tällöin ihmisille läksyn vieraanvaraisuudesta ja näytti Jumalan anteliaisuuden. Hyvä viini tulee ajan mukana paremmaksi. Jos määrä olikin siis paljon suurempi kuin tarve, niin sitä ei tuhlattu. Tämä ihmetyö kertoo meille myös, että Jeesus hyväksyi käyneet juomat, sillä muutenhan hän ei olisi valmistanut viiniä. – Joh. 2:1–11.

Kaanassa pyysi eräs kuninkaan virkamies Jeesusta parantamaan hänen poikansa, joka oli kuolemaisillaan Kapernaumissa. Jeesus ei ainoastaan parantanut lasta vanhemmilleen, vaan lähetti myös paremman isän takaisin lapselle. Sen sijaan että Jeesus olisi mennyt miehen mukana Kapernaumiin, hän sanoi: ”’Mene, sinun poikasi elää’. Ja mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni.” Isä sai myöhemmin tietää, että hänen poikansa tuli terveeksi sillä hetkellä, jolloin Jeesus lausui sanansa, vaikka hän olikin noin neljänkymmenen kilometrin päässä Kapernaumista. Jeesus osoitti siten, että etäisyys ei sido Jumalan voimaa parantaa hänen välityksellään. Seurauksena oli, että tuo mies ”ja koko hänen huonekuntansa” uskoivat. – Joh. 4:46–53.

Jeesus paransi Jerusalemissa Betesdaksi kutsutun lammikon luona miehen, joka oli ollut sairas kolmekymmentä kahdeksan vuotta. Juutalaiset valittivat, että Jeesus suoritti näitä tekoja sapattina. Jeesus vastasi heidän syytöksiinsä viitaten Jumalan lakkaamattomaan toimintaan samalla tavalla kaikkina päivinä. ”Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä.” (Joh. 5:17) Miksi hyvää ei pitäisi tehdä sapattina? Lakkaako aurinko paistamasta? Pysyvätkö joet paikallaan? Pysähtyykö ruoho kasvamasta? Eivätkö hedelmät kypsy ja linnut laula? Eikö Jumala tee työtä? Sapatti on kaikkialla Jumalan valta-alueella toimeliaan armon päivä. Miksi ei sitten sapatin Herra suorittaisi armotöitä sapattina?

Jeesus käskee meren kaloja, ja ne tulevat. Hän kävelee veden päällä ja vaimentaa ankarat myrskyt. Hän osoittaa, että hänellä on valta, että hänen alamaisuudessaan ovat ”meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet”. Hän on toden teolla ihmisen Poika. – 1. Moos. 1:28; Luuk. 5:4–7; Mark. 6:48; Matt. 8:23–27; 28:18; 8:20.

Jeesuksen ihmetyöt ovat kirkkaita esimerkkejä hellästä myötätunnosta ihmisten kärsimyksiä kohtaan, rakkauden ja säälin valonleimahduksia. Ne kuuluvat osana hänen opetukseensa, ne ovat hänen antamiaan takeita niistä siunauksista, mitkä tulevat uudessa maailmassa, missä ei ole enää surua eikä kuolemaa. Ne ovat keinoja, joilla ihmisille ilmaistaan totuus, että Jeesus on Kristus. – Ilm. 21:4.

Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.” – Hepr. 4:14–16.

Lukijoiden kysymyksiä

● Sanoisitteko minulle, miten 1. Korinttolaiskirjeen 14:2 voidaan selittää. – J. M., Yhdysvallat.

Kyseessä oleva jae kuuluu: ”Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.” Tämä kohta voidaan ymmärtää saman luvun jakeiden 13–19 valossa, joissa sanotaan:

”Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää. Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni [hengen lahjani, Um] kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön. Kuinka siis on? Minun on