Kirkastusihme

”Ei, me emme ilmoittaneet teille Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja läsnäoloa kääntymällä seuraamaan taidokkaasti keksittyjä vääriä taruja, vaan koska olimme päässeet hänen suurenmoisuutensa silminnäkijöiksi.” – 2. Piet. 1:16, Um.

 1. Mitä hyödyllisiä seurauksia koituu niille, joilla on etu nähdä jotakin Jehovan ja Kristuksen Jeesuksen kirkkaudesta?

JEHOVAN suurenmoinen kirkkaus voidaan havaita ainoastaan siinä määrin, kuin hän näkee hyväksi ilmaista sen. Hän voi kätkeä sen tai näyttää sen, ja onnellisia ovat ne hänen lapsensa, joita suositaan sallimalla saada edes ohikiitävä vilahdus Jumalan häikäisevästä loistosta. Tällainen ihmeellinen näky kohottaa, vahvistaa ja antaa sitä, mitä tarvitaan valistumiseen ja uskollisuuteen. Se auttaa Jumalan palvelijaa kohtaamaan vaikeat olosuhteet ja lujittaa hänen toivonsa hänen mennessään eteenpäin kohti uutta maailmaa ja iankaikkista elämää. Jehova ilmaisi menneitten sukupolvien aikana suurenmoisuutensa osittain Moosekselle, Pietarille, Jaakobille ja Johannekselle sekä rakkaalle Pojalleen, Herrallemme Jeesukselle. Jehovan kirjoituttamien muistiinpanojen vakava tutkiminen auttaa meitä uskomaan niiden todistuksen ja siten oppimaan itse tuntemaan Iankaikkisen Kuninkaan ihmeteltävää majesteettisuutta ja kirkkautta sellaisena kuin se paljastuu Herran Jeesuksen elämän, kuoleman, ylösnousemuksen ja toisen läsnäolon kautta. Lisäksi me voimme rohkaistua ja vahvistua nyt Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä suorittamaan meille määrättyä palvelusta nähdessämme Jehovan kirkkauden hänen nyt hallitsevan Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, kautta. Tässä onnellisessa tilassa olevat antavat kiitoksen ja koettavat hyvin omintunnoin puhdistautua noudattaen pyhyyttä ja riemuiten toivossa.

 2, 3. Selitä, miksi Pietari sanoi, ettei hän noudattanut ”taidokkaasti keksittyjä vääriä taruja”.

² Huomaa tarkasti Pietarin toisen kirjeensä ensimmäisessä luvussa olevat sanat (Um): ”Lisääntyköön teille ansaitsematon hyvyys ja rauha Jumalan ja Herramme Jeesuksen täsmällisen tuntemuksen kautta, semminkin kun hänen jumalallinen voimansa on antanut meille vapaasti kaiken, mikä koskee elämää ja jumalista antaumusta, hänen täsmällisen tuntemuksensa kautta, joka kutsui meidät kirkkauden ja hyveen avulla.” (2. ja 3. jae) Kuvailtuaan sitten eräitä ominaisuuksia, mitkä kristityllä täytyy olla, hän sanoo heistä: ”Sillä jos nämä vallitsevat teissä ja ovat uhkuvina, niin ne estävät teitä olemasta toimettomia tai hedelmättömiä Herramme Jeesuksen Kristuksen täsmällisen tuntemuksen suhteen.” (8. jae) Niitä ei saa unohtaa koskaan, sillä muuten me epäonnistumme ja menetämme pääsyn Herramme Jeesuksen Kristuksen valtakuntaan. Eräs parhaista keinoista tällaisen ’hedelmättömyyden’ ehkäisemiseksi on jatkuva puhuminen niistä.

³ Apostoli jatkaa painokkaasti ja erittäin vakuuttuneena 15. jakeessa: ”Niinpä minä teenkin myös äärimmäiseni joka aika, jotta te minun kuoltuani voisitte puhua näistä asioista keskenänne.” Painaakseen asian veljiensä mieleen ja auttaakseen heitä hän sanoo edelleen: ”Ei, . . . kääntymällä seuraamaan taidokkaasti keksittyjä vääriä taruja” – sellaisia taruja, mitkä ovat saattaneet lähteä pakanallisesta jumalaistarustosta tai apokryfisistä kirjoituksista. Pietari ei ollut ovelasti keksinyt jotakin tarua. Tämä uskollinen orja ei käyttänyt puhuessaan mitään ”taidokkaasti” eikä petollisesti rakennettua turmiollista salaperäisyyttä eikä mitään keinotekoisuutta, kun hän oli paljastanut Herran Jeesuksen voiman ja läsnäolon, vaan hän näki omin silmin hänen suurenmoisuutensa hänen saadessaan ”kunnian ja kirkkauden, kun tuosta suurenmoisesta kirkkaudesta kantautui hänelle [Jeesukselle] tällaiset sanat: ’Tämä on minun poikani, minun rakastamani, jolle olen antanut hyväksymykseni.’” ”Niin”, Pietari sanoo, ”nämä sanat me kuulimme kantautuneina taivaasta, kun me olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella.” (Jakeet 16–18) Pietari viittaa tässä kirkastusihmeeseen, ja koska me näemme hänen käyttävän tätä tosiasiaa esityksiensä todistamiseksi, niin meidän on erittäin tärkeää ymmärtää se. Ottakaamme hyöty sen tarkastelusta ja sovellutuksesta.

KIRKASTUMINEN

 4. Selitä kirkastuminen omin sanoin.

⁴ Meille on kerrottu Matteuksen 17:1–9, Markuksen 9:1–10 ja Luukkaan 9:27–36, mitä todellisuudessa tapahtui. Lainaamme Markuksen kertomuksesta (Um): ”Hän jatkoi edelleen sanoen heille: ’Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovissa on eräitä, jotka eivät maista lainkaan kuolemaa, ennenkuin näkevät ensin Jumalan valtakunnan jo tulleen voimassa.’ Sen mukaisesti Jeesus otti kuusi päivää myöhemmin Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen mukaansa ja opasti heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen päällysvaatteensa tulivat säteileviksi, paljon valkoisemmiksi, kuin miksi yksikään maan päällä oleva vaatteitten puhdistaja voisi valkaista ne. Eliaskin ilmestyi heille Mooseksen kanssa, ja he keskustelivat Jeesuksen kanssa. Ja Pietari sanoi vastaukseksi Jeesukselle: ’Rabbi, meidän on mukava olla tässä, pystyttäkäämme siis kolme telttaa, yksi sinulle ja yksi Moosekselle ja yksi Eliaalle.’ Hän ei tosiaan tiennyt, mitä vastaisi, sillä he pelästyivät kovin. Ja muodostui pilvi, joka peitti heidät suojellen, ja pilvestä tuli ääni: ’Tämä on minun Poikani, se rakastettu, kuunnelkaa häntä.’ He katsoivat kuitenkin äkisti ympärilleen eivätkä nähneet enää ketään kanssaan paitsi Jeesuksen. Kun he tulivat alas vuorelta, niin hän käski heitä nimenomaan olemaan kertomatta kenellekään näkemäänsä, ennenkuin ihmisen Poika olisi noussut kuolleista. Ja he laskivat tämän sanan sydämelleen, mutta keskustelivat keskenään, mitä tämä kuolleista nouseminen merkitsi.”

 5. Mitkä kysymykset Jeesus oli tehnyt opetuslapsilleen juuri kirkastumisen edellä ja miksi?

⁵ On tärkeää huomata, että kukin kirjoittaja esittää ennen tätä huomattavaa näkytapausta Herramme kysymyksen ja sitä hänen opetuslastensa kanssa seuranneen keskustelun: ”’Kenen ihmiset sanovat minun olevan?’ He vastasivat hänelle: ’Johannes Kastajan, ja toiset Eliaan, toiset taas jonkun profeetoista’. Niin hän kysyi heiltä: ’Kenenkä te sanotte minun olevan?’ Pietari vastasi ja sanoi hänelle: ’Sinä olet Kristus’. Ja hän alkoi opettaa heille, että Ihmisen Pojan piti kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineitten hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi, ja kolmen päivän perästä nouseman ylös.” (Mark. 8:27–29, 31) Jeesus vahvisti tässä selvästi olevansa Kristus, kuolevansa ja nousevansa kuolleista sekä heidän näkevän Valtakunnan voimassaan, ennenkuin hän maistaisi kuolemaa. Opetuslapset valmistettiin siihen, mitä piti seuraaman, sillä Jeesus oli ollut niin selväsanainen, ettei hänen huomautuksiaan voinut väärinkäsittää.

 6. Miten se Jeesuksen lupaus täyttyi, etteivät muutamat hänen opetuslapsistaan näe kuolemaa ennenkuin ovat ensin nähneet ihmisen Pojan Valtakunnassa voimassaan?

⁶ Mitä Jeesus sanoi oikein Jumalan valtakunnan näkemisestä? Vastaus tulee selväksi, kun vertaillaan näiden kolmen eri kirjoittajan lyhyitä kertomuksia: ”. . . eivät maista lainkaan kuolemaa, ennenkuin näkevät ihmisen Pojan tulevan valtakunnassaan” (Matt. 16:28, Um); ”. . . ennenkuin näkevät ensin Jumalan valtakunnan jo tulleen voimassa” (Mark. 9:1, Um); ”. . . eivät maista lainkaan kuolemaa, ennenkuin näkevät ensin Jumalan valtakunnan.” (Luuk. 9:27, Um) Ilmeinen tarkoitus on, että heidän täytyi nähdä ensin ihmisen Poika Valtakunnassaan ja voimassaan, ennenkuin he päättäisivät maallisen vaelluksensa. Herra Jeesus oli ottanut Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kanssaan korkealle vuorelle rukoilemaan, ja heidän rukoillessaan hänen kasvojensa ilme muuttui erilaiseksi ja hänen vaatteensa säteilivät ja loistivat ylimaallista kirkkautta. Hän ”kirkastui” heidän edessään. Näky näytti sitten Eliaan ja Mooseksen keskustelemassa hänen kanssaan, ja nämäkin näkyivät ”kirkkaudessa”. Nuo kolme apostolia olivat nähtävästi tällöin unen painamia, ja kun he heräsivät täysin, niin he kuulivat keskustelun olevan käynnissä. Millaista keskustelua se voi olla? Luukas on ainoa kirjoittaja, joka ilmoittaa sen meille: ”He näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat hänen poismenostansa, jonka hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa.” – Luuk. 9:31.

 7. Kuvaile, miten näky vaikutti apostoleihin.

⁷ Kiihkeä Pietari teki silloin ehdotuksen, että olisi hyvä pystyttää kolme telttaa tuolle korkealle vuorelle, yksi kullekin, Herralle, Moosekselle ja Eliaalle. Hänen vielä puhuessaan muodostui pilvi, joka alkoi peittää tuon kolmikon, ja ”pilvestä kuului ääni, joka sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä’. Kun opetuslapset sen kuulivat, lankesivat he kasvoilleen ja peljästyivät kovin. Niin Jeesus tuli heidän tykönsä, koski heihin ja sanoi: ’Nouskaa, älkääkä peljätkö’. Ja kun he nostivat silmänsä, eivät he nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään. Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta Jeesus varoitti heitä sanoen: ’Älkää kenellekään kertoko tätä näkyä, ennenkuin Ihmisen Poika on noussut kuolleista’.” (Matt. 17:5–9) Tämä näky oli tehnyt varmasti syvän vaikutuksen Pietarin mieleen, koska hän kirjoitti siitä kolmekymmentäyksi vuotta myöhemmin, kun hän koetti painaa veljiensä mieleen sen, ettei hän ollut ’taidokkaasti keksinyt vääriä taruja’, vaan oli saarnannut heille totuutta.

 8. Ottiko Pietari näyn Jeesuksen lupauksen täyttymyksenä? Selitä miten ja miksi.

⁸ Tarkastellen asiaa edelleen Pietari käyttää tätä kirkastusnäkyä esittäessään Herran Jeesuksen Kristuksen ”voimaa ja läsnäoloa”, ollen itse sen suurenmoisuuden silminnäkijä. Oli hyvin ilmeistä, että se, mitä apostolit näkivät, antoi heidän mieleensä tosiasiallisen todistuksen hänen voimastaan ja läsnäolostaan. Pietari osoittaa selvästi, että kirkastuminen oli hänelle sen Jeesuksen lupauksen täyttymys, että jotkut hänen opetuslapsistaan eivät maista kuolemaa, ennenkuin ovat ensin nähneet ihmisen Pojan kuninkaallisessa voimassaan. He olivat saaneet nähdä tämän näyn avulla Jeesuksen Kristuksen läsnäolon ja voiman Valtakunnan kirkkaudessa, ja siihen liittyivät tuosta suurenmoisesta kirkkaudesta Jeesukselle kantautuneet sanat: ’Tämä on minun Poikani, minun rakastamani, jolle minä olen antanut hyväksymykseni.’ Apostolit näkivät loiston ja suurenmoisuuden ja kuulivat tosiaan Jehovan äänen taivaasta tunnustavan Jeesuksen Jumalan rakkaaksi Pojaksi osoittaen hänet siten siksi hyväksytyksi ja käskien heitä ”kuulemaan häntä”.

 9. Miten tällainen loistava näky vaikuttaisi nykyään, ja onko odotettavissa, että nyt saataisiin suurenmoisempi näky?

⁹ Tämän loistavan näytelmän majesteettisuus herätti pelkoa noissa kolmessa opetuslapsessa. Eikö näin kävisi kenelle tahansa Jehovan lapselle nykyään, jos hänellä olisi suuri kunnia ja etu nähdä tällainen ihmeteltävä näky? Entä sitten, kun hän saisi tosiaan kuulla Jehovan äänen taivaasta! Mitä jokainen meistä tekisi? Epäilemättä aivan samaa: me lankeaisimme kasvoillemme pelosta. Koska me emme ole kokeneet tällaista ihmeellistä näkyä, niin meidän on erittäin vaikea käsittää kaikkea, mitä se sisältää, vaikka me tiedämmekin noiden kolmen miehen pelänneen, mikä ilmaisi selvästi Jehovan sanan läheisyyden voiman, vakuuttavuuden ja toteamisen. He eivät unohtaisi sitä koskaan. Me emme odota nyt kiipeävämme kirjaimelliselle korkealle vuorelle emmekä näkevämme tällaista näkyä. Mutta me saamme kuitenkin todeta tarkastaessamme tätä kirkastusnäytelmää, että maan päällä olevilla Jumalan lapsilla on nykyään joka tavalla paljon suurenmoisempi näky. Jos me saamme selville mitä Jumala tarkoittaa näillä totuuksilla, niin niillä on sama vaikutus meihinkin, ja ne panevat meidät pelkäämään Jumalan äänen kuuluessa ja osoittaessa meille perusteellisesti pienuutemme, täydellisen arvottomuutemme Jehovan hyvyyden ja armon saamiseen.

PROFEETALLINEN SANA JA NÄKY

10. Mikä oli 5. Mooseksen kirjan 18:15–19 olevien profeetallisten sanojen lupaus?

¹⁰ Jokaisen tosi halu on epäilemättä saada suurin hyöty tässä tarkasteltavana olevasta näystä omaksi hyvinvoinniksemme ja vahvistukseksemme näinä koettelevina aikoina. Jotta käsittäisimme sen vaikuttavuuden, voimakkuuden ja loistavuuden, niin täytyy tutkia vuosisatoja aikaisemmin annettua Jehovan kirjoitettua sanaa. Tehdessämme siten me saamme tietää, että Heprealaiset Kirjoitukset olivat opettaneet Jehova Jumalan herättävän majesteettisen Mooseksen kaltaisen profeetan, lainantajan, opettajan ja Jehovan edustajan, joka oli oleva Kuningas Israelissa. ”Sinun keskuudestasi, veljiesi joukosta, [Jehova], sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa. . . . Ja [Jehova] sanoi minulle: ’Mitä he ovat puhuneet, on oikein puhuttu. Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua. Ja joka ei kuule minun sanojani, joita hän minun nimessäni puhuu, hänet minä itse vaadin tilille.’” – 5. Moos. 18:15, 17–19.

11. Selitä eräitä piirteitä, joissa Kristus on ’Mooseksen kaltainen’.

¹¹ Jumalan antama lupaus oli, että ’herätetään joku Mooseksen kaltainen’, ja Mooseksen ja Kristuksen elämässä oli totisesti paljon samanlaisuutta syntymästä asti. Heidät yritettiin tuhota pikkulapsina. He saivat erikoisopetusta Jehovalta 40-päiväisen paastoamisensa aikana. Heidät kasvatettiin Jehovan kansan vapauttamista varten epäjumaluuden ja väärän palvonnan maailmasta. He vastustivat Saatanan pappeja ja edustajia ja korottivat ja palvoivat yhtä Kaikkivaltiasta tosi Jehovaa saattaen siten ylimmyyskysymyksen voittoisaan huippukohtaansa. He olivat kumpikin ’karitsoita’, joita käytettiin järjestettäessä liitot, mitkä tehtiin erityisen kansan, pappisvaltakunnan, aikaansaamiseksi. Kumpikin rakensi tabernaakkelin, missä Jehovan kirkkaus oli heidän keskellään heidän papillisissa palveluksissaan. He olivat käskijöitä ja johtajia, heillä oli kansa, joskaan ei vakituista maata, ja he olivat erotetut Jehovan palvelukseen. Nämä ovat vain muutamia seikkoja, joissa Mooses ja Kristus olivat samanlaisia. Kristus oli totisesti ’Mooseksen kaltainen’.

12. Miksi Elia esiintyi Valtakunnan näyssä?

¹² Jehova ei päättänyt ainoastaan herättää erästä Mooseksen kaltaista, Moosesta-Suurempaa, vaan hän lupasi myöskin, että Suurempi Eliakin tulee. ”Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi. Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee [Jehovan] päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata [kirouksella].” (Mal. 4:4–6) Me näemme nyt ennustusten opettavan, että kaksi heprealaista profeettaa oli esittävä tulevia tapahtumia. Se ei merkitse välttämättä sitä, että näiden kahden hyvintunnetun profeetan täytyisi tosiaan ilmaantua lihassa täyttämään nämä ennustukset. Kummatkin kuolivat uskossa ja odottavat nyt ylösnousemustaan.

13. Mainitse joitakin Elian huomattavia tekoja ja mikä suhde niillä on ensimmäisen tulemuksen tapahtumiin.

¹³ Jehova sanoi: ”Minä lähetän teille profeetta Elian.” Tämä mies, Elia, oli ollut uskollinen eikä ollut milloinkaan epäillyt Jehovaa, ja häntä kunnioitettiin uskontöittensä takia. Eräs Elian suorittamista suurista töistä oli tosi katumuksen aikaansaaminen Israelille, ja me voimmekin odottaa sentähden ’tulevan Elian’ tekevän samanlaisen työn. Johannes Kastaja oli suorittanut Jeesuksen päivinä edelläjuoksijan työn. Tämäkin sovittaja työskenteli ankarasti kääntääkseen ihmisiä vanhurskauden tielle ja aikaansaadakseen heidän kääntymyksensä, mikäli mahdollista. Hän tiesi hyvin, että jos he eivät kääntyisi, niin heidät hävitettäisiin perusteellisesti, kun vihan päivä olisi valmis purkamaan raivonsa. Johannes Kastaja suoritti samankaltaista palvelusta kuin Eliakin. Hän julisti kostoa papeille, jotka palvelivat Perkelettä, nuhteli kuningasta, antoi varoituksen Israelille ja palveli pelottomasti suurta Jehovaa. Israelin johtajat odottivat sillä aikaa erheellisesti Elian tulemista koskevaa tosiasiaa pikemminkin itselleen tapahtuvana ihmeenä, eivätkä havainneet, että se työ, mikä hänen piti suorittaa, oli tosiaankin edeltävä tuhotuomiota ja oli senvuoksi heidän viimeinen toivonsa. Me voimme nähdä siis nyt, että päivien lopuksi luvattiin kaksi profeettaa ja että nämä molemmat nähtiin kirkastusnäyssä.

14. Lainaa joitakuita lupauksia, mitkä Jehova oli tehnyt Daavidin pojasta. Miten me sovellamme ne kirkastusnäkyyn?

¹⁴ Me emme näe tässä näytelmässä ainoastaan Moosesta ja Eliaa loistavine vaatteineen, vaan muistamme myös Jeesuksen, Jumalan Kristuksen, olleen siinä. Hän on siinä Kristuksena, Jehovan voitelemana, sillä ennustukset olivat opettaneet selvästi, että oli tuleva Daavidin poika, joka oli oleva Herran voitelema, ja että hänen valtakuntansa oli hallitseva ikuisesti. Jehova sanoo: ”Minä olen tehnyt liiton valittuni kanssa, minä olen vannonut Daavidille, palvelijalleni: ’Sinun siemenesi minä lujitan iäksi ja rakennan sinun valtaistuimesi kaikille sukupolville. Hänen siemenensä minä myös teen iäti kestäväksi ja hänen valtaistuimensa kuin taivaan päivät.’ Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta: ’Minä en valehtele Daavidille: hänen siemenensä on pysyvä ikuisesti ja hänen valtaistuimensa kuin aurinko minun edessäni. Se on oleva lujitettu iäksi kuin kuu ja kuin uskollinen todistaja taivaalla.’” (Ps. 89:3, 4, 29, 35–37, As) ”Katso, tulevat ne päivät, sanoo Jehova, jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan Oksan, ja hän on hallitseva kuninkaana ja toimiva viisaasti ja toteuttava oikeuden ja vanhurskauden maassa.” – Jer. 23:5, As; katso myös Jer. 30:9; Hes. 34:23, 24; 37:24.

15. Mitä muuta Kristus oli paitsi Daavidin poika? Esitä todistus.

¹⁵ Daavidin poika oli oleva suurempi kuin Daavid, Daavidin ”Herra”, sillä hän oli oleva Jehovan voideltu Poika. Psalmissa 2:2, 6, 7 on yhdistetty se, että hän on poika, kuningas ja voideltu. Jesaja todistaa samalla tavalla valtakunnan ja Daavidin pojan ja perillisen ja Messiaan yhteyden: ”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu; ja hallitus on oleva hänen hartioillaan, ja hänen nimekseen on pantava Ihmeellinen, Neuvonantaja, Mahtava Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Hänen hallituksensa ja rauhan lisääntymisellä ei ole loppua oleva Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan sen lujittamiseksi ja sen voimassapitämiseksi oikeudella ja vanhurskaudella tästä lähtien iankaikkisesti.” (Jes. 9:6, 7, As) Israel oli Herramme ensimmäisessä tulemuksessa Jumalan voidellun odotteessa, hänen, joka oli oleva sen kuningas. Siionin kulmakivi piti laskea ja Jehova oli toimittava sen, sillä on kirjoitettu: ”Tämä on se päivä, jonka [Jehova] on tehnyt; . . . Siunattu olkoon hän, joka tulee [Jehovan] nimeen.” (Ps. 118:22–26) ”Sanokaa Siionin tyttärelle: ’Katso, sinun Kuninkaasi tulee sinun luoksesi lempeämielisenä ja aasin, aasinvarsan, juhdan jälkeläisen, selässä istuen.’ . . . ’Pelasta, me rukoilemme, Daavidin Poika! Siunattu on hän, joka tulee Jehovan nimessä!’” (Matt. 21:5, 9, Um) Tämä merkitsee sitä, että Jehova ei ollut luvannut ainoastaan Moosesta ja Eliaa suuremman, vaan myöskin Daavidia suuremman, sellaisen, joka oli oleva Jumalan Poika. Tämän todistaa se kertomus, mihin nyt kiinnitämme huomiomme.

JUMALAN POIKA JA PERILLINEN

16. Esitä Raamatun vahvistus, mikä osoittaa Daavidin pojan olevan Jumalan oma Poika.

¹⁶ Enkeli sanoi Marian raskaaksitulemisen aikaan: ”Sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja [Jehova] Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman. . . . Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se . . . mikä syntyy, pitää kutsuttaman [pyhäksi] Jumalan Pojaksi.” (Luuk. 1:30–35) Jehovan enkeli lähetettiin tämän pojan syntymisaikaan ilmoittamaan siitä maaseudun paimenille. ”Ja äkisti seisoi heidän vieressään Jehovan enkeli, ja Jehovan kirkkaus hohti heidän ympärillään, ja he pelästyivät kovasti. Mutta enkeli sanoi heille: ’Älkää pelätkö, sillä katso, minä ilmoitan teille hyvän uutisen suuresta ilosta, minkä kaikki ihmiset saavat, koska teille syntyi tänään Pelastaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungista.’” (Luuk. 2:9–11, Um) Sitten on meillä muistiinmerkittynä Simeonin todistus: ”. . . ei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt [Jehovan Kristuksen]. . . . ’Tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan.’” (Luuk. 2:26, 34) On totta, että hänestä tuli ”loukkauskivi ja kompastuksen kallio” molemmille Israelin huoneille.

17–19. Miten me tiedämme Kristuksen olevan Jumalan perillinen?

¹⁷ Juutalaiset tekivät Johannes Kastajalle kysymyksiä pappiensa ja leviittojensa kautta: ”’Kuka sinä olet?’ . . . ’Minä en ole Kristus.’ . . . ’Mikä sitten? Oletko sinä Elias?’ . . . ’En ole’. ’Se profeettako olet?’ . . . ’En’. . . . ’Miksi sitten kastat, jos et ole Kristus etkä Elias etkä se profeetta?’” (Joh. 1:19–25) Huomaa edelläolevasta, miten nämä samat kolme palvelijaa on yhdistetty siinä. Natanael pani asian suppeasti yhteen virkkeeseen: ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas.” (Joh. 1:49) Koska Jeesus oli Jumalan Poika, niin hän oli hänen perillisensä siinä, minkä Jehova lupasi hänelle. Hän oli varmasti enemmän kuin Daavidin poika ja perillinen. Jeesus kysyi juutalaisilta: ”’Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?’ He sanoivat hänelle: ’Daavidin’. Hän sanoi heille: ’Kuinka sitten Daavid [henkeytyksestä] kutsuu häntä Herraksi, sanoen: ”[Jehova] sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle”. Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?’” (Matt. 22:42–45) ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä.” (Joh. 1:14) ”Minä olen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika.” (Joh. 1:34) Jehova tunnusti hänet Pojakseen, kun hänet kastettiin: ”Ja taivaasta tuli ääni: ’Sinä olet minun Poikani, se rakastettu; minä olen hyväksynyt sinut.’” – Luuk. 3:22, Um.

¹⁸ Lisävahvistuksen antavat Paavalin heprealaisille lähettämät kirjoitukset: ”Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän [näiden päivien lopulla] puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi.” (Hepr. 1:1, 2) Meillä on lisäksi Jeesuksen antama kuvaus: ”’Minä lähetän rakkaan poikani; häntä he kai kavahtavat.’ Mutta kun viinitarhurit näkivät hänet, neuvottelivat he keskenään ja sanoivat: ’Tämä on perillinen; tappakaamme hänet, että perintö tulisi meidän omaksemme’.” (Luuk. 20:13, 14) Koska nämä muistiinmerkinnät vahvistavat siis asian, niin ei ole epäilystäkään siitä, että Jumalan Pojaksi ilmaistu on sen maailman perillinen, jonka valtakunta kestää ikuisesti.

¹⁹ Tehden yhteenvedon siitä, mitä kirkastuminen sisältää, me voimme nähdä 1) Mooseksen esikuvaavan erästä jälkeensä tulevaa, joka oli oleva suurempi johtaja, lainantaja, vapauttaja ja kuningas Israelille; 2) Elian, joka oli yksi suurimmista profeetoista, edeltäkuvaavan vielä suurempaa tulevaa, joka suorittaa määrätyt työt, mitkä yhdistetään Jumalan voiman kuninkaaseen ja valtakuntaan; 3) lupauksen Messiaasta, joka on Jumalan Kristus, jonka Jumala on valinnut ja hyväksynyt, voidellut kuninkaaksi ja papiksi; ja 4) Jeesuksen Kristuksen, Jehova Jumalan Pojan ja valtakunnan sekä uuden maailman perillisen.