(Ps. 91:16) Tämä pitää paikkansa, vaikka jonkun uskollisuudessa elämät päivät katkeaisivatkin kuolemassa, ennen kuin vanhurskas uusi järjestys on todella alkanut Harmagedonissa käytävän Jehovan ”sodan” ja Saatanan ja hänen demoniensa syvyyteen heittämisen jälkeen. (Ilm. 20:1–6) Kaikkivaltias Jumala voi silti varata lupaamansa kuolleitten ylösnousemuksen välityksellä pelastuksen kuolemasta niille, jotka ovat kuolleet uskollisina. Ne, jotka lähtevät pois Jumalan varaamasta hengellisen turvallisuuden paikasta, eivät tule läpäisemään tulevaa ”suurta ahdistusta” Jumalan hyväksyminä eivätkä he näe Hänen antamaansa pelastusta!

39. Minkä mielihyvän meidän pitäisi haluta Jehovan saavan omalla kohdallamme, ja miten voimme suoda Hänen saavan sen?

³⁹ Jehova tulee nauttimaan siitä, että hän suo meidän nähdä pelastuksen, jonka Hän antaa meille Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Suokaamme rakkaudellisesti Hänelle tämä jumalallinen mielihyvä kukin omalla kohdallamme. Voimme tehdä sen pysymällä arvollisesti siinä hengellisen turvallisuuden ”kätkössä”, jonka hän on varannut uskollisia palvojiaan varten. – Sananl. 21:31; Ilm. 7:9–17.

”Kun te näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä”

JERUSALEMIN lopullinen piiritys ensimmäisellä vuosisadalla aiheutti vertaansa vailla olevaa kärsimystä niille, jotka olivat suljettuina kaupungin sisäpuolelle. Mutta sen ei pitänyt tulla yllätyksenä. Kaikkien aikojen suurin profeetta oli viitannut siihen kymmeniä vuosia ennen kuin se toteutui. Tuo profeetta itki, kun hän ajatteli piirityksen ja sen lopputuloksen kauhuja. – Luuk. 19:41–44.

Sen, mitä tapahtui Jerusalemille yli 1 900 vuotta sitten, pitäisi kiinnostaa meitä nykyään enemmän kuin vain sivumennen. Jeesus Kristus, profeetta, joka ennusti Jerusalemin hävityksen, viittasi myös eteenpäin aikaan, jolloin vielä suurempi onnettomuus oli kohtaava koko ihmismaailmaa eikä ainoastaan yhtä kaupunkia ja yhtä kansaa. (Matt. 24:3–37) Siksi muinaisen Jerusalemin kokemuksesta on tärkeitä asioita opittavana. Jos opetuksista otetaan vaarin, niin ne voivat johtaa ihmiselämän varjeltumiseen.

Juutalainen historioitsija Josephus on pääasiallinen tietolähde tältä ajalta. Hän oli niiden