tällaisen hedelmän kantamisellemme jatkuvasti?

²⁰ Jehovan siunaamana on hänen uhrautuvaisten todistajiensa työ kantanut hämmästyttävää hedelmää, ja järjestö on laajentunut sen mukaisesti. Kentällä on uskollisia työntekijöitä, jotka ovat palvelleet Jehovaa uskollisesti 40, 50, 60 vuotta ja enemmänkin, ja he jatkavat huomattavina esimerkkeinä koko seurakunnalle. Jotkut ovat kuluttaneet itsensä ”tienraivaajina” vaikeilla alueilla viedessään Valtakunnan sanomaa uusiin kaupunkeihin ja maihin ja palvellessaan ”maan alla” vuosikymmenet maissa, joissa Jehovan todistajat ovat kiellon alaisia. Kun me kaikki palvelemme edelleenkin innokkaasti, niin voimme luottaa siihen, että hyvää hedelmää tuotetaan aina siihen aikaan saakka, jolloin ”Jehovan päivä” tuo äkillisen ja välittömän tuhon tälle pahalle maailmalle. – 1. Tess. 5:1–4.

21. a) Missä tilanteessa Herra ja hänen ”orjansa” kehottaa kaikkia palvelemaan Jumalaa innokkaasti? b) Millainen palkka on seurauksena innokkaasta palveluksesta? (Sananl. 18:10; Jes. 26:20, 21)

²¹ ”Demonien henkeyttämiä ilmaisuja” lähtee selvästi nyt ”koko asutun maan kuninkaitten [hallitusmiesten] luo kokoamaan heidät Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan”. Herramme lisää tässä tilanteessa varoituksen: ”Katso! Minä tulen kuin varas. Onnellinen on se, joka pysyy valveilla ja säilyttää päällysvaippansa, jottei hän vaeltaisi alastomana eikä hänen häpeällisyyttään katseltaisi.” Sehän olisi kohtalokasta! ”Orja”-luokka rohkaisee sen tähden jatkuvasti kaikkia totuutta rakastavia pukemaan ylleen ja pitämään yllään ne ’vaipat’, jotka ilmaisevat heidät niiksi, jotka palvelevat Jumalaa innokkaasti ja ”tosi vanhurskaudessa ja uskollisuudessa”. Tällainen innokas, uskollinen palvelus pitää meidät nyt hengellisen turvallisuuden paikassa ja pelastaa meidät tuholta Harmagedonissa. – Ilm. 16:14–16; Ef. 4:24.

[Taulukko s. 108]

(Ks. painettu julkaisu)

JEHOVA JUMALA

Jeesus Kristus

”Uskollinen ja ymmärtäväinen orja”-luokka – Matt. 24:45–47

HALLITSEVA ELIN