Oma 20. vuosisadan sukupolvemme ja ylösnousemus
1, 2. a) Pääsevätkö kaikki 20. vuosisatamme sukupolven jäsenet Jumalan varaamaan ylösnousemukseen? b) Mitä Jeesuksen vertaus osoittaa niistä, joita verrataan ”vuohiin”?
MEIDÄN 20. vuosisatamme sukupolvesta kuolee paljon sellaisia henkilöitä, joille kuuluu Jehova Jumalan ylösnousemusvaraus hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen valtakunnan aikana.
2 Oman sukupolvemme keskuudessa on kuitenkin useita, jotka saavat saman peruuttamattoman kohtalon kuin Saatana Perkele ja hänen paholaisensa. Heitä Jeesus Kristus vertasi vuohiin. Hän esitti ennustuksen tämän jumalattoman asiainjärjestelmän lopusta ja päätti sen lammas- ja vuohivertaukseen. Tämä vertaus eli kuvaus on Matt. 25:31–46:ssa. Kuvaannolliset ”vuohet” ovat meidän sukupolvemme aikana kaikkien nykyisten kansojen ihmisiä. Heidät erotetaan niiden ihmisten vanhurskaasta luokasta, joita Jeesus vertasi lampaisiin. Sekä ”lampaat” että ”vuohet” ovat maallisten ihmisten ryhmiä, ts. he eivät ole saaneet Jehova Jumalan kutsua taivaalliseen perintöön hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kanssa, vaan heillä on maalliset toiveet. – Matt. 25:31–33.
3. Keistä Jeesus erottaa sekä ”lampaat” että ”vuohet” ja miten?
3 Jeesus erottaa sekä ”lampaat” että ”vuohet” hengellisistä ”veljistään”, niistä 144 000 perijätoveristaan, joilla on taivaallinen perintö hänen kanssaan. Jeesus sanoi ”lampaittensa” olevan niitä, joilla on hänen taivaallisen Isänsä siunaus. Se johtuu siitä, että he ovat tehneet hyvää hänen hengellisille veljilleen, ’vähimmällekin hänen veljistään’. (Matt. 25:34–40) ”Vuohet” Jeesus julistaa kirotuksi luokaksi, koska he eivät ole tehneet hyvää hänen hengellisille veljilleen, ’yhdelle vähimmistä’. ”Vuohet” eivät ole siis tehneet mitään hyvää Hänelle, jota nämä veljet edustavat, nimittäin Herralle Jeesukselle Kristukselle.
4. Keihin Jeesus viittasi ja missä suhteessa lähettäessään pois kuvaannolliset ”vuohet”?
4 Jeesus viittasi vertauksessaan edelleen siihen, että Saatana Perkele ja hänen paholaisenkelinsä heitetään ”tuli- ja tulikivijärveen”, joka kuvaa ”toista kuolemaa”. Jeesus teki sen selväksi sanoessaan ”vuohi”-luokalle: ”Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä”. – Matt. 25:41–45; Ilm. 20:10, 14.
5. Milloin Kuningas Jeesus Kristus tulee sanomaan nuo sanat kuvaannollisille ”vuohille”?
5 Kuningas Jeesus Kristus on hallinnut taivaissa ’pakanain aikojen’ päätyttyä vuonna 1914. (Luuk. 21:24) Milloin hän sitten tulee sanomaan nuo sanat ihmisille, jotka hän luokittelee ”vuohiksi”? Se tapahtuu Suuren Babylonin tuhossa ja Harmagedonin taistelussa, mikä seuraa välittömästi Suuren Babylonin hävitystä, ts. ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”. (Ilm. 17:1, 2, 15, 16; 16:14, 16, Um; 17:14) Teloitettuihin ”vuohiin” kuuluvat sinä aikana kaikki ne maan päällä olevat ihmiset, jotka eivät kuulu siunattuun ”lammas”-luokkaan.
6. Miten kuvaannolliset ”lampaat” osoittautuvat sellaisiksi?
6 ”Lampaat” muodostavat sen ihmisluokan, joka ilmaisee kannattavansa Kuningasta Jeesusta Kristusta tekemällä suoranaisesti hyvää hänen hengellisille veljilleen ja perijätovereilleen. ”Lampaat” ovat jättäneet Suuren Babylonin (väärän babylonilaisen uskonnon maailmanmahdin). He ovat pyhittäneet elämänsä Jumalalle Kristuksen kautta, ja heidät on kastettu vedessä, minkä jälkeen he osallistuvat Kristuksen hengellisten veljien kanssa lopullisen maailmanlaajuisen todistuksen antamiseen Jumalan valtakunnasta, niin kuin aikaisemmin on edeltäkerrottu Jeesuksen ennustuksessa Matt. 24:14:ssä. Nämä ”lampaat” eivät marssi ”koko maanpiirin kuningasten” ja heidän sotajoukkojensa mukana Harmagedoniin taistelemaan Jumalaa vastaan.
7, 8. Keitä kuuluu ”vuohiin”, jotka teloitetaan ”kirottuina”?
7 ”Vuohet” teloitetaan ”kirottuina” henkilöinä. Heihin taas kuuluvat uskonnoitsijat, jotka jäävät Suureen Babyloniin, kunnes se hävitetään iäksi, sekä ne uskonnoitsijat, jotka muodostavat nykyään elävän osan varsinaisesta ’laittomuuden ihmisestä’, ’kadotuksen lapsesta’, ja heitä ovat myös kuvaannolliset ”lusteet”, so. ”rikkaruohot”, ”pahan lapset” (Matt. 13:25–30, 38–42), sekä poliittiset ”kuninkaat”, heidän sotilaskomentajansa, ratsuväkensä, vapaat ja orjat, suuret ja pienet, jotka kaikki ovat menossa Harmagedoniin, mutta eivät kuningasten Kuninkaan ja herrain Herran puolella. – Ilm. 19:18–21.
8 ”Vuohiin” kuuluvat myös ne aviomiehet ja -vaimot, joilla on uskovat puolisot, mutta jotka uskovien aviopuolisoittensa esimerkistä huolimatta havaitaan yhä epäuskoisiksi sinä päivänä ja hetkenä, jona Jumalan tuomio toimeenpannaan hänen vihollismaailmalleen, sekä sellaiset uskovan isän tai äidin tai uskovien vanhempien lapset, jotka ovat ennen olleet ”pyhiä” ollessaan alaikäisiä, jolloin heillä ei ollut vielä vastuuta, mutta vastuuikään vartuttuaan ovat kieltäytyneet tulemasta antautuneiksi, kastetuiksi uskoviksi siihen mennessä, jolloin ”vuohien” teloitus alkaa. – 1. Kor. 7:12–16.
9. Keitä nuo ”vuohet” siis ovat ja keistä heidät erotetaan?
9 Toisin sanoen ”vuohia” ovat kaikki ne nuoret ja vanhat ihmiset, jotka eivät vielä Jumalan tuomion täytäntöönpanon hetkellä ole ”lampaita” ja joita ei ole koottu ”yhden paimenen” alaiseen ”yhteen laumaan”, missä Paimenen hengellisten veljien pieni jäännös on. – Joh. 10:16; Ilm. 7:9–17.
10. Miten vuohen kaltaisten ihmisten lapsia kohdellaan, ja miten tämä on kuvattu profeetallisesti?
10 Vuohimaisten ihmisten antautumattomat lapset eivät säästy teloituksesta eikä Gehennan tuomiosta vain sen tähden, että ovat alaikäisiä, vailla vastuuvelvollisuutta. Tätä ankaraa tosiasiaa valaisee määräys, jonka Jehova Jumala antoi teloittajilleen, kun luopio-Jerusalem piti hävitettämän. Hän sanoi tuomion täytäntöönpanijoille: ”Kiertäkää kaupungin läpi hänen [miehen, joka merkitsi säästettävät ihmiset] jäljessään ja surmatkaa. Älkää säälikö, älkääkä armahtako, tappakaa tyyten vanhukset, nuorukaiset, neitsyet, lapset ja vaimot.” Ja niin he tekivät, kuten Jerusalemin hävitys vuonna 607 eKr. osoitti. – Hes. 9:5–7.
11. Mikä hengellinen luokka teloitetaan ”vuohien” mukana?
11 ”Vuohien” mukana teloitetaan Harmagedonissa ”pahan palvelijan”, ”pahan ja laiskan palvelijan”, luokan jäännös, johon kuuluvat olivat ennen Kristuksen hengellisiä veljiä, mutta lakkasivat olemasta sellaisia tulemalla uskottomiksi ja pettureiksi. He eivät saa taivaallista ylösnousemusta. – Matt. 24:48–51; 25:24–30.
12, 13. a) Mihin teloitetut ”vuohet” menevät? b) Mitä heidän rankaisemisensa jollain iankaikkisella merkitsee, ja miten Jeesuksen sanat ilmaisevat tämän?
12 Mihin teloitetut ”vuohet” menevät, kun heidät lähetetään pois Kuninkaan luota? Eivät Haadekseen eli Šeoliin, missä Aabraham, Iisak ja Jaakob sekä muut Jehova Jumalan uskolliset todistajat ovat. Ei, vaan he joutuvat kuvaannolliseen ”iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä”. (Matt. 25:41) Tätä ”iankaikkista tulta” ei ole suinkaan Haadeksessa eli Šeolissa. Ei edes Jeesuksen vertaus rikkaasta miehestä ja kerjäläis-Lasaruksesta todista Gehennan tulen eli ’tulisen järven, joka tulikiveä palaa’, olevan Haadeksessa eli Šeolissa, (Luuk. 16:19–31)a Mitä sitten merkitsee tämä rangaistus, johon liittyy jotain iankaikkista? Se merkitsee iankaikkisen elämän täydellistä vastakohtaa, eli toisin sanoen peruuttamattoman tuhon iankaikkista rangaistusta. Se, että se merkitsee tällaista iankaikkista tuhoa., ilmenee Jeesuksen epävanhurskaasta ”vuohi”-luokasta lausumista loppusanoista:
13 ”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen [tai poiseristykseen, Um], mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” – Matt. 25:46.
14. Mihin nuo ”vuohet” eivät mene, ja mitä he eivät saa?
14 ”Vuohet” teloitetaan Suuren Babylonin tuhossa eli Harmagedonin taistelussa, eivätkä he mene minkäänlaiseen ”iankaikkiseen elämään”, eivät edes loputtomaan vaivaan tietoisessa tilassa. Kun he joutuvat ikään kuin tulen tuhoamiksi, heillä ei ole ylösnousemusta.
15. Ketkä ”iankaikkiseen elämään” pyrkivistä eivät tarvitse ylösnousemusta ja miksi eivät?
15 Ihmisten keskuudessa oleva vanhurskas ”lammas”-luokka on menossa iankaikkiseen elämään Kristuksen hallinnon alaisessa Jumalan uudessa asiainjärjestyksessä. Heistä varjeltuu ”suuri joukko” tulevassa Harmagedonin taistelussa. Kun he siten astuvat siihen aikaan, jolloin Jeesus Kristus hallitsee maata tuhat vuotta, he eivät tarvitse ylösnousemusta. (Ilm. 7:9–17) Pitämällä sinä aikana kiinni oikeista menettelytavoista tuon messiaanisen valtakunnan alaisina he välttävät ”tulisen järven”, ”toisen kuoleman” tuomion, eivätkä he ihmisluomuksina koskaan kuole. He eivät mene milloinkaan Haadekseen eli Šeoliin eivätkä tarvitse ylösnousemusta.
16. Keitä ei siis Kristuksen tuhatvuotishallituksen alkuaikana ole maan päällä ja miksi ei?
16 Mutta näin ei käy meidän 20. vuosisatamme sukupolven ”vuohi”-luokalle. Siihen kuuluvat tuhotaan Suuren Babylonin hävityksessä ja Harmagedonin taistelussa iankaikkisella rangaistuksella eikä heitä koskaan herätetä kuolleista, sillä he menevät ”toiseen kuolemaan”. Kristuksen tuhatvuotishallituksen alkuaikana ei siis ”vuohi”-luokka ole häiritsemässä tuota vanhurskasta hallitusta.
17. a) Ketkä eivät voi silloin häiritä asioita näkymättömässä maailmassa ja miksi eivät? b) Mitä valmisteluja maan päällä oleva ”lammas”-luokka tekee?
17 Ei ole myöskään näkymätöntä Perkelettä eikä hänen näkymättömiä paholaisenkeleitään häiritsemässä Kristuksen valtakunnan toimintaa. Kuinka niin? Koska heti Harmagedonin taistelun jälkeen heidät sidotaan avuttomuuden tilaan, heitetään syvyyteen ja sinetöidään, niin etteivät he voi olla missään kosketuksessa toisten elolliseen kaikkeuteen kuuluvien kanssa. (Ilm. 20:1–3) Harmagedonissa varjeltuvat ”lampaat” valmistelevat merestä ja Haadeksesta eli Šeolista herätettävien maallisten kuolleitten tulevaa ylösnousemusta minkään pahan heitä häiritsemättä.
[Alaviitteet]
a Jeesuksen vertauksessa ei ”rikkaan miehen” ajatella menevän Gehennaan, koska Gehenna kuvaa täydellistä tuhoa eikä ”rikkaan miehen” tapauksessa olisi paikallaan ajatella, että vertauksessa puhutaan hänen täydellisestä tuhostaan. Sitä paitsi jotkut uskonnollisessa ”rikkaan miehen” luokassa olleet ovat päässeet pois siitä luokasta tulemalla kristityiksi, joten he ovat pelastuneet hengellisesti kuolleen ”rikkaan miehen” luokan tuskallisista kokemuksista. Saulus Tarsolainen, fariseus, kärsi suurta tuskaa jonkin aikaa vuoden 33 helluntain jälkeen, niin että hänestä tuli kristittyjen vainooja. Mutta myöhemmin hän pääsi pois ”rikkaan miehen” luokasta ja liittyi kuvaannollisesti puhuen Lasarus-luokkaan Aabrahamin helmassa. – Apt. 7:58–60.
Katso myös Vartiotornia 15.4.1951, s. 117–125 ja myös 1.5.1951, s. 133–142.
Rikkaan miehen ’kovan tuskan liekissä’ kuvataan siis tapahtuvan hänelle Haadeksessa eli Šeolissa. Kun hän puhuu Aabrahamille juovan yli, hänen kuvataan olevan siellä, missä kuollut Aabraham oli.