Voidaanko maanjäristyksiä ennustaa?
HEINÄKUUN 28. päivänä 1976 Manner-Kiinassa sijaitsevaa Tangshanin kaupunkia kohtasi viime vuosisatojen pahin luonnononnettomuus. Neljää lukuun ottamatta kaikki kaupungin sadat monikerroksiset tiilirakennukset vaurioituivat muutamassa minuutissa, ja monet romahtivat kokonaan nukkuvien asukkaitten päälle. Junia suistui kiskoilta, maantiesiltoja sortui, veden ja sähkön tulo katkesi ja 10000 kaivosmiestä jäi loukkuun maan alle. Kun virallinen kuolonuhrien lukumäärä paljastettiin kolmen vuoden kuluttua, 242000:n tiedettiin kuolleen ja 164000:n muun loukkaantuneen vakavasti.
”Seismologit eivät olleet antaneet minkäänlaista varoitusta”, myönsivät Kiinan viranomaiset. Tangshanin massiivinen järistys todella yllätti jokaisen, sillä suurta maanjäristystä ei ollut pidetty todennäköisenä tällä alueella.
On ironista, että Kiinassa sattui tämä onnettomuus vain vuosi sen jälkeen kun siellä oli osattu ennustaa eräs maanjäristys, jossa säästyi tuhansia ihmishenkiä. Tuolloin kiinalaiset viranomaiset näyttivät elokuvia ulkona pitääkseen Haitshingin alueen asukkaat poissa kodeistaan kylminä helmikuun öinä, kunnes ennustettu maanjäristys tuli, juuri silloin kun sen pitikin.
Haitshingin ennustuksen johdosta innostavat lehtiuutiset antoivat sen vaikutelman, että maanjäristysennusteet olisivat pian yhtä tavallisia kuin sääennusteet. Tangshanin onnettomuus osoitti kuitenkin toista. Tällä hetkellä vastaus kysymykseen: ”Voivatko tiedemiehet ennustaa maanjäristyksiä?” kuuluu: ”Kyllä, joskus.”
Mikä aiheuttaa maanjäristyksiä?
Maanjäristysennusteet perustuvat erilaisiin teorioihin sen suhteen, mitkä kaikki voivat maanjäristyksiä aiheuttaa, ja ennusteiden luotettavuus vaihtelee. Samoin kuin on tapahtunut valtavia maanjäristyksiä, joita ei ole osattu ennakoida, samoin on myös esitetty huomiota herättäneitä ennusteita, jotka eivät ole toteutuneet. Vuonna 1976 amerikkalainen geofyysikko tri Brian Brady alkoi ennustaa, että perulaista Liman kaupunkia kohtaisi suuri maanjäristys. Myöhemmin hän täsmensi tuhon ajankohdaksi elokuun 1981. Koskaan aiemmin ei ollut tiedemies uskaltanut ennustaa niin paljon etukäteen maanjäristyksen tarkkaa paikkaa, ajankohtaa ja voimakkuutta. Tri Bradyn ennustetta ei ollut tarkoitettu yleisölle, mutta tällaisten uutisten on vaikea pysyä salassa, ja vuodettuaan julkisuuteen se aiheutti melkoista tyrmistystä Perun pääkaupungissa. Heinäkuussa Brady perui ennusteensa, ja elokuuksi laskettu ajankohta tuli ja meni ilman maanjäristystä.
Mitä on sillä välin tapahtunut maan alla? Kellään ei ole varmaa tietoa. Useimmat tiedemiehet uskovat maanjäristysten aiheutuvan siitä, että maan sisällä syntyneet jännitykset saavat massiiviset kalliopatjat lopulta katkeamaan kuin lyijykynän, jota on taivutettu katkeamispisteeseen. Joskus jännityksiä näyttävät aiheuttavan massiiviset mantereita kantavat ”tektoniset laatat”, jotka hiertyvät toisiaan vasten, toistensa yli ja ali. Kuuluisa San Andreaksen siirros Etelä-Kaliforniassa sijaitsee kahden tällaisen laatan rajalla. Mutta joskus maanjäristyksiä voi syntyä syvällä laatan sisällä syistä, joita ei kunnolla tunneta, kuten silloin kun valtavat maanjäristykset muuttivat Mississippijoen suuntaa keskisissä Yhdysvalloissa vuonna 1811.
Tiedemiehet osaavat usein sanoa, milloin jännitystä on kehittymässä maan alla, mutta se ei riitä ennusteeksi. Miten kovaa on jonkin alueen kallioperä? Miten paljon se voi kestää jännitystä ennen halkeamistaan? Vapautuuko siihen kerääntynyt jännitys pienten repeämien kautta vai yhdessä katastrofiluokan rysähdyksessä? Tri Bradyn Perua koskenut ennuste perustui hänen kivilajien murtumista koskevaan teoriaansa, mutta tällaiset teoriat tarvitsevat selvästikin lisämuokkausta.
Olkoonpa käytettävissä ennustuksia tai ei, voimme melkein varmasti odottaa uusia vakavia maanjäristyksiä esimerkiksi Perussa, jossa kallioperään kohdistuu jatkuva jännitys. Mutta tämä tieto itsessään ei paljonkaan auta. Ihmiset haluavat tietää, milloin ja missä seuraava maanjäristys sattuu ja miten vakava se tulee olemaan. Voiko heitä moittia siitä?
Laser-säteestä monneihin
Vaikka Tangshanin tuho tulikin yllätyksenä, oli sentään saatu joitakin vihjeitä. Vuosi ja kaksi kuukautta etukäteen eräs alueen havaintoasemista ”oli rekisteröinyt yhä enemmän pahaenteisiä säännöttömiä muutoksia maassa kulkevassa sähkövirrassa”, kertoi New York Times. ”Muiden ennakkomerkkien puuttuessa varoitusta ei kuitenkaan annettu.” Vastakohtana Haitshingin maanjäristystä edelsivät hyvin monenlaiset varoitusmerkit, kuten eläinten eriskummainen käyttäytyminen, johon kiinalaiset suhtautuvat vakavasti ennustaessaan maanjäristyksiä. Lopulta ennen Haitshingin maanjäristystä oli tapahtunut useita pieniä järistyksiä edellisessä joulukuussa ja jälleen vain muutamaa päivää ennen maanjäristystä. Näiden esijäristysten pahaenteinen loppuminen sai viranomaiset vakuuttuneiksi 4. helmikuuta siitä, että suuri järistys oli enää muutaman tunnin asia.
Valitettavasti monet maanjäristykset noudattavat sitä sääntöä, että on aina helpompaa tunnistaa varoitusmerkkejä tuhon jälkeen. Mutta todellisuudessa vain ne epätavalliset maanjäristykset, jotka antavat runsaasti dramaattisia varoitusmerkkejä, voidaan todennäköisesti ennustaa. ”Ongelmana on se, ettei ole kahta sellaista maanjäristystä, joilla olisi täysin samanlaiset ennakkomerkit”, toteaa eräs kirjoittaja, ”ja nämäkin merkit voivat olla harhaanjohtavia”.
Sen johdosta siellä täällä ympäri maailman tutkitaan parhaillaan hämmentävän monenlaisia mahdollisia maanjäristyksen ennakkomerkkejä. Seuraavassa muutama:
Eläinten käyttäytyminen: Kertomukset maanjäristysten edellä hyppivistä monneista ovat niin tavallisia, että aiemmin luultiin ”maanjäristysten aiheutuneen siitä, että ne heiluttivat pyrstöään maanalaisissa joissa”, kertoo julkaisu Science Digest. Japanilaiset ovat tehneet kokeita kymmenellä tokiolaisella monnilla ja todenneet, että ne ”käyttäytyivät epänormaalisti ennen 85:tä prosenttia niin suurista maanjäristyksistä, että ihminenkin voi ne tuntea, seitsemän kuukautta kestäneen kokeen aikana”. Häiritsevätkö näitä kaloja erittäin pientaajuiset ”voihkinat” vai korkeataajuiset ”kirkaisut”, joita vääntelehtivät kalliot päästävät ennen halkeamistaan syvällä maan sisällä? Kenties. Muita eläimiä, joiden kerrotaan käyttäytyvän omituisesti ennen maanjäristyksiä, ovat esimerkiksi käärmeet, rotat, hanhet, siat, lehmät ja koirat, joiden kaikkien havaittiin oikuttelevan ennen Haitshingin maanjäristystä.
Maaston muutokset: Tämä maanjäristysten ennustamismenetelmä vaikuttaa ”tieteellisemmältä” kuin eläinten tarkkailu siinä mielessä, että siinä käytetään monia pitkälle kehitettyjä laitteita. Esimerkiksi lasersäteillä mitataan maan pinnan siirtymiä ja kallistusmittareilla koetetaan havaita pienimmätkin muutokset rinteitten kallistumissa. Toisilla laitteilla tutkitaan magneetti- ja painovoimakenttiä. Jos maa kohoaa tai vajoaa tai kallistuu, tiedemiehillä on johtolankoja sen suhteen, mitä syvällä pinnan alla, siellä missä maanjäristykset yleensä syntyvät, voi olla kehittymässä. Mutta eivät hienot laitteet välttämättä anna parempia maanjäristysennusteita. Jo vuosia tiedemiehet ovat seuranneet maan nousua ja vajoamista Palmdalen alueella Kaliforniassa. He eivät vieläkään ole varmoja sen täydestä merkityksestä.
Muutokset pohjaveden korkeudessa: Kun veden tulo eräästä arteesisesta kaivosta Keski-Aasiassa hidastui huomiota herättävästi, venäläiset tiedemiehet ennustivat maanjäristyksen olevan tulossa. Kuuden tunnin kuluttua kaivo ehtyi kokonaan ja tapahtui suuri maanjäristys. Toinen hyvin yleinen menetelmä on radonkaasun mittaus pohjavedestä. Kaasu on peräisin kallioperästä karanneista radiumatomeista. Kun kallio on halkeamaisillaan kasaantuneesta jännityksestä, siihen syntyy ensin pieniä repeämiä. Vesi voi tihkua täyttämään nämä repeämät ja imeä itseensä radonia.
Tietojen puutteellisuuden aiheuttamia ongelmia
Huolimatta kaikista lupaavista uusista menetelmistä ja edistysaskeleista maanjäristysten ennustaminen on kuitenkin edelleen kaukana sään ennustamisesta. ”Oma mielipiteeni on, että tulee kulumaan vielä ainakin kymmenen vuotta ennen kuin voidaan laatia niin luotettavia ja johdonmukaisia ennusteita, että niistä on suuremmin hyötyä yleisölle”, sanoo amerikkalainen geologi Clarence Allen. Koska maanjäristysten kaltaisissa onnettomuuksissa on niin paljon vaakalaudalla, monet tiedemiehet pelkäävät heille ja heidän puutteellisille taidoilleen asetetun vastuun painoa.
Jotkut näistä tiedemiehistä pelkäävät sitä päivää, jona ”he katselevat tuloksiaan ja heidän kokemuksensa ja vaistonsa sanoo heille, että tulossa voi olla suuri maanjäristys. Mutta he eivät kaiuttaisi varoitusta, joka voisi säästää tuhansia ihmishenkiä”, sanoo New York Times. Miksi eivät? ”He eivät luota niin paljon edessään oleviin todisteisiin, että ne oikeuttaisivat heidät ennustamaan maanjäristystä maalle, jossa väärä ennuste voisi aiheuttaa heille heidän ammattinsa halveksuntaa, yleisön pilkkaa ja mahdollisesti satoja oikeusjuttuja.”
Maanjäristysten ennustajat ovat ikävässä välikädessä. Jos ennakoitua maanjäristystä ei tule, väärä hälytys voisi jäytää yleisön luottamusta heihin ja aiheuttaa sen, että myöhemmin uusista varoituksista ei välitettäisi, kenties murheellisin seurauksin. Kiinteistöjen arvo voisi laskea ja asunnontuottajat voisivat jopa haastaa tiedemiehet oikeuteen. Toisaalta jos varoitusta ei anneta ja tulee maanjäristys, uhrit ja heidän perheensä voisivat nostaa oikeusjuttuja välinpitämättömyydestä.
Ongelma siis ylittää ihmisen puutteellisen maanjäristysten tuntemuksen. Perusongelmana on arvojen tärkeysjärjestys ahneessa yhteiskunnassa, joka usein näyttää halukkaammalta ihmishenkien kuin taloudellisten etujen vaarantamiseen.
Luotettavin maanjäristysennuste
On kiintoisaa, että miestä joka oli luotettavin maanjäristysten ennustaja, ei tunneta geologina. Silti hän noin 1900 vuotta etukäteen ennusti, että eräs tietty sukupolvi näkisi ’kansan nousevan kansaa vastaan ja valtakunnan valtakuntaa vastaan ja nälänhätää ja maanjäristyksiä . . . paikassa toisensa jälkeen’. (Matteus 24:7, 34) Sen jälkeen tämä tapahtumien ennustaja, Jeesus Kristus, jatkoi, että siihen aikaan tosi kristittyjä vainottaisiin kiihkeästi, että laittomuus rehottaisi ja rakkaus jäähtyisi ja että ’Jumalan valtakunnan hyvää uutista’ saarnattaisiin kaikkialla toivon sanomana synkkenevässä maailmassa. – Jakeet 9–14.
Vaikka Jeesuksen ennustuksen eri piirteet ovatkin voineet näyttää täyttyvän eri aikoina menneisyydessä, on silmäänpistävää, että kaikki Jeesuksen ennustuksen piirteet ovat alkaneet toteutua samanaikaisesti 1900–luvulla vuodesta 1914 lähtien, jolloin ensimmäinen maailmansota alkoi. Vuosisatamme sodissa on teurastettu noin 90 miljoonaa ihmistä tai enemmän, ja maailman terveysasiantuntijat arvioivat, että vuosittain kuolee 50 miljoonaa nälkään. Tosi kristittyjen vainosta kiihkokansallismielisissä valtioissa on paljon todisteita. Laittomuuden lisääntymistä huokaillaan lähes kaikissa maailman maissa.
Entä maanjäristykset? Hyvin merkitsevästi vuosisatamme on nähnyt enemmän maanjäristystuhoja kuin mikään muu vuosisata. Siitä ajasta lähtien, jolloin Jeesus esitti ennustuksensa, vuoteen 1914 asti on historian mukaan sattunut viisi sellaista maanjäristystä, jotka kukin vaativat 100000:n tai useamman ihmisen hengen. Vuoden 1914 jälkeen on sattunut ainakin neljä samanlaista suurmaanjäristystä – Kiinassa vuonna 1920, Tokiossa vuonna 1923, Kiinassa vuonna 1927 ja tietenkin Tangshanissa vuonna 1976. Tämä sukupolvi on totisesti kokenut ei vain maanjäristyksiä vaan ”suuria maanjäristyksiä”, kuten Luukkaan evankeliumi ilmaisee. – Luukas 21:11.
Kukaan tiedemies, vaikka hänellä olisi käytettävissään parhaimmat teoriat, kallistusmittarit ja seismografit, ei uneksi, että hän voisi ennustaa tuhoisien maanjäristysten määrän suuren lisäyksen 1900 vuotta etukäteen. Miksi Jeesus pystyi siihen? Jeesus sanoi: ”En puhu omasta aloitteestani, vaan Isä, joka pysyy minun yhteydessäni, tekee tekojaan.” (Johannes 14:10) Jeesuksen ennustukset eivät johtuneet hänen saamastaan geologin koulutuksesta vaan olivat hänen taivaallisen Isänsä, Jehova Jumalan, henkeyttämiä. Toisin kuin tiedemiesten arvailut Jumalan tulevaisuutta koskevat ennustukset osoittautuvat joka kerta paikkansapitäviksi!
[Tekstiruutu s. 26]
Jos asut alueella, jossa maanjäristysten riski on suuri, muista:
Ennen maanjäristystä
● Tarkasta kotisi maanjäristyksen aiheuttamien vaaratilanteitten varalta. Pulttaa boileri lujasti paikoilleen, siirrä raskaat esineet lattialle tai alahyllyille. Pönkitä tai kiinnitä lujasti hyllyt ja hyvin raskaat esineet.
● Pidä perheen kanssa maanjäristysharjoituksia. Opeta perheenjäsenille sähkön, kaasun ja veden katkaisu.
● Huolehdi siitä, että sinulla on kunnollinen sammutin ja ensiapupakkaus.
● Pidä käsillä matkaradiota, jossa on tuoreet paristot.
Maanjäristyksen aikana
● Keskity pysyttelemään rauhallisena. Muista, että sitä kestää vain noin minuutin.
● Sulje liedet ja lämmittimet.
● Seiso avonaisessa oviaukossa tai mene pöydän alle.
● Pysyttele poissa ikkunoitten, peilien ja savupiippujen lähettyviltä. Älä juokse ulos, sillä voit saada niskaasi putoilevia kattotiiliä, rakennuksen julkisivun kappaleita jne.
● Jos olet ulkona, pysyttele poissa kapeilta kaduilta ja seinien ja muurien ja sähkötolppien jne. läheisyydestä. Koeta päästä jollekin avaralle paikalle.
● Älä käytä hissejä.
Maanjäristyksen jälkeen
● Katso, onko kukaan loukkaantunut ja onko syttynyt tulipaloja. Sammuta nopeasti tulipalot.
● Tarkista mahdolliset kaasuvuodot tai sähkövauriot. Katkaise kaasun tai sähkön tulo, jos se on tarpeellista.
● Kuuntele radion tiedotuksia. Älä käytä puhelinta paitsi silloin kun se on aivan välttämätöntä.
● Älä lähde tutkimaan ympäristöön tuhon jälkiä.
● Varaudu jälkijäristyksiin.