19. Miksi kaikista ihmisistä vain Jehovan todistajilla ei ole syytä valittaa, vaan olla onnellisia?

¹⁹ Valittaminen johtaa kurjaan tilaan, niinkuin israelilaisten tapauksessakin. Pidä mielessäsi, että Jehova on vapauttanut nykyiset todistajansakin jumalattoman maailman sorrosta. He eivät pelkää sitä, mitä se pelkää, osallistu sen tuskiin eivätkä tee työtä sen taakkojen alaisuudessa. Muistakaamme, että meitäkin suojellaan ja ruokitaan ihmeellisesti hengellisellä tavalla ja että päämääränämme on loistava uusi maailma. Jos tunnemme tarvetta valittaa jostakin, niin tutkikaamme vaikuttimemme älkäämmekä jättäkö Jehovaa pois asioista, niinkuin itkevät israelilaiset tekivät. On yltäkylläisesti todisteita siitä, että Jehova tietää, minne hän johdattaa meitä ja miten hän hoitelee järjestöään. Ne, jotka pitävät siitä kiinni ja noudattavat sen ohjeita uskollisesti, tulevat olemaan erittäin onnellinen ja tyytyväinen kansa. Tältä näkökannalta katsoen voimme pitää mielessämme ne ihmeelliset seikat, mitkä Jehova on suorittanut kansansa hyväksi menneinä aikoina. Älkäämme unohtako, mitä hän tekee meille nytkin, älkäämmekä niitä kirkkaita tulevaisuudenodotteita, mitkä meillä on. Kun säilytämme nämä onnellistuttavat ajatukset mielessämme, niin olemme järkähtämättömiä nuhteettomuutemme uskollisessa säilyttämisessä, ja me päätämme kaiken menneisyydessä tapahtuneen huomioonottaen, että kaikista ihmisistä vain Jehovan todistajilla ei ole mitään syytä valittaa. He pysyvät päinvastoin valittamatta ja onnellisina heijastaen ”onnellista Jumalaa”, niinkuin Kristus Jeesuskin teki.

Tavoittele sitä, mikä on rakentavaa

 1. Vaikka jokainen haluaa onnea, niin miksi kristityillä on ennen kaikkia muita syytä katsella asiain valoisaa puolta?

KOSKA Jehova on luonut ihmisen kuvakseen, niin jokainen haluaa olla onnellinen. Kristityillä on paljon enemmän kuin ihmiskunnalla yleensä sellaista, minkä tähden voi olla onnellinen. Heillä on täysi syy katsoa aina asioita valoisalta puolelta. Yksin heillä on aidon ilon tuovan hyvän uutisen todellinen lähde. (Matt. 5:3; 24:14) Jumalan palvominen ja palveleminen uskollisesti takaa onnen nyt ja iankaikkisesti. (Joh. 13:17; Matt. 7:24) Se koituu hyvän tahdon Jumalaan nähden omaavien ihmisten suurelle joukolle iankaikkiseksi elämäksi maan päällä loputtomine siunauksineen. ”Sinä avaat kätesi ja tyydytät jokaisen elollisen kaipuun. Jehova on vanhurskas kaikilla teillään ja armollinen kaikissa töissään.” – Ps. 145:16, 17, As.

 2. Miten me voimme vastata Jehovan hyvyyteen?

² Me kaikki voimme olla erittäin iloisia Jehovan hyvyydestä. Me voimme lisäksi panna kiitollisuudessamme merkille Jeesuksen sanat: ”Onnellisempaa on antaa kuin ottaa.” (Apt. 20:35, Um) Jehova kutsuu palvonnassaan yhteen ihmisiä, jotka ovat onnellisia henkilöitä, kansan, joka on ystävällinen ja halukas saamaan toisia liittymään mukanaan onneensa. Heidän keskustelunsa on kasvattavaa, he suosittelevat ja opettavat toisille Jumalan valtakuntaa, mikä ei jätä mitään toivomisen varaa.

 3. Minkälaisella suhtautumisella Jehovan todistajat voivat lohduttaa niitä, jotka ovat hengellisesti ryöstettyjä, alastomiksi riisuttuja ja piestyjä?

³ Tässä toivossa ja palveluksessa voi säilyttää onnen, vaikka elää maailmassa, jossa on surun, murheen ja tuskan vaivaamia tyytymättömiä ihmisiä. Se merkitsee lohdutusta ja iloa niille, jotka haluavat tulla lohdutetuiksi. Monet tällaiset maailman ihmiset kuuluvat siihen luokkaan, minkä Jeesus esitti kuvauksessaan samarialaisesta, joka oli hyvä lähimmäinen. Heidät on henkisessä mielessä ryöstetty, riisuttu ja piesty samoin kuin tuo kovaonninen ”mies”. Kristityn näkökannan täytyy olla myötätuntoinen niitä maailman ihmisiä kohtaan, joille he saarnaavat, vaikka nämä ovatkin väärän uskonnon, köyhyyden ja muiden henkilökohtaisten pulmien painamia. Kristitty ei saa tuntea vaivautuvansa, kun hänen on mentävä sellaisten luo ja saarnattava heille, ikäänkuin koko maailman paino olisi laskettu hänen hartioilleen. Ihmiset eivät ole ”vain joukko kerjäläisiä”, joille on annettava vastahakoisesti almu naama pitkänä. Jehovan todistajat osoittautuvat sentähden valittamatta hyviksi lähimmäisiksi toimimalla armollisesti kaikkia kohtaan, hoitaen heidän henkisiä haavojaan ilahduttavalla sanomalla. – Luuk. 10:33–37.

 4. a) Minkä muinaisen ennustuksen Jeesus toteutti? b) Jos joku antaa runsaasti ja iloiten, niin mikä hänen palkkansa on?

⁴ Me koetamme noudattaa Jehovan Pojan mielentilaa ylistäessämme Häntä. Jeesus täytti hyvin muinaisen ennustuksen: ”Herran Jehovan henki on minussa, koska Jehova on voidellut minut saarnaamaan hyvää sanomaa nöyrille; hän on lähettänyt minut sitomaan murtunutsydämisiä, . . . lohduttamaan kaikkia, jotka murehtivat; osoittamaan niille, jotka murehtivat Siionissa, antamaan heille kukkaköynnöksen tuhkan sijaan, iloöljyn surun sijaan, ylistysvaipan raskasmielisen hengen sijaan.” (Jes. 61:1–3, As) Me voimme niinkuin hänkin korjata suuren palkan Jehovan runsaasta ylistämisestä. ”Joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää. Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.” – 2. Kor. 9:6, 7.

 5. Mikä oli Kristuksen Jeesuksen mielentila, kun hän saarnasi, ja mitä hän karttoi?

⁵ Me voimme jäljitellä Kristuksen Jeesuksen mielentilaa suureksi hyödyksi itsellemme. Eikö hänellä ollut yltäkylläisesti syytä ilmaista valituksia itsekkäältä kannalta katsoen? Hänhän antoi kokonaisen uhrin. Hän oli täällä, lähetettynä yksin maan päälle, yksi ainoa mies aloittamassa suunnatonta, maailmanlaajuista