Ilmestyskirjan petojen ymmärtäminen

ME LUEMME Jumalan henkeytetystä Sanasta: ”Kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.” (Room. 15:4) Että Ilmestyskirja kuuluu tähän Sanaan ja on annettu samassa tarkoituksessa, käy ilmi sen ensimmäisestä jakeesta: ”Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää; ja sen hän lähettämänsä enkelin kautta antoi [merkein, Um] tiedoksi palvelijalleen Johannekselle.” – Ilm. 1:1.

Niihin Ilmestyskirjassa esitettyihin merkkeihin, joiden merkitystä monet tiedustelevat, kuuluvat eräät siinä kuvaillut pedot: ”Suuri, tulipunainen lohikäärme”, ’merestä nouseva peto’, ”toinen peto”, jolla oli ”kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet”, ja ”helakanpunainen peto”. – Ilm. 12:3; 13:1, 11; 17:3.

Näiden vertauskuvien eli merkkien ymmärtämiseksi täytyy olla tieto Raamatussa itsessään ilmoitetuista Jumalan perusperiaatteista, jotka hallitsevat Raamatun ennustusten selittämistä ja ymmärtämistä ja joista tärkein on se, että Jumala antaa selitykset. – 1. Moos. 40:8.

Miten Jumala huolehtii ennustustensa ymmärtämisestä? Sanansa, pyhän henkensä ja maallisen välikappaleensa eli kanavansa avulla. Toisina tärkeinä tekijöinä Raamatun ennustusten ymmärtämisessä ovat aika ja niiden mielentila, jotka haluavat ymmärtää.

Jumalan sana osoittaa selvästi, että Jehova Jumala itse on toistamiseen selittänyt nimenomaisia Raamatun ennustuksia Sanansa välityksellä. Niinpä Raamatussa on kertomus Jerusalemin hävitystä, 70-vuotista autionaoloa ja ennallistamista koskevien ennustusten täyttymyksestä.a Ja Raamattu selittää erityisesti monen monta Messiasta koskevaa ennustusta kertomalla niiden täyttymykset.b

Raamattu itsekin auttaa ennustustensa ymmärtämistä vahvistamalla tietyt periaatteet, mitkä soveltuvat sen ennustuksiin. Esimerkiksi: Jumala antoi sekä Moosekselle että Hesekielille säännön ”päivä vuodeksi luettuna”. Tämä sääntö luo valoa Danielin seitsemääkymmentä viikkoa koskevaan ennustukseen. – 4. Moos. 14:34; Hes. 4:6; Dan. 9:24–27.

Raamattu tekee samaten selväksi, että Raamatun ennustusten ymmärtäminen vaatii myös Jumalan pyhän hengen valistusta: ”Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.” Niin, ilman Jumalan hengen apua, minkä hengen hän rajoittaa niihin, jotka ovat antautuneet hänelle, ihmiset eivät voi tulla tuntemaan täsmällisesti Raamatun ennustuksia. – 1. Kor. 2:10.

MAANPÄÄLLINEN TIEDOTUSKANAVA

Jumala on nähnyt edelleen hyväksi käyttää Raamatun ennustusten selittämisessä maallista tiedotuskanavaa. Sattuva esimerkki on se, kun apostolien ja vanhempien miesten muodostama, Jerusalemissa oleva hallitseva elin osoitti, että pakanoiden tulo Kristuksen ruumiin jäseniksi merkitsi Aamoksen 9:11, 12:nnen täyttymystä: ”Sinä päivänä minä pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan ja korjaan sen repeämät . . . niin että he saavat omiksensa . . . kaikki pakanakansat, jotka minun nimiini otetaan.” – Apt. 15:13–18.

Jeesus ilmoitti, että Jumala oli menettelevä tällä tavalla maallisten palvelijoittensa kanssa, kun hän ennusti: ”Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” Ja koska apostoli Paavali osoittaa, että Kristus ei ole jaettu ja että hänen seuraajainsa keskuudessakaan ei pitänyt olla jakaumia, meidän täytyy päätellä, että Jumala käyttää ainoastaan yhtä kanavaa kunakin aikana. – Matt. 24:45–47; 1. Kor. 1:10–13.

Tosiasiat osoittavat silminnähtävästi, että Jehova käyttää nykyään tällaista kanavaa ja että se on Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunnan yhteydessä. Todistus tästä voidaan nähdä heidän viemästään sanomasta, siitä seikasta, että jokainen heistä on hyvän uutisen saarnaaja, heidän tuottamistaan hengen hedelmistä ja siitä, että he pysyttelevät erossa maailmasta.c

AIKA

”Kaikella on määräaika.” Tämä periaate soveltuu Raamatun ennustusten ymmärtämiseen, kuten käy ilmi Jumalan Danielille lausumista sanoista: ”Ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti.” Huomaa myös, että Ilmestyskirja kertoo ”siitä, mitä pian tapahtuman pitää”, osoittaen, että se tarkoittaa tulevaisuutta. Ja koska Jumalalle ”yksi päivä on . . . niinkuin tuhat vuotta”, niin ”pian” saattaa hyvinkin tarkoittaa tuhatta vuotta tai enempääkin. – Saarn. 3:1; Dan. 12:9; Ilm. 1:1; 2. Piet. 3:8.

Tätä tukevat edelleen Johanneksen sanat: ”Minä jouduin henkeytyksestä Herran päivään.” (Ilm. 1:10, Um) Toiset ennustukset sijoittavat Herran päivän alkavaksi vuonna 1914. Koska Johannes näki näiden asioitten tapahtuvan Herran päivänä, niin me voimme odottaa niiden soveltuvan erityisesti vuodesta 1914 eteenpäin. – Ps. 2:6–9; 110:1–3; Luuk. 17:26.

Tämän lisäksi huomaamme silmiinpistäviä rinnakkaisuuksia Matteuksen 24. ja 25. luvussa olevassa Jeesuksen suuressa ennustuksessa ja Ilmestyskirjassa. Koska tämä ennustus alkoi täyttyä vuonna 1914, kuten tässä lehdessä toistamiseen on mainittu, niin meidän täytyy päätellä, että sen Ilmestyskirjassa olevat rinnakkaisuudetkin täyttyvät silloin. Vertaa toisiinsa seuraavia raamatunpaikkoja: Matteus 24:6, 7 ja Ilmestys 6:4–6; 11:18.

Raamatussa osoitetaan myös selvästi, että mielentila on tärkeä Raamatun ennustusten ymmärtämisessä. Siitä syystä Jumala sanoi Danielille: ”Eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.” Ja Jeesuskin sanoi sen tähden aikansa papeille, että he eivät kyenneet itsekkyytensä takia käsittämään hänen sanomaansa: ”Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?” – Dan. 12:10; Joh. 5:44.

Lisäksi meidän täytyy pitää tällaisten ennustusten samoin kuin Ilmestyskirjan petojen ymmärtämisessä mielessämme, että ne ovat vahvaa hengellistä ravintoa ja että ainoastaan ne voivat sen tähden sulattaa ne, jotka ovat edistyneet jo hengellisessä ymmärryksessä. Valaisemme asiaa: Miten kukaan voisi käsittää, että lohikäärme ja hänen enkelinsä esittävät Saatanaa ja hänen paholaisiaan, jollei hän uskoisi näiden olevan olemassakaan? Tämä periaate soveltuu myös ryhmään katsoen, sillä ”vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka”. Tästä seuraa, että vaikka Jumalan sana ei itse selittäisikään jotain ennustusta, niin meidän ei tule pitää mahdottomana lisääntyvän valon loistamista siihen. Ryhtykäämme nyt, nämä periaatteet mielessämme, tarkastelemaan Ilmestyskirjan petoja. – Sananl. 4:18.

[Alaviitteet]