2. luku
Rohkaisevaa apua päätöksessämme pysymiseksi
1, 2. a) Millaista kuvausta käyttäen Jeesus Kristus osoitti, miten tärkeätä meidän on pysyä päätöksessämme palvella Jumalaa? b) Miksi on epäviisasta jättää Jeesuksen neuvo huomioon ottamatta?
”EI KUKAAN, joka on laskenut kätensä auraan ja katsoo siihen mikä on jäänyt taakse, ole sovelias Jumalan valtakuntaan.” (Luukas 9:62) Kyntäjän on kohdistettava katseensa pellon toisessa päässä olevaan kiintopisteeseen kyntääkseen tehokkaasti, saadakseen vaot yhdensuuntaisiksi. Miten paljon tärkeämpää meidän onkaan pitää katseemme kohdistettuna elämämme tavoitteeseen! Silloin elämämme kallisarvoiset päivät ja vuodet osoittavat vastaavuutta sen tavoitteen kanssa, johon pyrimme.
2 Yllä lainatut Jumalan Pojan sanat osoittavat, että kun kerran olemme sitoutuneet palvelemaan Luojaamme, niin meidän tulisi päättää pysyä tuossa sitoumuksessa, tapahtuupa sitten mitä tahansa. Maailma saattaa tarjota houkuttelevammalta näyttävää elämäntapaa: nautintojen, menestyksen tai aineellisen omaisuuden tavoittelemista. Mutta niiden kaipaaminen jälkeenpäin – mikä vielä pahempaa, se, että sallimme niiden tulla elämämme keskipisteeksi – voisi merkitä tavoittelemamme palkinnon menettämistä. Seurauksena voisi olla, että elämä kuluisi hukkaan.
3. Mikä on uskomme perimmäinen tavoite?
3 ”Asian loppu on parempi kuin sen alku”, sanoo Saarnaajan 7:9. Vaikka siis valitsemamme elämäntavan aloittaminen on välttämätöntä, niin sen päätökseen saattaminen on todella ratkaisevaa. Siitä syystä Jumalan sanassa niin kovasti painotetaan uskolliseksi osoittautumista loppuun asti. (Matteus 24:13) Uskomme perustavoitteena, tarkoituksena eli päämääränä on pelastuksen eli ikuisen elämän varmistaminen. – 1. Pietari 1:9.
4. a) Millainen näkemys pelastuksesta on tärkeä voidaksemme pysyä uskollisina? b) Mitä Pietarin 1. kirjeen 1:10–12 kertoo meille profeettojen kiinnostuksesta Jumalan pelastusjärjestelyä kohtaan?
4 Mikä voi auttaa meitä pysymään Jumalan Pojan uskollisina opetuslapsina? Ensinnäkin meidän tarvitsee nähdä selvästi ja tuntea syvästi tavoittelemamme pelastuksen kallisarvoisuus. Jeesuksen Kristuksen läheisen toverin apostoli Pietarin henkeytetyt sanat voivat suuresti auttaa meitä tässä suhteessa. Hänen kehotuksensa voi auttaa meitä näkemään sen, että meidän tulisi lopullisen pelastumisemme puolesta iloiten kestää kaikki vastustuksen aiheuttama paine, on se sitten kuinka ankaraa tahansa. Sen puolesta meidän tulisi olla halukkaita työskentelemään, uhrautumaan, niin, jopa kuolemaan jos tarve vaatii. (Luukas 14:26–33) Pietarin 1. kirjeen 1:10–12:ssa apostoli kirjoittaa:
”Juuri tätä pelastusta tiedustelivat ahkerasti ja tutkivat huolellisesti ne profeetat, jotka profetoivat teille tarkoitetusta ansaitsemattomasta hyvyydestä. He tutkivat jatkuvasti, mihin erityiseen aikaan tai millaiseen aikaan heissä oleva henki Kristuksesta viittasi, kun se todisti etukäteen Kristukselle koituvista kärsimyksistä ja niiden jälkeen seuraavista ihanuuksista. Heille paljastettiin, että he eivät palvelleet itseään vaan teitä niillä asioilla, jotka on nyt ilmoitettu teille niiden välityksellä, jotka ovat julistaneet teille hyvää uutista taivaasta lähetetyn pyhän hengen avulla.”
ASIA JOSTA PROFEETAT OLIVAT ERITTÄIN KIINNOSTUNEITA
5. Mitä profeetat ennustivat Messiaan kärsimyksistä?
5 Vuosisatoja ennen niitä päiviä, jolloin Jeesus oli maan päällä, heprealaiset profeetat henkeytettiin ennustamaan siitä kärsimyksestä, jonka luvattu Messias eli Kristus joutuisi kohtaamaan. Danielin ennustus määritteli Kristuksen saapumisen ajankohdan ja osoitti, että hänet surmattaisiin kolmen ja puolen vuoden palveluksen jälkeen. (Daniel 9:24–27) Jesajan ennustuksesta saamme tietää, että Messias hylättäisiin ja että hänestä tulisi kompastuskivi. (Jesaja 8:14, 15; 28:16; 53:3) Tuo ennustus osoitti myös, että hän kantaisi kansan sairaudet, häntä koeteltaisiin ja hänet tuomittaisiin, mutta hän pysyisi vaiti syyttäjiensä edessä, hänen päälleen syljettäisiin, hänet luettaisiin syntisten joukkoon, hänet lävistettäisiin, ja hän kuolisi uhrikuoleman ja kantaisi synnit valmistaakseen tien monille, jotta nämä pääsisivät vanhurskaaseen asemaan Jumalan edessä. (Jesaja 50:6; 53:4–12) Sakarjan ennustus osoitti, että Messias kavallettaisiin 30 hopearahasta. (Sakarja 11:12) Ja profeetta Miika ennusti, että ”Israelin tuomaria” Kristusta lyötäisiin poskelle. – Miika 5: alkujae.
6. Mitä yksityiskohtia Messiaan kärsimyksistä mainitaan Psalmeissa?
6 Psalmeista soveltuvat Jeesukseen Kristukseen muun muassa seuraavat lausunnot: Läheinen ystävä kavaltaisi hänet. (Psalmit 41:10) Hallitsijat asettuisivat alamaistensa tukemina vastustamaan häntä. (Psalmit 2:1, 2) Juutalaiset uskonnolliset rakentajat hylkäisivät hänet. (Psalmit 118:22) Väärät todistajat todistaisivat Messiasta vastaan. (Psalmit 27:12) Kun hän saapuisi teloituspaikalle, hänelle tarjottaisiin turruttavaa juomaa. (Psalmit 69:22a) Ne, jotka kiinnittäisivät hänet paaluun, saartaisivat ’hänen kätensä ja jalkansa’ kuin pedot. (Psalmit 22:17) Hänen vaatteistaan heitettäisiin arpaa. (Psalmit 22:19) Hänen vihollisensa pilkkaisivat häntä sanoen: ”Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt.” (Psalmit 22:9) Hyvin janoisena hän pyytäisi juotavaa, ja hänelle annettaisiin hapanviiniä. (Psalmit 22:16; 69:22b) Juuri ennen kuolemaansa hän huutaisi: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” – Psalmit 22:2.
7. Mitä ennustukset paljastavat Kristuksen kärsimyksiä ”seuraavista ihanuuksista”?
7 Kuten Pietari osoittaa, profeetat henkeytettiin myös puhumaan Messiaan kärsimisen ’jälkeen seuraavista ihanuuksista’. Tämä uskollinen Poika herätettäisiin kuolleista Jumalan majesteettisen voiman avulla. (Psalmit 16:8–10) Noustuaan taivaaseen hänet asetettaisiin istumaan Jumalan oikealle puolelle odottamaan, kunnes hänen vihollisensa pantaisiin hänen jalkojensa astinlaudaksi. (Psalmit 110:1) Hän ottaisi haltuunsa ikuisen papin aseman Melkisedekin järjestyksen mukaan. (Psalmit 110:4) Hänen Isänsä, ”Vanhaikäinen”, antaisi hänelle kuninkaallisen vallan. (Daniel 7:13, 14) Lopulta tulisi Jumalan voidellun aika murskata palasiksi kaikki hänen hallintoaan vastustavat kansat. (Psalmit 2:9) Sen jälkeen hän käyttäisi valtaansa kautta koko maan. – Psalmit 72:7, 8; Sakarja 9:9, 10.
8. Miten profeetat osoittivat olevansa äärimmäisen kiinnostuneita kirjoittamistaan asioista, ja miksi he olivat kiinnostuneita?
8 Ennustuksissa esitettiin todella suurenmoisia ennakkovälähdyksiä Messiaan tehtävästä Jumalan järjestelyssä pelastusta eli synnistä ja kuolemasta vapautumista varten. Hänen uskollisuutensa kärsimyksissä, hänen kuolemansa, ylösnousemuksensa ja taivaaseen astumisensa loistoisana henkipersoonana – kaikkia näitä tarvittiin, jotta yksilöt kokisivat ennustetun ”ansaitsemattoman hyvyyden”, johon sisältyisi syntien anteeksianto ja tuleminen täysin sovitetuksi Jehova Jumalan kanssa hänen poikinaan. Profeetat itse eivät voineet täysin ymmärtää sitä, miten pelastus tulisi Messiaan kautta. Siitä huolimatta, kuten apostoli Pietari osoittaa, he olivat erittäin kiinnostuneita niistä asioista, jotka he olivat kirjoittaneet muistiin. He tarkastelivat ahkerasti profeetallisia sanoja tutkien yhä uudelleen omia ennustuksiaan saadakseen selville sen merkityksen, mitä heidät oli henkeytetty kirjoittamaan. Koska nuo profeetat ymmärsivät, että heidän saamiinsa ilmestyksiin sisältyi suurenmoisia totuuksia, niin he käyttivät mielenkykyjään täysin määrin yrittäessään saada suurimman hyödyn näistä Jumalan antamista ennustuksista. Näin oli siitä tosiasiasta huolimatta, että ihmiset eivät voineet tulla osallisiksi ennustetusta ansaitsemattomasta hyvyydestä ennen Messiaan tulemista. Siitä huolimatta se, mitä profeetat ymmärsivät, riitti ylläpitämään heitä ja se myös kannusti heitä hankkimaan tietoa yhä lisää. He olivat erityisen kiinnostuneita tietämään niistä olosuhteista, jotka vallitsisivat Messiaan ilmaantumisen aikaan, niin, millaiseen ”aikaan” hän kokisi ennustetut kärsimykset ja sen jälkeen korotuksen.
9. Ketkä erityisesti hyötyivät Messiasta koskevista ennustuksista?
9 Kuten Pietari selvästi osoitti, heprealaiset profeetat ymmärsivät, että Messiasta koskevia ennustuksia ei ollut kirjoitettu muistiin pääasiassa heidän hyödykseen, vaan niiden hyödyksi, jotka tosiaan eläisivät Messiaan ilmaantumisen aikana. (1. Pietari 1:12) Profeetta Daniel myönsi saamistaan ilmestyksistä: ”Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt.” (Daniel 12:8) Kuitenkin juuri ne, jotka hyväksyivät ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla saarnatun ”hyvän uutisen”, hyötyivät täysin Messiaan ensimmäistä tulemista koskevista henkeytetyistä sanoista. Profeetat palvelivat tosiasiassa juuri heitä. – Matteus 13:16, 17.
10. Miten heprealaisten profeettojen pelastusta kohtaan tunteman kiinnostuksen tulisi vaikuttaa meihin ja miksi?
10 Miten siis tietoisuutemme profeettojen syvästä kiinnostuksesta tulisi vaikuttaa meihin? Sen tulisi saada meidät tutkimaan itseämme nähdäksemme, olemmeko me yhtä kiinnostuneita pelastuksesta. Onko Jehova Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen hyväksyttyinä palvelijoina pysymisemme tärkein tavoite elämässä? Olemmeko me todella hellittämättömän hartaita tässä asiassa? Meillä on varmasti hyvä syy olla täysin uppoutuneita Jumalan Pojan uskollisiksi opetuslapsiksi osoittautumiseen. Messias tuli vuosisatoja sitten. Hänen uhrikuolemansa loi todellisen perustan pelastukselle ja varmisti Jumalan joka ainoan lupauksen täyttymisen. (2. Korinttolaisille 1:20) Ajan kulku ei mitenkään heikennä Jumalan lupausten varmaa täyttymistä. Se päinvastoin vahvistaa sen, että Jumala haluaa mahdollisimman monien pelastuvan. (1. Timoteukselle 2:3, 4; 2. Pietari 3:9) Me voimme siis luottavaisina odottaa perivämme ne siunaukset, jotka Korkeimmalla on uskollisten varalle.
MIKSI ENKELIT OVAT KIINNOSTUNEITA
11. Miten syvästi kiinnostuneita enkelit ovat Pietarin 1. kirjeen 1:12:n mukaan pelastusta koskevasta Jumalan järjestelystä?
11 Enkeleitten esimerkin tulisi myös kannustaa meitä tekemään kaikkemme pysyäksemme Jumalan suosiossa. Vaikka uskolliset enkelit eivät itse tarvitse Jumalan pelastusjärjestelyä, he ovat todella kiinnostuneita Jumalan ihmiskuntaa koskevan suurenmoisen tarkoituksen toteutumisesta. Apostoli Pietari kirjoitti: ”Juuri näihin asioihin [jotka vangitsivat heprealaisten profeettojen huomion] enkelit haluavat katsoa.” (1. Pietari 1:12) Enkelit halusivat todellakin ennen Jeesuksen Kristuksen tuloa tämän maan päälle tietää enemmän Kristuksen kärsimyksistä, ”niiden jälkeen seuraavista ihanuuksista” ja ”hyvän uutisen” vaikutuksesta ihmiskuntaan. Apostoli Pietari saattoi sanoa heistä, että he ”haluavat katsoa” näihin asioihin. Alkuperäisessä kreikan kielessä sana ”katsoa” ilmaisee tässä ajatuksen kumartumisesta tutkimaan jotakin kohdetta lähemmin. Mutta miksi enkelit olivat niin syvästi kiinnostuneita tutkimaan tarkoin pelastusta koskevaa Jehova Jumalan ilmoitusta? Miksi heitä, täydellisiä henkipersoonia, pitäisi erityisesti kiinnostaa syntisiä, maallisia ihmisiä kohtaan osoitettu huolenpito?
12, 13. Miten voisimme selittää sen, että enkelit ovat niin suuresti kiinnostuneita ihmiskunnan pelastumisesta?
12 Koska enkelit eivät ole kaikkitietäviä, he epäilemättä lisäävät tietomääräänsä harkitsemalla huolellisesti Jumalan menettelyjä ja paljastuksia. Järjestely ihmissuvun lunastamiseksi oli todella loistava esimerkki Jehovan rakkaudesta, oikeudenmukaisuudesta, armosta ja viisaudesta. Oppimalla yhä paremmin ymmärtämään Jehovan järjestelyä syntisen ihmiskunnan pelastamiseksi enkelit näin ollen alkaisivat arvostaa taivaallista Isäänsä yhä enemmän. He oppisivat hänen persoonallisuudestaan ja menettelyistään sellaisia asioita, joita he eivät voisi huomata tutkimalla jotakin muuta tapahtumainkulkua maailmankaikkeudessa. – Vrt. Efesolaisille 3:8–10.
13 Lisäksi enkelit tuntevat kiintymystä ihmissukua kohtaan. (Vrt. Sananlaskut 8:22–31.) He haluavat nähdä ihmiskunnan sovitettuna taivaallisen Isän Jehovan kanssa. Siksi Jeesus Kristus saattoi sanoa: ”Nousee ilo Jumalan enkelien keskuudessa yhdestä syntisestä, joka katuu.” – Luukas 15:10.
14. a) Mitä enkelien meidän pelastustamme kohtaan osoittaman asenteen tulisi auttaa meitä tekemään? b) Mikä apostoli Pietarin neuvo meidän tulisi pitää mielessä pysyäksemme uskollisina Jumalan palvelijoina?
14 Niin, miljoonat enkelit iloitsivat, kun mekin kaduimme. He ovat hyvin kiinnostuneita näkemään meidän pysyvän uskollisina aina loppuun asti. Itse asiassa he ikään kuin huudoin kannustavat meitä pysymään uskollisina. Älkäämme antako näkemyksemme tästä suuresta taivaallisesta joukosta himmetä, joukosta, joka on syvästi kiinnostunut meistä ja tuntee kiintymystä meitä kohtaan. Varmasti me haluamme heidän iloitsevan meistä edelleen. Tämä edellyttää sitä, että noudatamme Pietarin kehotusta: ”Terästäkää siksi mielenne toimintaan, pysykää täysin järkevinä; pankaa toivonne siihen ansaitsemattomaan hyvyyteen, joka teille tuodaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä.” – 1. Pietari 1:13.
MIELEMME TERÄSTÄMINEN TOIMINTAAN
15. Miten meidän tulee ymmärtää Pietarin kehotus ’terästää mielemme toimintaan’?
15 Mitä ’mielen terästäminen toimintaan’ merkitsee meille? Apostoli Pietarin sanojen kirjaimellinen käännös kuuluisi: ”Vyöttäkää mielenne kupeet.” Apostolin päivinä miehet käyttivät pitkiä viittoja. Työskennellessään tai ottaessaan osaa johonkin tarmokkaaseen toimintaan kuten esimerkiksi juoksemiseen mies tapasi vetää viitan ylös jalkojensa välistä ja kiinnittää sen lujasti vyöllä. ’Kupeitten vyöttäminen’ merkitsi sitä, että oltiin valmiit toimintaan. Meille ’mielen kupeitten vyöttäminen’ merkitsisi näin ollen sitä, että olisimme mielenkyvyiltämme valmennetussa tilassa täyttämään kristilliset velvollisuutemme ja kestämään millaisen tahansa meitä kohtaavan koetuksen.
16. Miten me voimme osoittaa ’pysyvämme täysin järkevinä’?
16 Jos olemme henkisiltä voimiltamme valmiit jatkamaan Jumalan uskollista palvelemista, niin me varmasti ’pysyisimme täysin järkevinä’. Me ajattelisimme tasapainoisesti, osaisimme arvioida asiat oikein. Elämämme osoittaisi, että hallitsemme kykymme emmekä anna periksi Jehova Jumalasta vieraantuneen maailman houkutuksille. (1. Johannes 2:16) Elämämme tärkein asia olisi sen tekeminen, mikä miellyttää taivaallista Isää ja hänen Poikaansa.
17. a) Mikä on se ”ansaitsematon hyvyys”, joka tuodaan uskoville? b) Miten me ’panemme toivomme siihen ansaitsemattomaan hyvyyteen, joka tullaan tuomaan meille Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä’?
17 Voidaksemme ’terästää mielemme toimintaan’ ja ’pysyä täysin järkevinä’ meidän täytyy ’panna toivomme siihen ansaitsemattomaan hyvyyteen, joka meille tuodaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä’. Siihen aikaan kun Herra Jeesus Kristus tulee kirkkaudessa, kaikki taivaallisen toivon omaavat, jotka ovat pysyneet hänen antautuneina opetuslapsinaan, tulevat osallisiksi Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä. (1. Korinttolaisille 1:4–9) Nämä hengestä siinneet opetuslapset eivät ole ainoita, jotka kokevat virvoittavan vapautuksen pahojen ihmisten käsissä osakseen saamastaan kärsimyksestä, vaan myös maallisen paratiisitoivon omaavat kristityt varjellaan elossa Kristuksen tulemista seuraavan ”suuren ahdistuksen” läpi, ja heillä on edessään loputtoman maallisen elämän odote. Meillä on todellakin hyvä syy pitää aina mielessämme kristillisten toiveittemme täyttymys ja odottaa innokkaasti saavamme Jumalan suosion. Luottamuksemme näiden toiveiden varmaan toteutumiseen voi kannustaa meitä pysymään uskollisina taivaalliselle Isällemme ja hänen Pojalleen. Kiinnittäkäämme katseemme lujasti niihin siunauksiin, jotka Kristuksen tuleminen kirkkaudessa tuo hänen uskollisille seuraajilleen. – Matteus 25:31–46.
OSOITTAUTUKAAMME JUMALAN TOTTELEVAISIKSI LAPSIKSI
18. Miten me osoitamme olevamme ”tottelevaisia lapsia”?
18 Sopusoinnussa näiden toiveiden kanssa meillä tulisi olla ”tottelevaisten lasten” asenne. Apostoli Pietari jatkoi: ”Tottelevaisina lapsina älkää enää muovautuko niiden halujen mukaan, jotka teillä ennen oli tietämättömyydessänne.” (1. Pietari 1:14) Kuin lapsina, jotka kunnioittavat ja rakastavat taivaallista Isäänsä, meidän tulisi haluta alistua iloisesti hänen vaatimuksiinsa ja ymmärtää, että juuri näin tuleekin tehdä. Me emme enää halua hoitaa asioitamme elämässä sillä tavalla, johon olimme tottuneet ennen Jeesuksen Kristuksen opetuslapseksi tulemista. Me olemme saattaneet Jumalan käskyistä tietämättöminä tyydyttää syntisiä himojamme, etsiä itsekkäästi ensin omia etujamme toisten vahingoksi tai keskittää elämämme aineellisen omaisuuden, kuuluisuuden tai arvovallan tavoitteluun. Me muovasimme elämämme suuressa määrin ympärillämme olevien ihmisten asenteitten, sanojen ja tekojen mukaiseksi. Nyt me tiedämme, että sellainen elämäntapa, jossa Jumala jätetään huomioon ottamatta, on tyhjä, tarkoitukseton.
19. Mitä ”pyhänä” olemiseen kuuluu, kuten Mooseksen laki osoitti?
19 Voidaksemme nauttia elämän rikkaudesta meidän tulee jäljitellä Jehova Jumalaa, joka on pyhä, puhdas eli tahraton. Rajoittuuko taivaallisen Isämme jäljitteleminen muodolliseen palvontaan? Huomaa, että apostoli Pietari sanoo: ”Sen Pyhän mukaan, joka teidät kutsui, tulkaa tekin kaikessa käytöksessänne pyhiksi.” (1. Pietari 1:15) Sitten hän lainasi 3. Mooseksen kirjan 19:2:ta, joka kuuluu: ”Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä.” (1. Pietari 1:16) Nämä sanat 3. Mooseksen kirjassa esiintyvät sellaisessa asiayhteydessä, jossa luetellaan, miten Jehova Jumala vaati israelilaisia käyttäytymään sekä muodollisessa palvonnassaan että säännöllisissä päivän toimissaan. Näihin pyhän käytöksen vaatimuksiin kuuluivat: vanhempien asianmukaisen kunnioitus, rehellisyys, huolenpito kuuroista, sokeista ja muista ahdistetuista, lähimmäisen rakastamisen sen sijaan että kantaisi kaunaa hänelle, pidättyminen panettelusta ja väärän todistuksen antamisesta sekä oikeuden jakaminen. (3. Mooseksen kirja 19:3, 9–18) Todellakin siis Jehovan näkökulmasta katsottuna pyhänä eli puhtaana pysymisen vaatimukseen sisältyvät kaikki elämän alat.
”VAELTAKAA PELÄTEN”
20. Mitä meidän tulisi muistaa tuomiosta, ja miten sen tulisi vaikuttaa käyttäytymiseemme?
20 Toinen voimakas syy Jumalalle antautumisemme mukaan elämiseen löytyy apostoli Pietarin seuraavista sanoista: ”Lisäksi jos huudatte avuksenne Isää, joka tuomitsee puolueettomasti kunkin työn mukaan, niin vaeltakaa peläten muukalaisena asumisenne aikana.” (1. Pietari 1:17) Meidän ei tulisi koskaan kadottaa näkyvistämme sitä tosiasiaa, että taivaallinen Isämme tuomitsee meidät Poikansa avulla. Tähän tuomioon ei vaikuta ulkoinen olemus, vaan se on puolueeton, sopusoinnussa sen kanssa, mitä me todella olemme ihmisinä. (Jesaja 11:2–4) Jos me siis tunnustamme Korkeimman Isäksemme, me haluamme käyttäytyä sellaisella tavalla, että hän voi katsoa meihin hyväksyvästi ja langettaa meille suosiollisen tuomion. Silloin me sopivasti jatkamme sellaisen elämäntavan noudattamista, joka heijastaa tervettä ja kunnioittavaa Jehova Jumalan pelkoa.
21. Miten me osoitamme, että pidämme tässä maailmassa olemista ”muukalaisena asumisen” aikana?
21 Meidän tulee myös ymmärtää, että maailma ja se mitä se tarjoaa on väliaikaista. Meidän tulee ajatella olevamme ’muukalaisina asuvia’. Meidän on välttämätöntä varoa kiintymästä mihinkään tässä maailmassa, ikään kuin se jatkuisi ikuisesti. Eivät edes muinaisen Assyrian, Babylonian ja Persian kuninkaitten kerran ylelliset palatsit ole enää kenenkään mukavana kotina; ne ovat raunioina. Ei mikään arkkitehtoninen työ, ei mikään nykyaikaisen tekniikan ja teknologian tuote, ei maalaus, veistos eikä mikään muukaan ihmisen tekemä esine voi pysyä muuttumattomana läpi ikuisuuden. On totta, että meidän täytyy elää tässä Jumalasta vieraantuneessa maailmassa emmekä voi ”lähteä pois” siitä. (1. Korinttolaisille 5:9, 10) Mutta me emme halua tuntea oloamme ’kotoisaksi’ nykyisessä asiainjärjestelmässä. Ei, koska me odotamme jotakin paljon parempaa, Jumalan tekemien ”uusien taivaitten ja uuden maan” tulemista. (2. Pietari 3:13) Elämänvaelluksemme maailmassa on ’muukalaisena asumisen aikaa’, ja asenteittemme, sanojemme ja tekojemme tulisi osoittaa asian olevan näin. – Vrt. Heprealaisille 11:13–16.
MAKSETTIIN KALLIS HINTA
22, 23. Miksi meidän tulisi tuntea olevamme Jehova Jumalalle ja Jeesukselle Kristukselle ikuisesti velkaa?
22 Painottaen edelleen sitä, miten tärkeätä meidän on olla jatkuvasti Jehova Jumalan pyhiä ja antautuneita palvelijoita, apostoli Pietari kirjoittaa: ”Sillä te tiedätte, ettei teitä vapautettu millään turmeltuvalla, hopealla tai kullalla, esi-isiltänne perinteenä saamastanne hedelmättömästä käyttäytymismuodosta, vaan kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan, nimittäin Kristuksen.” (1. Pietari 1:18, 19) Koska meidät on vapautettu synnin ja kuoleman tuomiosta, niin me olemme kiitollisuudenvelassa Jehova Jumalalle, joka laati järjestelyn meidän lunastamiseksemme. Oletetaan, että meidän lunastamiseksemme kuolemasta oli maksettu valtava määrä hopeaa tai kultaa. Emmekö me tuntisi olevamme suuressa velassa sille, joka teki näin valtavan aineellisen uhrauksen meidän hyväksemme?
23 Miten paljon enemmän olemmekaan näin ollen velkaa Jehova Jumalalle ja Jeesukselle Kristukselle! Maksettu lunastushinta oli paljon arvokkaampi kuin mikään aineellinen aarre, joka voidaan hukata, varastaa tai tuhota. Sen arvo on suurempi kuin kaikki hopea ja kulta, joka löytyy maan päältä nykyään. Tuo maksettu arvokas lunastushinta on synnittömän Jumalan Pojan kallisarvoinen veri. Se on jonkun sellaisen elämän veri, jolla oli oikeus elää ikuisesti ja joka näin ollen teki paljon enemmän kuin vain luovutti elämänsä ennenaikaisesti, kuten toiset ihmiset ovat tehneet jonkin jalona pitämänsä syyn vuoksi. Tämän lunastushinnan maksaminen oli myös perusta sille, kuten Pietari sanoo, että meidät ’vapautettiin esi-isiltämme perinteenä saamastamme hedelmättömästä käyttäytymismuodosta’. Miten niin?
24. Miten käytöksemme on saattanut olla ”hedelmätöntä” ennen Jeesuksen Kristuksen opetuslapsiksi tulemistamme?
24 Kun me hyväksyimme sen tosiasian, että meidät on lunastettu eli ostettu Jeesuksen Kristuksen kalliilla verellä, me hylkäsimme aiemman elämäntapamme. Kun emme tienneet Jehova Jumalasta tai hänen tarkoituksistaan, elämämme oli ollut ”hedelmätöntä”, turhaa, tyhjää siinä mielessä, että se keskittyi pelkästään sellaisten asioitten tavoittelemiseen, jotka eivät olleet pysyviä. Käyttäytymistapamme on saattanut jopa vahingoittaa meitä henkisesti, fyysisesti ja tunneperäisesti. Lisäksi meidän vanhempamme ja isovanhempamme eivät ehkä tunteneet pyhää Raamattua. Tästä syystä heidän käytöstään ohjaavat mittapuut ja periaatteet eivät ehkä olleet Jumalan tahdon kanssa sopusoinnussa. He ovat saattaneet jopa osallistua sellaisiin uskonnollisiin tapoihin, jotka häpäisevät Jumalaa. Näin ollen ei edes se käyttäytymistä koskeva ”perinne”, jonka olemme saattaneet saada esi-isiltämme, ole johtanut siihen, että olisimme nauttineet tarkoituksellisesta elämästä. – Vrt. Matteus 15:3–9.
25. Miten Pietarin 1. kirjeen 1:10–19:n sanat rohkaisevat meitä voimakkaasti pysymään uskollisina Jehova Jumalalle ja Herrallemme Jeesukselle Kristukselle?
25 Varmasti apostoli Pietarin sanat ovat tosi rohkaisuna meille pysymään sitoumuksessamme palvella Jehova Jumalaa antautuneina Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina. Meidän ei tulisi koskaan sallia itsemme unohtaa sitä suurta kiinnostusta, jota heprealaiset profeetat ja enkelit osoittivat pelastusta koskevia Jumalan paljastuksia kohtaan. Pitäkäämme aina edessämme Jumalan tuomion varmuus, toivomme täyttymys Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä, kaiken käytöksemme puhtauden tärkeys, koska Jehovan pyhyys vaatii sitä, ja se tosiasia, että elinaikamme tässä maailmassa on pelkästään muukalaisena asumisen aikaa. Ennen kaikkea älkäämme koskaan, niin, koskaan, menettäkö näkyvistämme sitä tosiasiaa, että meidät on lunastettu Jeesuksen Kristuksen kallisarvoisella verellä!
26. Millaisia tämän maailman tarjoamat asiat ovat verrattuina siihen, mitä me saamme Jehovan palvelemisesta?
26 Tämän maailman komeat asiat ovat todella roskaa verrattuna Korkeimman palvelemisesta tuleviin siunauksiin. (1. Korinttolaisille 7:29–31; Filippiläisille 3:7, 8) Millään rahamäärällä ei voida ostaa puhdasta omaatuntoa, merkityksellistä elämää nyt ja onnellisen elämän pysyvää tulevaisuutta. Mutta Jumalan uskollinen palveleminen tuo sellaiset siunaukset. Mitkä voimakkaat syyt meillä onkaan tehdä siitä elämämme päätarkoitus!