15. luku

Maalliset eloonjääneet ”suuresta ahdistuksesta”

 1. a) Miksei maailmanlaajuinen tuhoisien vaikeuksien myrsky ole aikaisemmin kohdannut maata? b) Kuka on hengellisten israelilaisten jäännöksen lisäksi hyötynyt myrskyn pidättämisestä?

KRISTITTY apostoli Johannes katsoi henkeytetyn näyn avulla kauas tulevaisuuteen ohi oman vankeutensa Patmoksen rangaistussaarella ja näki ihmiskunnan suurimpien vaikeuksien olevan tulossa. Miksi ne eivät ole kohdanneet maata aikaisemmin? Koska kaikkivaltias Jumala pidättää niitä enkeliensä välityksellä, kunnes nuo 144000 hengellistä israelilaista ovat kuvaannollisesti puhuen saaneet Hänen omistusoikeutensa leiman, tunnussinetin otsaansa. Henkeytetylle apostoli Johannekselle ennustettiin ja kuvattiin se syy, miksi maailmanlaajuista tuhoisien vaikeuksien myrskyä pidätettiin. (Ilm. 7:1–8) Tämä myrskyn pidättäminen on hyödyttänyt muitakin kuin niiden hengellisiksi israelilaisiksi sinetöityjen jäännöstä, jotka ovat uudessa liitossa Jehova Jumalan kanssa. Se on hyödyttänyt ja edelleenkin hyödyttää sinetöimättömien ihmisten joukkoa, jonka lukumäärää ei ole määrätty eikä ilmoitettu, kuten hengellisten israelilaisten lukumäärä. Miksi se sitten hyödyttää heitä, kun kerran heitä ei ole sinetöity? Keitä he oikeastaan ovat? Vahingoittaako pian irti päästettävä myrsky heitä kohtalokkaasti? Mitä valaisua voimme saada tähän asiaan siitä, mitä Johannes näki ja kuuli?

 2. a) Mitä Johannes näki sen jälkeen, kun hän oli tarkkaillut sinetöimistyötä? b) Havaitsiko hän suuren joukon kokoamistyön olevan käynnissä, vai mitä hän havaitsi siitä?

² Sen jälkeen kun apostoli Johannes kuuli niiden lukumäärän, jotka piti sinetöidä hengellisiksi israelilaisiksi, mutta ennen kuin hän näki hirvittävän myrskyn päästettävän irti maan neljältä kulmalta, hän sanoo: ”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut [palmunoksat, Um] käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ’Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta’.” (Ilm. 7:9, 10) Johannes ei tässä näe ”suuren joukon” kokoamisen olevan käynnissä, vaan valmiin kuvan, kokonaan kootun joskin lukemattoman ”suuren joukon”. Eräs vanhimmista puhuu heistä suuresta ahdistuksesta tulevina, niinä, jotka ”siitä suuresta ahdistuksesta tulevat”. (Ilm. 7:14, RS; Mo; NEB)a Ovatko he ylhäällä taivaassa, koska he seisovat Jumalan valtaistuimen ja Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, edessä?

 3. Merkitseekö ’valtaistuimen edessä seisominen’ sitä, että ”suuren joukon” täytyy olla taivaassa? Selitä.

³ Eivät! He ovat maan päällä, ja he pysyvät maan päällä. Heidän ei tarvitse olla ylhäällä taivaassa henkiluomuksina seisoakseen kaikkivaltiaan Jumalan valtaistuimen edessä ja hänen Karitsansa edessä sen enempää kuin ”kaikkien kansojen” tarvitsee olla ylhäällä taivaassa, kun heidät kootaan Ihmisen Pojan eteen, silloin kun hän tulee ja istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle erottaakseen ”lampaat” ”vuohista”. – Matt. 25:31, 32.

 4. Vaikka ”suuri joukko” on maan päällä, niin miten sillä kuitenkin on näköpiirissä Jumalan valtaistuin ja hänen Karitsansa, ja mitä ”suureen joukkoon” kuuluvat tunnustavat olevansa?

⁴ Tänä tutkan ja television aikakautena me voimme ymmärtää, miten kaikkivaltiaalla Jumalalla ja hänen Karitsallaan, Jeesuksella Kristuksella, voi olla tuo ”suuri joukko” edessään täällä maan päällä. (Ps. 11:4, 5; Sananl. 15:3; Ilm. 5:6) Tämä ”suuri joukko” on nähnyt uskon silmillä Jumalan kaikkeuden valtaistuimellaan ja myös hänen taivaallisen Karitsansa. ”Suureen joukkoon” kuuluvista pitää paikkansa se, mitä Ps. 16:8:ssa sanotaan: ”Minä pidän Herran aina edessäni.” (Apt. 2:25) He käsittävät, että on vain yksi elävä tosi Jumala ja että hän on kaiken Kuningas, taivaan ja maan jumalallinen Hallitsija, ja he tunnustavat kiitollisina olevansa Hänen maallisia alamaisiaan. Tämän lisäksi he tunnustavat Karitsan, toisin sanoen, Jeesuksen Kristuksen, joka teurastettiin niin kuin viaton alistuvainen karitsa uhrina Jumalalle.

 5. a) Mitä sellaista ”suuren joukon” jäsenet tekevät, minkä vuoksi he ovat ”puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin”? b) Mitä näiden valkeitten vaatteitten pitäminen velvoittaa heidät tekemään?

⁵ He eivät käänny minkään maallisen valtaistuimen ja sen hallitsijan puoleen, vaan he kääntyvät taivaallisen valtaistuimen ja sen jumalallisen Haltijan puoleen ja hänen kerran uhratun Karitsansa puoleen, sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta.” Kun he näin julkisesti tunnustavat, että heidän pelastuksensa tulee kaikkeuden Hallitsijalta ja hänen karitsankaltaisen Poikansa kautta, niin he todella seisovat Jumalan valtaistuimen edessä, vaikka he ovat lihassa maan päällä. Minkään maallisen valtaistuimen haltija ei kuule saavansa sellaista tunnustusta pelastuksesta tältä ”suurelta joukolta” – sen kuulee vain taivaallinen, valtaistuimella istuva Jumala ja Hänen Karitsansa. Tämän vuoksi heillä on tahraton ulkoasu Jumalan silmissä. Tämän kuvaamiseksi heidän sanotaan olevan ”puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin”, eikä heissä nähdä mitään säädytöntä, joka tekisi heidän ulkoasunsa vastenmieliseksi valtaistuimella istuvalle Jumalalle ja hänen Karitsalleen. Tämä velvoittaa heitä asettamaan Jumalan lain ihmisten lain yläpuolelle, ja jos Jumalan lain ja maallisen ihmisen lain välillä on ristiriitaa, he omaksuvat Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, apostoleitten asenteen, kun he sanoivat: ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” – Apt. 5:29.

 6. a) Miten ennustus osoittaa, onko tämä suuri joukko jakautunut heimo-, kansallisuus-, rotu- tai kielieroavuuksien vuoksi vai ei? b) Mitä heidän käsissään olevat palmunoksat kuvaavat?

⁶ Vaikka tätä ”suurta joukkoa, jota ei kukaan voinut lukea”, tulee jatkuvasti ”kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”, niin siihen kuuluvat eivät kuitenkaan salli heimo-, kansallisuus-, rotu- tai kielieroavuuksiensa aikaansaada huonoja välejä keskuuteensa. He voittavat kaikki nämä tämän maailman jakavat tekijät ja seisovat yksimielisinä tunnustaessaan julkisesti hallitsevan Jehova Jumalan ja hänen Karitsansa, Jeesuksen Kristuksen, pelastuksensa lähteeksi ja kanavaksi. He eivät tervehdi ihmisiä eivätkä vertauskuvia tunnustaen pelastuksensa niiden ansioksi. Henkeytetyn psalminkirjoittajan kanssa he sanovat: ”Pelastus kuuluu Jehovalle.” (Ps. 3:9, UM; AS; Yg) He riemuitsevat pelastuksensa Jumalasta ja hänen Karitsastaan, ja tämä kuvataan sillä, mitä tähän ”suureen joukkoon” kuuluvat tekevät: ”Heillä oli palmut [palmunoksat, Um] käsissään”, ja ”he huusivat suurella äänellä sanoen: ’Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta.’” (Ilm. 7:9, 10) Heidän käsissään olevat palmunoksat eivät merkitse, että he ovat kärsineet marttyyrikuoleman tai saaneet voiton, vaan he tunnustavat voiton kuuluvan Jumalalleen ja hänen Karitsalleen, joka kuoli täydellisenä ihmisuhrina. Heitä he tervehtivät Pelastajina.

 7, 8. a) Mistä tämä näky todennäköisesti muistutti apostoli Johannesta? b) Miksi palmunoksat olivat sopivia heilutettaviksi Jumalan valtaistuimen edessä?

⁷ Nähdessään tämän näyn apostoli Johannes varsin todennäköisesti ajatteli, mitä hän oli nähnyt silloin, kun Karitsa, Jeesus Kristus, oli ratsastanut ikään kuin riemusaatossa Jerusalemiin niisankuun 9. päivänä vuonna 33. Siitä Johannes itse kirjoitti seuraavaa: ”Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin, ottivat he palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: ’Hoosianna [Pelasta, me rukoilemme sinua! Um], siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!’” (Joh. 12:12, 13) Johannes saattoi muistaa myös, että riemullisen lehtimajanjuhlan vieton aikana, joka oli seitsemännessä kuussa (tisrikuussa), hänen kansansa käskettiin käyttää palmupuitten lehviä. (Neh. 8:14, 15) Palmunoksat olivat varsin sopivia heilutettaviksi valtaistuimellaan istuvan Jehova Jumalan edessä, koska viisaan kuningas Salomon Jerusalemiin rakentaman temppelin seinillä oli veistettyjä palmupuiden ja kerubien kuvia. – 1. Kun. 6:29–35.

⁸ Johanneksen näkemässä Ilmestyskirjan näyssä näytti varsin sopivalta, että lukematon ”suuri joukko” seisoi valtaistuimella istuvan Jumalan ja hänen Karitsansa edessä pitäen koholla palmunoksia vertauskuvana suuresta ilostaan ja kiitollisesta arvostuksestaan näitä Pelastajia kohtaan.

 9. Mitä rohkaisua ”suuri joukko” voi saada taivaallisten luomusten huudahduksesta ”Amen!”?

⁹ Ne, jotka muodostavat ”suuren joukon” tällä 20. vuosisadalla, voivat saada suurta rohkaisua siitä, että näkymättömien taivaitten pyhät luomukset huudahtavat ”Amen!” ilmaistakseen kannattavansa sitä, mitä he huutavat. Kuvattuaan näkyä ”suuresta joukosta” apostoli Johannes lisää: ”Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten ja neljän olennon [elävän luomuksen, Um] ympärillä ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, sanoen: ’Amen! Ylistys [siunaus, Um] ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti.’” (Ilm. 7:11, 12) Kaikki nuo muut luomukset palvovat siis samaa Jumalaa kuin maan päällä oleva ”suuri joukko”. He antavat Hänelle kirkkauden, kiitoksen ja kunnian, ja he tunnustavat, että Hän on kaiken siunauksen, viisauden, voiman ja väkevyyden Lähde. Ilman Jumalan siunausta, viisautta, voimaa ja väkevyyttä pelastusta ei voitaisi aikaansaada ”suurelle joukolle” Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, kautta.

KEITÄ HE OVAT JA MISTÄ HE TULEVAT?

10. Mitä apostoli Johannes tiesi tästä ”suuresta joukosta”, ja mitä hän ei tiennyt?

¹⁰ Johannes tiesi, että tämä ”suuri joukko”, jonka täsmällistä lukumäärää kukaan ihminen ei voi sanoa, ei ollut sama kuin 144000 hengellistä israelilaista, joilla oli elävän Jumalan sinetti otsassaan, eikä se ollut osa noista 144000 hengellisestä israelilaisesta. Kuvasiko ”suuri joukko” sitten kaikkia ihmiskunnan pelastettuja? Vai keitä ”suuri joukko” kuvaa? Johanneksen oli tunnustettava, ettei hän tiennyt sitä, kun yksi niistä kahdestakymmenestäneljästä vanhimmasta, joiden oli aikaisemmin nähty istuvan valtaistuimilla keskellä olevan Jumalan valtaistuimen ympärillä, kysyi sitä häneltä. (Ilm. 4:4–6) Johannes kertoo meille saamansa tiedon ja kirjoittaa:

11. Mihin kysymykseen Johannes ei osannut vastata, mutta mikä vastaus annettiin hänelle?

¹¹ ”Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: ’Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?’ Ja minä sanoin hänelle: ’Herrani, sinä tiedät sen’. Ja hän sanoi minulle: ’Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä. Ei heidän enää tule nälkä eikä jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle [polttava kuumuus, Um], sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.’” – Ilm. 7:13–17.

12. Kuka vastasi kysymykseen Johanneksen puolesta, ja mitä se esikuvasi?

¹² Kahdenkymmenenneljän vanhimman muodostama ryhmä on yksi niistä monista Ilmestyskirjan vertauskuvista, joita se käyttää 144000 hengellisestä israelilaisesta, joiden on määrä hallita Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, kanssa tulevana tuhatvuotiskautena. Siksi se vanhin, joka antoi apostoli Johannekselle tämän tiedon, edustaa osaa tästä Valtakunnan perillisten seurakunnasta. Aina siitä lähtien kun ensimmäinen maailmansota päättyi 11. marraskuuta 1918, maan päällä on ollut näiden Valtakunnan perillisten jäännös. Heidän lukumääränsä on viime vuosina vähentynyt, kun sen sijaan ”suuri joukko” on jatkuvasti lisääntynyt. Se, että Johannes sai selityksen tietoja antavalta vanhimmalta, esikuvasi siis sattuvasti sen, että tänä ilmestyksen täyttymyksen aikana voideltu jäännös Jumalan näkyvänä kanavana antaisi valistavan tiedon siitä, keitä ”suuren joukon” jäsenet ovat ja mistä he tulevat.

13. Milloin ja miten paljastettiin kauan odotettu tieto ”suuresta joukosta”?

¹³ Kauan odotettu, tyydyttävä tieto tulikin meille juuri tällä tavalla vuonna 1935. Mainittuna vuonna Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura, jonka johtokunnan kaikkien jäsenten täytyy kuulua voideltuun jäännökseen, julkaisi virallisessa lehdessään (Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut) uusimman selityksensä ”suuresta joukosta”, josta Ilm. 7:9–17 kertoo. Selitys julkaistiin englanninkielisen Vartiotornin elokuun 1. ja 15. päivän numerossa 1935 (suomeksi 1. ja 15. lokakuuta 1935) kaksiosaisessa kirjoituksessa, jonka otsikkona oli ”Suuri joukko”. Kahdeksan viikkoa aikaisemmin samana vuonna, perjantai-iltana 31. toukokuuta klo 17.00–18.30, Washingtonissa (D.C.) pidetyssä Jehovan todistajain konventissa esitettiin kuitenkin sama tieto näkyvälle kuulijakunnalle sekä näkymättömälle radion kuulijakunnalle. Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran Pennsylvanian yhdistyksen silloinen presidentti Joseph F. Rutherford puhui nimittäin silloin aiheesta ”Suuri joukko”. Sekä tämä konventtipuhe että myöhempi Vartiotornin kirjoitus osoittivat, että tämä ”suuri joukko” ei ollut menevä taivaaseen vaan elävä ikuisesti paratiisimaassa.

14. a) Kärsikö ”suuri joukko” vainoa, ja sitäkö näyssä mainittu ”suuri ahdistus” tarkoittaa? b) Mitä ”suuri ahdistus”, josta ”suuri joukko” tulee, näyttää merkitsevän?

¹⁴ Koska vanhin ilmoitti Johannekselle, että ”nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat”, niin merkitseekö tämä sitä, että heidän täytyy kestää ankara vaino? Se ei tee sitäkään mahdollisuutta kokonaan tyhjäksi, koska sanaa ”ahdistus” käytetään Ilmestyskirjassa toisinaan tarkoittamaan vainoa tai kärsimistä kristittynä, nimenomaan hengestä siinneitten, voideltujen seurakunnasta. (Ilm. 1:9; 2:9, 10) ”Suuresta joukosta” on kuitenkin ennustettu, että se tulee ”siitä suuresta ahdistuksesta”, ja tämä voisi tuskin tarkoittaa, että ”suuri joukko” kokee enemmän vainoa ja kärsimyksiä kuin voideltu jäännös, niin että ”suuri ahdistus” soveltuisi siinä merkityksessä ”suureen joukkoon”. ”Suuri joukko” voi kärsiä vainoa yhdessä voidellun jäännöksen kanssa, mutta ”suuren joukon” vainoa ei pidä asettaa erikseen ja suurennella ilmaisulla ”suuri ahdistus”. Mikä sitten näyttää olevan tämän ilmaisun järkevämpi merkitys? Se, että se on se poikkeuksellinen ”ahdistus”, joka alkaa, kun maan neljällä kulmalla olevat ”neljä enkeliä” päästävät irti ”maan neljä tuulta” puhaltamaan yli maan, meren ja puitten. – Ilm. 7:1–3.

15. a) Miten Jeesuksen tapa käyttää ilmaisua ”suuri ahdistus” auttaa meitä ymmärtämään sen sovellutusta? b) Miten laajakantoinen on Ilm. 7:14:n ”suuri ahdistus”?

¹⁵ Kun Herra Jeesus Kristus antoi opetuslapsilleen ennustuksen näkymättömän toisen läsnäolonsa ”merkistä” ja ”asiainjärjestelmän päättymisestä”, niin hän ennusti sen ”suuren ahdistuksen”, joka tulisi vastakuvallisen Jerusalemin (eli kristikunnan) hävityksen yhteydessä. Hän sanoi: ”Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule. Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.” (Matt. 24:3, 21, 22; myös Mark. 13:19, 20) Ilmaisu ”suuri ahdistus” tarkoittaa tuossa tuskin kristittyjen vainoa tai kärsimistä kristittynä; sen sijaan se merkitsee Jumalan vanhurskaan tuomion toimeenpanemista silmiinpistävästi kristikuntaa vastaan, koska kristikuntaa esikuvasi uskoton Jerusalem, joka tuhottiin hirvittävänä vaikeuksien aikana vuonna 70. Tähän mennessä on tietenkin suuri osa ”suuresta joukosta” tullut pois kristikunnasta, vastakuvallisesta Jerusalemista. ”Suurta ahdistusta”, josta Ilm. 7:14:ssä puhutaan, ei kuitenkaan mainita siinä minkään kaupungin yhteydessä. Tuo ”suuri ahdistus” tarkoittaa sen tähden Jumalan tuomion toimeenpanoa koko ihmismaailmaa, ”maan neljää kulmaa”, vastaan. – Ilm. 7:1.

16. a) Mikä osoittaa selvästi, ettei ”suuri joukko” kuvaa koko sitä ihmiskuntaa, joka lopulta elää maallisessa paratiisissa? b) Mitä merkitsee se, että se tulee ”siitä suuresta ahdistuksesta”, ja milloin ”suuren joukon” kokoaminen alkoi?

¹⁶ Tästä ”suuresta ahdistuksesta” pitkiin valkeisiin vaatteisiin puetun ”suuren joukon” jäsenet tulevat maallisina eloonjääneinä samaan aikaan kun tämä paha asiainjärjestelmä ja kaikki sen kannattajat tuhotaan. Tämä ”suuren joukon” tunnusomainen piirre tekee varmaksi sen, ettei ”suuri joukko” vertauskuvaa koko sitä ihmiskuntaa, joka lopulta pelastetaan elämään maallisessa paratiisissa, sillä heistä kaikista ei voida sanoa, että he tulevat ”siitä suuresta ahdistuksesta”. Patriarkka Nooa ja hänen perheensä, yhteensä kahdeksan ihmissielua, tulivat vuosien 2370–2369 eaa. ahdistuksesta, maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta. Mutta tänä ”lopun aikana” lukumäärältään vielä tuntematon ”suuri joukko” maallisia eloonjääneitä tulee siitä ”suuresta ahdistuksesta”, joka tuhoaa tämän asiainjärjestelmän ja sen kannattajat. (Matt. 24:36–39) Koska ”suuren joukon” jäsenet tulevat ”siitä suuresta ahdistuksesta” eli jäävät siinä eloon, niin heidän kokoamisensa on täytynyt alkaa silloin, kun ”maan neljällä kulmalla” olevat neljä enkeliä pidättivät ”neljää tuulta” puhaltamasta vahinkoa tuottaen yli maan. – Ilm. 7:1–3.

HEIDÄN VAATTEITTENSA PESEMINEN VALKEIKSI

17, 18. a) Miksi niillä, jotka muodostavat ”suuren joukon”, oli likaiset vaatteet yllään? b) Millä tavalla ”suuri joukko” ei pese vaatteitaan, ja vain mikä saattoi puhdistaa ne? c) Milloin tehtiin selväksi, mitkä askeleet ihmisen täytyy ottaa päästäkseen tielle, joka johtaa iankaikkiseen elämään, ja mitkä nuo askeleet ovat?

¹⁷ Vuodesta 1935 lähtien, jolloin salaperäinen ”suuri joukko” tunnistettiin, se usko, jonka kristikunta väittää omaavansa Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, lunastajan täydelliseen ihmisuhriin, on osoitettu kuolleeksi. Miten niin? Koska kristikunta ei todista töillään tunnustamaansa uskoa siihen. (Jaak. 2:20–26) Siksi sitä ei varjella ”suuren ahdistuksen” läpi. ”Suuren joukon” valkeisiin vaatteisiin pukeutuneiden jäsenten laita ei kuitenkaan ole samoin. Heidän uskonsa on elävä, ja sen kuvaa se tosiasia, jonka eräs noista vanhimmista sanoi heistä: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” (Ilm. 7:14) Ennen tätä, kun he olivat syntisen maailman ihmisiä, heidän tunnusvaatteensa olivat maailman likaamat ja tahraamat eivätkä Jumalan silmissä esiintymiskelpoiset. (Jaak. 1:27) He eivät voineet pestä näitä vaatteita eivätkä valkaista niitä omassa veressään siten, että se olisi vuodatettu väkivaltaisessa marttyyrikuolemassa. Heitä ei myöskään pakoteta pesemään ja valkaisemaan niitä panemalla heidät kokemaan jokin tuleva kurinpidollinen ”suuri ahdistus”. He saattoivat pestä ne tahrattoman valkoisiksi vain ”Karitsan veressä”. Miten?

¹⁸ He pesivät vaatteensa toimimalla sen uskonsa mukaan, että ”ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista” ja että Jeesus Kristus on ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin”. (Hepr. 9:22; Joh. 1:29, 36) Miten? Antautumalla Jumalalle. Vartiotornin (engl.) elokuun 15. päivän numerossa 1934, sivuilla 249, 250 (suom. 15.10.1934, s. 315, 316), osoitettiin, että astuakseen edes tielle, joka johtaa iankaikkiseen elämään paratiisimaassa Jumalan uudessa järjestyksessä, henkilön täytyy antautua peruuttamattomasti Jehova Jumalalle ja sitten vertauskuvata antautumisensa kasteella, jossa hänet upotetaan kokonaan veteen. Hän ei voisi olla Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, ellei hän tekisi näin totellen Matt. 28:19, 20:ssä olevia Jeesuksen sanoja.

19. Kuka ratkaisee, saako antautunut henkilö taivaallisen kutsun vai määrätäänkö hänet maanpäälliseen elämään, ja mikä on ainoa otollinen antautuminen?

¹⁹ Jehova Jumala ratkaisee, kutsutaanko antautunut, kastettu henkilö taivaallisella kutsulla Valtakuntaan vai määrätäänkö hänelle elämä ja palvelus maan päällä Hänen uudessa asiainjärjestyksessään. Ihminen voi antautua Jumalalle vain, jos hän antautuu Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, kautta ja uskoo siihen, että Kristuksen vuodatettu veri tekee Jumalalle mahdolliseksi antaa hänen syntinsä anteeksi ja siten tehdä hänet otolliseksi Jumalan silmissä, ja vain siinä tapauksessa antautuminen hyväksytään.

20 (ja alaviite). a) Miten ”suuren joukon” jäsenet ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne, ja miten he pitävät ne valkoisina? b) Ovatko he läsnä vuotuisessa Herran illallisen vietossa, ja osallistuvatko he vertauskuviin? c) Vertaa niiden määrää, jotka osallistuivat Herran illalliseen vuonna 1970, niiden määrään, jotka eivät osallistuneet. Missä ryhmässä havaitsemme ”suuren joukon” jäsenten olevan?

²⁰ Antautumalla siis ehdoitta Jumalalle Karitsan kautta, jonka veri vuodatettiin, ne, joista on muodostunut nykyinen ”suuri joukko”, ovat kuvaannollisesti ”pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä”. Siten he voivat seistä valtaistuimella istuvan Jumalan edessä valkoisissa vaatteissa ja palmunoksat käsissään. He pitävät vaatteensa valkoisina tunnustamalla julkisesti ihmisten edessä uskonsa Karitsan vereen ja pyytämällä jatkuvasti Jumalaa antamaan anteeksi heidän syntinsä hänen Karitsansa vuodatetun veren kautta. Varsinkin vuodesta 1938 lähtien he ovat olleet läsnä Herran ehtoollisen (eli illallisen) vuotuisessa vietossa, kun Jehovan todistajat viettävät sitä sen tapahtuman vuosipäivänä, jolloin Kristus asetti Herran ehtoollisen pääsiäisiltana vuonna 33. Vaikka he eivät tässä Kristuksen kuoleman jokavuotisessa muistojuhlassa osallistu vertauskuviin, kuten voideltu jäännös osallistuu, niin he uskovat, että happamaton leipä merkitsee Kristuksen ruumista ja punaviini Kristuksen vuodatettua verta. Vuonna 1971 ”suuri joukko” oli läsnä Kristuksen kuoleman muistonvietossa perjantaina 9. huhtikuuta kello 18:n jälkeen.b

21. Vertaa ”suuren joukon” jäseniä tämän asiainjärjestelmän ihmisiin sen suhteen, mistä he odottavat luottavaisina pelastusta.

²¹ Kun Jumalan Karitsa avasi salaperäisen kirjakäärön kuudennen sinetin, niin syyllisyydentuntoisten, pelästyneitten, tähän asiainjärjestelmään kuuluvien maailmanihmisten osoitettiin rukoilevan, että vuoret ja kalliot kätkisivät heidät. Miltä? ”Hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?” (Ilm. 6:15–17) ”Suuren joukon” jäsenet eivät yhdy maailmanihmisten kanssa pyytämään, että maalliset linnoitukset kätkisivät heidät. He etsivät taivaallisella valtaistuimella istuvan Jumalan kasvoja eivätkä he pelkää ”Karitsan vihaa”. Vastaukseksi itsensä tuominneitten maailmanihmisten kysymykseen ”Kuka voi kestää?” ”suuren joukon” uskolliset jäsenet osoittavat, kuka voi. He todella seisovat Jumalan valtaistuimen ja Karitsan edessä ”puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin” ja ”palmunoksat käsissään”. He katsovat pelastuksensa, eivät vuorien ja kallioiden ansioksi, vaan Jumalansa Jehovan ja hänen Karitsansa, Jeesuksen Kristuksen, ansioksi.

22. a) Miksi ”suuren joukon” jäsenet seisovat Jumalan edessä, ja mitä he tunnustavat? b) Minkä tehtävän Jumala vuorostaan antaa heille, ja missä ominaisuudessa he toimivat hengellisten israelilaisten jäännökseen verrattuna?

²² Koska tämä ”suuri joukko” on ulkoasultaan puhdas pestyissä, valkaistuissa vaatteissa, niin vaikka sen jäsenet eivät ole hengellisiä israelilaisia, he ovat sopivassa hengellisessä tilassa seisoakseen Jumalan edessä, joka istuu kaikkeuden valtaistuimella, kuten Ilm. 7:9 kuvaa. ”Sentähden”, selittää Ilm. 7:15, ”he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään.” He tunnustavat selvästi, että Jehova Jumala hallitsee messiaanisen valtakuntansa välityksellä, valtakunnan, jonka hän saattoi syntymään pakanain aikojen päättyessä vuonna 1914. Tämän vuoksi hallitsevaa Jumalaa miellyttää tunnustaa heidät taivaalliselta valtaistuimeltaan määräämällä heille osan Jeesuksen ennustuksen täyttymyksessä: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) ”Suurella joukolla” on kasvava osuus tämän Valtakunnan saarnaamisessa hengellisten israelilaisten voidellun jäännöksen jäsenten rinnalla, jotka toimivat ”Kristuksen puolesta . . . lähettiläinä [suurlähettiläinä, Um]”. (2. Kor. 5:20) ”Suuren joukon” jäsenet toimivat tavallisina lähettiläinä näiden Valtakunnan perillisten valvonnassa.

PYHÄN PALVELUKSEN SUORITTAMINEN JUMALAN TEMPPELISSÄ

23. a) Mitä palvelusta ”suuren joukon” jäsenet suorittavat ja missä? b) Miksi voimme sanoa, että he eivät ole Jumalan pappeja?

²³ ”Suuren joukon” jäsenten suorittama työ on pyhää työtä. Heistä sanotaan, että he ”palvelevat häntä [Jumalaa] [suorittavat hänelle pyhää palvelusta, Um] päivät ja yöt hänen temppelissään”. Se ei tee heistä Jumalan pappeja, niin kuin voidellun jäännöksen jäsenet ovat. (1. Piet. 2:5, 9) ”Suuren joukon” jäsenistä ei sanota, kuten Jeesus Kristus sanoi muinaiselle Filadelfian seurakunnalle, että heistä tehdään pylväitä hänen Jumalansa temppeliin. (Ilm. 3:12) ”Suuren joukon” jäsenistä ei myöskään sanota, että ”he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta”. (Ilm. 20:6) ”Suuren joukon” jäsenet eivät siis ole papillinen luokka. Miksi tai miten heidän sitten nähdään suorittavan pyhää palvelusta ”päivät ja yöt hänen temppelissään”?

24. Miten on mahdollista, että ”suuri joukko” palvelee temppelissä, vaikka sen jäsenet eivät ole pappeja?

²⁴ Se johtuu siitä, että maan päällä on vielä hengellisen temppeliluokan jäsenten voideltu jäännös. Valkeisiin vaatteisiin pukeutunut ”suuri joukko” on siis vuodesta 1934–1935 lähtien suorittanut jatkuvaa palvelustaan Jehova Jumalalle temppeliluokan jäännöksen, Jumalan temppelin hengellisten ’pylväitten’, välittömässä yhteydessä. Näin ollen he ovat Jumalan temppelissä, mutta eivät osa siitä. Sen lisäksi he asettavat myös Jumalan palvonnan tärkeimmäksi elämässään, mutta he eivät voi palvoa Jumalaa muuten kuin hänen hengellisen temppelinsä kautta, jonka ”kulmakivenä” on Jeesus Kristus. (Ef. 2:20–22) Sen kautta he palvelevat Jumalaa ikuisesti.

25. Miksi ja miten Jumala levittää telttamajansa ”suuren joukon” ylitse?

²⁵ Koska he pidättyvät tämän epäpyhän maailman saastaisista, kuolemaa tuottavista töistä, mutta suorittavat jatkuvasti pyhää palvelusta Jehova Jumalalle, niin hän suojelee ja varjelee heitä. Ilm. 7:15 sanookin: ”Hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.” Kun ”suuri joukko” vielä säilyy elossa ”suuressa ahdistuksessa”, niin heistä sekä siitä ihmiskunnasta, joka sen jälkeen herätetään kuolleista, pitää paikkansa se, mitä Ilm. 21:3:ssa on ennustettu: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva [leiriytyvä, asuva tabernaakkelissa, kreik.] heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa.” Koska siis Jumala nyt levittää telttamajansa ”suuren joukon” ylitse, niin se merkitsee sitä, että hän suojelevasti huolehtii heistä ja että heillä on läheinen suhde häneen.

”MUUT LAMPAAT”

26, 27. a) Kuka on se Paimen, jonka Jumala asettaa ”suurta joukkoa” kaitsemaan, ja minkä alku ”suuren joukon” jäsenten kokoaminen on? b) Miten heistä tulee yksi lauma jäännöksen kanssa, ja millaisia näiden lukumäärät ovat toisiinsa verrattuina?

²⁶ Se Jumala, jolle ”suuren joukon” jäsenet nyt ’suorittavat pyhää palvelusta päivät ja yöt hänen temppelissään’, asettaa heille myös Paimenen kaitsemaan heitä. Ilm. 7:16, 17 osoittaa, mitä hyötyä tällaisesta Paimenesta on: ”Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle, sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.”

²⁷ Tällä tavalla ”suureen joukkoon” kuuluvia ihmisiä verrataan lampaisiin ja Jumalan Karitsaa verrataan heidän Paimeneensa. Ilmeisesti tämä on sen kokoamistyön alkua, jonka Jeesus Kristus ennusti puhuttuaan itsestään sen 144000 lammasta käsittävän lauman ”hyvänä paimenena”, jolla on taivaallinen kutsu. Hän sanoi: ”Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa [nekin minun täytyy tuoda, Um], ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.” (Joh. 10:1–16) Koska ”hyvä paimen” johdattaa ”suuren joukon” jäsenet ennen suurta ahdistusta, niin he ovat ensimmäiset, jotka ”hyvä paimen” johdattaa lunastetun ihmiskunnan ”muista lampaista”. Koska näiden ”muiden lampaitten” johdattaminen on käynnissä Valtakunnan perillisten voidellun jäännöksen ollessa vielä maan päällä, niin ”muiden lampaitten” ”suuresta joukosta” tulee nyt ”yksi lauma” jäännöksen kanssa ”yhden paimenen” alaisuudessa. Tällaisen yhdistämisen ansiosta tämä maan päällä olevien vertauskuvallisten lampaiden ”yksi lauma” on jo kasvanut paljon 144000:ta suuremmaksi kautta asutun maan, mutta he kaikki ovat ”yhden paimenen”, kirkastetun Jeesuksen Kristuksen, ”Jumalan Karitsan”, alaisuudessa.

28. Millä tavoin heidän ei enää tule nälkä eikä jano?

²⁸ Uskollinen paimen huolehtii siitä, että hänen lampaitaan ravitaan ja juotetaan hyvin. Siksi ”muiden lampaitten” ”suuren joukon” ei myöskään enää tule nälkä eikä jano hengellisessä mielessä. Heitä opetetaan säännöllisesti ja heitä autetaan ymmärtämään ravitsevaa Jumalan sanaa, Pyhää Raamattua, ja heille annetaan runsas osuus Valtakunnan palveluksessa, ”pyhässä palveluksessa”, joka on heille kuin ruoka ja juoma, kuten Jeesukselle itselleenkin. – Joh. 4:32.

29. Mikä on se polttava kuumuus, joka ei satu heihin, ja miksi heitä suojellaan siltä?

²⁹ Ruoan ja juoman lisäksi ”hyvä paimen” löytää runsaasti varjoa ”muille lampailleen”. Heidän ei tarvitse pelätä ihmisen kuumaa vihaa sen vuoksi, että he tekevät sitä, mikä on oikein; sen sijaan heidän tulee pelätä Jumalan palavaa vihaa sen vuoksi, että he tekisivät jotakin, mikä ansaitsee hänen epäsuosionsa. Siksi heidän ”hyvä paimenensa” ohjaa ja neuvoo heitä tekemään Jumalan tahdon, jotta he voisivat saada Jumalan hyväksymyksen, siunauksen ja virvoituksen. ’Hyvän paimenensa’ kautta he voivat saada Jumalan anteeksiannon synneistään ja säilyttää vertauskuvalliset valkeat vaatteensa puhtaina. ”Hyvä paimen” suojelee näitä ’muita lampaitaan’ siltä ”polttavalta kuumuudelta”, joka tuottaa tuhoa suuren ahdistuksen aikana.

30. a) Miten ”suuri joukko” saa virvoitusta? b) Mitä ovat vertauskuvalliset elämän vetten lähteet?

³⁰ Auringon polttavien säteiden ja Jumalan epäsuosion polttavan kuumuuden sijasta ”muiden lampaitten” ”suuri joukko” saa virvoitusta hänen Paimen-Oppaansa välityksellä. He eivät tule kokemaan kuolemaan johtavaa haihtumista ja kuivumista ja tuhoisaa mineraalisuolojen puutetta. ”Hyvä paimen” ”on . . . johdattava heidät elämän vetten lähteille”. Se ei ole kemiallisia lisäaineita sisältävää vesijohtovettä, vaan suoraan lähteistä pulppuavaa puhdasta, raikasta, terveellistä vettä. Nämä vertauskuvalliset vedet eivät tarkoita ainoastaan Raamatun totuuksien vesiä, vaan pikemminkin kaikkia Jumalan varauksia ”suuren joukon” hyväksi, jotta se voisi saada iankaikkisen täydellisen ihmiselämän onnessa Jumalan uuden järjestyksen maallisessa paratiisissa.

31. Vertaa ”suurelle joukolle” annettua lupausta siihen profeetalliseen lupaukseen, joka annettiin voidellulle jäännökselle Jes. 49:10:ssä.

³¹ Olemalla siis yhteydessä ”pienen lauman” voideltuun jäännökseen ennen ”suurta ahdistusta” tämä ”muiden lampaitten” ”suuri joukko” nauttii nyt samanlaisista asioista, joita ennustettiin jäännökselle sen jälkeen, kun se lähti pois Suuresta Babylonista ja kun se ennallistettiin Jehova Jumalan järjestöön: ”Ei heidän tule nälkä eikä jano, ei hietikon helle eikä aurinko satu heihin, sillä heidän armahtajansa johdattaa heitä ja vie heidät vesilähteille.” – Jes. 49:10.

32. a) Miten Jumala ”on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä”? b) Mistä he ovat ensi sijassa kiinnostuneita, ja mikä tulevaisuudenodote on asetettu heidän eteensä?

³² Jumala rakastaa tätä ”muiden lampaitten” kasvavaa ”suurta joukkoa”, joka suorittaa hänelle pyhää palvelusta päivät ja yöt hänen hengellisessä temppelissään. Vaikka siihen kuuluvat ovat saattaneet itkeä menneisyydessä uskonnollisen tietämättömyytensä ja huonon suhteensa takia ainoaan elävään tosi Jumalaan, niin nyt, kun he seisovat puhdistettuina asemassaan Jumalan valtaistuimen edessä ja suorittavat kallisarvoista pyhää palvelusta hänelle hänen temppelissään, he eivät enää itke. Hänen heitä koskeva lupauksensa täyttyy: ”Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.” (Ilm. 7:17) He riemuitsevat siitä pelastuksesta, josta he saavat kiittää häntä, hänen Karitsansa, Jeesuksen Kristuksen, kautta. He katsovat kuitenkin korkeammalle kuin omaan henkilökohtaiseen pelastumiseensa Karitsan kautta. He iloisesti odottavat näkevänsä Jehova Jumalan kaikkeuden suvereenisuuden kunniaansaattamisen ja hänen loistavan nimensä pyhittämisen hänen aikaansaamansa ”suuren ahdistuksen” kautta, joka puhdistaa koko maan nykyisestä pahasta asiainjärjestelmästä, jonka jumala Saatana on ollut. Mikä riemu heille onkaan säilyä elossa suuressa ahdistuksessa!

[Alaviitteet]

[Kuva s. 203]

יהוה