Naahum, ”paukuttavat sinulle käsiänsä. Sillä ketä ei olisi yhäti kohdannut sinun pahuutesi?” – Naah. 3:19.

Naahumin profetian täyttymykseksi Ninive kukistui Babylonian kuninkaan Nabopolassarin ja Meedian Kyaksareen yhdistyneitten joukkojen edessä vuonna 632 eaa. Babylonialaiset aikakirjat kertovat: ”He veivät paljon saalista kaupungista ja temppelistä ja [muuttivat] kaupungin rauniokummuksi.”

Nykyään muinaisen Niniven paikalla ovat edelleen asumattomat rauniot, mikä osoittaa tosi ennustuksen Jumalan, Jehovan, olleen oikeassa. Samoin kuin sortava Ninive tehtiin tyhjäksi, niin tehdään kaikki sortajat nopeasti lähestyvässä ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”. (Ilm. 16:14) Minkä suurenmoisen huojennuksen se onkaan tuottava! Tavattakoon meidät silloin niiden joukosta, jotka etsivät turvaa Korkeimmalta Suvereenilta.

Lukijain kysymyksiä

● Kuka kymmentä neitsyttä koskevassa kuvauksessa (Matt. 25:1–13) esitti huudon: ”Katso! Sulhanen! Lähtekää häntä vastaan”?

Jeesus ei sanonut sitä. Heprealaisissa häissä, jollaisia Jeesus käytti kuvauksen esittämiseen, sulhasen mukana oli todennäköisesti miespalvelijoita tai ystäviä. (Joh. 3:29) Nämä voivat ilmoittaa asiasta keille tahansa sulhasen seuruetta odottaville. Jeesuksen ei kuitenkaan tarvinnut mainita sellaisia mukanaolijoita. Eikä heille olisi mitään sovellutusta kuvaannollisesti. Ydin on siinä, että huuto valpastutti neitsyet ja sai heidät toimintaan.

● Miksi apostoli Paavali voi sanoa: ”Minä puolestani olen lain välityksellä kuollut laille”? – Gal. 2:19.

Apostolin sanat ovat osa todistelusta, joka osoittaa, ettei ihminen voi tehdä itseään vanhurskaaksi Jumalan edessä ”lain tekojen” välityksellä. Paavali kirjoitti: ”Me, jotka olemme luonnostamme juutalaisia emmekä [vailla Mooseksen lakia olleitten ja juutalaisten näkökannalta laittomasti käyttäytyneitten] kansojen syntisiä ja jotka tiedämme, että ihmistä ei julisteta vanhurskaasi lain teoista, vaan ainoastaan Kristukseen Jeesukseen kohdistuvan uskon välityksellä, mekin olemme panneet uskomme Kristukseen Jeesukseen, jotta meidät julistettaisiin vanhurskaiksi Kristukseen kohdistuvasta uskosta eikä lain teoista, koska lain teoista ei mitään lihaa julisteta vanhurskaaksi.” – Gal. 2:15, 16.

Laki sai Paavalin tajuamaan sen, ettei hän suorastaan voinut pitää sitä täydellisesti. Se tuomitsi hänet syntiseksi, joka ansaitsi kuoleman. Vaikka hän olisi yrittänyt kuinka tunnollisesti tahansa pitää Lain vaatimukset, hän olisi todennut olevansa siihen kykenemätön. (Room. 7:7–11) Näin ollen oli niin kuin hän sanoi: ”Olen lain välityksellä kuollut laille.” Tai niin kuin Uusi testamentti nykysuomeksi sanoo sen: ”Laille olen kuollut; laki itse on sen saanut aikaan. Siksi voin nyt elää Jumalalle.” Kun Paavali hyväksyi uskossa Jehovan Kristuksen välityksellä tekemän pelastusjärjestelyn, niin Jumala antoi hänelle oikeuden elää jälleen. Siten hän tuli elämään hengellisesti. Uskonsa perusteella apostoli tuli pyhän hengen vaikutuksen alaisuuteen ja ilmaisi elämässään sen hedelmiä. Siksi Paavali lisäsi: ”Jotta tulisin eläväksi Jumalalle.” – Gal. 2:19.