Jumalan tahdon mukainen kaste
”Jumalan kärsivällisyys odotti Nooan päivinä, rakennettaessa arkkia, missä muutamat ihmiset, se on kahdeksan sielua, varjeltiin turvassa veden läpi. Se, mikä vastaa tätä, pelastaa nytkin teidät, nimittäin kaste.” – 1. Piet. 3:20, 21, Um.
1. Minkä kutsun Jehova lähettää ennen Harmagedonia ja miten sitä noudatetaan?
ME ELÄMME totisesti kohtalokkaita aikoja! Koko maailma, nykyinen asiainjärjestelmä, syöksyy mielettömänä ja sokeana kohti tuhoaan, Harmagedonin yleissotaa, missä Jehovan ylimmyyttä ja kaikkeuden yksinvaltiutta koskeva aikakausia vanha kysymys ratkaistaan kerta kaikkiaan. Mutta Kaikkivaltias Jumala kutsuu tuosta tuomitusta vanhasta maailmasta kaikkiin kansoihin, sukukuntiin ja kieliin kuuluvia hyviä ihmisiä tulemaan turvaan siihen vanhurskaaseen uuteen maailmaan, minkä hän luo. Joka vuosi noudattavat tuhannet ja taas tuhannet kaikilta maan kulmilta tätä kutsua ja asennoituvat Jehovan ja hänen valtakuntansa puolelle. He oppivat aikanaan tietämään, että heidän etunsa ja velvollisuutensa on tulla kastetuiksi Jumalan tahdon mukaan.
2, 3. Mikä merkitys kasteella on Jehovan pelastamispäätöksessä?
2 Mitä kasteella on sitten tekemistä sen mahdollisuuden kanssa, että pelastuu vanhasta maailmasta loputtomaan uuteen maailmaan, mitä elävä Jumala valmistelee? Apostoli Pietari viittasi Jesajan ennustukseen, mikä koskee uusia taivaita ja uutta maata, ja se kuuluu näin: ”Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu. . . . ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.” (Jes. 65:17–25) Ja Pietari kirjoitti: ”Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.” Sitten hän jatkaa sanoen: ”Lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi”; ja toisessa edellä lainatussa kohdassa hän puhuu siitä, kuinka Jumalan kärsivällisyys odotti Nooan päivinä, ja mainitsee, että kahdeksan sielua vietiin turvassa veden läpi. Sitten hän päättelee: ”Se, mikä vastaa tätä, pelastaa nytkin teidät, nimittäin kaste (ei lihan saastan poispaneminen, vaan Jumalalle hyvästä omastatunnosta tehty pyyntö) Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.” – 2. Piet. 3:12, 13, 15; 1. Piet. 3:20, 21, Um.
3 Meillä on Mestarin omat sanat siitä, että tämä soveltuu juuri nyt, sillä hän sanoi, että samanlaiset kuin Nooan päivät olivat, ovat ihmisen Pojan päivätkin. (Matt. 24:37) Jehova huuhtoi siihen aikaan silloisen asiainjärjestelmän pois tulvalla, mutta pelasti kahdeksan henkeä, jotka olivat ottaneet varteen hänen varoituksensa. Toisin sanoen, koko maailman kastaminen vedessä toi kuoleman enemmistölle ja pelasti ainoastaan muutamia. Niin nytkin, kun nykyinen asiainjärjestelmä hajoaa, jumalattomat ihmiset hävitetään, mutta ne, jotka ovat kuulleet ja totelleet Jehovan varoitussanomaa, pelastuvat. Pietari tarkoittaa sitä puhuessaan pelastavasta kasteesta.
4, 5. Mitä niiltä vaadittiin, jotka pelastuivat Nooan aikana? Mitkä ovat pelastumiselle nykyään asetetut vastaavat vaatimukset?
4 Hän ei tarkoittanut sitä, että kirjaimellinen upottaminen joen tai järven veteen olisi pelastuskeino, vaan se tila, että on yksinomaisesti antautunut Jumalalle, mistä kaste on vertauskuva. Millä tavalla? Siten, että niiden, jotka olivat Nooan kanssa arkissa ja kastetut häneen, kun arkkia ympäröivät kuohuvat vedet, jotka syöksyivät taivaan ikkunoista, oli ollut ensin uskottava Jehovan varoittava sanoma, mikä heille tuli Nooan välityksellä; sitten heidän oli ollut työskenneltävä hänen kanssaan arkin rakentamisessa ja siten todistettava uskonsa Jumalan sanaan sekä halukkuutensa totella häntä. Ja heidän oli pysyttävä siinä tilassa aina siihen päivään saakka, jolloin Jehova itse sulki oven Nooan ja niiden jälkeen, jotka olivat tosiaan menneet arkkiin hänen kanssaan. – 1. Moos. 7:13–16.
5 Mikä vastaa sitten meidän aikanamme arkkia, missä Jumala pelasti Nooan? Se varjelemisjärjestely, minkä Jehova Jumala muodostaa Poikansa, kirkastetun Kristuksen Jeesuksen, välityksellä, so. ”uusi asiainjärjestelmä”. Tätä uutta asiainjärjestelmää edustavat nyt täällä maan päällä Jehovan todistajat, jotka ovat tulleet siihen ja jotka on järjestetty uuden maailman yhteiskunnaksi antamaan todistusta Jehovan nimestä ja päätöksistä, hänen Kuninkaastaan ja valtakunnastaan sekä elämään Jumalan tahdon mukaan, mikä osoittaa siten hyväntahtoisille ihmisille pelastustien.
6. Onko kaste valinnanvarainen asia niille, jotka haluavat tehdä Jumalan tahdon?
6 Kaikki, jotka tulevat tähän uuden maailman yhteiskuntaan oppiakseen tuntemaan elämään johtavan tien ja jotka jättäytyvät Jehova Jumalalle antautumisessa, tulee kastaa Matteuksen 28:19, 20:nnessä (Um) olevien Jeesuksen sanojen mukaan: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkiin kansoihin kuuluvista ihmisistä kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä, opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät asiainjärjestelmän loppuunsaattamiseen saakka.” Vesikastetta ei ole siis jätetty valinnanvaraiseksi niille, jotka haluavat tehdä Jumalan tahdon, koska Jehova tekee yhä opetuslapsia kaikkiin kansoihin kuuluvista ihmisistä, vaan se on vaatimus, mihin on mukauduttava, ja nyt alistuukin tähän kasteeseen joka vuosi alituisesti kasvava määrä antautuneita henkilöitä. Silmäänpistävä esimerkki tästä nähtiin sinä Jehovan todistajain Jumalan tahdon kansainvälisen konventin ikimuistoisena päivänä New Yorkin kaupungissa kesällä vuonna 1958, jona 7 136 henkeä kastettiin vedessä.
KETKÄ VOIDAAN KASTAA?
7, 8. Mistä kaste on vertauskuva, kuten Jeesuksen tapaus valaisee?
7 Siitä, kuka tulee kastaa ja millä tavalla, jotta se tapahtuisi Jumalan tahdon mukaan, Pietari sanoi, että kaste pelastaa, mutta se ei ole lihan saastan puhdistamista, vaan päinvastoin ”Jumalalle hyvästä omastatunnosta tehty pyyntö”. Tämä tekee lapsikasteen heti mitättömäksi, koska pieni lapsi ei voi esittää tällaista pyyntöä Jumalalle. Kaste on todellisuudessa vertauskuva, tunnustus siitä, mikä on jo tapahtunut kastetun sydämessä: että hän on antautunut Jehova Jumalalle elääkseen siitä lähtien Jumalan tahdon mukaisesti. Jeesuksen oma kaste merkitsi tätä. Hän on se suuri Esimerkki, jota kaikkien niiden tulee noudattaa, jotka haluavat palvella Jehova Jumalaa.
8 Matteus kertoo, että Johannes Kastaja kastoi juutalaisia, jotka olivat katuneet lakiliittoa vastaan tekemiään syntejä, minkä liiton Jehova oli tehnyt sen kansan kanssa. Eräänä päivänä tuli Jeesus Johanneksen luo kastettavaksi. Mutta Johannes empi suorittaa kastetta, koska hän tiesi, ettei Jeesus ollut rikkonut liittoa. Jeesus sanoi silloin, että se tulee suorittaa, koska siten ”sopii täyttää kaikki vanhurskaus”. (Matt. 3:15) Ja apostoli Paavali kirjoittaa Heprealaiskirjeen 10:9:nnessä, että Jeesus täytti siihen aikaan seuraavat psalmin sanat: ”Katso, minä tulen; . . . Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni.” (Ps. 40:8, 9) Jeesus oli nyt antautunut suorittamaan sitä erikoista työtä, minkä Jumalan tahto määräsi hänelle, ja se oli kirjoitettu ”kirjakääröön”, se on Heprealaisiin kirjoituksiin, mitkä sisälsivät ”Jumalan pyhät lausunnot”. (Room. 3:1, 2, Um) Ja kun Johannes kastoi Jeesuksen kokonaan Jordanin virran veteen, niin se kuvaannollinen teko todisti, että Jeesus oli nyt kuollut siihenastiselle maalliselle elintavalleen.
9. Miten kastetoimitus täytyy suorittaa, jotta se muodostaisi oikean kuvauksen?
9 Jeesus asetti meille mallin siitä, miksi kaste täytyy toimittaa sillä tavalla, upottamalla kokonaan veteen, jotta se olisi kuvaus, vertauskuva. Kun kastettava upotetaan pois näkyvistä, niin hänet on ”haudattu” veteen. Johannes kastoi tällä tavalla, kuten näkyy – sen lisäksi, että se kreikkalainen sana, mikä on käännetty sanalla ”kastaa”, merkitsee ”upottaa, vajottaa” – siitä esityksestä, mikä tavataan apostoli Johanneksen kertomuksesta: ”Johanneskin [so. Kastaja] kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä.” (Joh. 3:23) Mutta kastaja ei jätä upotettua henkilöä kuolemaan vedessä. Ei, vaan hän nostaa hänet jälleen ylös kuvaukseksi siitä, että hänen tulee nyt vaeltaa uudella elämäntiellä, kokonaan antautuneena Jehova Jumalalle, jonka jumalallisen tahdon täytyy siitä lähtien olla hänen oppaansa. Ne, jotka kastetaan, todistavat sillä murtautuneensa irti vanhasta maailmasta, missä he syntyivät Aadamin epätäydellisinä lapsina ja mitä maailmaa hallitsee Saatana, Jumalan ja hänen valtakuntansa suuri vastustaja; ja he ovat tulleet etsimään turvaa siitä järjestelystä, minkä Jehova on tehnyt niitä miehiä ja naisia varten, jotka uskovat, ja se vastaa Nooan ajan kirjaimellista arkkia.
10–12. a) Mitä se merkitsee, että kaste toimitetaan ”Isän nimessä”? b) ”Pojan nimessä”? c) ”pyhän hengen nimessä”?
10 Kun Jeesus käski seuraajiaan tekemään opetuslapsia kaikkiin kansoihin kuuluvista ihmisistä, niin hän sanoi, kuten edellä on mainittu, että nämä opetuslapset tulee kastaa ”Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä”. Kastetoimituksen tulee siis olla tunnustus siitä, että kastettava on tullut tietämään, että Jehova Jumala on Ylin, kaikkivaltias Luoja ja elämän Antaja, vanhurskas ja kaikkiviisas Jumala sekä rakkaudellinen Huoltaja, joka varaa pelastuksen synnistä ja sen kauheista seurauksista. Hänen on täytynyt myöskin nähdä se suuri kysymys, mikä on kaikkea muuta tärkeämpi maailmassa ja mikä täytyy pian ratkaista ainaiseksi, nimittäin kaikkeuden hallintoa koskeva kysymys: Onko Jehova Jumala vai Perkele hallitseva kaikkeutta? Tähän liittyy pienempi kysymys: Voivatko ihmiset maan päällä palvella Jehovaa nuhteettomasti, kun he joutuvat koettelemusten ja vainojen alaisiksi? Tämän tietäen se, joka aiotaan kastaa Jumalan tahdon mukaan, on antautunut Jehovalle halukkaana tekemään Hänen tahtonsa hinnalla millä hyvänsä. – Job 1:9–11; Juud. 25.
11 Kastettava tunnustaa nykyään myöskin nähneensä, että Jehova on antanut esikoiselleen, rakkaalle Pojalleen, Jeesukselle Kristukselle, nimen, mikä on kaikkia muita nimiä korkeampi, niin että kenessäkään toisessa ei ole pelastusta. Jeesus Kristus on Jehovan valitsema Kuningas, joka on tullut nyt valtakuntansa kirkkaudessa ja vanhurskaana Tuomarina, ja kaikkien, jotka haluavat elää, täytyy ”antaa suuta Pojalle”, se on tervehtiä häntä Kuninkaana, ja aikanaan hänestä tulee heidän Iankaikkinen isänsä. – Apt. 4:12; Matt. 25:31; Ps. 2:12; Jes. 9:5.
12 Kun kaste suoritetaan myöskin pyhän hengen nimessä, niin se merkitsee, että kastettava todistaa tulleensa tietämään, että pyhä henki on elävän Jumalan toimiva voima, minkä hän lähettää Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, välityksellä ja mikä vaikuttaa Jehovan kansassa valistaen ja ohjaten hänen teokraattista järjestöään maan päällä nykyään samoin kuin se teki apostolienkin päivinä, ja että upotettava on alistunut tämän pyhän voiman johdettavaksi. – Apt. 1:8; 20:28; Jooel 2:28, 29.
13. Mitä Jeesus teki saatuaan pyhän hengen kasteen jälkeen?
13 Tämä Jumalasta lähtevä pyhä henki eli valistava ja vahvistava voima tuli Jeesukseenkin, kun hän nousi Jordanin vedestä. Huomaa nyt, mitä hän teki sen jälkeen. Kun hän oli ollut autiomaassa neljäkymmentä päivää ja kun Perkele oli kiusannut häntä, niin hän alkoi julistaa: ”Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.” (Mark. 1:15) Perkele oli tarjonnut Jeesukselle kaikkia tämän maailman valtakuntia, mutta Jeesus kieltäytyi olemasta missään tekemisissä hänen kanssaan, sillä ”sinun pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja häntä ainoata palveleman”. (Luuk. 4:6–8) Hän halusi Jehovan valtakuntaa, ja sen puolesta hän aikoi toimia, antaa todistusta ja kärsiä vainoa, niin, hän oli halukas antamaan elämänsäkin sen puolesta. Ja miksi hänet surmattiin? Siksi, että hän oli ehdottoman tottelevainen Jehovan valtakuntaa kohtaan, mikä on väline hänen Isänsä pyhän nimen kunniaansaattamiseksi ja pelastuksen aikaansaamiseksi tottelevaisille luomuksille Jeesuksen lunastavan veren välityksellä. – Joh. 18:33–37; 19:12–16.
14. Mitä sen, joka harkitsee kastetta, tulee kysyä itseltään?
14 Ottaen huomioon tämän uskollisen esimerkin kastetta harkitsevan tulisi kysyä itseltään: Olenko minä halukas tekemään niin kuin Kristus teki, julistamaan taivaan valtakuntaa ja pysymään uskollisena sille? Voinko minä nähdä kuuluvani siihen onnelliseen joukkoon, minkä Johannes kuvaili Ilmestyskirjassa ja mikä seisoo valtaistuimen edessä ja huutaa iloiten: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta”? Heillä osoitettiin olevan palmun oksia käsissään samoin kuin Jeesuksen aikana, hänen tullessaan riemukulkueessa Jerusalemiin aasin varsan selässä, kokoontunut ihmisjoukko otti oksia palmupuista ja lähti kohtaamaan häntä sekä huusi: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran [Jehovan, Um] nimeen, Israelin kuningas!” Jokainen, joka antautuu nyt Jehova Jumalalle, kuuluu siihen palvojien joukkoon, joka ”menee häntä vastaan” ja tervehtii häntä julkisesti. – Ilm. 7:9, 10; Joh. 12:12–15.
15. a) Minkä alkua kaste merkitsee? b) Mitä kastetun täytyy tehdä elääkseen iankaikkisesti? Minkä neuvon Paavali antoi tässä yhteydessä?
15 Kaste merkitsee todellisuudessa jonkin uuden julkista ilmoittamista. Tässä on nyt henkilö, joka on antanut elämänsä Jehova Jumalalle. Hän niin sanoaksemme sinetöi siten rukouksessa tekemänsä sopimuksen, mikä sitoo hänet Jehovaan, tottelemaan hänen jumalallista tahtoaan ja kannattamaan hänen arvokasta asiaansa. Hänen odotetaan olevan, niin kuin Jaakobin 1:25 sanoo, ”todellinen tekijä”, ja ”hän on oleva autuas tekemisessään”. Pelastus ei ole taattu sinulle heti, kun kasteaskel on otettu, vaan sinun täytyy päinvastoin, kuten Paavali sanoo, toimia jatkuvasti ”pelolla ja vavistuksella” pelastukseksesi. (Fil. 2:12) Kun joku on antautunut Jehovan orjaksi, niin hän ei saa jättää Jehovan palvelusta – se merkitsee hänen elämäänsä, ja se on elinikäinen! Ikuisesti elääkseen täytyy olla ainaisesti Jehovan tottelevainen orja. Ja jotta olisi sellainen, on välttämätöntä olla nyt hänen uuden maailman yhteiskuntansa yhteydessä, mikä on Suuremman Nooan, Kristuksen Jeesuksen, käskynalaisuudessa. Tämä vaatii jokaista tutkimaan Jumalan Sanaa sekä yksityisesti että kokouksissa, joita on järjestetty sitä varten ja jotka pitävät hänet hengellisesti kunnossa, jotta hän voisi osallistua hallitsevan valtakunnan hyvän sanoman levittämiseen. Apostoli Paavali antoi hyvän neuvon tässä suhteessa kirjoittaessaan heprealaisille (10:23–25, Um): ”Pitäkäämme kiinni toivomme julkisesta julistamisesta horjumatta, sillä hän, joka lupasi, on uskollinen. Ja antakaamme arvoa toisillemme kannustaaksemme rakkauteen ja oikeisiin töihin, unohtamatta yhteenkokoontumistamme, niin kuin eräillä on tapana, vaan kehottaen toisiamme sitä enemmän, kun näette sen päivän lähestyvän.” Se päivä, mihin hän viittasi, on lähestynyt nyt toden teolla. Älköön unohdettako tätä milloinkaan!
16. a) Mitä kastetun tulee huolellisesti välttää? b) Mikä menettely saa vainoissa Jehovan hyväksymyksen?
16 Sen, joka menee kasteelle, tulee muistaa myöskin, ettei hän saa antaa aineellisen rikkauden houkutella itseään jättämään oikeaa tietä, yksinomaista antaumusta Jehovalle, ei edes tilapäisen taloudellisen edunkaan saamiseksi itsekkään vanhan maailman keinojen käyttämisestä. Vaaraa joutua niin aineellisten asioitten kietomaksi, että ne merkitsevät enemmän kuin uuden maailman elämän korkeat periaatteet, täytyy aina varoa. Eikä liioin todistuksen antamistyöhön osallistumisesta johtuvan huonon nimen eikä vainon uhkan tule antaa estää kulkemasta oikeaa tietä. ’Ajatelkaa Jeesusta’, neuvoo apostoli, ’joka syntisiltä on saanut sellaista vastustavaa puhetta osakseen’. Ajattele apostoli Johannesta, joka palveli Jehovaa uskollisesti vanhalla iälläänkin, vaikka se merkitsi maanpakolaisuutta ja raskaaseen työhön joutumista vankina Patmoksen saarella, ja ajattele kuinka Paavali itse pysyi uskollisena suuren jatkuvan vainon keskellä. (Hepr. 12:2, 3; Ilm. 1:9; 2. Kor. 11:23–27) Ajattele Jehovan todistajia Saksassa Hitlerin aikana ja nyt rautaesiripun takana ja muualla erilaisten diktatuurien alaisuudessa, kuinka kärsimykset ja puutteenalaisuudet ovat vain kannustaneet heitä suurempaan intoon ja kuinka Jehova on ihmeellisesti siunannut heidän ponnistuksensa.
17. Minkä erityisen varoituksen Jeesus antoi ajallemme?
17 Milloinkaan ei pidä tulla niin varmaksi itsestään, että ajattelee olevansa immuuni kaikkia niitä kiusauksia vastaan, jotka koettavat saada hänet jättämään Jehovan palveluksen syystä tai toisesta. Tulee muistaa, että Kuningas, itse Jeesus Kristus, varoitti Matteuksen 24:12, 13:nnessa: ”Sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.” Täytyy muistaa myöskin näennäisesti pienet seikat Jehovan työn yhteydessä, esimerkiksi pysyminen sen valmennusohjelman sopimuksissa, mitä suoritetaan Jehovan todistajain seurakunnissa, ja ettei unohda raportoida tuloksia jne.
18. Tuleeko totuutta ajatella ainoastaan kokouksissa oltaessa?
18 Ilmestyskirjan 12:9, 17:nnestä luemme, että ”suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan”, joka on nyt saarrettu maan lähistölle, on vihainen ja käy sotaa niitä vastaan, ”jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus”. Tästä syystä on sitä tärkeämpää olla alituisesti varuillaan, pukea ylle koko Jumalalta saatava sotisopa ja oppia käyttämään hengen miekkaa, mikä on Jumalan Sana, sekä itsensä puolustamiseksi että voidakseen ryhtyä hyökkäykseen vihollista vastaan. (Ef. 6:11–18) Hyökkääminen on itse asiassa paras puolustuskeino. Tämä merkitsee siinä hengellisessä sodassa, mitä Jehovan palvelijat käyvät, menemistä kertomaan muille ihmisille suuresta ja ihmeellisestä Jumalastamme ja elämän tien näyttämistä heille. Kristityn ei tule ajatella totuutta ainoastaan ollessaan kokouksissa, vaan sen tulee olla hänen sydämessään. Psalmista kirjoitti: ”Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.” (Ps. 119:97) Eikä näin ollut ainoastaan päivällä, vaan myöskin yöllä: ”Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; . . . kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.” (Ps. 63:2, 7) Kun sydän on täynnä totuutta, ei ole vaikea puhua muille siitä, ja niin juuri tuleekin tehdä, ”sillä . . . suun tunnustuksella pelastutaan”, sanoo Paavali Roomalaiskirjeen 10:10:nnessä. Ja Pietari esittää, että kristittyjen on oltava ”aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka [heiltä] kysyy sen toivon perustusta, joka [heissä] on”. – 1. Piet. 3:15; Luuk. 6:45.
19. Minkä tulee olla vaikuttimena antautumiselle ja kasteelle menoon, ja miten tämä vaikuttava voima ilmenee meidän aikanamme?
19 Jos joku antautuu Jumalalle rakkaudesta ja tottelee kastekäskyä, niin Jumalan muiden käskyjen, sellaisten kuin uskonsa julkisen julistamisen ja kokouksissa käymisen, noudattaminen on silloin helppoa, sillä nekin ovat rakkauden hedelmiä. Rakkauden noudattaminen kristittyjen tovereitten yhteydessä johtaa Jumalan vaatimusten suurempaan arvostamiseen. Sananlaskut sanoo: ”Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.” (Sananl. 27:17) Jos pidätytään toimeliaasta palveluksesta kasteen jälkeen, niin se jättää henkilön Jumalan läheisyyden sisimmän piirin ulkopuolelle samoin kuin kasteelle menemättömyyskin. Me luemme Apostolien tekojen 2:46, 47:nnestä, että ”he [apostolit ja muut varhaiskristityt] olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä . . . kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa”. Nyt on niiden ”muiden lampaitten” koko suuri joukko, jotka ovat liittyneet Kristuksen perijätovereitten jäännökseen, kastettu yksimielisyydessä, ja he ovat nyt liittyneet yksimielisinä saarnaamaan Valtakunnan hyvää uutista.
20. a) Mitä laulua kristityt laulavat nyt Saatanaa vastaan? b) Ketkä pelastuvat, kun Goog tekee viimeisen hyökkäyksensä?
20 Näin tehdessään nämä kristityt hengelliset soturit laulavat myöskin pilkkalaulua Saatanaa, vanhan maailman sortavaa hallitsijaa, vastaan kertoen ihmisille, että tämä aika on rajoitettu kestämään vain siihen asti, jolloin Jehovan suuri Kunniaansaattaja, kuningasten Kuningas ja herrain Herra, lähettää hänet ja kaikki hänen jumalattomien demoniensa muodostamat joukot syvyyteen. Mutta ennen kuin se tapahtuu, niin Saatana, Hesekielin ennustuksen Goog, tekee viimeisen, kaiken käsittävän epätoivoisen hyökkäyksensä Jehovan kansan kimppuun, mistä profeetta kertoo luvuissa 38 ja 39, ja silloin pelastuvat ainoastaan ne, jotka ovat ’tunnustaneet uskonsa Kristukseen, Kuninkaaseen, ihmisten edessä’. – Jes. 14:3–20; Luuk. 12:8, 9.
21. Miksi kastetta harkitsevan sopii tutkia itseään, ja mitä hänen tulee silloin katsoa?
21 Kastetuksi tulemisen sopivaisuuden suhteen täytyy muistaa, että Jehova etsii niiden sydäntä ja koettelee niiden mieltä, jotka hän hyväksyy kasteelle. Sananlaskujen 21:2 sanoo: ”Herra tutkii sydämet.” Me seisomme tai kaadumme hänen edessään ja olemme vastuussa hänelle. On sen tähden sopivaa, että jokainen kastetta harkitseva tutkii tarkoin itsensä Jumalan Sanan valossa nähdäkseen, onko mitään, mikä estäisi todella häntä tulemasta kastetuksi. Tätä tarkastellaan edelleen seuraavassa kirjoituksessa.