kanssa mielihyvin seurustelemme, ja – mikä kaikkein parasta – täydellinen vapaus palvoa Jumalaamme Jehovaa!

22. Mikä vakuutus meillä on siitä, että me voimme katsoa luottavaisina kohti tulevaisuutta?

²² Voimmeko todella olla varmat siitä, että tulevaisuus on oleva tällainen? Tosiaankin voimme, sillä Jehova Jumala on luvannut sen. Hän ei jätä sitä toteuttamatta, sillä ”Jumalan on mahdotonta valehdella”. (Hepr. 6:18) Me katsomme sen tähden innokkaasti kohti edessä olevia tapahtumia luottaen täysin Häneen, joka tulevaisuuden muovailee!

Raamatun kääntämisen vaatimuksia

PYHÄ Raamattu oli vuoden 1974 alussa käännetty kokonaan tai osaksi 1 526 kielelle ja murteelle. Sitä ei ainoastaan käännetä yhä useammalle kielelle joka vuosi, vaan myös samalle kielelle tehdään yhä useampia käännöksiä. Valaiseva esimerkki on englannin kieli, jolla näyttää viime aikoina ilmestyneen melkein joka vuosi uusia käännöksiä.

Kääntämistaidosta sanoi eräs kielten professori, että ”kääntämisessä tulee eteen pulmia loputtomasti”. Raamatun kääntäminen asettaa kaikkein suurimmat vaatimukset. On hyvin sanottu: ”Raamatun kääntäminen on loputon tehtävä.” Se vaatii kääntämään vanhoista kielistä ilmauksia, jotka eivät ole enää yleisessä käytössä. Sitä paitsi kysymyksessä on uskonto, ja uskontoon on aina liittynyt voimakkaita tunteita, jotka voivat toisinaan sumentaa kääntäjän arvostelukyvyn. Koska Raamattu on Jumalan henkeyttämä sana, niin sitä on käännettävä mitä suurimmalla huolella ja taidolla. Jollei joku hyväksy Raamatun väitettä, että se on henkeytetty Jumalan sana, niin hän ei voi tehdä sille täyttä oikeutta. Raamatun kääntämisen tulee olla rakkaudentyötä sekä samalla taidetta ja tiedettä.

TARKKUUS

Niiden monien vaatimusten joukossa, jotka Raamatun kääntäminen asettaa, on tarkkuus. Onko käännös yhtä tarkka kuin alkuteksti? Tekeekö se oikeutta alkutekstin sävylle sekä sanoille? Käännökset ovat usein vajavaisia tässä suhteessa. Niinpä on kaksi kreikkalaista sanaa, joiden välillä useissa käännöksissä ei tehdä mitään eroa, nimittäin doulos, joka tarkoittaa ostettua orjaa, ja diakonos, joka tarkoittaa palvelijaa. Raamatussa kristittyjä sanotaan orjiksi, koska heidät on ostettu tietyllä hinnalla, joten he ovat Isäntiensä Jehova Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen orjia. He eivät ole vain palkattuja palvelijoita, vapaita lopettamaan milloin heitä haluttaa. Ilmeisesti monet kääntäjät eivät pidä ”orja”-sanan sävystä, mutta Raamatun kirjoittajilla oli syytä käyttää sitä ”palvelija”-sanan sijasta. Niiden harvojen käännösten joukossa, jotka ovat johdonmukaisen tarkkoja tässä suhteessa, ovat C. B. Williamsin englanninkielinen Uusi Testamentti ja tämän vuoden kesäkuussa julkaistu suomenkielinen Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös (UM). – Room. 1:1; 1. Kor. 7:23.

Eräs toinen vaatimus tarkkuuden suhteen koskee sitä, mikä kreikan kielessä tunnetaan ”preesensin imperatiivina”.a Se ilmaisee jatkuvaa tai toistuvaa toimintaa. Raamatun kääntäjät jättävät yleensä sen selventävyyden huomioon ottamatta. Esimerkiksi Luukkaan 11:9, 10 on käännetty lähes kaikissa käännöksessä samaan tapaan kuin suomalaisessa Kirkkoraamatussa (KR): ”Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.”

Mutta tällaisesta käännöksestä puuttuu Jeesuksen kuvauksen koko ydin. Hänhän kertoo siinä miehestä, jonka vieraat saapuvat keskiyöllä ja joka menee naapuriltaan hakemaan leipää. Naapuri kieltäytyy aluksi antamasta, koska hän on vuoteessa lastensa kanssa. Mutta lopulta naapuri nousee ja antaa hänelle leipää, ei sen tähden, että pyytäjä on ystävä, vaan hänen ”rohkean hellittämättömyytensä” takia. Ja niin Jeesus sanoi vertauksen opetuksen sovellutuksessa: ”Pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan; etsikää herkeämättä, niin te löydätte; kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan.” – UM.

ENNAKKOLUULON VAROMINEN

Lisäksi kääntämisessä tulee kysymykseen uskollisuus alkutekstiä kohtaan. Raamatun kääntäjät