Pysy valmiina!

”Pysykää – – valmiina, koska hetkenä, jota ette luule todennäköiseksi, Ihmisen Poika tulee.” – LUUKAS 12:40.

 1. Mitä Kristus sanoi valveilla pysymisen tarpeellisuudesta?

JEESUS Kristus kehotti seuraajiaan olemaan valveilla. Hän sanoi esimerkiksi: ”Olkaa te siis varuillanne; olen kertonut teille kaiken etukäteen. – – Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella. – – Siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä Poika, vaan Isä. Tähyilkää, pysykää hereillä, sillä ette tiedä, milloin määräaika on. On niin kuin ulkomaille matkustaneen miehen, joka jätti talonsa ja antoi orjilleen vallan, kullekin työnsä, ja käski ovenvartijan pysyä valveilla. Pysykää siis valveilla, sillä ette tiedä, milloin talon isäntä tulee, myöhäänkö päivän kuluessa vai keskiyöllä vai kukon kiekuessa vai varhain aamulla, jottei hän yhtäkkiä saapuessaan tapaisi teitä nukkumasta. Mutta minkä sanon teille, sen sanon kaikille: pysykää valveilla.” – Markus 13:23–37.

 2. Miksi mallirukous edellyttää valppautta, mutta miten kristikunnan kirkot ovat heikentäneet Valtakunnan odotusta?

² Vartiotorni-lehden edellisessä numerossa esitettiin runsaasti puolueettomien lähteitten todisteita siitä, että kristikunnan kirkot eivät ole ’pysyneet valveilla’. Katolisen tietosanakirjan mukaan ne ovat heikentäneet Valtakunnan odotusta väittämällä, että ”Jumalan valtakunta merkitsee – – sitä, että Jumala hallitsee sydämessämme”. (The Catholic Encyclopedia) Siten he ovat riistäneet mallirukoukselta eli Isä meidän -rukoukselta kokonaan sen merkityksen. Kuitenkin Britannica-tietosanakirja sanoo: ”Isä meidän -rukouksen anomukset edellyttävät sitä, että olosuhteet ovat hyvin ahdistavat, että Jumalan nimeä ja tahtoa herjataan ja että hänen Valtakuntansa ei ole vielä tullut.” (The New Encyclopædia Britannica) Mallirukous edellyttää tosiaan valppautta. Minkä asioiden suhteen kristittyjen piti olla erityisesti valveilla?

”Valveilla” – minkä suhteen?

 3. Miksi kristityt eivät voineet jättää huomioon ottamatta aikatekijää?

³ ”Viimeisiä tapahtumia” koskevien Raamatun ennustusten tarkka tutkiminen paljastaa ne nimenomaiset seikat, joiden suhteen kristittyjen tuli ”pysyä valveilla”. Ensinnäkään heidän ei pitänyt päästää näkyvistään aikatekijää, sillä Jeesus Kristus puhui ”määräajasta”, jonka vain hänen Isänsä tietäisi. (Markus 13:32, 33) Lisäksi Jeesus kertoi opetuslapsilleen, että Jerusalem olisi ”kansojen tallattavana, kunnes kansain [pakanain] määräajat täyttyvät”. (Luukas 21:24) Ilmeisesti Jeesus ilmoitti tämän seuraajilleen auttaakseen heitä tunnistamaan lopun ajan, sillä se kuuluu osana hänen seuraavaan kysymykseen esittämäänsä vastaukseen: ”Opettaja, milloin nämä oikein tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan tunnusmerkkinä siitä, milloin näiden on määrä tapahtua?” – Luukas 21:7.

 4. Minkä ”tunnusmerkin” suhteen kristittyjen piti pysyä valveilla?

⁴ Sen lisäksi että kristityt kiinnittäisivät huomiota aikatekijään, heidän piti pysyä valveilla sen pyydetyn ”tunnusmerkin” suhteen, joka mainitaan myös Matteuksen 24:3:ssa ja Markuksen 13:4:ssä. Tämä moniosainen tunnusmerkki – johon sisältyi kansainvälisiä sotia, nälänhätää, maanjäristyksiä, ruttotauteja ja tosi kristittyjen vainoa – tunnistaisi yhdessä aikaa koskevien ennustusten täyttymyksen kanssa sen ”sukupolven”, joka ”ei missään tapauksessa katoa”, ennen kuin kaikki, minkä on määrä tapahtua lopun aikana, tosiaan tapahtuu. – Luukas 21:10–12, 32.

 5. Miten Kristus olisi tosi seuraajiensa kanssa läpi vuosisatojen, mutta vain tätäkö hän tarkoitti antaessaan ”läsnäolonsa” tunnusmerkin?

⁵ Mitä tärkeitä ”asiainjärjestelmän päättymiseen” liittyviä tapahtumia tämä tunnusmerkki ilmaisisi? Jeesuksen opetuslapset kysyivät häneltä: ”Mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi [kreik. parousía] – – tunnusmerkki?” (Matteus 24:3) Mitä Kristuksen ”läsnäolo” merkitsisi? Paljon enemmän kuin sitä, että hän olisi hengellisesti tosi seuraajiensa kanssa, kun he kokoontuisivat yhteen tai noudattaisivat hänen käskyään tehdä opetuslapsia. Hän tukisi seuraajiaan tällä tavoin läpi vuosisatojen. (Matteus 18:20; 28:18–20) Kristikunnan teologitkin myöntävät, että sanalla ”läsnäolo” oli erikoismerkitys. Eräs Uuden testamentin teologian sanakirja sanoo: ”Parusian ajatus tulee nyt läheiseen yhteyteen sitä koskevan kirkon odotuksen kanssa, että Kristus saapuu aikakauden lopussa.” (The New International Dictionary of New Testament Theology) Alusta loppuun saakka Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset kehottavat kristittyjä elämään Kristuksen läsnäolon odotuksessa. – Matteus 24:3, 27, 37, 39; Jaakob 5:7, 8; 2. Pietari 3:3, 4; 1. Johannes 2:28; Ilmestys 1:7; 22:7.

 6. a) Mitä Kristuksen läsnäolo merkitsisi tälle pahalle asiainjärjestelmälle? b) Miten Kristuksen läsnäolo vaikuttaisi niihin voideltuihin kristittyihin, jotka olivat kuolleet uskollisina, ja niihin, jotka elävät yhä maan päällä?

⁶ Kristuksen läsnäolo ei merkitsisi mitään vähempää kuin ”asiainjärjestelmän päättymistä”. (Matteus 24:3; Markus 13:4) Se merkitsisi sitä, että nykyinen paha asiainjärjestelmä oli saapunut ”lopun aikaansa” eli ”viimeisiin päiviinsä”. (Daniel 12:4, 9; 2. Timoteukselle 3:1–5) Se merkitsisi sitä, että Kristus oli saanut Isältään käskyn ottaa käsiinsä Valtakunnan hallitusvalta maahan nähden ’vihollistensa keskellä’. (Psalmit 110:2; 2:6–9; Ilmestys 11:15–18) Ennen kuin Kristus tuomitsisi yleensä maailman, hän tarkastaisi oman seurakuntansa ja herättäisi kuolleista ne voidellut kristityt, jotka olivat kuolleet uskollisina. (1. Korinttolaisille 15:21, 23; 1. Tessalonikalaisille 2:19; 3:13; 4:13–17; 2. Tessalonikalaisille 2:1) Kristus asettaisi ne voidellut kristityt, jotka ovat yhä elossa maan päällä ja toimivat uskollisesti Kristuksen ”orjana” pysyen hengellisesti hereillä ja antaen hengellistä ”ruokaa oikeaan aikaan”, hoitamaan ”kaikkea omaisuuttaan” eli maan päällä olevia Valtakunnan etuja. (Matteus 24:45–47; Luukas 12:42–44) Tämän ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” tulisi osallistua ”tämän valtakunnan hyvän uutisen” maailmanlaajuiseen saarnaamistyöhön ja valvoa sitä, ja ’sitten tulee loppu’. – Matteus 24:14.

 7. Minkä muun tunnusmerkin suhteen kristittyjen tuli pysyä valveilla vielä Kristuksen läsnäolon aikanakin, ja miksi he edelleen rukoilisivat Jumalan valtakunnan ’tulemista’?

⁷ Tosi kristittyjen tuli ’pysyä valveilla’ kaikkien näiden seikkojen suhteen, jotka osoittaisivat heidän elävän Kristuksen läsnäolon ja ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikaa. Mutta vielä ”lopun aikanakin” heidän piti pysyä valveilla ”Ihmisen Pojan tunnusmerkin” suhteen, joka osoittaa hänen ”tulevan” toimeenpanemaan tuomion Saatanan pahaa asiainjärjestelmää vastaan. (Matteus 24:30, 44; Markus 13:26, 35; Luukas 12:40; 21:27; 2. Tessalonikalaisille 1:7–10) Vaikka hän siis olisi ’läsnä’ ja hänen Valtakuntansa olisi jo perustettu, niin sekä hänen että hänen Valtakuntansa pitäisi vielä ’tulla’ ja ’musertaa’ Saatanan maailman kansat ja valtakunnat ja ’tehdä niistä loppu’. (Daniel 2:44) Tämä selittää, miksi Kristus lisäsi esitettyään läsnäolonsa ”tunnusmerkin” piirteet: ”Kun näette näiden tapahtuvan, tiedätte Jumalan valtakunnan olevan lähellä.” (Luukas 21:31) Vielä Kristuksen läsnäolon aikanakin kristityt yhä rukoilisivat Jumalan valtakunnan tulemista, ja heidän olisi yhä tarpeellista ’tähyillä’ ja ’pysyä hereillä’ ”lopun” ja heidän ”vapautuksensa” määräajan suhteen. – Markus 13:7, 29, 32–37; Luukas 21:9, 28.

Kuka on osoittanut pysyvänsä ’valveilla’?

 8. Mainitse pääpiirteittäin asiat, joiden suhteen kristittyjen tuli pysyä valveilla.

⁸ Me olemme nyt havainneet, että kristittyjen piti elää ”kansojen määräaikojen” lopun odotuksessa. Heidän piti tarkkailla ’Kristuksen läsnäolon ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkkiä’. Heidän piti odottaa niiden voideltujen kristittyjen ylösnousemusta, jotka olivat kuolleet uskollisina, ja sen ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan selvää tunnistamista, joka asetettaisiin Kristuksen valtakunnan maallisten etujen hoitajaksi. Lopuksi tämä ”orja” jakaisi jatkuvasti hengellistä ruokaa ja ottaisi johdon ”tämän valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamisessa ”koko asutussa maassa” ennen ”loppua”. ”Ihmisen Pojan tunnusmerkki” näkyisi hänen ’tullessaan’ tuhoamaan Saatanan pahan asiainjärjestelmän.

 9. Kuka osoitti olevansa valveilla ”kansain määräaikojen” lopun suhteen, ja miten ”Siionin Vartiotorni” auttoi kristittyjä pysymään hengellisesti valppaina?

⁹ Kuka on osoittanut olevansa ”valveilla” kaiken tämän suhteen? Jo vuonna 1876 oli Charles T. Russell Pittsburghissa Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa tarkkaillut valppaasti ”kansain määräaikojen” eli ”pakanain aikojen” loppua. (Kirkkoraamattu) Tuona vuonna hän julkaisi kirjoituksen aiheesta ”Pakanain ajat: milloin ne päättyvät?” Hän sanoi siinä, että ”seitsemän aikaa päättyvät vuonna 1914”. Vuodesta 1880 lähtien samaa tietoa oli julkaistu ”Siionin Vartiotornin” (engl.) palstoilla. Vuoden 1880 maaliskuun numerossa sanottiin: ”’Pakanain ajat’ ulottuvat vuoteen 1914, eikä taivaallisella valtakunnalla ole täyttä valtaa ennen sitä.” Tosin ne raamatuntutkijat, jotka kirjoittivat nuo artikkelit, eivät siihen aikaan ymmärtäneet täsmällisesti Raamatun ja historian kannalta, mitä noiden ”kansain määräaikojen” päättyminen todellisuudessa merkitsisi, kuten me nykyään ymmärrämme.a Mutta tärkeää oli se, että he olivat ”valveilla” ja auttoivat pitämään toiset kristityt hengellisesti valppaina.

10. Miten Kristuksen ”läsnäolon” todellinen merkitys tehtiin selväksi?

¹⁰ Sama Charles Russellin yhteydessä ollut raamatuntutkijoiden ryhmä ja ”Siionin Vartiotorni” -lehti auttoivat vilpittömiä kristittyjä tajuamaan myös sen, että Kristuksen ”läsnäolon” tulisi ymmärtää olevan näkymätön ja että hän ei palaisi maan päälle hallitsemaan lihallisena kuninkaana. He kiinnittivät jatkuvasti Isännän ”palvelusväen” huomion Kristuksen läsnäoloon ja ”lopun ajan” ”tunnusmerkkiin” liittyviin maailman tapahtumiin.

11. a) Mitä ei siihen aikaan täysin ymmärretty maallisista valtakunnista ja voideltujen kristittyjen pois ’tempaamisesta’? b) Mikä selvempi ymmärrys meillä on nykyään Danielin 2:44:stä ja 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:15–17:stä?

¹¹ On myönnettävä, että Valtakunnan perustamisen taivaissa ajateltiin merkitsevän sitä, että maalliset valtakunnat tuhottaisiin heti, että voidellut kristityt ’temmattaisiin’ pois ja että he liittyisivät niiden kuolleiden voideltujen kristittyjen seuraan, joiden oli määrä saada ylösnousemus Kristuksen läsnäolon aikaan. (2. Tessalonikalaisille 2:1) Mutta kuka voi syyttää heitä siitä, etteivät he tuohon aikaan täysin ymmärtäneet, että Danielin 2:44:n täyttymyksen alun ja lopun välisenä aikana oli määrä suorittaa suuri kokoamistyö, tai että 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:15–17:ssä mainittu pois ’tempaaminen’ tarkoittaa niiden voideltujen välitöntä ylösnousemusta, jotka kuolevat sen jälkeen, kun ensimmäinen ylösnousemus on alkanut? – 1. Korinttolaisille 15:36, 42–44; Roomalaisille 6:3.

12. a) Mitä Kristus odotti havaitsevansa uskollisen ”orjansa” tekevän, kun hän saapuisi tarkastamaan huonekuntaansa, ja kenen hän havaitsi toimivan näin? b) Minkä tekemistä uskollinen ”orja”-luokka on jatkanut siitä saakka?

¹² Me ymmärrämme nämä asiat nykyään, koska ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan välityksellä on vuodatettu yhä enemmän valoa Jumalan sanaan. (Sananlaskut 4:18) Jeesus sanoi tuosta ”orjasta”: ”Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan näille ihmisille heidän ruokansa oikeaan aikaan? Onnellinen on tuo orja, jos hänen isäntänsä saapuessaan tapaa hänet näin tekemästä. Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” (Matteus 24:45–47) Kun valtaistuimelle asetettu Herra Jeesus tarkasti huonekuntansa vuonna 1919, hän havaitsi, että Vartiotorni-lehden yhteydessä olevien kristittyjen ryhmä pyrki uskollisesti ’pysymään valveilla’ ’oikeaan aikaan tulevan hengellisen ruoan’ avulla. Aina tähän päivään saakka tuo ”orja”-luokka on jatkanut uskollisesti hengellisen ravinnon jakamista Isännän ”palvelusväen” ja sen toverien auttamiseksi ’tähyilemään, pysymään hereillä’. – Markus 13:33.

Valppaus vai uneliaisuus?

13. Mitä Jehovan todistajia arvostelevien tulisi kysyä itseltään?

¹³ Kristikunnan vakiintuneiden kirkkojen ja muiden ihmisten on helppo arvostella Jehovan todistajia, koska heidän julkaisuissaan on aika ajoin mainittu, että tiettyinä aikoina voitaisiin odottaa eräitä tapahtumia. Mutta eikö todistajien menettely ole ollut sopusoinnussa ’valveilla pysymistä’ koskevan Kristuksen kehotuksen kanssa? (Markus 13:37) Ovatko kristikunnan kirkot toisaalta kannustaneet kristittyjä pysymään valveilla, kun ne opettavat Valtakunnan merkitsevän sitä, että ”Jumala hallitsee sydämessämme”? Eivätkö ne ole pikemminkin edistäneet hengellistä uneliaisuutta pitäessään ”lopun” odotusta ”merkityksettömänä myyttinä”? Ovatko luopiot, jotka väittävät ”viimeisten päivien” alkaneen helluntaina ja käsittävän koko kristillisen aikakauden, edistäneet kristillistä valppautta? Eivätkö he ole pikemminkin edistäneet hengellistä uneliaisuutta?

14. Mitä esimerkkejä on Jehovan uskollisista palvelijoista, jotka olivat menneinä aikoina liiankin innokkaita näkemään Jumalan tarkoitusten toteutuvan?

¹⁴ On totta, että jotkin odotteet, joita Raamatun ajanlasku on näyttänyt tukevan, eivät toteutuneet odotettuna aikana. Mutta eikö ole paljon parempi tehdä joitakin erehdyksiä siksi, että on liian innokas näkemään Jumalan tarkoitusten toteutuvan, kuin olla hengellisesti unessa Raamatun ennustusten täyttymisen suhteen? Eikö Mooses tehnyt 40 vuoden laskuvirheen yrittäessään toimia ennen aikaansa Israelin ahdistuksen poistamiseksi? (1. Mooseksen kirja 15:13; Apostolien teot 7:6, 17, 23, 25, 30, 34) Eivätkö Kristuksen apostolit olleet ylen innokkaita näkemään Valtakunnan perustettuna, vaikka he ymmärsivätkin täysin väärin sen, mikä tuo Valtakunta todellisuudessa on? (Apostolien teot 1:6; vrt. Luukas 19:11; 24:21.) Eivätkö Tessalonikassa olleet voidellut kristityt odottaneet kärsimättömästi näkevänsä ”Herramme Jeesuksen Kristuksen läsnäolon” ja ”Jehovan päivän”? – 2. Tessalonikalaisille 2:1, 2.

15. Mitkä esimerkit osoittavat, ettei ole epäraamatullista käyttää ajanlaskua yritettäessä saada selville, milloin Jumalan tarkoitukset ovat toteutumaisillaan, ja minkä kysymyksen monet Jehovan uskolliset palvelijat ovat esittäneet menneisyydessä ja nykyään?

¹⁵ Pohjimmiltaan Raamatun mukaan ei ole laisinkaan väärin käyttää ajanlaskua yritettäessä saada selville ”määräaikaa” Jumalan tarkoitusten toteutumiseen. (Habakuk 2:3, UM) Daniel laski, milloin Jerusalemin raunioina olemisen oli määrä päättyä. (Daniel 9:1, 2) Ensimmäisen vuosisadan uskollinen juutalainen jäännös odotti Messiaan tulemista, koska se laski profetian perusteella erään ajan päättymisen. (Daniel 9:25; Luukas 3:15) 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kristityt saattoivat elää Jumalan valtakunnan hallitusvallan odotuksessa jo kauan ennen vuotta 1914, koska he laskivat, milloin ”kansain määräaikain” oli määrä päättyä. (Luukas 21:24; Daniel 4:13, 14) Oli siksi ymmärrettävää, miksi he pyrkivät käyttämään muita aikaa ilmaisevia Raamatun viittauksia yrittäessään saada selville, milloin heidän kauan vaalimansa toiveet toteutuisivat. Jehovan uskolliset palvelijat kysyivät menneinä aikoina: ”Kuinka kauan aikaa, Herra?” – Jesaja 6:11; Psalmit 74:10; 94:3.

Miksi tulee ’pysyä valveilla’?

16. a) Tulisiko Markuksen 13:32:n ymmärtää merkitsevän sitä, ettei meidän tulisi osoittaa lainkaan kiinnostusta siihen, milloin loppu tulee? b) Mikä ”tunnusmerkki” on ilmeinen, mutta mitä muuta ”tunnusmerkkiä” me odotamme?

¹⁶ Koska Jeesus sanoi selvästi, että kukaan ei tietäisi ”sitä päivää tai hetkeä”, jolloin Isä määrää poikansa ’tulemaan’ Saatanan pahaa asiainjärjestelmää vastaan, joku voi kysyä: ’Miksi on niin tärkeää elää lopun odotuksessa?’ Se on tärkeää, koska melkein samaan hengenvetoon Jeesus lisäsi: ”Tähyilkää, pysykää hereillä – – pysykää siis valveilla.” (Markus 13:32–35) Jeesuksen parusian ”tunnusmerkki” on ollut ilmeinen vuodesta 1914 lähtien. Me odotamme nyt ”Ihmisen Pojan tunnusmerkkiä”, kun hän ’tulee’ Jehovan määräämänä Teloittajana.

17, 18. a) Miksi Jeesus määräsi ensimmäisen vuosisadan kristityt pakenemaan Jerusalemista heti, kun he näkisivät sen uhkaavan tuhon tunnusmerkin? b) Miksi olisi vaarallista vähätellä aikojemme kiireellisyyttä?

¹⁷ Kun Jeesus antoi ensimmäisen vuosisadan juutalaiskristityille tunnusmerkin, josta he tietäisivät, että oli tullut aika paeta Jerusalemista, hän tähdensi nopean toiminnan tarpeellisuutta. (Luukas 21:20–23) Miksi oli niin kiire, kun kerran tuon tunnusmerkin ilmaantumisesta vuonna 66 kului lähes neljä vuotta vuonna 70 tapahtuneeseen Jerusalemin tuhoon? Koska Jeesus tiesi, että jos he viivyttelisivät, he lykkäisivät pakoaan ja lopulta Rooman sotajoukot saisivat heidät kiinni.

¹⁸ Samoin nykyään kristittyjen olisi erittäin vaarallista vähätellä aikojemme kiireellisyyttä ja omaksua yliolkainen asenne, joka heijastaa epäilyksiä lopun läheisyyden suhteen.

19. Minkä varoituksen Pietari ja Jeesus antoivat?

¹⁹ Kristuksen parusia eli läsnäolo on nyt kestänyt 70 vuotta, ja hänen ’tulemisensa’ ”Jehovan päivänä”, jolloin on aika toimeenpanna tuomio Saatanan maailmaa vastaan, lähestyy nopeasti. Apostoli Pietari sanoo, että tämä päivä ”tulee niin kuin varas”, ja hän lisää, että meidän tulisi ’odottaa ja pitää läheisenä mielessä Jehovan päivän läsnäoloa’. (2. Pietari 3:10–12) Jeesuskin varoitti meitä: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne, ettei sydämenne koskaan rasittuisi liiasta syömisestä ja paljosta juomisesta ja elämän huolista ja se päivä kohtaisi teitä äkkiä samassa hetkessä kuin ansa. – – Pysykää siis hereillä.” – Luukas 21:34–36.

20. Mistä meidän tulisi olla kiitollisia, ja miten oikealaatuinen kristillinen odotus varjelee meitä?

²⁰ Kuinka onnellisia ja kuinka kiitollisia Jehovan todistajien tulisikaan olla siksi, että uskollinen ja valpas ”orja”-luokka on pitänyt heidät hengellisesti hereillä! Oikea kristillinen odotus varjelee meitä näinä vaarallisina ”viimeisinä päivinä” ja kannustaa meitä osallistumaan innokkaasti ”tämän valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamiseen. Näin me autamme toisia pysymään valveilla ja säilymään hengissä uuteen asiainjärjestelmään, jossa ”vanhurskaus on asuva”. – 2. Timoteukselle 3:1–5; Matteus 24:14; 2. Pietari 3:13.

[Alaviitteet]

Voitko muistaa?

◻ Miksi kristittyjen ei tulisi jättää huomioon ottamatta aikatekijää Raamatun ajanlaskussa?

◻ Mikä erikoismerkitys sanalla ”läsnäolo” oli?

◻ Miksi on yhä sopivaa rukoilla Jumalan valtakunnan tulemista?

◻ Miten vastaisit niille, jotka arvostelevat Jehovan todistajia ajanlaskun suhteen?

◻ Miksi on vaarallista vähätellä aikojemme kiireellisyyttä?

[Tekstiruutu s. 28]

Seikkoja joiden suhteen kristittyjen tuli pysyä valveilla

”Kansain määräaikojen” päättyminen. – Luukas 21:24.

Kristuksen läsnäolon ”ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki”. – Matteus 24:3–25:46.

”Uskollisen ja ymmärtäväisen orja” -luokan selvä tunnistaminen. – Matteus 24:45–47.

”Ihmisen Pojan tunnusmerkki”, kun hän ’tulee’ toimeenpanemaan Jehovan tuomiot. – Matteus 24:30.

[Kuva s. 27]

C. T. Russell ja hänen toverinsa pysyivät valveilla

Lukijoiden kysymyksiä

◼ Viittaako Johanneksen 2. kirjeen 10. jae, jonka mukaan joitakuita ei tule ottaa vastaan kotiinsa eikä tervehtiä, vain sellaisiin, jotka ovat kannattaneet väärää oppia?

Asiayhteyden mukaan tämä neuvo koski ”monia eksyttäjiä”, joita oli ilmaantunut, ’sellaisia jotka eivät tunnustaneet Jeesuksen Kristuksen lihaan tulemista’. (2. Johannes 7) Apostoli Johannes antoi ohjeita siitä, miten silloisten kristittyjen tuli kohdella sellaista, joka kielsi Jeesuksen olleen olemassa tai sen, että hän on Kristus ja Lunastaja. Johannes antoi ohjeen: ”Jos joku tulee luoksenne eikä tuo tätä opetusta, niin älkää koskaan ottako häntä vastaan kotiinne tai sanoko hänelle tervehdystä. Sillä joka sanoo hänelle tervehdyksen, on osallinen hänen pahoihin tekoihinsa.” (2. Johannes 10, 11) Raamattu osoittaa kuitenkin muualla, että tämä soveltui laajemmin.

Korinton kristittyjen keskuudessa oli yhteen aikaan mies, joka harjoitti moraalittomuutta, ja apostoli Paavali kirjoitti heille: ”Lakatkaa seurustelemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun kanssa, joka on haureellinen tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai herjaaja tai juoppo tai kiristäjä, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa.” (1. Korinttolaisille 5:11) Soveltuiko tämä ohje vain sellaisiin entisiin veljiin, jotka oli poistettu seurakunnasta juuri tässä mainittujen törkeiden väärintekojen vuoksi?

Ei, sillä Ilmestyksen 21:8 osoittaa, että myös katumattomat murhaajat, spiritismin harjoittajat ja valehtelijat kuuluvat niihin, jotka ansaitsevat toisen kuoleman. 1. Korinttolaiskirjeen 5:11:n neuvoa voitiin varmasti soveltaa aivan samalla tavoin siis myös niihin entisiin kristittyihin, jotka olivat syyllistyneet tällaisiin väärintekoihin. Johannes kirjoitti lisäksi, että jotkut ”lähtivät meistä, mutta he eivät olleet meidän kaltaisiamme, sillä jos he olisivat olleet meidän kaltaisiamme, he olisivat pysyneet meidän kanssamme. Mutta he lähtivät, jotta ilmenisi, että kaikki eivät ole meidän kaltaisiamme.” (1. Johannes 2:18, 19) Johannes ei sanonut, että heidät oli poistettu seurakunnasta jonkin törkeän synnin vuoksi. Jotkut heistä olivat ehkä vain lähteneet, päättäneet etteivät he enää halua olla seurakunnan yhteydessä, koska he olivat eri mieltä jostakin opista. Toiset olivat saattaneet väsyä ja antaa periksi. – 1. Korinttolaisille 15:12; 2. Tessalonikalaisille 2:1–3; Heprealaisille 12:3, 5.

Tietenkin jos joku veli oli alkanut harhailla synnin teillä, kypsät kristityt yrittivät auttaa häntä. (Galatalaisille 6:1; 1. Johannes 5:16) Jos hänellä oli epäilyksiä, he yrittivät ’siepata hänet tulesta’. (Juudas 23) Vaikka hänestä olisi tullut toimeton eikä hän olisi enää käynyt kokouksissa eikä osallistunut julkiseen palvelukseen, hengellisesti vahvat olisivat yrittäneet palauttaa hänet kohdalleen. Hän olisi saattanut kertoa heille, ettei hän enää välitä olla seurakunnan yhteydessä osoittaen siten uskonsa heikentyneen ja hengellisyytensä laskeneen. He eivät olisi ahdistelleet häntä asian johdosta, mutta olisivat silloin tällöin saattaneet tehdä hänen luokseen ystävällisen käynnin. Sellaiset rakkaudelliset, kärsivälliset ja armolliset ponnistelut olisivat olleet sopusoinnussa sen kanssa, että Jumala on kiinnostunut siitä, ettei yksikään katoa. – Luukas 15:4–7.

Tämän vastakohdaksi Johanneksen sanat osoittavat, että jotkut menivät hengellistä heikkoutta ja toimettomuutta pidemmälle; he itse asiassa hylkäsivät Jumalan seurakunnan. Joku saattoi avoimesti vastustaa