Mielen lujittaminen uuden kansan toimintaan

UUSI kansa ei ole nykyinen Israel Palestiinassa eikä mikään muukaan epätäydellisten ihmisten muodostama kansa, ihmisten, jotka kuuluvat tähän vanhaan maailmaan eli asiainjärjestelmään. Uusi kansa on kansa, jonka Jesaja ennusti syntyvän ”yhdellä haavaa”. (Jes. 66:7, 8) Se on se kansa, joka on onnellinen, koska sen Jumala on Jehova. (Ps. 33:12) Sen muodostaa Kristuksen ruumiin jäsenten jäännös, ja valtaistuimelle asetettu kirkastettu Jeesus Kristus on sen Kuningas. Mutta nyt liittyy tähän hengelliseen kansaan kasvava joukko Kuningas-Paimenen muita lampaita. – Joh. 10:16; Hes. 34:23, 24.

Ja millaista on tämän uuden kansan ja sen hyvätahtoisten tovereitten toiminta? Se on todistuksen antamista suuresta iankaikkisuuden Kuninkaasta, Jehova Jumalasta, ja ’tämän valtakunnan hyvän uutisen’ saarnaamista ”koko asutussa maassa todistustarkoituksessa kaikille kansoille”. – Matt. 24:14, Um.

Miksi on sitten tarpeellista lujittaa mielemme tähän toimintaan? Meidän on kristittyinä lujitettava itsemme, koska koko maailma kulkee vastakkaiseen suuntaan ja on järjestäytynyt meitä vastaan, niinkuin se oli järjestäytynyt meidän Mestariammekin vastaan hänen ollessaan maan päällä. Hänestä oli ennustettu: ”Tein kasvoni koviksi kuin piikivi”, ja kun lähestyi hänen uhraamisensa aika, niin ”hän käänsi kasvonsa Jerusalemia kohti, vaeltaaksensa sinne”. Hän voi päättäväisen lujittautumisensa tähden sanoa rohkaisuksi apostoleilleen sinä yönä, jona hänet petettiin: ”Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.” (Jes. 50:7; Luuk. 9:51; Joh. 16:33) Eivätkä tähän maailmaan kuulu ainoastaan uuden kansan näkyvät viholliset, vaan etupäässä sen näkymättömät viholliset, Saatana ja hänen paholaisensa. – Ef. 6:10–12.

Tämän uuteen kansaan kohdistetun vastustuksen takia kehoittaa Pietari meitä: ”Lujittakaa mielenne toimintaan, pysykää täydelleen tasapainossa ja pankaa toivonne siihen ansaitsemattomaan hyvyyteen, mikä tuodaan teille Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.” – 1. Piet. 1:13–15, Um.

Meidän täytyy lujittaa mielemme totuuden vyöllä siihen tarmokkaaseen toimintaan, mitä niiden täytyy suorittaa, jotka kuuluvat uuteen kansaan. Se merkitsee ’jatkuvaa valvomista ja rukoilemista’. Se merkitsee ahkeraa Jumalan Sanan tutkimista, niin että me emme tyydy tuon Sanan ja Jehovan meille tänä aikana varaaman hengellisen ravinnon pelkkään pinnalliseen lukemiseen. Se merkitsee valppaanaolemista palvelustilaisuuksien ja niiden ansojen suhteen, mitkä ovat tiellämme. Se merkitsee sitä, että on eteenpäin katsova, mieleltään myönteinen, luja uskossa ja toivossa ja täyttää mielensä ajatuksilla, mitkä ovat ’vanhurskaita, puhtaita, tosia, ylistettäviä ja hyveellisiä’. – Fil. 4:8.

Lukijain kysymyksiä

● Mooseksen laki kielsi israelilaisia ottamasta korkoa lainoista omassa keskuudessaan, ja Jeesus käski lainaamaan korotta ja toivomatta mitään takaisin. Merkitseekö tämä, että kristityt veljet eivät saa nykyään maksaa korkoa eikä ottaa korkoa toisiltaan? Tarkoittiko Jeesus sitä, ettei tule maksaa korkoa eikä suorittaa takaisin pääomaakaan? – J. G., Yhdysvallat.

Mooseksen laki puhui köyhille annetuista lainoista, niille, jotka olivat joutuneet rahallisesti heikkoon tilaan ja tarvitsivat apua. Se velvoitti lainaamaan tällaisille heidän puutteenalaisen tilansa lievittämiseksi, mutta kielsi ottamasta korkoa näistä köyhille annetuista lainoista. Lainan antajat saivat takaisin pääoman, ja toisinaan otettiin pantteja, mitkä osoittivat velallisuuden. Israelissa israelilaisten tai maassa asuvien ei-israelilaisten ja juutalaiseen yhteiskuntaan kuuluvien keskuudessa piti lainojen siihen aikaan helpottaa köyhyyttä tai epäonnea, ja lähimmäisen vastoinkäymisestä hyötymistä pidettiin vääränä. Lainat eivät olleet kaupallisessa tarkoituksessa annettuja. Mutta asia oli toinen niihin ulkomaalaisiin nähden, jotka kulkivat maan läpi karavaaneineen tai asettuivat sinne kaupantekoon. He saattoivat lainata lisätäkseen käyttöpääomaansa ja vahvistaakseen ansaitsemiskykyään, ja oli aivan sopivaa, että sen rahan käytöstä maksettiin kohtuullisesti. Israelilaiset voivat ottaa korkoa lain mukaan sellaisissa tapauksissa. – 2. Moos. 22:25, 26; 3. Moos. 25:35–37; 5. Moos. 15:8; 23:19, 20; 24:6.

Jeesus sanoi Luukkaan 6:34, 35:nnessä (Um): ”Samaten, jos te lainaatte korotta niille, joilta te toivotte saavanne, niin mitä hyötyä teillä on siitä? Syntisetkin lainaavat korotta syntisille, jotta saisivat takaisin yhtä paljon. Rakastakaa päinvastoin jatkuvasti vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa korotta, toivomatta mitään takaisin, niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette olemaan Korkeimman lapsia, koska hän on ystävällinen kiittämättömille ja jumalattomille.” Jeesus menee tässä pitemmälle kuin Mooseksen laki, niinkuin hän teki toisissakin kohdissa puheen ollessa laista. Hän ei käskenyt ainoastaan karttamaan haureutta, niinkuin lakikin määräsi, vaan myös olemaan suosimatta sitä sydämessä. Hän ei käskenyt vain välttämään murhaa, kuten laki vaati, vaan myös kielsi antamasta veljelleen halveksivaa nimeä. Hän käski tässäkin lainaamaan, ei vain korotta, vaan myös odottamatta pääomaakaan takaisin. Syntiset lainasivat toisinaan korotta. Kristittyjen tuli ylittää se, niin etteivät he odottaneet pääomankaan takaisinmaksamista. – Matt. 5:21, 22, 27, 28.

Silloin oli heidän palkkansa oleva suuri, ja heistä oli tuleva todellisia Jumalan lapsia, koska he auttaisivat hänen tavallaan hyviä ja pahoja saamatta siitä mitään takaisin. Jos sinä teet näin, niin sinun palkkasi on oleva suuri, koska Jehova palkitsee sinut. Miksi hän palkitsisi sinua erityisesti, jos sinulle maksettaisiin takaisin? Sehän olisi sinun palkkasi. Mutta jos sinä et odottaisi saavasi takaisinmaksua, jos sinä antaisit rahaa auttaaksesi köyhää, niin Jehova palkitsisi sinut vanhurskasten ylösnousemuksessa, kuten Jeesus osoitti käskiessään, että ihmiset eivät valmistaisi juhlia niille, jotka voivat valmistaa vuorostaan pidot maksaakseen takaisin, vaan tekisivät siten niille, jotka ovat liian köyhiä pitääkseen vastajuhlia; silloin ”sinä olet onnellinen, koska heillä ei ole, millä maksaisivat takaisin sinulle. Sillä sinulle maksetaan takaisin vanhurskasten ylösnousemuksessa.” – Luuk. 14:12–14.