Kristuksen anteliaisuuden vaikuttava voima
KUN ihmiset näkevät toisten auttavan puutteenalaisia lähimmäisiään, niin se saa usein heidätkin ilmaisemaan samanlaista anteliaisuutta. Kun Makedonian kristityt ensimmäisellä vuosisadalla kuulivat Akhaiassa olleiden uskonveljiensä innokkaista ponnisteluista Jerusalemin köyhien kristittyjen auttamiseksi, niin he innostuivat ottamaan osaa avustustoimintaan. – 2. Kor. 9:1, 2.
Mutta kristittyihin heidän Herransa Jeesuksen Kristuksen anteliaisuus on vaikuttanut vielä enemmän. Apostoli Paavali viittasi tähän, kun hän kirjoitti korinttolaisille ja sanoi: ”Te tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen ansaitsemattoman hyvyyden, että vaikka hän oli rikas, hän tuli köyhäksi teidän tähtenne, jotta te tulisitte rikkaiksi hänen köyhyydestään.” (2. Kor. 8:9) Koska Jeesus ennen ihmiseksi tuloaan oli työskennellyt Isänsä kanssa koko kaikkeuden luomisessa, niin hän oli osallinen kaiken, sekä näkyvän että näkymättömän, omistamiseen. Hänellä oli myös ainosyntyisen pojan kirkkaus. Hän oli huomattavin kaikista Jumalan enkeli-pojista. – Joh. 1:14; Kol. 1:15–18.
Poika luopui halukkaasti kaikesta tästä tullakseen ihmiseksi. (Fil. 2:5–8) Hänen ensimmäinen vuoteensa oli vain ruokintakaukalo. Hänen äitinsä Maria ja hänen kasvatusisänsä Joosef olivat köyhiä. Koko maanpäällisen elämänsä ajan hänellä oli vähän aineellista omaisuutta. Hän sanoi kerran miehelle, joka halusi tulla opetuslapseksi: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla lepopaikat, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.” (Luuk. 9:57, 58) Kuitenkin Jeesus oli henkilökohtaisesti kiinnostunut niistä, jotka kärsivät äärimmäistä aineellista puutetta. Hänellä ja hänen apostoleillaan oli yhteinen rahasto köyhien israelilaisten auttamista varten. – Matt. 26:9–11; Mark. 14:5–7; Joh. 12:5–8; 13:29.
Se, mitä Jeesus Kristus teki tullessaan maan päälle, teki hänen opetuslapsilleen mahdolliseksi tulla suuren rikkauden omistajiksi. Heistä tuli Jumalan poikia, taivaallisen valtakunnan perijöitä ja Jumalan siunausten vastaanottajia elinaikanaan maan päällä ja koko ikuisuuden sitten, kun heidät herätettäisiin kuolleista. (Room. 8:17) Ilman Jeesuksen Kristuksen osoittamaa anteliaisuutta me nykyään elävät olisimme edelleen synnin ja kuoleman aiheuttaman tuomion alaisia ilman mitään elämän odotetta. – Room. 6:23.
Jeesuksen Kristuksen anteliaisuuden arvostaminen lisäsi erinomaista antamisen henkeä varhaiskristittyjen keskuudessa. Kristillisen seurakunnan perustamisen jälkeisestä ajasta kerrotaan: ”Heidän keskuudessaan ei ollut näet yksikään puutteessa, sillä kaikki ne, jotka olivat peltojen tai talojen omistajia, myivät niitä ja toivat myytyjen hinnan ja panivat sen apostolien jalkojen juureen. Sitten jaettiin kullekin sen mukaan kuin hän tarvitsi.” – Apt. 4:34, 35.
Tämä järjestely oli erityisen sopiva silloiset olosuhteet huomioon ottaen. Monet juutalaiset ja käännynnäiset olivat tulleet helluntaijuhlille vuonna 33. He eivät olleet aikoneet viipyä pitkään kaupungissa. Mutta kun Pietari esitti voimakkaan todistuksen ja myöhemmin muut, niin tuhannet alkoivat uskoa Jeesukseen Kristukseen. Näillä uusilla opetuslapsilla oli vielä paljon opittavaa, ja he tarvitsivat sitä rohkaisua ja vahvistusta, jota apostolit voivat antaa heille. Siten toisten uskovien anteliaisuus teki heille mahdolliseksi viipyä Jerusalemissa pitempään ja rakentua hengellisesti.
Tällaista erinomaista anteliaisuuden henkeä ilmaisivat myös Filippin kristityt. Kun Lyydiasta tuli Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, hän sanoi Paavalille ja hänen tovereilleen: ”Jos olette katsoneet minun olevan uskollinen Jehovalle, niin astukaa talooni ja jääkää.” Paavalin matkakumppani Luukas lisää: ”Hän suorastaan pakotti meidät tulemaan.” – Apt. 16:15.
Kun Paavali myöhemmin työskenteli muualla, Filippin kristityt lähettivät hänelle lahjoituksia auttaakseen häntä ”hyvän uutisen” edistämisessä. Tästä filippiläisille lähetetystä kirjeestä luemme: ”Kun lähdin Makedoniasta, ei mikään muu seurakunta kuin te yksin osallistunut kanssani antamis- ja vastaanottamisasiaan, sillä Tessalonikaankin lähetitte minulle jotakin tarpeeseeni sekä kerran että toisenkin kerran.” (Fil. 4:15, 16) Kun Paavali kirjoitti nämä sanat, hän oli pidätettynä Roomassa. Jälleen filippiläiset olivat tulleet hänen avukseen. He eivät olleet lähettäneet ainoastaan avustusta, vaan he olivat myös määränneet uskollisen veljen Epafrodituksen palvelemaan apostolia. Tämä vaati Epafroditusta tekemään meritse ja maitse yli 1 600 kilometriä pitkän matkan. Hän oli niin uhrautuvainen kuluttaessaan itseään rakkaan veljensä Paavalin hyväksi, että hän sairastui vakavasti. Onneksi hän kuitenkin toipui. – Fil. 2:25–27; 4:18.
Siunauksia anteliaisuudesta
Niin kuin filippiläiset muutkin ensimmäisen vuosisadan kristityt saivat kokea antamisesta tulevaa suurinta onnellisuutta. (Apt. 20:35) He saivat sisäisen ilon, joka tulee toisten auttamisesta. Sydämestä lähtevällä hengellisellä ja aineellisella auttamisella on myös suuri merkitys Jehova Jumalan silmissä. Korkein pitää sitä hyväksyttävänä uhrina. Huomaa, mitä Heprealaiskirjeen 13:15, 16:ssa sanotaan: ”Uhratkaamme aina hänen kauttaan Jumalalle ylistysuhria, se on niiden huulten hedelmää, jotka julistavat julkisesti hänen nimeään. Sitä paitsi älkää unohtako hyvän tekemistä ja toisten kanssa jakamista, sillä sellaisiin uhreihin Jumala on hyvin mielistynyt.”
Jeesus Kristus vakuutti, ettei hänen taivaallinen Isänsä jättäisi anteliaisuutta huomioon ottamatta. Hän sanoi: ”Kun sinä annat armonlahjoja, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee, jotta armonlahjasi olisivat salassa; silloin Isäsi, joka katselee salassa, on palkitseva sinut.” (Matt. 6:3, 4) Jumalan Poika sai runsaan palkan siitä, että hän luopui kaikesta rikkaudestaan ja tuli köyhäksi ihmiskunnan takia. Niinpä apostoli Paavali kirjoitti: ”Jumala korottikin hänet ylempään asemaan ja antoi huomaavaisesti hänelle nimen, joka on jokaisen muun nimen yläpuolella, niin että Jeesuksen nimessä jokainen polvi notkistuisi, . . . ja jokainen kieli tunnustaisi avoimesti Jumalan, Isän, kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.” (Fil. 2:9–11) Jumalan Poika ei joutunut häviölle korkeimmanasteisen anteliaisuutensa vuoksi. Ei myöskään kukaan hänen opetuslapsistaan joudu. Nykyäänkin monet tuhannet voivat todistaa, että heidän antamisessa on saanut suuren siunauksen.
Kristillinen anteliaisuus nykyään
Jehovan palvelijoitten keskuudessa nykyään voidaan nähdä vilpitön halu jäljitellä Jeesuksen Kristuksen anteliaisuutta. Monet antavat epäitsekkäästi aikaansa, voimiaan ja varojaan käydäkseen ihmisten kodeissa viemässä heille Raamatussa esitettyä lohdullista ”hyvää uutista”. Heidän kokouspaikkojensa kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset peitetään heidän vapaaehtoisten lahjoitustensa avulla. Sekä henkilökohtaisesti että seurakuntana he antavat auliisti apua aineellisessa puutteessa oleville. (Jaak. 1:27) Suuronnettomuuksien tapahtuessa tarkkailijat ovat hämmästelleet sitä, kuinka nopeasti Jehovan todistajat järjestävät avustustoimia.
Ihmiset kysyvät usein, kuinka he voisivat antaa lahjoituksia sen työn edistämiseen, jota Jehovan todistajat suorittavat kautta maapallon. Yksilöt voivat sen lisäksi, että he auttavat paikallista seurakuntaa, kun se ponnistelee ”hyvän uutisen” levittämisessä, lähettää lahjoituksia suoraan Jehovan todistajat uskonnolliselle yhdyskunnalle Suomessa osoitteella Jehovan todistajat, Kuismatie 58, 01300 Vantaa 30.
Monissa maissa on parhaillaan avoinna toinenkin kanava ’kunnioittaa Herraa antamalla varoistaan’, ja se koituu antajalle hengelliseksi hyödyksi. (Sananl. 3:9, 10) Vartiotorni-seura pyrkii kautta maapallon ajanmukaistamaan tilojaan ja laitteitaan, joita käytetään ”hyvän uutisen” julistamiseen painotuotteiden, Raamattujen ja raamatullisen kirjallisuuden sekä lehtien avulla. Tässä suhteessa on jo tapahtunut edistystä, kuten lukijamme ovat joissakin maissa epäilemättä huomanneet. Nykyaikaiset painokoneet, kuten esimerkiksi offsetkoneet, ovat kuitenkin melko kalliita, ja se miten paljon kykenemme parantamaan laitteitamme riippuu siitä, kuinka paljon meillä on seuraavien parin vuoden aikana varoja käytettävissämme.
Tätä varten niissä maissa, joissa kirjapainojen uudistushankkeet ovat käynnissä, kuten esimerkiksi Suomessa, on tehty erityinen lainajärjestely. Sen välityksellä halukkaat voivat luovuttaa käytössään olevia varoja Jehovan todistajat uskonnolliselle yhdyskunnalle, niin että se voi käyttää varoja tämän laajennusohjelman hyväksi. Vuosien kuluessa yhdyskunta maksaa lainan takaisin kokonaisuudessaan. Niissä maissa, joissa tällainen kirjapainonuudistushanke on käynnissä, voit hankkia yksityiskohtaiset tiedot Vartiotorni-seuran haaratoimistosta. Tällaisten rakennusohjelmien kokosydäminen tukeminen on tuottanut aina suurta iloa Jumalan kansalle, sekä raamatullisina aikoina että nykyaikoina. – 2. Moos. 36:4, 5, 7; 1. Aikak. 29:9.
Tosiaankin, niin kuin menneisyydessä niin nykyäänkin Kristuksen anteliaisuudesta antaman esimerkin voima on vaikuttava. Koska sadat tuhannet ihmiset arvostavat syvästi sitä, mitä Kaikkivaltias Jumala on tehnyt heidän hyväkseen Poikansa välityksellä, he jatkavat innokkaasti ”hyvän uutisen” levittämistä laajalti. Koetko henkilökohtaisesti iloa, jota osallistuminen tähän elintärkeään toimintaan tuottaa? Toivottavasti toteat apostoli Paavalin filippiläisille lausumien sanojen täyttyvän omalla kohdallasi: ”Jumalani on . . . varaava täysin kaiken tarpeenne rikkautensa määrän mukaan kirkkaudessa Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” – Fil. 4:19.