17. luku

”Orja” joka on elänyt niin kauan että on nähnyt ”tunnusmerkin”

 1. Missä suhteessa Jumala halusi ihmisen olevan kaltaisensa taivaallisten valojen luomista koskevan kertomuksen mukaan?

IHMISEN Luoja laskee aikaa. Hänen tarkoituksensa oli, että ihminenkin laskisi aikaa. Hänen henkeytetyn Sanansa ensimmäisessä luvussa olevasta luomiskertomuksesta luemme: ”Ja Jumala sanoi: ’Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia, ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle’. Ja tapahtui niin: Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.” (1. Moos. 1:14–16) Pyhä Raamattu laskee siis ihmisen olemassaolon aikaa ja laskee sitä aikoina, päivinä ja vuosina.

 2, 3. a) Miten Raamattu ulotti ajan laskemisen aina vuoteen 1914? b) Mitä Jeesus sanoi ajasta, jolloin hän tulisi ”suuressa ahdistuksessa”, joka tulee hänen parusiansa aikana?

² Raamattu laskee aikaa Eedenin puutarhassa tapahtuneesta ihmisen luomisesta alkaen eteenpäin ajankohtaan, missä sen ajanlasku yhtyy maallisen historian todistettuihin ajankohtiin. Raamatun ennustukset, joihin sisältyy ajanlaskua, ulottavat ajan laskemisen vielä kauemmas tulevaisuuteen, aina vuoteen 1914 asti, jolloin päättyivät pakanain herruuden ”seitsemän aikaa”, joiden kuluessa kansat hallitsivat ihmiskuntaa Jumalan puuttumatta asiaan. (Dan. 4:13, 20, 22, 29; Luuk. 21:24) Tuona vuonna alkoi kirkastetun Jeesuksen Kristuksen parusia eli ”läsnäolo” taivaassa. Jeesus ennusti vertaansa vailla olevan ”suuren ahdistuksen”, jonka oli määrä tulla hänen parusiansa aikana, mutta hän ei korostanut nimenomaista päivää ja hetkeä, jolloin tuo vertaansa vailla oleva vaikeuksien aika puhkeaisi koko ihmismaailmalle. Hän sanoi:

³ ”Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus [läsnäolo, Um] oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet [välittäneet, Um], ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus [läsnäolo, Um] oleva. Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee [kreikaksi: erkhetai].” – Matt. 24:36–42; Mark. 13:32, 33.

 4. Kenen päivien ja minkä erityisten päivien kaltaisia ihmiskunnan yhteiskunnalliset olosuhteet olisivat Jeesuksen parusian aikana?

⁴ Tämän ennustuksen mukaan maan päällä elävien miesten ja naisten yhteiskunnalliset olosuhteet tänä Herran Jeesuksen Kristuksen näkymättömän parusian aikana olisivat Nooan päivien olosuhteitten kaltaiset ennen koko maapallon käsittänyttä vedenpaisumusta. Ajankohdalla ”Nooan päivinä” Jeesus selvästi tarkoitti ”niitä päiviä ennen vedenpaisumusta”, jolloin Nooa valmisti arkkia, jonka Jumala oli neuvonut häntä rakentamaan. Muussa tapauksessa ennen vedenpaisumusta eläneillä ihmisillä ei olisi ollut mitään erityistä, mistä heidän olisi tarvinnut välittää ja mikä olisi osoittanut, että vedenpaisumuksen oli määrä tulla heidän sukupolvensa aikana. Kun tätä arkin rakentamista pidetään perusteena, ”Nooan päivät” sijoittuvat erityisesti hänen elämänsä viimeisiin sataan vuoteen ennen vedenpaisumusta, sillä vedenpaisumus alkoi Nooan kuudentenasadantena vuotena, ja niinpä luemme: ”Kun Nooa oli viidensadan vuoden vanha, syntyivät hänelle Seem, Haam ja Jaafet.” – 1. Moos. 5:32; 7:11.

 5. a) Minkä seikan osoitetaan myös rajoittavan ”Nooan päiviä”, jolloin arkkia rakennettiin? b) Mitä ”Nooan päiviin” tehty vertailu todistaa parusian merkityksestä?

⁵ Toinen aikaraja olisi se, kun Nooalle sanottiin, että hänen täytyi ottaa arkkiin mukaansa oma vaimonsa ja kolme poikaansa ja ’miniänsä’. (1. Moos. 6:18) Tämä osoittaa, että Nooan kolme poikaa olivat naimisissa, ennen kuin arkin rakentaminen alkoi. Niinpä vedenpaisumusta edeltänyt aika, jonka kuluessa ihmiset saattoivat todeta jotakin epätavallista olevan tekeillä, on saattanut rajoittua noin 50 vuoteen ennen maailmanlaajuista katastrofia. Joka tapauksessa ”nuo päivät”, joina ihmisillä oli mahdollisuus kiinnittää vakavaa huomiota, olivat huomattavan pitkä ajanjakso. Koska ’niin on Ihmisen Pojan läsnäolo [parusia] oleva’, tämä osoittaa, että Kristuksen näkymätön parusia on pitkähkö ajanjakso eikä tarkoita pelkästään ajankohtaa, jolloin ”suuri ahdistus” alkaa jonkin nimenomaisen päivän tiettynä hetkenä. Sopusoinnussa tämän parusiaa koskevan näkemyksen kanssa Jeesus sanoo rinnakkaisesityksessä Luuk. 17:26:ssa: ”Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä.” Mutta samoin kuin päivät, joina Nooa rakensi arkkia, päättyivät siihen, että hän ja hänen perheensä menivät tuohon suunnattomaan rakennelmaan, niin näkymätön parusiakin jatkuu jonkin aikaa ja huipentuu maailmanlaajuiseen ”suureen ahdistukseen”.

 6. a) Millä tavalla Nooan päivät muistuttaisivat Jeesuksen parusian aikaa, kuten Jeesus sanoi? b) Miten sitten ihmiset toimivat väärin?

⁶ Nooan päivinä maata turmeltiin, ja se tuli täyteen väkivaltaa. (1. Moos. 6:11, 12) Se oli tietysti paha asia, väärin! Mutta Jeesus ei viitannut siihen osoittaessaan yhtäläisyyden Nooan päivien ja parusiansa eli ’läsnäolonsa’ päivien välillä. Jeesus sanoi: ”He söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki.” (Luuk. 17:27) Tässä mainitut toiminnot olivat itsessään oikeita ja sopivia. Miten sitten ihmiset toimivat väärin? Siten, että he uppoutuivat näihin tavallisiin, jokapäiväisiin toimiin eivätkä ilmaisseet uskoa Jumalalta tulleeseen Nooan julistamaan sanomaan eivätkä suhtautuneet vakavasti siihen, että Nooa tuki sanomansa ehdotonta totuudellisuutta rakentamalla arkin uskonsa ilmaukseksi. (Hepr. 11:7) Siitä, että ihmiset toimivat väärin tässä suhteessa, Jeesus sanoi: ”Eivätkä [he] välittäneet, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois.” – Matt. 24:39, Um.

 7. a) Minkä tähden vedenpaisumuksessa tuhoutuneet ihmiset tuomittiin? b) Miten ihmiset ovat ilmaisseet samaa piirrettä vuodesta 1914 pitäen?

⁷ Ihmiset, jotka tuhottiin maailmanlaajuisessa vedenpaisumuksessa, tuomittiin epävanhurskaan uskonpuutteensa tähden. He olivat jumalattomia. Niinpä Jumala ei ”säästänyt [pidättynyt rankaisemasta, Um] muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle”. (2. Piet. 2:5) Jeesuksen ennustus: ’Niin on Ihmisen Pojan läsnäolo oleva’, kannustaa meitä tutkimaan nykyään hänen parusiansa, hänen näkymättömän ’läsnäolonsa’ aikana elävien ihmisten toimia ja asennetta. Havaitseeko Jehova Jumala heissä samaa uskon puutetta? Havaitseeko hän samaa uppoutumista ja kiinnostusta tavallisiin, jokapäiväisen elämän toimiin, syömiseen, juomiseen, avioliittoon menemiseen ja avioon antamiseen, ja välinpitämättömyyttä sitä kohtaan, mitä pieni Nooaan ja hänen seitsemään perheenjäseneensä verrattava ryhmä sanoo ja tekee? Nyt jo noin kuudenkymmenen vuoden ajan siitä lähtien kun Kristuksen parusia alkoi vuonna 1914, Jehovan ”valitut” ja viime aikoina muiden lampaan kaltaisten ihmisten ”suuri joukko” ovat julistaneet maailmanlaajuisesti Jumalan perustettua valtakuntaa ja tulevaa ”suurta ahdistusta”, mutta ihmiset eivät yleensä ole kiinnittäneet vakavaa huomiota siihen.

 8. a) Minä viimeisen viikon päivänä Nooa ja hänen perheensä menivät arkkiin pysyvästi, ja mikä sinetöi silloin asiat? b) Mistä laiminlyönnistä tämä varoittaa meitä nykyään?

⁸ Nooan päivinä viimeisellä viikolla ennen vedenpaisumusta säilytettäviksi tarkoitettujen eläin- ja lintulajien edustajat tuotiin arkkiin. Tuon ratkaisevan viikon viimeisenä päivänä, toisen kuukauden 17. päivänä (Nooan kalenterin mukaan) vuonna 2370 eaa., Nooa ja hänen seitsemän perheenjäsentään menivät arkkiin. ”Ja Herra sulki oven hänen jälkeensä.” (1. Moos. 7:1–16) Tämä toimenpide sinetöi Nooan ja hänen perheensä pelastumisen mutta muihin asioihin uppoutuneitten ihmisten tuhon. Jeesus ottaa tämän varoittavaksi esimerkiksi kaikille opetuslapsilleen, jotka elävät näinä hänen parusiansa eli ’läsnäolonsa’ päivinä. Olkoon sen tähden meistä kaukana se, että jäljittelisimme tätä jumalattomien ihmisten maailmaa ja sen itsekästä tarkkaamattomuutta ja epäuskoa ilmaisevaa välinpitämättömyyttä! Se, että emme välittäisi Jeesuksen ennustuksen täyttymyksestä ja toimisi sopusoinnussa sen kanssa, voisi merkitä meille ainoastaan tuhoa epäuskoisen maailman kanssa. Tuhoisa ”suuri ahdistus” yllättää varomattomat päivänä ja hetkenä, jota ei nyt tunneta.

VALITUT ELÄMÄÄN TAI TUHOON

 9. a) Miten Jeesus osoitti, että pelastus olisi valikoiva ja että tuho olisi valikoiva? b) Millä tavalla on tärkeätä olla tarkkanäköinen kotkien tavoin?

⁹ Tuohon aikaan pelastus on valikoiva ja tuho on valikoiva, olivatpa kysymyksessä läheiset työtoverit maallisissa toimissa, kuten maanviljelyksessä pellolla tai viljan jauhamisessa kotona. Jeesus sanoi: ”Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.” (Matt. 24:40, 41) Kun Jeesus viikkoja ennen tätä ennustusta esitti samankaltaisen lausunnon, hänen kuulijansa kysyivät häneltä: ”Missä, Herra?” Hän vastasi: ”Missä raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.” (Luuk. 17:34–37) Ne, jotka ”korjataan talteen” pelastukseen, ovat siis hengellisesti tarkkanäköisiä, kuin kotkia, jotka kokoontuvat hengellisiin pitoihin, jotka Jehova varaa turvapaikassaan. Ne, jotka hylätään tuhoon, ovat sellaisia, jotka eivät pysyttele hengellisesti tietoisina Jeesuksen ennustuksen täyttymyksestä ja jotka välinpitämättöminä noudattavat itsekästä elämäntapaansa. Koska he yrittävät säilyttää ihmissielunsa maailmallisin keinoin, he menettävät sielunsa äkillisessä ”suuressa ahdistuksessa”.

10. Miten Jeesus tässä korosti sitä, että meidän ei tule olla maailmallisten ihmisten kaltaisia, itsekeskeisiä?

¹⁰ Me emme uskalla olla niiden maailmallisten ihmisten, kristikuntaan kuuluvienkaan, kaltaisia, jotka muistuttavat Nooan päivien itsekeskeisiä ihmisiä. Jeesus korosti meidän hyväksemme vertauksensa opetusta sanoessaan: ”Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee [kreikaksi: erkhetai].” (Matt. 24:42) Jos uskomme Herran parusian alkaneen vuonna 1914, meillä on sitäkin suurempi syy pysyä valveilla ja valppaana, jotta ”suuri ahdistus” ei yllättäisi meitä uppoutuneina vääriin askareisiin.

11, 12. a) Miksi Jeesus ei kertonut opetuslapsilleen täsmällistä aikaa, jolloin hän tulisi Jehovan tuomion täytäntöönpanijana ”suuressa ahdistuksessa”? b) Mitä se, että ”suuri ahdistus” yllättäisi meidät kuin varas yöllä, merkitsisi meille, kuten Jeesuksen vertaus osoitti?

¹¹ Herra Jeesus ei ilmoittanut opetuslapsilleen sen vuoden tietyn kuukauden tarkkaa päivää ja hetkeä, jona hän tulee (kreikaksi: erkhetai) Jehovan tuomion täytäntöönpanijana ”suuressa ahdistuksessa, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta”. Hän ei salli keidenkään opetuslastensa tietää tarkkaa ajankohtaa, niin että he voisivat olla huolettomia ja uppoutua maailmallisiin pyrkimyksiin melkein viime hetkeen asti ja sitten juuri ennen tuntemaansa tarkkaa aikaa omaksua jumalisuuden ulkomuodon ja ahkeroida Jumalan määräämässä palveluksessa. Ei niin, vaan se, että meille ei ilmoiteta tarkkaa päivämäärää, tähdentää meille tarvetta pysyä jatkuvasti varuillamme. Jos ”suuri ahdistus” yllättää meidät kuin varas, se merkitsee ikuista häviötä, jos emme ole toimeliaita Jehovan puhtaassa palvonnassa. Niinpä Jeesus sanoi:

¹² ”Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan. Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee [kreikaksi: erkhetai].” – Matt. 24:43, 44.

13. a) Mikä tarkoitus sillä on, että opetuslapset jätettiin epätietoisiksi siitä täsmällisestä ajankohdasta, jolloin Herra tulee panemaan täytäntöön Jehovan koston? b) Mitä meidän tämän tähden tarvitsee tehdä sen suhteen?

¹³ Mikä tarkoitus sillä on, että opetuslapset jätettiin epätietoisiksi siitä täsmällisestä ajankohdasta, jolloin Herra tulisi panemaan täytäntöön Jehovan koston eli jakamaan oikeutta tälle uskonnolliselle, poliittiselle ja yhteiskunnalliselle asiainjärjestelmälle? Tarkoitus on vaatia kaikkia, jotka väittävät olevansa Kristuksen opetuslapsia, todistamaan, ovatko he aitoja kristittyjä päivittäin koko ajan, jatkuvasti uppoutuneita Jumalan messiaanisen valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen ja ponnistelevatko he jatkuvasti tehdäkseen ”opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä” (Um), vai ovatko he pelkästään opportunisteja. Toisin sanoen: odottavatko he, kunnes he näkevät, ettei enää ole aikaa viivytellä vaan että nyt heidän on viimeistään ryhdyttävä ahkeroimaan, ikään kuin he olisivat aina olleet täysin uppoutuneita Jumalan hyväksymään työhön? Koska ”Ihmisen Poika tulee” ”hetkenä, jona ette luule”, meidän tarvitsee olla hereillä ja toimeliaita joka hetki palvonnassa ja palveluksessa, jonka Herramme hyväksyy.

”USKOLLINEN JA YMMÄRTÄVÄINEN ORJA”

14. Minkä kysymyksen Jeesus tässä herätti, niin että hänen kuulijansa joutuivat ratkaisemaan, mitä he halusivat olla?

¹⁴ Näin Herra Jeesus on edennyt käsittelemään valppautta ja valmistautuneisuutta, jota vaaditaan hänen opetuslapsiltaan. Niinpä hän herättää nyt kysymyksen, joka on haaste jokaiselle hänen opetuslapselleen heidän henkilökohtaisen antaumuksensa suhteen Jehovan Messiaalle ja heidän osoittamansa järkevyyden, kaukokatseisuuden ja syvällisen näkemyksen suhteen Messiaalle suoritetussa palveluksessa. Kukin opetuslapsi voisi omasta puolestaan harkita, millainen orja hän halusi olla, kun hän kuuli Isännän esittämän kysymyksen: ”Kuka onkaan se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan sille sen ruoan oikeaan aikaan?” – Matt. 24:45, Um.

15. a) Miksi Jeesus herätti kysymyksen orjasta, joka olisi uskollinen? b) Mikä kysymys herää orjan henkilöllisyydestä, ja mitä Meyerin Matteuksen evankeliumin käsikirja sanoo tästä?

¹⁵ Koska Jeesus tiesi Isänsä sanan henkeytetyistä ennustuksista, että tulisi olemaan tosi kristillisestä uskosta ja palveluksesta luopuvia kapinallisia, hän syystä herätti tämän tutkivan kysymyksen, joka vaikuttaa jokaiseen hänen opetuslapseensa. Mutta puhuiko hän kysymyksensä muodon perusteella jostakusta tietystä ihmisestä, yhdestä yksityisestä opetuslapsestaan? Vai puhuiko hän opetuslasten luokasta? Teologian tohtori H. A. W. Meyer esittää teoksessaan The Critical and Exegetical Hand-Book to the Gospel of Matthew (Matteuksen evankeliumin kriittinen ja selitysopillinen käsikirja, 1884) jälkimmäisen ajatuksen. Sivulla 429 se sanoo ilmauksesta ”kuka sen tähden” (KJ): ”Koskee täten osoitetun valmistautuneisuuden välttämättömyyttä. Itse päätelmä esitetään allegoriana, jossa doúlos [orja] kuvaa opetuslapsia, jotka Herra on asettanut kirkkonsa opastajiksi, missä työssä heitä vaaditaan osoittautumaan uskollisiksi (1. Kor. 4:1) ja järkeviksi, . . .” Tämän ”orjan” merkityksen rajoittaminen kahteentoista apostoliin saattaisi kuitenkin antaa tukea apostolisen perimyksen opille tai opille piispojen perimyksestä, missä piispat (valvojat) seuraavat toinen toistaan uskonnollisten virkaanasetusmenojen kautta.

16. Mitä Mark. 13:34–36 sanoo siitä, käsittääkö ”orja”-luokka opetuslapsien koko yhteisön eikä vain valvojia?

¹⁶ Kun kuitenkin tarkastelemme ”uskollista ja ymmärtäväistä orjaa” opetuslasten (joihin hengelliset valvojatkin kuuluvat) koko yhteisönä, se poistaa mahdollisuuden ”piispojen perimyksestä”, jonka historia on osoittanut aiheuttaneen niin paljon vahinkoa ja sortoa kristikunnassa. Tapa, jolla opetuslapsi Markus osoittaa Jeesuksen käsitelleen tätä aihetta, ilmaisee, että kysymyksessä on koko opetuslasten yhteisö. Mark. 13:34–36 sanoo: ”On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen [orjilleen, Um] vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee [kreikaksi: erkhetai], iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla, ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta.”

17. Miksi Jeesus ei menetellyt tylysti verratessaan opetuslapsiaan ”orjiin”, mutta minkä, heidän orjuutensa teki välttämättömäksi?

¹⁷ Saattaa kuulostaa jonkin verran tylyltä, että Jeesus vertaa opetuslapsia ”orjiin”, mutta tälle luokittelulle oli sovelias perusta, sillä 1. Kor. 6:20:ssä ja 7:23:ssa sanotaan: ”Te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.” ”Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia.” Noiden apostoli Paavalin sanojen lisäksi apostoli Pietari kirjoitti kristityille: ”Tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan.” (1. Piet. 1:18, 19) Tämän mukaisesti tämä Kristuksen opetuslapsi aloitti toisen kirjeensä seuraavasti: ”Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija [orja, Um] ja apostoli.” Paavalikaan ei tuntenut itseään hämmentyneeksi esitellessään itsensä: ”Paavali ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen palvelijat [orjat, Um].” (Fil. 1:1) Ja Herran lihallinen velipuoli aloitti kirjeensä sanoen: ”Juudas, Jeesuksen Kristuksen palvelija [orja, Um] ja Jaakobin veli.” (Juud. 1) Koska kristittyjen orjuudella on sellainen perusta, heidän uskollisuutensa on sitäkin välttämättömämpää.

18. Miksi muinainen Israel oli Jehovan palvelijoitten kansa, ja miten hän vertasi kaikkia noita palvelijoita yhteen ihmiseen?

¹⁸ Kristuksen opetuslapset eivät nousseet kristittyjen orjuutta vastaan minkään huonon kohtelun tähden, päinvastoin kuin oli Israelin kansan tapauksessa. Tämän huonoa kohtelua vastaan esitettiin: ”Onko Israel ostettu orja tai kotona syntynyt [orja]? Minkätähden hän on joutunut saaliiksi?” (Jer. 2:14) Muinainen Israelin kansa joutui pakanakansojen ”saaliiksi”, koska israelilaiset eivät toimineet Korkeimman Jumalan Jehovan uskollisina palvelijoina. Koska Jehova oli lunastanut heidät muinaisesta Egyptistä, koko Israelin kansa oli Jehovan palvelijoitten kansa. Kun Jehova puhui Egyptin faaraolle siitä erityisestä oikeudesta, joka Hänellä oli Israelin kansaan, Hän vertasi tätä valittua kansaa yhteen ihmiseen sanoessaan: ”Israel on minun esikoispoikani; sentähden minä sanon sinulle: Päästä minun poikani palvelemaan minua.” – 2. Moos. 4:22, 23.

19. Miten Jehova puhui Jesajan kautta Israelin kansalle, ikään kuin se olisi ollut Hänen yksi ainoa palvelijansa eli orjansa?

¹⁹ Yli seitsemänsataa vuotta myöhemmin Jehova puhuu koko Israelin kansalle, ikään kuin se olisi Hänen yksi ainoa palvelijansa, kun hän sanoo: ”Mutta sinä Israel, minun palvelijani, sinä Jaakob, jonka minä olen valinnut, Aabrahamin, minun ystäväni, siemen, jonka minä olen ottanut maan ääristä ja kutsunut maan kaukaisimmilta periltä, jolle minä sanoin: ’Sinä olet minun palvelijani, sinut minä olen valinnut enkä sinua halpana pitänyt’.” (Jes. 41:8, 9) Osoittaakseen selvästi, että tämä ”palvelija”-yhteisö koostuu monista yksilöistä, Luoja sanoi Israelin kansalle: ”Te olette minun todistajani [monikko], sanoo Herra, minun palvelijani [yksikkö], jonka minä olen valinnut, . . . Mutta nyt kuule, Jaakob, minun palvelijani, ja Israel, jonka minä olen valinnut. Näin sanoo Herra, . . . Enkö minä aikoja sitten antanut sinun kuulla ja sinulle ilmoittanut, ja te olette minun todistajani [monikko].” – Jes. 43:10; 44:1–8; myös 42:19; 44:21; 48:20; 49:3; Jer. 30:10.

20. Milloin luonnollinen Israel hylättiin, ja keistä tuli hengellinen Israel, ja miksi Jes. 43:10:n sanat soveltuvat siihen?

²⁰ Vuoden 33 helluntain aikaan, viidenkymmenen päivän kuluttua Jeesuksen ylösnousemuksesta, Jehova Jumala hylkäsi luonnollisen Israelin ympärileikatun kansan. Mutta noin vuosina 50–52 kristitty apostoli Paavali kirjoitti kristityille veljilleen Rooman provinssiin Galatiaan ja sanoi: ”Ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luomus. Ja kaikille, jotka tämän säännön mukaan vaeltavat, kaikille heille rauha ja laupeus, ja [niin, Um] Jumalan Israelille!” (Gal. 6:15, 16) Tosi kristillinen seurakunta oli järjestö, joka järjestystä noudattaen vaelsi tuon ”uutta luomusta” koskevan säännön mukaan, ja nyt, koska luonnollinen Israel oli hylätty, Kristuksen seuraajien seurakunta oli, ”Jumalan Israel”. Se oli hengellinen Israel. Yhtyneenä seurakuntana se oli Jehova Jumalan ja hänen Kristuksensa ”palvelija”. Jes. 43:10 voitiin soveltaa siihen hengellisesti: ”Te olette minun todistajani [monikko], sanoo Herra [Jehova, Um], minun palvelijani [yksikkö].”

21. a) Tiesikö Jeesus, kuka tuo ”orja”-yhteisö oli, vaikka hän herättikin sitä koskevan kysymyksen? b) Minkä kysymyksen esitämme siitä, milloin ”orja”-luokka sai alkunsa?

²¹ Vaikka Jeesus herätti kysymyksen ”uskollisesta ja ymmärtäväisestä orjasta”, hänellä ei ollut epäilystäkään siitä, kuka tämä ”orja” oli. Jeesuksella oli epäilemättä mielessään tuo Jehova Jumalan ”palvelija”, ”Jumalan Israel”. Tuon ”palvelija”-yhteisön tunnistamisessa ei voinut erehtyä. Oman verensä hinnalla hän oli ostanut Jumalan Israelin orjakseen, ja ennustuksessaan esittämässään vertauksessa hän saattoi viitata siihen ”orja”-yhteisönä, joka osoittautuisi ”uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi”. Koska Jeesus puhui tästä ”orjasta” ennustuksessaan, joka koski ’hänen läsnäolonsa ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkkiä’, niin tuliko ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -yhteisö olemassaoloon vasta hänen ’läsnäolonsa’ eli parusiansa aikana vuodesta 1914 eteenpäin?

22. a) Miksi ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka ei voinut tulla olemassaoloon vasta Kristuksen parusian aikana? b) Ketkä muodostivat sen ”palvelusväen”, jolle ”orjan” piti antaa ruokaa?

²² Ei, sillä Jeesuksen vertauksessa ”orjan” herra meni pois kuin ”muille maille matkustanut mies: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen [orjilleen, Um] vallan”. (Mark. 13:34) Niinpä ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” on sellainen, ”jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan sille sen ruoan oikeaan aikaan”. (Matt. 24:45, Um) ”Orja”-yhteisön ”isäntä” meni pois noin 1900 vuotta sitten noustessaan taivaaseen ja jätti ”orjalle” ohjeet ruoan antamisesta ”palvelusväelle”. (Matt. 28:16–20) ”Palvelusväki” ei ollut isännän perhe, vaan hänen ”muita palvelijoitaan” (UTN), ’kotipalvelijoitaan’ (H. A. W. Meyer) eli hänen ’palveluskuntaansa’. (New English Bible) He olivat orjia samoin kuin ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”, jolle oli annettu tehtäväksi antaa heille ruokaa. He kaikki muodostivat siis yhdessä orjajoukon ja olivat kaikki saman ”isännän” alaisia. Jokaisella oli velvollisuus olla ”uskollinen ja ymmärtäväinen”.

23. a) Milloin siis ”orja”-yhteisö tuli olemassaoloon? b) Mikä osoittaa, että sellainen ”orja” on elänyt niin kauan, että hän on nähnyt parusian ”tunnusmerkin”?

²³ Jeesuksen vertaus alkoi täyttyä hänen poistuessaan vuonna 33, ja ”orja”-yhteisö, nimittäin ”Jumalan Israel”, Kristuksen hengestäsiinnyt, voideltu seurakunta, jonka jäseniä on lopulta 144000, on ollut olemassa siitä pitäen. (Ilm. 7:4–8; 14:1–3) Historian muistiinmerkinnät osoittavat, että ”isännän” näkymättömän parusian alkaessa pakanain aikain lopussa vuonna 1914 maan päällä oli yhä tämän ”orja”-luokan jäännös. Näin ollen ”orja”-yhteisö on elänyt niin kauan, että se on nähnyt Isännän parusian eli ”läsnäolon” ”tunnusmerkin”.

”ANTAMAAN SILLE SEN RUOAN OIKEAAN AIKAAN”

24. Mitä ”orja” oli asetettu tekemään, ja miksi ”palvelusväkeä” on saatettu käyttää sen suorittamisessa?

²⁴ Tässä vertauksessa ”orjalle” ei annettu hopea-”talentteja”, joilla asioida. Tässä kohdassa emme siis käsittele hengellisiä ”talentteja”. Tehtäväänsä asetettu ”orja” sai erikoisvastuun antaa ”palvelusväkeen” kuuluville tovereilleen heidän ruokansa oikeaan aikaan. He samoin kuin tehtäväänsä asetettu ”orja” tarvitsivat ruokaa säännöllisesti saadakseen voimaa isännän talossa suoritettavaa työtään varten. Jos isännän palvelusväkeä oli paljon, tehtäväänsä asetettu ”orja” ei menisi jokaisen luo yksityisesti antamaan kullekin suoraan hänen ateriaansa. Järkevämpää olisi, että ”orja” pitäisi huolta siitä, että ruokaa oli saatavissa ja että sitä annettaisiin kaikille ”palvelusväkeen” eli ”palveluskuntaan” kuuluville. Jotkut ”palvelusväkeen” kuuluvista auttaisivat aterioitten jakamisessa palvelijatovereilleen. Ei ole siten outoa, että palvelusväkeen kuuluvat auttaisivat ruoan antamisessa toisilleen.

25. Mihin ”oikeaan aikaan” ”orja”-luokka alkoi tarjota ”ruokaa”, keille, ja millainen oli tulos tuona päivänä?

²⁵ Heti kun hengellistä ”ruokaa” oli saatavilla ”oikeaan aikaan” vuoden 33 helluntaipäivänä, tehtäväänsä asetettu ”orja”-luokka osoittautui ”uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi” jakamalla ”ruoan” Jumalan vuodattaman hengen henkeyttämänä. Noin 120 opetuslapsen seurakuntaan kuuluvat alkoivat puhua keskuudessaan ”Jumalan suuria tekoja”. Mutta tuo pieni alkuperäinen seurakunta ei pitänyt noita ”tekoja” itsellään. Tuhannet hengellisesti nälkäiset, jotka tunnustautuivat Jehova Jumalan palvelijoiksi, kokoontuivat kuuntelemaan näitä ”tekoja”. Apostoli Pietari otti johdon ruoan antamisessa noille hengellisesti nälkäisille juutalaisille ja käännynnäisille, jotka olivat Jerusalemissa viettääkseen nyt vanhentunutta helluntaijuhlaa. He halusivat sydämestään tulla messiaanisen ”isännän” ”palvelusväkeen” kuuluviksi, ja heitä tarvitsi ravita, jotta he voisivat tulla sellaisiksi. Tähän ”oikeaan aikaan” ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka antoi heille ruokaa. Seuraus siitä oli se, että heistä noin 3000 tuli uskoviksi, heidät kastettiin ja he saivat pyhän hengen lahjan. Nyt he todellakin kuuluivat Isännän ”palvelusväkeen”, mutta he tarvitsivat yhä lisää ruokaa. – Apt. 2:1–42.

26, 27. a) Keitä käytettiin jakamaan ruokaa niille, joista tuli mahdollisesti ”palvelusväkeen” kuuluvia, kun ruoanjakamistyö laajeni? b) Minkä Isännän ennen poismenoaan antaman käskyn kanssa tämä oli sopusoinnussa?

²⁶ Vähemmän kuin kolme ja puoli vuotta myöhemmin ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka laajensi ponnistelujaan ruoan jakamiseksi muille mahdollisille ”palvelusväkeen” kuuluville. Heidän oli määrä olla ”kaikkien kansakuntien ihmisiä”, ei-juutalaisia, pakanoita. Apostoli Pietaria käytettiin johdon ottamisessa tässä, ja hänet lähetettiin Jumalan ohjauksessa Kesarean kaupunkiin Välimeren itärannikolle käännyttämään italialainen sadanpäämies Kornelius ja kiinnostuneet, jotka tämä oli koonnut taloonsa. (Apt. 10:1–11:18) Siten ovet työnnettiin selkosen selälleen pakanoitten tulla messiaanisen Isännän, Jeesuksen Kristuksen, ”palvelusväkeen” kuuluviksi. ”Uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan oli mentävä näiden mahdollisten ”palvelusväkeen” kuuluvien luo hengellistä ruokaa mukanaan ja tarjoiltava sitä heille, niin että heistä saattoi tulla hengellisiä israelilaisia, Jumalan Israelin jäseniä. Kun näistä oli tullut hengelliseen ”palvelusväkeen” kuuluvia, heidänkin oli liityttävä ruoanjakamistyöhön. Tämä tapahtui sopusoinnussa Isännän käskyn kanssa, jonka hän antoi vähän ennen poismenoaan:

²⁷ ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja, katso! minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” – Matt. 28:19, 20, Um.

28. a) Mikä hengellisen ruoan kestävä annos, joka on yhä saatavissa nykyään, tarjottiin ensimmäisellä vuosisadalla? b) Tarvitsemmeko me nykyään sitä hengellistä ruokaa, jolla ”orja”-luokka ravitsi itseään alussa?

²⁸ Antaakseen pysyvää apua hengellisen ravinnon jakamisessa Jeesuksen Kristuksen apostolit ja opetuslapset kirjoittivat Jumalan hengen henkeyttäminä Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten 27 oikeaperäistä kirjaa Matteuksen evankeliumista Ilmestyskirjaan. Tämä ensimmäisen vuosisadan ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan kristitylle ”palvelusväelle” tarjoaman hengellisen ravinnon herkullinen osa on tämän 20. vuosisadan kristityn ”palvelusväen” saatavissa. Näin on muodostunut täydellinen Pyhä Raamattu, jonka 66 henkeytetystä kirjasta 39 on kirjoitettu heprean tai aramean kielellä ja 27 ensimmäisen vuosisadan yleiskreikaksi. Koko Raamattua tarvitaan, ei vain henkeytettyjä Kreikkalaisia kirjoituksia. Kun ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka alkoi toimia ensimmäisellä vuosisadalla, sillä oli vain Raamatun henkeytetyt heprealais-aramealaiset kirjoitukset kirjoitettuna hengellisenä ruokana, jolla ravita itseään. Sitä, mitä kristitty ”palvelusväki” silloin käytti ravintonaan, meidänkin tarvitsee käyttää yhä ravintona nykyään. Jerusalemin alkuperäinen seurakunta puhui ja luki hepreaa. Me tarvitsemme nykyään Raamatun heprealaisten kirjoitusten käännöksiä.

29. a) Miten ”orja”-luokka jatkoi ruoan jakamista ensimmäisen vuosisadan jälkeen? b) Miten ruoanjakamistyö pääsi alkuun 19. vuosisadan jälkipuoliskolla?

²⁹ Siitä, miten ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka jatkoi olemassaoloaan ja palvelustaan läpi vuosisatojen Isännän Jeesuksen Kristuksen apostoleitten kuoleman jälkeen, meillä ei ole selvää historiallista kuvaa. Ilmeisesti kukin ”orja”-luokan sukupolvi ravitsi seuraavaa sukupolvea. (2. Tim. 2:2) Mutta 19. vuosisadan jälkipuoliskolla oli Jumalaa pelkääviä ihmisiä, jotka rakastivat Pyhän Raamatun hengellistä ravintoa ja jotka halusivat ravita itseään sillä eivätkä vain viihdyttää itseään lukemalla sitä pyhänä kirjallisuutena. Muodostettiin kristikunnan pyhäkouluista ja kirkoista erillään olevia raamatuntutkisteluluokkia, jotka edistyivät Pyhän Raamatun perustotuuksien ymmärtämisessä. Näiden Raamatun tutkijoitten joukossa olevat vilpittömät ja epäitsekkäät yksilöt olivat innokkaita jakamaan näitä hengellisen ravinnon elintärkeitä annoksia toisille. Heillä oli sen ”orjan” uskollinen henki, joka oli asetettu antamaan ”palvelusväelle” tarvittavaa hengellistä ”ruokaa oikeaan aikaan”. He olivat ’ymmärtäväisiä’ tajutessaan, että silloin oli oikea ja sovelias aika, ja käsittäessään, mitkä olivat parhaat keinot ravinnon jakamiseksi. He yrittivät tarjoilla sitä.

30. a) Mikä vaara oli silloin olemassa ’kaikkien edestä annettavaa lunnaita’ koskevan opin suhteen, mutta mikä puolustaja sille herätettiin ”oikeaan aikaan”? b) Mitä Vartiotornin toimittaja julkaisi ”uskollisesta ja viisaasta palvelijasta” vuonna 1881?

³⁰ Yksi noista Raamatun perusopeista oli ”lunnaat kaikkien edestä”, ja alkoi uhata suuri vaara, että raamatunkritiikin ja kehitysteorian kannattajat ottaisivat pois tämän Jumalaa pelkäävien ihmisten hengellisen pöydän elintärkeän ruokalajin. ”Oikeaan aikaan”, kuten nyt voidaan käsittää, ilmestyi Kristuksen ’kaikkien edestä antamien lunnaitten’ sovittelematon puolustaja. Se oli Raamatun ystäville tarkoitettu aivan uusi aikakauslehti Zion’s Watch Tower and Herald of Christ’s Presence (Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut), jonka ensimmäinen numero ilmestyi heinäkuussa 1879 ja jonka ensimmäinen painos oli 6000 kappaletta. Sen toimittaja ja julkaisija oli Pittsburghissa Pennsylvaniassa kokoontuvan raamatuntutkisteluryhmän jäsen Charles Taze Russell. Tämä opinhaluinen kristitty pani merkille Jeesuksen vertauksen ”uskollisesta ja viisaasta palvelijasta” (Matt. 24:45, KJ) ja julkaisi käsityksensä siitä Vartiotornin (engl.) marraskuun numerossa 1881 sivulla 5. ”Viinitarhassa”-nimisen kirjoituksen neljänneksi ja viidenneksi viimeisessä kappaleessa hän sanoi:

Me uskomme, että tämän Kristuksen ruumiin jokainen jäsen toimii siunatussa työssä joko suoranaisesti tai välillisesti tarjoten ruokaa aikanaan uskon huonekunnalle. ”Kuka siis on se uskollinen ja viisas palvelija, jonka hänen Herransa on tehnyt huonekuntansa hallitsijaksi” (KJ) antamaan heille ruokaa aikanaan? Eikö se ole niiden vihkiytyneitten palvelijoiden ”pieni lauma”, jotka täyttävät uskollisesti vihkiytymislupauksensa – Kristuksen ruumis – ja eikö koko ruumis – jokainen sen jäsen ja se kokonaisuutena – anna ruokaa aikanaan uskon huonekunnalle – uskovien suurelle joukolle?

Siunattu on tämä palvelija (Kristuksen koko ruumis), jonka hänen Herransa tultuaan (kr. elthon) havaitsee niin tekevän. ”Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” ”Sen pitää kaikki nämä perimän.” [Vk]

31. a) Mitä on sanottava siitä, väittikö C. T. Russell olevansa ”uskollinen ja viisas palvelija”? b) Millainen elämänura todistaa, että hän palveli tuon ”palvelija”-luokan uskollisena osana?

³¹ Tästä voidaan selvästi nähdä, että ”Siionin Vartiotornin” toimittaja-julkaisija kiisti kaikki väitteet siitä, että hän itse olisi ollut tuo ”uskollinen ja viisas palvelija”. Hän ei koskaan väittänyt olevansa se.a Hän jatkoi kuitenkin Vartiotorni-lehden toimittamista kuolemaansa asti, joka tapahtui 31. lokakuuta 1916. Vuonna 1881 hän perusti Siionin Vartiotornin Traktaattiseuran ja rekisteröi sen Pennsylvanian osavaltion lain mukaiseksi yhdistykseksi joulukuussa 1884. Lisäksi hän kirjoitti ja julkaisi kuusi osaa teoksesta Raamatun tutkielmia vuosina 1886–1904 sekä julkaisi monia raamatunaiheisia kirjasia ja laati maailmankuulun Luomisnäytöksen, jota alettiin esittää tammikuussa 1914 ja esitettiin sen jälkeen ympäri maapallon. Hän piti lukemattomia esitelmiä eri puolilla maailmaa. Hän kuoli Amerikan Yhdysvallat käsittäneellä viimeisellä esitelmämatkallaan. Ei voida menestyksellisesti kiistää sitä, että vuonna 1916 tapahtuneeseen kuolemaansa asti hän palveli rakkaudellisesti ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan osana antaessaan Isännän palvelusväelle ”sen ruoan oikeaan aikaan”.

32. Miten Russellin kuoleman jälkeen kehittyi häneen keskittynyt lahkolaissuuntaus, mutta milloin se pysäytettiin ja miten?

³² Koska Jeesuksen vertauksen ”orja” ei ole vain yksi kristitty mies, vaan Kristuksen opetuslasten voideltu seurakunta, niin ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka jatkoi palvelemista C. T. Russellin kuoleman jälkeen. Kuitenkin arvostuksen ja kiitollisuudenvelan tunne Russellia kohtaan sai monet hänen toverinsa pitämään häntä ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” täyttymyksenä. Tämä näkemys esitettiin huomattavalla tavalla Brooklynissa New Yorkissa perustetun Kansan Saarnastuoliseuran heinäkuussa vuonna 1917 julkaisemassa kirjassa. Kirjan nimi oli ”Täyttynyt salaisuus”, ja siinä oli selitys Raamatun Ilmestyskirjaan, Hesekielin kirjaan ja Korkeaan veisuun. Julkaisijan alkulauseessa sivulla 2 kirjaa sanottiin ”pastori Russellin kuoleman jälkeiseksi teokseksi”. Sellainen kirja ja uskonnollinen asenne oli taipuvainen edistämään uskonlahkon muodostumista yhden miehen ympärille. Sellainen suuntaus lahkolaisuuteen pysäytettiin kuitenkin julkaisemalla vuoden 1927 alussa kirjoitukset ”Poika ja palvelija” sekä ”Palvelija – hyvä ja paha” Vartiotornissa 1. ja 15. helmikuuta 1927 (engl., jälkimmäinen kirjoitus suomeksi 15.6.1927). Näissä kirjoituksissa osoitettiin, että Matt. 24:45:n ”palvelija” oli palvelijayhteisö. – Jes. 43:10–12.

33. Jäikö Kristuksen ”palvelusväki” ilman ”ruokaa”, kun Russellin kirjojen ja ”Täyttyneen salaisuuden” jäljellä olevat varastot levitettiin ihmisille?

³³ Myöhemmin vuonna 1929 viimeisetkin varastossa olevat Russellin Raamatun tutkielmien sekä Täyttyneen salaisuuden kappaleet jaettiin yleisön keskuuteen. Mutta jäikö näin Herran ”palvelusväki” eli ”palveluskunta” ilman hengellistä ’ruokaansa oikeaan aikaan’? Ei suinkaan! Miksi ei, sen saamme pian nähdä.

”ONNELLINEN” ORJA

34. Kuka herätti ”uskollista ja ymmärtäväistä orjaa” koskevan kysymyksen, ja kuka vastasi siihen ja miten?

³⁴ Herättikö Jeesus Matt. 24:45:ssä (Um) kysymyksen ”orjasta”, joka asetettiin jakamaan ruokaa isäntänsä ”palvelusväelle”, ja siitä, miten tämä ”orja” osoittaisi uskollisuutensa ja ymmärtäväisyytensä? Kyllä, ja heti seuraavassa jakeessa (Matt. 24:46) Jeesus myös vastaa tuohon kysymykseen sanoessaan: ”Onnellinen on se orja, jos hänen isäntänsä saapuessaan [kreik. elthòn] tapaa hänet näin tekemästä.” (Um) Hän todisti uskollisuutensa isäntäänsä kohtaan ja järkevyytensä tekemällä jatkuvasti sitä, mitä hänen isäntänsä asetti hänet suorittamaan paluuseensa asti, nimittäin ”antamaan [palvelusväelle] sen ruoan oikeaan aikaan”. Tästä oli koituva suurta onnea ”orjalle” hänen isäntänsä palatessa.

35. a) Minkä Jeesuksen ennustuksessa mainitun myrskyisän ajan läpi ”orja”-luokka säilyi elossa ensimmäisellä vuosisadalla, ja mitä Johannes kirjoitti tuon vuosisadan lopussa? b) Mikä kysymys vastaavasti heräsi ”orja”-luokasta, kun pakanain ajat päättyivät vuonna 1914?

³⁵ Kun ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka 1900 vuotta sitten ensimmäisen kerran muodostettiin, se säilyi elossa niiden Jeesuksen profeetallisesti kuvailemien myrskyisten aikojen yli, joista Matt. 24:4–22, Mark. 13:5–20 ja Luuk. 21:8–24 kertovat. Yli 25 vuotta roomalaisten vuonna 70 aiheuttaman Jerusalemin tuhon jälkeen apostoli Johannes kirjoitti Ilmestyskirjan, evankeliuminsa ja kolme kirjettään, jotka kaikki kirjoitettiin ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan hyödyksi ja taivaallisen Isännän ”palvelusväen” ravitsemiseksi. Vuonna 1914 ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan jäännös joutui aikaan, jolloin Jeesuksen ’läsnäolon ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkkiä’ koskevan Jeesuksen ennustuksen lopullinen täyttymys tapahtuu. Tapahtumat, joiden Jeesus ennusti olevan tunnusomaisia vuodesta 33 vuoteen 70 kestäneenä esikuvallisena ajanjaksona, alkoivat sattua myös vuonna 1914. Nyt heräsi kysymys, säilyisikö ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka elossa niissä kovissa kokemuksissa, joiden oli määrä sattua sen vastineeksi, mitä ”orja”-luokka koki vuosina 33–70.

36. Miten vaikeaksi ”orja”-luokalle tuli antaa ruokaa ”palvelusväelle” ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta mitä on sanottava Vartiotorni-lehdestä?

³⁶ Kun pakanain ajat päättyivät noin 4. –5. lokakuuta 1914, ensimmäistä maailmansotaa oli käyty jo yli kaksi kuukautta. Tämä oli jotakin uutta paitsi ihmismaailmalle myös Isännän ”orja”-luokalle. Ensimmäinen maailmansota ylitti väkivaltaisuudessaan suuresti ennustetun ”sotien melskeen ja sanomat sodista” ja kansan nousemisen kansaa vastaan ja valtakunnan valtakuntaa vastaan, jotka kävivät toteen vuonna 33 tapahtuneen Jeesuksen taivaaseen nousemisen jälkeisinä vuosina. (Matt. 24:6, 7) Ensimmäisen maailmansodan olosuhteet ja rajoitukset tekivät ”uskolliselle ja ymmärtäväiselle orja” -luokalle hyvin vaikeaksi antaa jatkuvasti taivaallisen Isännän ”palvelusväelle” ”sen ruoan oikeaan aikaan”. Sen tila paheni jatkuvasti, kunnes lopulta monet palvelusväkeen kuuluvista olivat vankiloissa tai sotilasleireissä ja Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran virkailijat ja Vartiotornin toimituskunnan jäsenet saivat ankarat tuomiot ja joutuivat liittovaltion kuritushuoneeseen Atlantaan kesällä 1918. Tästä huolimatta lehteä Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut julkaistiin jatkuvasti, ei Brooklynista vaan alkuperäispaikastaan Pittsburghista Pennsylvaniasta käsin.

37. Missä masentavassa tilassa ”orja”-luokka oli ensimmäisen maailmansodan päättyessä, ja mikä kysymys siitä heräsi?

³⁷ Ensimmäisen maailmansodan päättyessä 11. marraskuuta 1918 tilanne oli masentava. Vaivaton kansainvälinen yhteydenpito Vartiotorni-seuran päätoimiston ja sen ulkomaisten haaratoimistojen välillä oli katkennut tai vaikeutunut. Raamatullinen kirjallisuus oli joko hallitusten virallisesti kieltämä tai sitä ei saanut levittää ihmisille. Raamatullisten traktaattien julkaisemisessa käytetyt painolaatat olivat jollakin tavalla tuhoutuneet tai kadonneet. Mitkä olivat nyt Isännän ”orja”-luokan tulevaisuudennäkymät? Mitä tämä ”orja”-luokka oli päättänyt tehdä silloin alkavana sodanjälkeisenä kautena?

ORJAN ISÄNTÄ TULEE TARKASTUKSELLE

38. Mitä kysymyksiä heräsi kristikunnan uskonlahkoista ja kansainvälisesti vihatuista kristityistä silloisen tarkastusajan mukaisesti?

³⁸ Se oli epäilemättä todellista tarkastuksen aikaa Isännän ”orja”-luokalle. Kaikki tapaukseen liittyvät tosiasiat puhuvat sen puolesta, että Isäntä tuli tarkastustyöhön tuohon aikaan. Sellaista oli odotettavissa sen ennustuksen mukaan, jonka Mal. 3:1–5 esittää. Kristikunnan lahkolaiskirkot olivat tietysti tuottaneet itselleen sodan aikana maineen, avoimen todistusaineiston, jolla oli kielteinen vaikutus heidän väitteeseensä, että he olivat Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia ja orjia. Saattoivatko he edes myöhäisimmällä todistusaineistollaan vuoteen 1919 mennessä osoittaa, että he olivat yhteisönä taivaallisen Herran ja Isännän, Jeesuksen Kristuksen, ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka? Tuomarina hän oli osoittava havaintonsa tavalla, jolla hän sen jälkeen kohteli kristikunnan satoja uskonlahkoja. On sopivaa, että huomiomme kiinnittyy nyt niihin vilpittömiin, Raamattua tutkiviin kristittyihin, joita ensimmäisen maailmansodan aikana vainottiin heidän Kristusta kohtaan osoittamansa tottelevaisuuden tähden ja joista tuli ’kaikkien kansojen vihaamia’ Kristuksen nimen tähden. Koska hekin joutuivat Jumalan tarkastettaviksi, niin minkä Isäntä osoitti heitä koskevaksi päätöksekseen?

39. Millaisessa mielentilassa isäntä palasi kotiin Jeesuksen vertauksen mukaan, ja mikä tarkoitus hänellä oli mielessään?

³⁹ Millä tavalla isäntä, joka asetti orjan tehtäväänsä, palasi kotiinsa Jeesuksen vertauksen mukaan? Palasiko hän yrittäen raivoisana tuhota talon? Tai palasiko hän nauttiakseen kotiinpaluustaan ja nähdäkseen, miten asiat olivat sujuneet hänen poissaollessaan? Hänen paluunsa kotiin oli rauhaisa. Hän ei tullut ryhtyäkseen ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan” Harmagedonissa. (Ilm. 16:13–16, Um) Sen sijaan hän halusi varmistautua siitä, että hänen kotiasiansa olivat kunnossa. Oliko hänen asettamansa orja tehnyt, mitä hänet oli määrätty tekemään, nimittäin antanut ”palvelusväelle” ”sen ruoan oikeaan aikaan”? Isännän tarvitsi suorittaa tarkastus.

40. Koska ruoan, oikealaatuisen ruoan, tarjoaminen säännöllisesti oli kiistakysymys, johon ratkaisu perustui, niin mitä palannut Isäntä havaitsi vainotuista, vihatuista kristityistä?

⁴⁰ Kiistakysymyksenä oli ruoan, oikealaatuisen ruoan, jakaminen oikeaan aikaan. Tämän mukaan palaavan isännän oli tehtävä ratkaisunsa. Miten sitten oli tuon kansainvälisesti vihatun ja vainotun kristittyjen joukon laita? (Matt. 24:9) Vuoteen 1919 asti siihen kuuluvat olivat yrittäneet antaa ”ruokaa oikeaan aikaan” taivaallisen Isännän ”uskonhuonekunnalle” eli ”palvelusväelle”. He tekivät tämän vainoojien ja sotivien kansojen häirinnästä huolimatta. Pulmana ei ollut ainoastaan hengellisen ruoan jakaminen säännöllisesti vaan oli kiinnitettävä huomiota myös itse ruoan laatuun. Tässä suhteessa vihattujen, vainottujen kristittyjen joukkoon kuuluvat, jotka olivat aina pyrkineet olemaan Jeesuksen Kristuksen uskollisia orjia, kestivät kokeen. Maailmanselkkauksen vuosien aikana he eivät olleet tukeneet kristikunnan tai pakanamaailman uskontojen kanssa poliittisten hallitusten esittämää sotapropagandaa. He saarnasivat sinnikkäästi sille ajalle tarkoitettua Raamatun sanomaa ja puolsivat kaikkien edessä kristityn kuuliaisuutta Raamatun periaatteille.

41. Mikä ei vaikuttanut Isäntään hänen tarkastaessaan sellaisia kristittyjä, ja miten hänen päätöksensä on ilmennyt siitä pitäen?

⁴¹ Mitä taivaallinen Isäntä sitten päätti näiden kuuliaisten orjiensa suhteen? Häneen ei vaikuttanut heidän epäsuotuisa, vainottu asemansa sotahullussa maailmassa, sillä hän oli ennustanut heidän kokevan kovia hänen näkymättömän parusiansa eli ’läsnäolonsa’ aikana. Havaitsiko hän tuon kristittyjen orjien joukon olevan välittämättä maailman epäsuosiosta ja pyrkivän miellyttämään Isäntäänsä tekemällä, mitä hän oli asettanut heidät suorittamaan poissaolonsa aikana? Hänen on täytynyt havaita niin olevan sen mukaan, miten vuonna 1919 alkanut tarkastus on vaikuttanut hänen päätökseensä siitä pitäen. Hänen toimenpiteensä ja hänen menettelynsä kristittyjen orjiensa suhteen puhuvat äänekkäämmin kuin sanat.

42, 43. a) Minkä ennustuksen Jeesus sovelsi apostoleihinsa yönä, jona hänet kavallettiin, ja miten se täyttyi? b) Miten sama Sak. 13:7:n ennustus täyttyi kolme ja puoli vuotta sen jälkeen, kun Jeesus nousi valtaistuimelle vuonna 1914?

⁴² Muistelkaamme hetki Jeesuksen apostoleitten tapausta. Kolme ja puoli vuotta sen jälkeen, kun Jeesus Kristus oli kastettu Jordanissa, hänet kavallettiin Getsemanen puutarhassa. Hän lainasi Sak. 13:7:n ennustusta ja kertoi ennalta, mitä hänen apostoleilleen tapahtuisi: ”Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun; sillä kirjoitettu on: ’Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan’. Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan.” (Matt. 26:31, 32) Sakarjan ennustuksen sovellutus Jeesuksen apostoleihin osoittautui todeksi samana niisankuun 14. päivän yönä vuonna 33, sillä Matt. 26:56 kertoo, mitä Jeesuksen kavaltamisen jälkeen tapahtui: ”Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.” Hänen ’lampaansa’ joutuivat todellakin hajalleen.

⁴³ Samalla tavoin kolme ja puoli vuotta sen jälkeen, kun pakanain ajat olivat päättyneet ja Kristus oli noussut valtaistuimelle taivaassa vuonna 1914, tuli Herran ehtoollisen vuotuinen vietto tiistaina 26. maaliskuuta 1918. Taivaallisen Paimenen ”lampaat” olivat silloin lähellä suurinta hajaannustaan, ja Vartiotorni (engl.) sanoi vuoden 1918 maaliskuun 1. päivän numeronsa pääkirjoituksen ”Kuninkaamme muistoksi” ensimmäisessä kappaleessa: ”Onko tuleva muistonvietto viimeinen maan päällä, sitä emme tietenkään tiedä; mutta me tiedämme, että olemme yhtä vuotta lähempänä toiveittemme täydellistä täyttymystä. Jos Herramme näkee hyväksi antaa meidän pitää tämän muistonvieton muinakin vuosina, silloin me teemme sen iloiten.” Tulevaisuudennäkymä synkistyi, kun Vartiotorni-seuran huomattavat jäsenet, joiden tehtävänä oli taivaallisen Paimenen ”lampaitten” ravitseminen, pidätettiin, heidän juttunsa käsiteltiin epäoikeudenmukaisesti ja heidät tuomittiin moniksi vuosiksi liittovaltion kuritushuoneeseen. Silloin ei käsitetty, että Sak. 13:7 täyttyi.

44. a) Mitä Sakarjan ennustuksen valoisassa puolessa sanottiin, ja mitä se merkitsi? b) Miten ennustuksen tämä osa täyttyi Jeesuksen apostoleissa?

⁴⁴ Tällä ennustuksella oli kuitenkin valoisa puolensa. Se ei ainoastaan ennustanut paimenen lyömistä ja lampaitten hajottamista vaan lisäsi myös Jehovan lupauksen: ”Mutta minä käännän jälleen käteni pienimpiä kohden.” Se merkitsi Jehovan käden kääntämistä takaisin hajotettujen lampaitten puoleen suosiollisena. Niinpä Jeesus lainattuaan lampaitten hajottamista koskevaa ennustusta rauhoitti apostoleitaan lisäämällä: ”Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan.” (Matt. 26:32) Tämä merkitsi, että saatuaan ylösnousemuksen kuolleista hän keräisi heidät jälleen yhteen. Näin todella tapahtui, ja me luemme siitä: ”Ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Ja kun he näkivät hänet, niin he kumartaen rukoilivat häntä, mutta muutamat epäilivät. Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ’Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.’” – Matt. 28:16–20.

45. Miten tämä sama ennustus täyttyi uskollisessa ”orja”-luokassa vuonna 1919, ja miten tämä ”orja” tehtiin ”onnelliseksi”?

⁴⁵ Samalla tavoin vuonna 1919 Jehova todellakin ’käänsi jälleen kätensä pienimpiä kohden’. (Sak. 13:7) Jehovan Paimen-Kuningas Jeesus Kristus alkoi koota jälleen hajallaan olevia ”lampaita”. Vertauksen orjan isännän tavoin Herra Jeesus palasi kotiinsa ja tarkasti siellä vallitsevan tilanteen. Hän havaitsi siellä ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan, joka ponnisteli maailman olosuhteista huolimatta tehdäkseen käskyn mukaan, antaakseen Herran ”palvelusväelle” oikeaan aikaan sen hengellisen ruoan, ruoan, joka oli otettu Jumalan henkeytetystä sanasta. Niinpä Herra osoitti suosionsa kokoamalla heidät jälleen talonsa järjestäytyneeksi ”palvelusväeksi”. Cedar Pointissa Ohiossa Yhdysvalloissa 1.–8. syyskuuta 1919 pidetty kahdeksanpäiväinen yleiskonventti oli ilmoitus koko maailmalle siitä, että näkymättömänä läsnä oleva Herra Jeesus Kristus kokosi jälleen uskollisia ’lampaitaan’. Se osoitti maailmalle, kenen palannut Herra Jeesus Kristus oli havainnut olevan hänen ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokkansa. Tämä teki ”orja”-luokan onnelliseksi. Se merkitsi, että siihen kuuluvat saivat pysyä taivaallisen Isäntänsä palveluksessa.

46. Mikä palkka silmämääränä uskollinen ”orja” oli ”onnellinen” Jeesuksen selityksen mukaan?

⁴⁶ Herra Jeesus selitti, miksi ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” tila oli onnellinen eli autuas, sillä hän sanoi: ”Autuas se palvelija [orja, Um], jonka hänen herransa tullessaan [kreik. elthòn] havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” – Matt. 24:46, 47; Luuk. 12:42–44.

ASETETTU ISÄNNÄN KAIKEN OMAISUUDEN HOITAJAKSI

47. Minkä ylennys aiheuttaa uskolliselle ”orjalle”, ja miten tämä on sopusoinnussa hänen isäntänsä uuden aseman kanssa?

⁴⁷ Herra Jeesus julisti ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” onnelliseksi sen tähden, mikä häntä odotti palkkana siitä, että hän teki sen, minkä hänen isäntänsä oli asettanut hänet tekemään. Hän saa ylennyksen ja saa suurempia vastuita isännältään, jolle hän on niin uskollinen. Näin on epäilemättä siksi, että hänen isäntänsäkin on saanut suurempia vastuita. Isäntä ei varmastikaan lähde kotoaan matkalle pelkästään nähtävyyksien katselijana tai terveytensä tähden. Hänen mielessään on vakavampi tavoite, sellainen, joka korottaisi hänen asemaansa ja lisäisi hänen voimaansa ja arvovaltaansa. Ja kun otamme huomioon, että Jeesus esitti tässä vertauksen, joka soveltui siihen, että hän lähti taivaaseen ottamaan omakseen valtakunnan, sen jälkeen kun hän olisi odottanut kauan aikaa Isänsä oikealla puolella, niin me tiedämme, että vertauksessa viitataan tähän Isännän vastuitten lisääntymiseen. On aihetta ajatella, että isännällä on kotiin palatessaan uusi ja laajempi asema. (Hepr. 10:12, 13) Niinpä ’kaikki hänen omaisuutensa’ on arvoltaan entistä suurempi. Ylennyksen saanut ”orja” jakaa siis kunnian herransa kanssa.

48. Miksi palanneen Isännän ”orja”-luokalle antama palvelustehtävä oli tärkeämpi ja kunniakkaampi kuin entinen palvelustyö?

⁴⁸ Profeetallisen vertauksen täyttymyksessä ”isäntä”, Herra Jeesus Kristus, sai todellakin taivaallisen valtakunnan, kun ”pakanain ajat” päättyivät vuonna 1914. Tuona vuonna alkoi siis hänen näkymätön parusiansa eli ’läsnäolonsa’, jolloin hän oli kruunattuna, hallitsevana Kuninkaana taivaallisella valtaistuimella. Kun hän palasi ”palveluskuntansa” luo vuonna 1919 tarkastaakseen kaiken ”palvelusväkensä”, hän palasi kuninkaan asemassa, jollaista hänellä ei ollut ollut, kun hän oli täällä maan päällä ensimmäisellä vuosisadalla. Näin ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka joutui sellaisen persoonan palvelukseen, jolla oli suurempi asema, arvovalta ja voima kuin sillä, jota se oli siihen asti palvellut. Näin hänelle suoritettu palvelus tuli nyt paljon entistä tärkeämmäksi. Nyt oli entistä kunniakkaampaa olla hänen palveluksessaan. Ja se, että joku saa häneltä ylennyksen ja suurempia vastuita, oli todella suuri palkka!

49. Mitä ”orjalle” merkitsi se, että palannut isäntä asetti hänet ”kaiken omaisuutensa hoitajaksi”, ja minkä tilaisuuden hän siten sai?

⁴⁹ Ennen kuin vertauksen isäntä lähtee matkalle, hän antaa jonkin verran vastuuta sille, jonka odotetaan olevan ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”. Hän asettaa tämän orjan ainoastaan palvelusväkensä eli palveluskuntansa pääksi ja velvoittaa hänet antamaan siihen kuuluville heidän ruokansa oikeaan aikaan. Niinpä kun isäntä palatessaan asettaa hyväksytyn orjan ”kaiken omaisuutensa hoitajaksi”, se merkitsee ylennetylle orjalle suurempia vastuita. Nyt hän voi ilmaista uskollisuuttaan ja ymmärtäväisyyttään laajemmin, sillä hänen valvonnassaan on entistä enemmän. Hänestä tulee palkittu orja.

50. Missä olevaan omaisuuteen ’kaikki hänen omaisuutensa’ viittaa, ja mitä se on?

⁵⁰ Vertauksen täyttymyksessä isännän ”kaikki omaisuus”, jonka hoitajaksi hän asettaa arvollisen orjan, ei kuvaa kaikkea hänen taivaassa olevaa omaisuuttaan. Kirkastettu Isäntä Jeesus Kristus, jolle on annettu ”kaikki valta” taivaassa ja maan päällä, ei ole kykenemätön huolehtimaan kaikesta ”omaisuudestaan”, joka on ylhäällä näkymättömissä taivaissa, missä hänen pyhät enkelinsä ovat hänen palveluksessaan. ’Kaiken hänen omaisuutensa’, jonka hoitajaksi ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka asetetaan, täytyy viitata kaikkeen siihen hengelliseen, mikä kuuluu hänelle maan päällä hänen perustetun taivaallisen valtakuntansa yhteydessä. Se ei merkitse mitään osaa tämän maailman poliittisista hallituksista, ikään kuin Kuningas Jeesus Kristus johtaisi ja valvoisi nyt kaikkia näitä ihmistekoisia poliittisia laitoksia. Nuo laitokset ovat tuhoon tuomittuja. ’Kaikki hänen omaisuutensa’ merkitsee sen tähden osan suorittamista maan päällä ennustusten täyttymyksessä, siitä lähtien kun Valtakunta perustettiin taivaassa vuonna 1914.

51. Miten uskollisen ”orja”-luokan lähettiläänvirka on nyt suurempi kuin ennen, ja mikä etu ja vastuu ennustuksen suhteen siihen kuuluvilla nyt on?

⁵¹ Tarkastaessaan voideltujen opetuslastensa jäännöstä vuonna 1919 hallitseva Kuningas Jeesus Kristus havaitsi todellakin tehtäväänsä asetetun ”orjan” uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi ruoan antamisessa ”palvelusväelle”. Niinpä hän asetti tämän ”orja”-luokan kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Tuohon luokkaan kuuluvien laajennettu vastuuasema sisälsi nyt palvelemisen ajankohtaisiksi tulleitten Valtakunnan ennustusten täyttymyksessä. Vuosisatojen ajan ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka on koostunut niistä, jotka ovat ”Kristuksen puolesta . . . lähettiläinä”, missä ominaisuudessa he kehottavat ihmisiä tulemaan sovitetuiksi Jumalan kanssa Kristuksen välityksellä. (2. Kor. 5:19, 20) Siitä asti, kun heidät asetettiin tehtäväänsä vuonna 1919, he ovat kuitenkin olleet perustetun messiaanisen valtakunnan lähettiläitä, ja heillä on Valtakunnan sanoma, jolla on uusi merkitys ja uutta voimaa. (Matt. 24:14; Mark. 13:10) Heillä on etu ja vastuu asettua välikappaleiksi niiden Valtakunnan ennustusten toteutumiseksi, joilla on lopullinen täyttymyksensä vuodesta 1914 lähtien. Mikä kunnia heille onkaan, että heitä käytetään sen toteutumisessa, mitä ennustetaan Ilmestyskirjan suurenmoisissa vertauskuvissa ja sen loistoisassa uutisessa, joka koskee Kristuksen tuhatvuotista hallituskautta!

52. Miten tämä korotti ”orja”-luokan asemaa, ja miten tämä kuvattiin Ilmestyskirjassa?

⁵² Kaikki nämä ovat ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan jäännökselle tarkoitettuja etuja, vastuita, arvostuksen ja kunnian osoituksia, jotka sille suo sen taivaallinen Isäntä, hallitseva Kuningas Jeesus Kristus. Ei ihme, että siihen kuuluvat voidaan julistaa ’onnellisiksi’! Se, että heille suodaan kaikki tämä kallisarvoinen, merkitsee todellakin heidän korottamistaan. Se muistuttaa Ilm. 11:11, 12:ssa esitettyä kuvaa vihollisen surmaamista ”kahdesta todistajasta”, joiden kuolleet ruumiit lojuivat Sodoman kaltaisen ”suuren kaupungin” leveällä kadulla kolme ja puoli päivää: ”Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät. Ja he kuulivat suuren äänen taivaasta sanovan heille: ’Nouskaa tänne!’ Niin he nousivat taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät.”

53. a) Miksi ”orja”-luokan edut ja vastuut olivat nyt suuremmat? b) Miten ”palvelusväki” sai edelleen ruokaa aikaisempien julkaisujen poistamisesta huolimatta?

⁵³ Se, että ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -yhteisö korotettiin sellaisiin etuihin ja vastuisiin, on merkinnyt siihen kuuluville enemmän työtä. Se on vaatinut heiltä enemmän aikaa ja huomiota ja myös suurempien tilojen käyttöä työn suorittamiseksi, jotta tätä maan päällä suoritettavaa Valtakunnan työtä koskevat Raamatun ennustukset eivät jäisi toteutumatta. Heidän on lisäksi täytynyt työskennellä laajemmalla kentällä, kaikissa asutun maan osissa. (Ilm. 14:6, 7; 10:11) Tietysti myös ruoan antamisen Herran ”palvelusväelle” on täytynyt jatkua kaiken aikaa. Ja millaisesta raamatullisen ravinnon hengellisestä pöydästä sitä onkaan jaettu! C. T. Russellin kirjoittamien Raamatun tutkielmien sekä Täyttyneen salaisuuden jäljelle jääneitten varastojen tyhjentäminen vuonna 1929 ei aiheuttanut hengellisen ravinnon pulaa tälle ”palvelusväelle”. Uusia ja ajankohtaisia sidottuja kirjoja, kirjasia ja traktaatteja on julkaistu jatkuvasti siitä pitäen, kun kirja Jumalan harppu ilmestyi vuonna 1921 (suom. 1922). Lokakuussa 1919 Vartiotorni-lehden ohella alettiin julkaista lehteä Kultainen Aika (nykyään ”Herätkää!”).

54. Minkä Ilmestyskirjan kuvauksen täyttymyksessä ”orja”-luokalla on ollut lisäetu työskennellä, ja miten vastuu on näin laajentunut, ja mistä tuo luokka on kuitenkin saanut apua?

⁵⁴ Palkitun ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan etuihin ja vastuisiin lisättiin työskentely sen kauniin näyn täyttymykseksi, jonka apostoli Johannes näki henkeytettynä ja jonka kuvailun Ilm. 7:9–17 esittää. Vuodesta 1935 lähtien ”orja”-luokka onkin nähnyt tuon näyn toteutuvan. Tuohon siunattuun luokkaan kuuluvat ovat nähneet lukumäärältään rajoittamattoman, kaikkialta maan päältä tulevan ”suuren joukon” ylistävän ja palvovan Jehova Jumalaa hänen hengellisessä temppelissään ja julistavan pelastuksensa tulevan Häneltä ja hänen Karitsaltaan Jeesukselta Kristukselta. Tästä jatkuvasti kasvavasta ”suuresta joukosta” huolehtiminen on merkinnyt suurta vastuuta hengellisten israelilaisten ”uskolliseen ja ymmärtäväiseen orja” -luokkaan kuuluville, mutta he ymmärtävät, että nämä ”kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä” tulevat lampaan kaltaiset ihmiset ovat arvokas osa isännän ”kaikesta omaisuudesta” maan päällä, joten he ovat onnellisia voidessaan huolehtia näiden ”muiden lampaitten” hengellisistä tarpeista. Tämä ”suuri joukko” puolestaan auttaa ”uskollista ja ymmärtäväistä orjaa” kaikesta Herran maallisesta ”omaisuudesta” huolehtimisessa.

’JOS PAHA ORJA’

55, 56. Miksi ”orja” -luokan jokaisen jäsenen tarvitsee säilyttää uskollisuutensa ja ymmärtäväisyytensä, ja mikä Jeesuksen varoitus osoittaa sen?

⁵⁵ Herralla Jeesuksella Kristuksella on jatkuvasti ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka sen maan päällä suorittaman onnellisen palveluksen loppuun asti. Kuitenkin jokaisen tuohon ”orja”-luokkaan nykyään kuuluvan hengestä siinneen, voidellun jäsenen täytyy valvoa käytöstään, jotta hän ei osoittautuisi kelvottomaksi olemaan jatkuvasti tuossa suuresti suositussa luokassa. Jos hän ei säilytä henkilökohtaista uskollisuuttaan ja ymmärtäväisyyttään, hänestä tulisi sen miehen kaltainen, joka osoittautuu ”pahaksi orjaksi”. Jeesus varoitti tästä vaarasta, kun hän jatkoi vertaustaan:

⁵⁶ ”Mutta jos paha palvelija [orja, Um] sanoo sydämessään: ’Minun herrani [isäntäni, Um] viipyy’, ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa, niin sen palvelijan herra tulee [kreik. heksei] päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” – Matt. 24:48–51; Luuk. 12:45, 46.

57. a) Sanoiko Jeesus tässä, että isäntä asettaa ”pahan orjan” alun pitäen tai että asetettu orja muuttuu pahaksi? b) Mitä Jeesus osoitti tavalla, jolla hän aloitti tämän aiheen?

⁵⁷ Kun tarkastelemme huolellisesti sitä, mitä Jeesus tässä sanoo, havaitsemme, että hän ei sano, että pois lähtevä ”isäntä” asettaa alun pitäen ”pahan orjan”; eikä hän myöskään sano, että ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” muuttuu, tulee ”pahaksi”. Hän pelkästään herättää kysymyksen ja sanoo: ”Jos” (Luuk. 12:45; Matt. 24:48) orja, joka asetettiin pitämään huolta palvelusväestä, tultuaan ”pahaksi” sydämeltä sanoisi, että kestää vielä kauan, ennen kuin hänen isäntänsä palaa, ja alkaisi toimia sopimattomasti, hänen isäntänsä käsittelisi häntä tällä tavalla palatessaan. Se olisi aivan päinvastaista kuin että orja pantaisiin isäntänsä kaiken omaisuuden hoitajaksi. Jeesus esittää siis tässä ajatuksen: Entäpä jos asetettu orja muuttuisi pahaksi ja toimisi uskottomasti ja ymmärtämättömästi, niin mitä hänelle tapahtuisi, kun hänen isäntänsä äkisti palaisi? Kävisi juuri niin kuin Jeesus kuvaili. Jeesus ei sano, että olisi varmaa tai hyvin todennäköistä, että alkuperäinen tehtäväänsä asetettu orja muuttuisi pahaksi.

58. a) Miten toiset nykyaikaiset käännökset esittävät tämän kohdan vapaammin? b) Jos Jeesuksen asettama ”orja”-luokka muuttuisi pahaksi, mitä ilman Jeesus silloin jäisi?

⁵⁸ ”Jotkin nykyaikaiset käännökset tuovat Jeesuksen sanojen tuon ajatuksen esiin selvemmin kääntämällä vapaammin. An American Translation (Amerikkalainen käännös) sanoo: ”Mutta jos hän on paha orja ja sanoo itsekseen: ’Minun isäntäni viipyy kauan aikaa’, ja alkaa lyödä toisia orjia ja syö ja juo juomareitten kanssa.” (Matt. 24:48, 49) The New English Bible (Uusi englantilainen Raamattu) kääntää samalla tavoin. Uusi testamentti nykysuomeksi sanoo: ”Mutta jos palvelija on kelvoton, hän ajattelee” jne. R. F. Weymouthin The New Testament in Modern Speech (Uusi testamentti nykykielellä) sanoo: ”Mutta jos mies, koska hän on paha palvelija, sanoisi sydämessään” jne. Jeesus ei nimenomaan ennusta ”pahan orjan” tulemista olemassaoloon. Hän pelkästään kuvailee, miten uskoton ja ymmärtämätön orja ajattelisi, puhuisi ja toimisi ja minkä rangaistuksen hän saisi isännältään tämän äkisti palatessa. Jos Herran Jeesuksen asettama ”orja” osoittautuisi pahaksi, hänelle ei jäisi ”orjaa”, jonka hän palkitsisi tämän nuhteettomuuden tähden. Jeesus ei aseta kahta orjaluokkaa.

59. a) Minkälaiselle ”orja”-luokalle Jeesus laski perustuksen? b) Oliko ”orja”-luokan ennustusten mukaan määrä tulla pahaksi, tai tulisiko se pahaksi, vai miten kävisi?

⁵⁹ Ennen poislähtemistään 1900 vuotta sitten Jeesus piti huolen siitä, ettei hän asettanut huonoa, pahaa, arvotonta ”orjaa” pitämään huolta hänen ”palvelusväestään”. Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten muistiinmerkinnät osoittavat, että tehtäväänsä asetettu ”orja”-luokka ei osoittautunut pahaksi, ja sitä koskevat ennustukset osoittavat, että ”orja”-luokan ei odotettu tulevan pahaksi, eikä se tulisikaan. Koetelluissa ja tutkituissa apostoleissaan Jeesus laski perustuksen uskollisten palvelijoitten joukon muodostamiseksi. Ilm. 7:3–8 ennustaa, että 144000 hengellisen israelilaisen täysi määrä sinetöitäisiin ”Jumalamme orjiksi” (Um). Ilm. 12:17 (Um) ennustaa, että sen jälkeen kun lohikäärme Saatana on heitetty alas taivaasta, hän sotisi Jumalan ”vaimon” ”siemenen” jäännökseen kuuluvia vastaan, jotka ”noudattavat Jumalan käskyjä ja joilla on Jeesuksesta todistamisen työ”. Lisäksi Ilm. 14:1–4 ennustaa, että kaikki ne 144000, ”jotka seuraavat Karitsaa, mihin ikinä hän menee”, seisovat hänen kanssaan Siioninvuorella. He ”ovat ostetut maasta”. ”Nämä ovat ostetut ihmisistä esikoisiksi Jumalalle ja Karitsalle.”

60. a) Asettiko Isäntä ”pahan orjan” tavoin toimivat yksilöt sellaisiksi? b) Minkä kaikki sellaiset yksilöt yleisesti muodostavat?

⁶⁰ Jos on olemassa sellaisten hengestä siinneitten, voideltujen kristittyjen luokka, jotka toimivat ”pahaa orjaa” koskevan kuvauksen mukaisesti, niin Herra Jeesus ei asettanut heitä huolehtimaan palvelusväestään eli ”palveluskunnastaan”. Yksilöt, jotka kerran olivat ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan jäseniä, saattavat erottautua siitä itsekkäistä syistä, kuten henkilökohtaisesta kunnianhimosta, vallanhalusta ja mukavuudenrakkaudesta. Nämä oman edun tavoittelijat saattavat järjestäytyä ryhmiksi tavoitellessaan päämääriään. He muodostaisivat kuitenkin yhden yleisen luokan, joka olisi erillään ja selvästi erossa ”uskollisesta ja ymmärtäväisestä” orjaluokasta.

61. Mitä on järkevää sanoa siitä, esiintyisikö tapauksia, joita voitaisiin käyttää valaisemaan sitä, mitä Jeesus sanoi ”pahasta orjasta”?

⁶¹ On järkevää uskoa, että Herra Jeesus ei käyttäisi vertausta, ellei olisi joitakin tapauksia tai jotakin yleistä tapausta esimerkkinä siitä, mitä hän tarkoitti käytöksen ja sen seurauksien suhteen. Tämä ei kuvaa sitä, että Jeesus olisi asettanut tuon ”pahan orjan” kaltaisten kristittyjen luokan, vaan sitä, että uskottomille, epäluotettaville, ymmärtämättömille kristityille kävisi hänen näkymättömän parusiansa eli läsnäolonsa aikana juuri siten kuin hän kuvaili.

62. Mitä tällaisia tapauksia oli erityisesti ensimmäisen maailmansodan päivinä, ja miten tämä vaikutti ”uskolliseen ja ymmärtäväiseen orja” -luokkaan?

⁶² Tällaisia tapauksia esiintyi Kansainvälisen Raamatuntutkijain Seuran riveissä heti Vartiotornin toimittajan ja Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran perustajan kuoltua vuonna 1916. Jotkut yksilöt yrittivät ottaa vallan ja valvonnan käsiinsä Seuran peruskirjan vastaisesti. Oli erimielisyyttä sen suhteen, ketkä muodostivat Herran hyväksymän järjestön. Vallanhaluiset ja ne, jotka olivat tyytymättömiä vilpittömiin ponnisteluihin asioitten hoitamiseksi laillisen peruskirjan ja Raamatun periaatteitten mukaisesti, kokivat pettymyksen. He rupesivat huomattavassa määrin ”lyömään kanssapalvelijoitaan” sanoilla painetun tekstin ja puhutun sanan välityksellä sekä oikeusistuimissa. He asettuivat tämän maailman hengellisesti puhuen ”juopuneiden” puolelle erityisesti noina ensimmäisen maailmansodan päivinä. Kaikki tämä asetti järjestön, johon kohdistui silloin lisääntyvää uskonnollista vainoa, suureen lujuuskokeeseen. Se aiheutti ”uskolliselle ja ymmärtäväiselle orja” -luokalle suuren koettelemuksen.

63. a) Minkä vakuuden Jeesus antoi siitä, että sellainen ”pahan orjan” ryhmä ei rikkoisi hänen ”palvelusväkensä” taloa? b) Miten tämä ennustettu toiminta tapahtui?

⁶³ Jeesuksen vertaus antoi vakuuden siitä, että hän ei parusiansa eli läsnäolonsa aikana sallisi keidenkään uskottomien, joilla olisi tuon ”pahan orjan” piirteet, rikkoa hänen ”uskonhuonekuntaansa” tai hallita sitä herrana ja kääntää sitä pois tehtävästään jakaa hänen ”palvelusväelleen” sen hengellinen ”ruoka oikeaan aikaan”. Tarkastusaikanaan hän rankaisi sellaista huonoja taipumuksia omaavaa luokkaa mitä ankarimmin. Matt. 24:51:ssä käytetyn kreikkalaisen verbin kirjaimellisen merkityksen mukaan ”hän hakkaa hänet kahtia”. (Um, alav.) Hän hakkasi erilleen tuon huonosti käyttäytyvien luokan ”uskollisesta ja ymmärtäväisestä orja” -luokasta. Tämä ilmeni siinä, että he vaativat riippumattomuutta, vetäytyivät erilleen ja muodostivat omia uskonnollisia ryhmiään, joiden johtajat olivat heidän halujensa mukaisia. Heidän menettelyjensä seuraukset ovat kenen tahansa nähtävissä, joka välittää tarkastella niitä.

64. Keiden kanssa isäntä antaa ”pahan orjan” kaltaisille saman osan, mutta keiden kanssa hän ei halunnut heidän olevan?

⁶⁴ Sellainen erilleen hakattu luokka ilmaisi Jeesuksen kuvaileman ”pahan orjan” tunnuspiirteitä ja koki sen kärsimät seuraukset, ja sitä voitaisiin ainakin jossakin määrin kutsua ”pahan orjan” luokaksi. Vertauksessaan Jeesus sanoi, että isäntä ”määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille”. (Matt. 24:51) Rinnakkaisvertauksessa, jossa ”orjaa” kutsutaan ”taloudenhoitajaksi”, Jeesus sanoo: ”[Hän] määrää hänelle osan uskottomien parissa.” (Luuk. 12:46, Um) Parusiansa eli läsnäolonsa aikana Herra Jeesus ei missään tapauksessa halua, että hänen ”palveluskuntaansa” eli ”palvelusväkeensä” kuuluisi ketään kristityiksi tunnustautuvaa, jolla on ”pahan orjan” eli ”taloudenhoitajan” piirteitä. Sellaisten kristillisyys osoittautuu ulkokultaiseksi, ja he kuuluvat kristikunnan uskonnollisten ulkokultailijoitten joukkoon. He osoittautuvat uskottomiksi, eivät uskollisiksi ja luotettaviksi siinä, mitä Herra asetti heidät tekemään. He kuuluvat kristikunnan uskottomien kristityiksi tunnustautuvien joukkoon.

65. Mistä noiden ”pahan orjan” kaltaisten itku ja hammasten kiristely johtuu?

⁶⁵ ”Pahan orjan” ominaisuuksia ilmaisevat ihmiset eivät koe todellista hengellistä mielihyvää ulkokultailijoitten ja uskottomien keskuudessa, ja heidän täytyy kokea samaa kuin nuo ulkokultailijat ja uskottomat uskonnon harjoittajat. ”Siellä on [heillä] oleva itku ja hammasten kiristys.” (Matt. 24:51) Tämä ei johdu siitä, että he katuisivat. Se ei ole ”Jumalan mielen mukaista murhetta”, joka ”saa aikaan parannuksen [katumuksen, Um], joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu”. (2. Kor. 7:10) Heidän ilmeensä kuvastavat mieliharmia ja katkeraa pettymystä. He saattavat yhä jatkaa uskonnollisella tiellään, mutta he eivät koe sitä iloa ja siunausta, että heidät asetettaisiin hyväksyttynä orjana isännän ”kaiken omaisuuden hoitajaksi”.

VAROITUS ETTEMME JOUTUISI PAULAAN

66. Minkä varoituksen Jeesus Luukkaan kertomuksen mukaan antoi opetuslapsilleen ”tunnusmerkkiä” koskevan ennustuksensa lopussa?

⁶⁶ ’Läsnäolonsa ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkkiä’ koskevassa ennustuksessaan Jeesus esitti enemmän varoitusta kuin vain tämän vertauksen siitä, miten ”pahan orjan” käy. Hän puhui apostoleilleen varoittaen suoraan kaikkia opetuslapsiaan omaksumasta sellaisen ”pahan orjan” menettelytapaa. Luukkaan kertomuksen mukaan Jeesus päätti huomattavan ennustuksensa sanoihin: ”Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys [liika syöminen, Um] ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat. Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä.” – Luuk. 21:34–36.

67. Miksi uskolliseen ”orja”-luokkaan kuuluvien on erittäin tärkeätä noudattaa palanneen Isäntänsä varoitusta nyt, kun heidät on pantu hänen kaiken ”omaisuutensa” hoitajaksi?

⁶⁷ Ihmisten on nykyään erittäin tärkeätä noudattaa noita sanoja, nyt kun näkymättömänä läsnä olevan Herran Jeesuksen ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” on asetettu hänen ”kaiken omaisuutensa hoitajaksi”. Päivä, jona vertaansa vailla oleva ”suuri ahdistus” alkaa vastakuvalliselle uskottomalle Jerusalemille, kristikunnalle, on hyvin lähellä. Silmänräpäyksellisen nopean paulan tavoin tuo päivä laukeaa kaikkialla maan pinnalla asuvien päälle ja yllättää kaikki varomattomat heidän ylensyömisensä ja runsaan juomisensa keskeltä heidän murehtiessaan itsekkäästi elämän tarpeista. Paulan kaltainen ”päivä” koituu heidän tuhokseen. ”Uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan jäsenet eivät halua jakaa samaa kohtaloa itsekkäitten varoitusta noudattamattomien kanssa eivätkä ”pahan orjan” kaltaisten kanssa.

68. a) Mikä ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” läsnäolon lisäksi todistaa, että me elämme siinä ajassa, jossa ”tunnusmerkki” osoittaa meidän elävän? b) Minkä henkilökohtaisen onnistumisen puolesta meidän sen tähden tulisi anoa?

⁶⁸ Meillä ei ole mitään syytä olla epävarmoja sen aikakauden suhteen, jossa elämme. Koska olemme toimineet ”viikunapuuta ja kaikkia puita” koskevan Jeesuksen vertauksen mukaisesti, me tiedämme, missä me olemme ja mikä on lähellä. ”Uskollista ja ymmärtäväistä orjaa” koskeva vertaus on täyttymyksensä huippukohdassa. Ei ainoastaan se, että tuo ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka on läsnä, vaan myös se, että tuo luokka on asetettu Herran kaiken omaisuuden hoitajaksi ja että se huolehtii kaikesta tuosta omaisuudesta – nämä seikat ovat huomattava piirre siitä ”tunnusmerkistä”, joka osoittaa, että me elämme valtaistuimelle nousseen Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen parusiassa, näkymättömässä läsnäolossa, ja samanaikaisesti ”asiainjärjestelmän päättymisessä”. (Matt. 24:3, Um) Tämän ”asiainjärjestelmän”, kristikunnan ja kaiken muun siihen kuuluvan, tuhon päivä on lähellä lauetakseen kuin paula. Tämän tähden meidän tulee siis ’valvoa’. Meidän on sen tähden kiireisen tärkeätä ’joka aika rukoilla, että saisimme voimaa paetaksemme tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksemme Ihmisen Pojan edessä’. – Luuk. 21:36.

[Alaviitteet]