Mitä maailmasta erossa pysyminen edellyttää

Epäilemättä sen ymmärtäminen, kuinka paha ja turmeltunut Saatanan maailma todella on, auttaa meitä pysymään erossa maailmasta. Sen ymmärtäminen tekee meille helpoksi totella Psalmissa 97:10 esitettyä käskyä: ”Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa.” Huolimatta siitä kuinka miellyttävää ja houkuttelevaa pahuus on langenneelle lihalle, meidän täytyy inhota sitä, niin kuin apostoli käskee. (Room. 12:9) Lisäksi me haluamme vihata niitä, jotka ehdoin tahdoin osoittavat vihaavansa Jehovaa ja sitä mikä on hyvää. Daavidkin sanoi kauan sitten: ”Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat? Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.” (Ps. 139:21, 22) Me emme vihaa heitä siinä merkityksessä, että haluamme tehdä heille pahaa tai toivomme heille pahaa, vaan siinä merkityksessä että vältämme heitä kuin myrkkyä tai myrkyllistä käärmettä, sillä he voivat myrkyttää meidät hengellisesti. Sen tähden meitä varoitetaan: ”Älkää eksykö. Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” – 1. Kor. 15:33.

Ja huomatkaamme, ettei tämä pahoista erossa pysyminen sovellu vain niihin, joita sattumalta tapaamme tai joiden yhteyteen joudumme elämämme jokapäiväisissä askareissa, vaan myös niihin, jotka valitsemme seuraksemme ajanvietettä halutessamme. Muista käsky: ”Haureutta ja minkäänlaista epäpuhtautta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne, niin kuin pyhille sopii, älköönkä häpeällistä käytöstä.” (Ef. 5:3, 4) Tämä merkitsee, että me emme ainoastaan vältä tekemästä niistä omaa puheenaihettamme, vaan että me emme myöskään salli niitä mainittavan läsnä ollessamme esimerkiksi katselemalla jotakin televisio-ohjelmaa tai elokuvaa, jossa sellaiset asiat ovat puheenaiheena. Pyrkikäämme sen sijaan olemaan toisten täysin antautuneitten uskovien parissa paitsi seurakunnassa ja kenttäpalveluksessa myös toisten seuraa halutessamme. Meidän täytyy tosiaan valvoa seuraamme pysyäksemme erossa maailmasta; meidän on kartettava pahoja ja toisaalta oltava ahkerasti niiden parissa, jotka eivät ole osa maailmasta niin kuin emme mekään.

USKOA JA ROHKEUTTA TARVITAAN

Maailmasta erossa pysyminen vaatii myös uskoa ja rohkeutta. Uskomme rakentamiseksi meidän täytyy kehittää terveellistä hengellistä ruokahalua, olla tietoisia hengellisestä tarpeestamme kaiken aikaa. (Matt. 5:3) Siihen sisältyy Raamatun henkilökohtaisen tutkimisen tekeminen tavaksi ja säännöllinen käyminen kristillisissä kokouksissa. Tällä alueella monilla Jehovan kansaan kuuluvilla on parantamisen varaa. Jokaisen meistä pitäisi järjestää säännöllisesti aikaa henkilökohtaista Raamatun tutkimista varten. Nouse aamulla puoli tuntia aikaisemmin, jos se on tarpeen. Monet tekevät siten kyetäkseen tutkimaan. Me haluamme arvostaa Jumalan sanaa yhtä paljon kuin psalminkirjoittaja, kun hän huudahti: ”Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen. Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.” – Ps. 119:97, 162.

Se, mikä osuus lujalla uskolla on maailmasta erossa pysymisessämme, voidaan nähdä muinaisajan uskollisten miesten esimerkistä. Heprealaiskirjeen 11. luvussa sanotaan heistä, ettei ”maailma ollut heidän arvoisensa”. He olivat panneet toivonsa Jumalan valtakuntaan, ja siten he ”näkivät ne kaukaa ja toivottivat ne tervetulleiksi ja julistivat julkisesti, että he olivat vieraita ja tilapäisasukkaita” tässä maailmassa.

Jumalan valtakunnan hyvän uutisen vieminen rohkeasti talosta taloon ei ole ainoastaan osoitus uskostamme ja omiaan vahvistamaan sitä, vaan se auttaa suuresti meitä pysymään erossa maailmasta. Se painaa mieleemme, mikä suuri kuilu vallitsee maailmaan kuuluvien ja kristittyjen välillä; ja sen huomaaminen, että monet tapaamamme ihmiset ovat haluttomia, välinpitämättömiä, ennakkoluuloisia ja suorastaan vastustavia, auttaa meitä vastustamaan maailmallisia kiusauksia. Sama pitää paikkansa satunnaisesta todistamisesta. Sitä harrastamalla entisillä hipeillä on harvoin mitään vaikeuksia vanhoista ystävistä eroon pääsemisessä; nämä karttavat heitä, koska he eivät halua että heidän entiset toverinsa saarnaavat heille.

USKOLLISUUS VÄHÄSSÄ

Maailmasta erossa pysyminen vaatii myös olemaan uskollinen vähässä. Jeesushan sanoi: ”Vähimmässä uskollinen on paljossakin uskollinen, ja vähimmässä epävanhurskas on paljossakin epävanhurskas.” (Luuk. 16:10) Jos varomme seuraamasta maailmaa, joutumasta sen vaikutukseen vähässäkään, esimerkiksi säädyttömyyteen vivahtavassa pukeutumisessa, epärehellisessä raha-asiainhoidossa, verojen kiertämisessä, veltoissa työtavoissa tai tarpeettomaan vaaraan antautumisessa ja eri sukupuolten välisessä varomattomassa käyttäytymisessä, niin se estää meitä rikkomasta Jumalan lakeja vastaan vakavammissa asioissa.

Tätä periaatetta valaisevat ne neljä heprealaista, jotka vietiin vangiksi Babyloniin, kuten Danielin kirjassa kerrotaan. Koska he osoittautuivat uskollisiksi näennäisen vähäisessä ravintoa koskevassa asiassa, he kykenivät selviytymään voittajina elämää ja kuolemaa koskevissa asioissa, joihin sisältyi kysymys Jumalan tai ihmisten tottelemisesta. – Dan. 1:1–17; 3:1–30; 6:4–23.

NÖYRYYS JA ITSEHILLINTÄ

Nöyryys on yksi ominaisuus, josta on meille paljon apua maailmasta erossa pysymisessä. Se merkitsee sitä, että ajattelemme vaatimattomasti itsestämme, ettemme koskaan ajattele itsestämme enempää kuin on tarpeellista ajatella. (Room. 12:3) Ne, joilla on liian suuret luulot itsestään, ovat tämän maailman imartelijoitten helppoja maalitauluja. Saatanan voitaisiin sanoa käyttäneen imartelevaa väitettä Eevan pettämiseen. (1. Moos. 3:1–7) Nöyryys auttaa meitä olemaan tyytyväisiä saamiimme hengellisiin ja aineellisiin siunauksiin. Jos meillä on jumalista antaumusta ja tyytyväisyyttä, joita meitä kehotetaan hankkimaan 1. Timoteuksen kirjeen 6:6:ssa, niin me emme levottomina kaipaa kiellettyjä nautintoja, kiihotusta tai jännitystä väkivallan katselemisesta valkokankaalta; me emme joudu kiusaukseen olla epärehellisiä suhteissamme toisiin tai ryhtyä ahnehtimaan itsekästä voittoa. Jos me ajattelemme vaatimattomasti itsestämme, niin me olemme tyytyväisiä omaan puolisoomme emmekä katsele kaihoisasti toisia, jotka ehkä näyttävät tarjoavan enemmän tenhoavuutta, nautintoa tai toveruutta.

Maailmasta erossa pysyminen edellyttää myös itsehillintää. Itsehillintä auttaa meitä kestämään tuskaa, niin ettemme sovittele ankarassa vainossa, koska me odotamme aina saavamme Jehova Jumalalta tarpeellisen voiman. Sama pitää paikkansa Saatanan maailman tai olosuhteitten eteemme asettamista kiusauksista, ts. kiusauksista langeta lihan tekoihin. (Gal. 5:19–21) Jos olemme kehittäneet itsehillinnän hedelmää, niin kykenemme vastustamaan kaikkia sellaisia kiusauksia menettelemällä samalla tavalla kuin apostoli Paavali: ”Minä kuritan lyönnein ruumistani ja johdatan sitä kuin orjaa, etten itse toisille saarnattuani tulisi mitenkään kelpaamattomaksi.” – 1. Kor. 9:27.

JEHOVAN PELKO JA EPÄITSEKÄS RAKKAUS

Maailmasta erossa pysyminen vaatii myös Jehovan pelkoa, joka on viisauden alku. (Ps. 111:10) Jumalinen pelko sen suhteen, ettemme miellyttäisikään taivaallista Isäämme, pitää meidät erossa jumalattomasta maailmasta. Maailma on hyvin paha, ja Jehovan pelko merkitsee pahan vihaamista.

Mutta maailmasta erossa pysyminen edellyttää ennen kaikkea epäitsekästä rakkautta. Maailma vetoaa itsekkyyteen. Mitä epäitsekkäämpiä olemme, sitä vähemmän maailman kiusaukset vetävät meitä puoleensa. Jos todella rakastamme Jehova, Jumalaa kaikesta sydämestämme ja sielustamme, koko mielellämme ja voimallamme, niin olemme uskollisia hänelle emmekä ole hänen vihollistensa seurassa. Me emme osoittaudu uskottomiksi hänelle. Ja jos rakastamme kristittyjä veljiämme, niin me pysymme erossa maailmasta, koska muutoin voisimme kompastuttaa heidät antamallamme huonolla esimerkillä. Jos rakastamme oman perheemme jäseniä, niin pysymme erossa kaikista maailmallisista houkutuksista, jotka saattavat viekoitella meidät olemaan uskottomia heille ajatuksissamme, sanoissamme ja teoissamme.

PALKKA MAAILMASTA EROSSA PYSYMISESTÄ

Mikä palkka saadaan maailmasta erossa pysymisestä? Ensiksikin voimme nauttia Jehova Jumalan, Jeesuksen Kristuksen ja kristittyjen veljiemme aidosta ystävyydestä. Pysymällä erossa maailmasta me lisäksi säilytämme puhtaan omantunnon ja vältämme ne huonot hedelmät, jotka ovat seurausta lihan teoista. (Gal. 6:7, 8) Kun pysymme erossa Suuresta Babylonista, emme tule osallisiksi sen syntivelkaan emmekä saa osaksemme sen vitsauksia. – Ilm. 18:4.

Poliittisista valtioista erossa pysyminen tuottaa myös palkkansa. Vaikka se usein on aiheuttanut tosi kristityille vaikeuksia, niin kerran toisensa jälkeen kansallismielisistä selkkauksista erossa pysyminen on myös koitunut heidän edukseen. Esimerkiksi sellaisissa riitojen repimissä maissa kuin Libanonissa ja Pohjois-Irlannissa heidän puolueeton asenteensa on johtanut siihen, että he ovat saaneet liikkua vapaasti todistustyössään, ja on jopa pelastanut heidän henkensä.

Ja kun me pysymme erossa maailmasta, me kykenemme omaksi hyödyksemme noudattamaan Sefanjan 2:3:ssa esitettyä käskyä: ”Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.” Siten me voimme läpäistä ”suuren ahdistuksen” nauttiaksemme ikuisesta elämästä Jumalan uudessa järjestyksessä. – Matt. 24:21; 2. Piet. 3:13.

Muistakoot siis kaikki todella antautuneet kristityt aina, miten tarpeellista heidän on pysyä erossa Saatana Panettelijan hallitsemasta maailmasta. Ymmärtäkööt he aina sellaista menettelyä vaativien monien syiden arvon. Ja ahkeroikoot sellaisten ominaisuuksien kehittämisessä, joita tarvitaan maailmasta erossa pysymisessä.

Kuten seuraavissa tutkistelukirjoituksissa osoitetaan, suhtautumisemme tähän maailmaan vaikuttaa meihin syvällisesti. Me tosiaankin ’niitämme sitä mitä kylvämme’.

[Kuva s. 9]

VIHAA JA KARTA PAHAA

VÄKIVALTA

PAHEET

RAKENNA LUJA USKO JUMALAAN

TUTKIMINEN

RUKOUS