16. luku

”Uusien taivaitten ja uuden maan” odottaminen

 1, 2. a) Mitä muutoksia yli 70-vuotiaat ihmiset ovat nähneet maailmassa vuodesta 1914 lähtien? b) Miten heidän näkemänsä on sopinut yhteen sen kanssa, mitä Jeesus ennusti Luukkaan 21:25, 26:n mukaan ”asiainjärjestelmän päättymisestä”?

UUSI ja parempi maailma on käsillä – tämän sukupolven lähestyessä loppuaan. Siitä ei ole epäilystäkään. Sanalla ”maailma” me tarkoitamme jonkinlaisen hallitusmuodon alaisuudessa elävää ihmisyhteiskuntaa. (Matt. 24:34; Mark. 13:30; Luuk. 21:32) Me ”tätä sukupolvea” olevat vanhat ihmiset, jotka olemme yli 70-vuotiaita, olemme nähneet nykyisen ”maailman” muuttuvan pahemmaksi, rappeutuvan jatkuvasti käänteentekevästä vuodesta 1914 lähtien. Juuri me kaikista nykyään maan päällä elävistä ihmisistä voimme todistaa sen ennustuksen totuudellisuuden, jonka Kristus esitti ensimmäisellä vuosisadalla ”asiainjärjestelmän päättymisestä”. Sen alusta eli vuodesta 1914 lähtien olemme panneet merkille, mitä hän ennusti:

² ”Maan päällä kansojen ahdinko, kun ne eivät tunne pääsytietä meren pauhun ja sen kuohunnan vuoksi, samalla kun ihmiset tulevat voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä kohtaa asuttua maata, sillä taivaitten voimat järkkyvät.” (Luuk. 21:25, 26) On turha, pettävä toivo odottaa nykyisen maailman paranevan ja pelastavan itsensä. Vanhurskasmieliset ihmiset kaipaavat parempaa maailmaa, parempaa ihmisyhteiskuntaa. Onneksi sellainen on käsillä!

 3. Miten Jeesuksen Kristuksen uskollisten seuraajien on onnistunut pitää kiinni oikeasta menettelystä ympärillään olevan maailman rappeutumisesta huolimatta?

³ Suuren Profeetan Jeesuksen Kristuksen uskolliset seuraajat ovat toimineet siten, kuin hänen apostolinsa Pietari kirjeessään käski heidän toimia. He ovat kiinnittäneet huomiota täysin varmaan ”profeetalliseen sanaan”, niin kuin he kiinnittäisivät huomiota pimeässä paikassa loistavaan lamppuun, ja se on valaissut heidän sydäntään. Apostoli Pietari kirjoittikin toisessa kirjeessään uskoville kristityille tovereilleen: ”Näin ollen meillä on profeetallinen sana varmempana, ja teette hyvin kiinnittäessänne siihen huomiota niin kuin pimeässä paikassa loistavaan lamppuun sydämessänne, kunnes päivä sarastaa ja kointähti nousee. Sillä te tiedätte ensiksi sen, että yksikään Raamatun profetia ei ole lähtöisin mistään yksityisestä tulkinnasta. Sillä profetiaa ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan ihmiset puhuivat Jumalalta saamaansa pyhän hengen johtamina.” (2. Piet. 1:19–21, UM; Knox) Se, että he ovat horjumatta kiinnittäneet huomiota sellaiseen henkeytettyyn profetiaan, on pitänyt heidät uskollisina oikealla tiellä tähän asti. Ja nyt uusi päivä on sarastamassa, ja kointähti on noussut, ja heidän silmänsä ovat siunatut saadessaan nähdä Raamatun profetian nykyisen täyttymyksen.

 4, 5. a) Miten kunkin meistä tarvitsee toimia noiden henkeytettyjen ennustusten suhteen? b) Minkä syyn siten toimimiseksi apostoli Pietari antaa?

⁴ Vaikka olemme nähneet ja kokeneet niin monia uskoa vahvistavia todisteita Raamatun ennustusten erehtymättömyydestä, meidän tarvitsee silti varjella uskoamme ja luottamustamme noihin henkeytettyihin ennustuksiin, jotka eivät ole vielä täyttyneet tai täyttyvät parhaillaan. Näin on siitäkin huolimatta, että me elämme tämän vanhan asiainjärjestyksen ”viimeisiä päiviä” ja olemme eläneet niitä ”[pakana]kansain määräaikojen” päättymisestä, vuodesta 1914, lähtien. Apostoli katsoi eteenpäin noihin ”viimeisiin päiviin” ja näki hyväksi kirjoittaa toisen kirjeensä varoittaakseen uskovia tovereitaan heidän kristillistä uskoaan vastaan tehtävistä hyökkäyksistä, joiden oli määrä tulla noina vaarallisina päivinä. Varoitettuaan väärien opettajien tulosta ja ”tuhoisien [uskonnollisten] lahkojen” muodostumisesta Jehovan kansan keskuuteen Pietari selitti edelleen toisen kirjeensä kirjoittamisen tarkoitusta sanoen:

⁵ ”Rakkaat, tämä on jo toinen kirje, jonka teille kirjoitan ja jossa, niin kuin ensimmäisessäkin, minä muistuttamalla herätän teidän selvää ajattelukykyänne, jotta muistaisitte pyhien profeettojen ennen puhumat sanat ja apostolien välittämän Herran ja Pelastajan käskyn. Sillä te tiedätte ensiksi sen, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheineen pilkkaajia, jotka kulkevat omien halujensa mukaan ja sanovat: ’Missä on se hänen luvattu läsnäolonsa? Onhan siitä päivästä asti, jona esi-isämme nukahtivat kuolemaan, kaikki pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti.’” – 2. Piet. 3:1–4; 2:1, 2.

 6. a) Miten monen vuoden kuluessa annettuja ennustuksia me tarkastelemme, jos tarkastelemme ”pyhien profeettojen ennen puhumia sanoja” näistä ”viimeisistä päivistä”? b) Osoittaako ”pilkkaajien” läsnäolo ennustukset vääriksi?

⁶ Vastustaaksemme nykyään niiden pilkkaajien pilkkaa, joiden nouseminen näinä ”viimeisinä päivinä” ennustettiin, on kiireisen tärkeätä, että me uskovat muistamme, mitä Jehovan henkeytetyt profeetat sanoivat, vaikka he puhuivatkin kauan ennen näiden nykyajan pilkkaajien, ivaajien ja ilkkujien ilmaantumista. Kautta historian, vedenpaisumusta edeltäneestä profeetta Hanokista melkein 3000 vuotta myöhemmin eläneeseen pakkosiirtolaisuuden jälkeiseen juutalaiseen profeettaan Malakiaan asti, Jehovan profeetat, jotka edelsivät Jeesusta Kristusta, ovat ennustaneet tapahtumia ja olosuhteita, joiden oli määrä olla tunnusomaisia näille ”viimeisille päiville”. (1. Moos. 5:18–24; Hepr. 11:5; Juud. 14, 15; Mal., 4. luku) Ei ole näin ollen yllättävää, että uskoa jäytäviä pilkkaajia ilmaantuisi näinä tämän pahan asiainjärjestelmän ”viimeisinä päivinä”. Heidän ilmaantumisensa pelkästään täyttää ennustukset ja vahvistaa niiden tarkkuuden.

 7. a) Kuka on ”Herra ja Pelastaja”, johon Pietari viittaa? b) Minkä ”käskyn” hän antoi apostoleittensa välityksellä, ja miksi se oli huomaavaista?

⁷ Toinen apostoli Pietarin mukaan tänä ihmiskunnan myöhäisenä ajankohtana muistettava seikka on ”apostolienne välittämän Herran ja Pelastajan käsky”. (2. Piet. 3:2) Jeesus Kristus on tässä mainittu ”Herra ja Pelastaja”. (2. Piet. 3:18) Valittujen apostoleittensa, ts. ”Karitsan kahdentoista apostolin”, ja myös apostoli Paavalin välityksellä hän antoi kaikille askeleitaan seuraaville käskyn, että heidän tulisi pysyä jatkuvasti valveilla ja varoa vääriä profeettoja ja vääriä Messiaita eli Kristuksia. Koska hän ei antanut opetuslapsilleen tietoa täsmällisestä päivästä ja hetkestä, jolloin hän tulisi jälleen panemaan täytäntöön Jumalan tuomiot uskottomille ja pahoille, hän oli hyvin huomaavainen käskiessään heitä pysyttelemään valmiina ja valveilla. (Ilm. 21:14; Matt. 24:36–44; 25:13) Heidän ei pitänyt antaa kenenkään uskonsa menettäneitten pilkan vaikuttaa itseensä.

 8. Mitä pilkkaajat tarkoittaisivat kysyessään: ”Missä on se hänen luvattu läsnäolonsa”?

⁸ Pilkkaajat herättäisivät haastavan kysymyksen: ”Missä on se hänen luvattu läsnäolonsa?” Niin, miten on tämän hänen läsnäoloaan koskevan lupauksen laita? Missä ovat todisteet sen täyttymisestä? he sanoisivat.

 9, 10. a) Kenen ”läsnäoloa” he tarkoittaisivat? b) Mitä apostoli Pietari teki pitääkseen Kristuksen ”läsnäolon” vilpittömän odotuksen elävänä uskovien tovereitten sydämessä?

⁹ Kenen ”läsnäoloa” he tarkoittaisivat? Ilmeisesti Herran ja Pelastajan Jeesuksen Kristuksen ”läsnäoloa”, josta apostoli Pietari puhui toisen kirjeensä alkupuolella. Apostoli Pietari ei odottanut tuon Jeesuksen Kristuksen ”läsnäolon” tapahtuvan hänen oman maanpäällisen elämänsä päivinä, mutta silti hän ei halunnut olla laiminlyövä vaan halusi pitää tuon luvatun läsnäolon vilpittömän odotuksen elävänä uskovien tovereittensa sydämessä. Sen tähden hän kirjoitti:

¹⁰ ”Niinpä teen myös kaikkeni joka aika voidaksenne minun poislähtöni jälkeen itse mainita näitä asioita. Ei, emme tehneet teille tunnetuksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja läsnäoloa seuraamalla viekkaasti keksittyjä valheellisia kertomuksia, vaan siten, että meistä tuli hänen valtasuuruutensa silminnäkijöitä. Sillä hän sai Jumalalta, Isältä, kunnian ja kirkkauden, kun suurenmoisesta kirkkaudesta kantautui hänelle tällaiset sanat: ’Tämä on minun poikani, minun rakkaani, jonka minä itse olen hyväksynyt.’ Niin, näiden sanojen me kuulimme kantautuvan taivaasta ollessamme hänen kanssaan pyhällä vuorella. Näin ollen meillä on profeetallinen sana varmempana.” – 2. Piet. 1:15–19; Matt. 17:1–9.

11. a) Miten väärät odotukset Jeesuksen Kristuksen ”läsnäolon” suhteen ovat herättäneet paljon epäilevyyttä? b) Mitä Charles Taze Russell sai selville 1870-luvulla Kristuksen toisesta tulemisesta ja hänen ’läsnäolostaan’?

¹¹ Jos nykyisillä pilkkaajilla on mielessään Jeesuksen Kristuksen näkyvä saapuminen ja läsnäolo lihassa, he erehtyvät suuresti. He olisivat ennustusten väärien tulkintojen pettämiä, tulkintojen, joita esiintyy laajalti kautta kristikunnan nykyään. Ajanlaskumme 19. vuosisadalla esitettiin joukko ennustuksia Herran Jeesuksen Kristuksen näkyvästä tulemisesta lihassa joinakin nimenomaisina vuosina. Se, että sellaiset ennustukset eivät toteutuneet ilmoitettuina ajankohtina, aiheutti epäilemättä paljon häpeää Raamatun opille, joka koskee Jeesuksen Kristuksen toista tulemusta ja hänen ’läsnäoloaan’ taivaallisena Kuninkaana. Se herätti paljon epäilevyyttä ja epäilystä sellaisen opin pätevyyden ja kaiken kaikkiaan Kristuksen sellaisen tulemuksen ja läsnäolon varmuuden suhteen. 1870-luvulla Charles Taze Russell ja hänen lahkolaisuudesta vapaat toverinsa, jotka tutkivat henkeytettyä Raamattua, saivat selville, että Kristuksen toinen tuleminen olisi näkymätön ihmissilmille, tapahtuisi hengessä, ja että tämä tuleminen aloittaisi ajanjakson, jota sanotaan hänen ’läsnäolokseen’ eli parousíakseen (kreik.). – Matt. 24:3, alav., English Revised Version (1881).

12, 13. a) Milloin Kristuksen ”läsnäolo” oli Russellin laskelmien mukaan alkanut, mutta mikä on oikea ajankohta? b) Ketkä ovat nähneet ”tunnusmerkin”, joka todistaa Kristuksen läsnäolon alkaneen vuonna 1914?

¹² Kuningas Jaakon hyväksytystä raamatunkäännöksestä (engl.) saadun epätarkan aikalaskelman mukaan Russell laski, että Kristuksen ”läsnäolo” oli alkanut vuonna 1874 näkymättömänä ihmissilmille ja ainoastaan uskon silmin nähtävänä. Tämän tähden kun Russell alkoi julkaista uutta uskonnollista aikakauslehteä, joka puolsi Jeesuksen Kristuksen lunastusuhria, hän antoi sen nimeksi ”Zion’s Watch Tower and Herald of Christ’s Presence” (”Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut”). Kuitenkin ”[pakana]kansain määräaikojen” päättymistä seuranneet maanpäälliset tapahtumat ovat täyttäneet Raamatun ennustuksen ja osoittavat, että Kristuksen luvattu ”läsnäolo” eli parusia kuninkaan vallassa alkoi vasta noin 4. tai 5. lokakuuta 1914. Vasta siitä pitäen on ollut oikein sanoa Kristuksen näkymättömän, kuninkaallisen ”läsnäolon” olevan voimassa. Me vanhemmat, yli 70-vuotiaat ihmiset olemme nähneet melkeinpä kaiken sen toteutuvan, minkä Jeesus Kristus ennusti vastaukseksi apostoleittensa hänelle esittämään kysymykseen:

¹³ ”Milloin nämä tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi [kreik. parousía] ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” – Matt. 24:3, UM; Rotherham; Young; Diaglott; American Standard Version, alav.

14. Mikä on estänyt niitä, jotka kuuluvat kristikunnan kirkkoihin, havaitsemasta Jeesuksen Kristuksen näkymätöntä ”läsnäoloa”?

¹⁴ Tähän päivään asti kristikunnan lahkolaiskirkot ovat pitäneet kiinni kreikkalaisen sanan parousía tavanomaisesta kääntämisestä ”tulemukseksi”. Odottaessaan hänen tulemustaan (jos ne yleensä odottavat sitä lainkaan) näkyvänä lihassa ne kieltäytyvät havaitsemasta Jeesuksen Kristuksen näkymätöntä, hengellistä ”läsnäoloa” kuninkaanvallassa pakanain aikojen vuonna 1914 tapahtuneesta päättymisestä lähtien. Tämä on antanut pilkkaajille aiheen pilkata ajatusta Kristuksen luvatusta ”läsnäolosta” ja esittää epäuskoisuutensa syyksi: ”Missä on se hänen luvattu läsnäolonsa [parousía]? Onhan siitä päivästä asti, jona esi-isämme nukahtivat kuolemaan, kaikki pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti.” – 2. Piet. 3:4.

15. a) Millä perusteella pilkkaajat väittävät, että Jeesus Kristus ei ole vielä palannut? b) Miksi he ovat väärässä?

¹⁵ Tällaiset pilkkaajat näkevät miesten menevän naimisiin ja naisia naitettavan, niin kuin on tapahtunut Aadamin oman perheen päivistä lähtien. He näkevät lapsia syntyvän, niin kuin heitä on syntynyt Kainin syntymästä lähtien. Ihmisiä kuolee jatkuvasti, samoin kuin esi-isämme ovat kuolleet. Kuoleminen ei ole lakannut, niin kuin se on lakkaava maan päältä sen jälkeen, kun Kristuksen tuhatvuotinen hallituskausi alkaa. Vielä ei ole tapahtunut ylösnousemusta elämään paratiisimaan päälle, kuten on luvattu maallisille kuolleille, jotka Jeesus Kristus on lunastanut. Synti ja kuolema hallitsevat jatkuvasti ihmiskuntaa. Niinpä uskoa vailla oleville pilkkaajille siitä asti, kun heidän esi-isänsä kuolivat, kaikki on pysynyt juuri sellaisena kuin se on ollut ihmisluomakunnan alusta asti. Niinpä heidän näkemyksensä mukaan me emme ole vielä ”lopun ajassa”, Jeesus Kristus ei ole vielä palannut, hän ei ole aloittanut läsnäoloaan. Näin siitä huolimatta, että vuodesta 1914 lähtien ovat täyttyneet Raamatun ennustukset, jotka todistavat hänen näkymättömän läsnäolonsa alkaneen tuolloin. Niinpä nuo pilkkaajat lykkäävät ainoastaan omassa mielessään Herran Jeesuksen Kristuksen luvattua ”läsnäoloa” kauemmaksi. – Dan. 12:4; Matt. 24:3.

16. Mikä on pilkan tarkoitus, mutta miksi se ei täytä tarkoitustaan?

¹⁶ Ennustettuihin ”viimeisten päivien” pilkkaajiin kuuluu kristikunnan huomattavia pappeja. Pilkan tarkoituksena on herättää epäilyksiä Raamatun ennustusten suhteen tai järkyttää Jehovan kristittyjen todistajien, sekä hengellisen Israelin jäännöksen että sen uskollisten uskovien tovereitten ”suuren joukon”, uskoa ja vakaumusta. Mutta nämä airuet, jotka ilmoittavat Kristuksen olevan läsnä taivaallisessa kuninkaanvallassa, ottavat vaarin apostoli Pietarin varoituksesta ja kieltäytyvät järkkymästä uskossaan. He luottavat siihen, että Jumalan sana ei voi jäädä toteutumatta, ei silloinkaan, kun se käsittää tulevia tapahtumia profetioitten tai ennustusten muodossa. He tietävät, että kun Jumala sanoo jotakin käskyn muodossa, se täytyy tehdä, sen täytyy tapahtua. He uskovat, mitä Psalmissa 115:3 sanotaan: ”Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee.” Lisäksi pilkkaajat mainitsevat väitteessään ”luomakunnan”, ja ne, jotka luottavat uskollisesti Jehovaan, tietävät, että kun hän halusi luoda taivaat ja maan, hänen ilmaistu sanansa tuli todeksi, tuotti vaikutuksia.

PUHUTUN ”JUMALAN SANAN” VOIMA

17, 18. a) Miksi ”Jumalan sanan” luomisen yhteydessä tuottamat tulokset antavat perusteen luottaa siihen, että ennustus toteutuu? b) Mitä ne, jotka ivaavat Jumalan profeetallisen sanan täyttymystä, eivät siis ota huomioon?

¹⁷ Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa esitetyn luomiskertomuksen mukaan kävi juuri niin kuin Psalmi 33:9 sanoo: ”Hän sanoi, ja tapahtui niin, hän käski, ja se oli tehty.” Samoin kuin silloin luomisessa, tuo ”Jumalan sana” on yhtä voimakas nykyään, tuhansia vuosia myöhemmin. Jumalan ennustusten yhteydessä tuo ”Jumalan sana” on aivan yhtä toimelias tulosten tuottamiseksi kuin se oli luomisen aikaan. Ne nykyiset pilkkaajat, jotka ivaavat Jumalan profeetallisen sanan täyttymystä, eivät voi välttyä Jumalan ilmaistun sanan toiminnalta, kun se täyttää Herran ja Pelastajan Jeesuksen Kristuksen ”läsnäoloa” koskevan ennustuksen. He voivat mielessään lykätä, siirtää Kristuksen ”läsnäoloa” tuonnemmaksi, mutta heidän välinpitämättömyytensä hänen ”läsnäolonsa” todisteitten suhteen ei muuta asioita. Yrittäessään pilkkaamisellaan herättää epäilyksiä Jumalan profeetallisen sanan luotettavuutta kohtaan he jättävät huomioon ottamatta Jumalan sanan toimintavoiman taivaitten ja maan luomisen suhteen. Tämä on syy heidän pilkkaansa:

¹⁸ ”Sillä heidän toiveensa mukaan heiltä jää huomaamatta se, että oli taivaat vanhoista ajoista saakka ja maa, joka oli kiinteänä olemassa vedestä esillä ja veden keskellä Jumalan sanan vaikutuksesta, ja niillä keinoin sen ajan maailma kärsi tuhon, kun se hukutettiin vedellä.” – 2. Piet. 3:5, 6.

19. a) Mihin Pietari viittaa ilmauksella ”sen ajan maailma”? b) Mitä olivat ”ne keinot”, joilla sen ajan maailma koki tuhon?

¹⁹ ”Sen ajan maailma”, ts. vuoteen 2370 eaa. ollut maailma, tuhottiin ”Jumalan sanan” vaikutuksesta samoin kuin taivaitten ja maan luominen oli toteutettu sen välityksellä. Ilmaistu ”Jumalan sana” teki sellaisen koko maapallon käsittävän vedenpaisumuksen mahdolliseksi, sillä luomiskertomus sanoo: ”Ja Jumala sanoi: ’Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä’. Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.” Sitten viidentenä luomispäivänä ”Jumala sanoi: ’Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla’.” (1. Moos. 1:6–8, 20) Nuo taivaat ja niiden ylä- ja alapuolella olevat vedet olivat keino, jonka Jumalan sana kutsui toimintaan, ja ”niillä keinoin” Hän hukutti ”sen ajan maailman”.

20. Mikä osoittaa, että koko maapallon käsittävä vedenpaisumus tuli todellisuudessa ”Jumalan sanan” toimesta?

²⁰ Koko maapallon käsittävä vedenpaisumus tuli Jumalan sanan toimesta, sillä hän oli ajoittanut sen. Eloon jäämistä varten tarkoitetun arkin valmistuttua ”Herra sanoi Nooalle: ’Mene sinä ja koko perheesi arkkiin, sillä sinut minä olen tässä sukukunnassa havainnut hurskaaksi edessäni. . . . Sillä seitsemän päivän kuluttua minä annan sataa maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä ja hävitän maan päältä kaikki olennot, jotka olen tehnyt.’” Se tapahtui vuonna 2370 eaa. ”Ja sinä vuonna, jona Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, sen toisena kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat. Ja satoi rankasti maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Juuri sinä päivänä menivät Nooa sekä Seem, Haam ja Jaafet, Nooan pojat, ja Nooan vaimo ja hänen kolme miniäänsä heidän kanssaan arkkiin; . . . Ja Herra sulki oven hänen jälkeensä.” – 1. Moos. 7:1–4, 11–16.

21, 22. a) Mikä ”maailma” tuhottiin koko maapallon käsittäneessä vedenpaisumuksessa? b) Miten Jeesus käytti silloin tapahtunutta perustana varoitukselle, joka soveltuu meidän päiviimme?

²¹ ”Sen ajan maailma”, joka ”kärsi tuhon, kun se hukutettiin vedellä”, tunnistetaan 2. Pietarin 2:5:ssä. Luemme siitä: ”[Jumala ei] pidättynyt rankaisemasta muinaista maailmaa, mutta varjeli Nooan, vanhurskauden saarnaajan, sekä seitsemän muuta tuottaessaan vedenpaisumuksen jumalattomien maailmalle.” Muinainen ”jumalattomien maailma” ei kiinnittänyt huomiota siihen, miten Jumala käytti Nooaa ja hänen perhettään aikana, jolloin rakennettiin valtavaa arkkia vedenpaisumuksessa säilymistä varten. Jeesus käytti tätä ”jumalattomien maailman” välinpitämättömyyttä ”Jumalan sanaa” kohtaan kuvauksena asiaintilasta, joka vallitsisi tämän ”asiainjärjestelmän päättymisessä”, kun hän sanoi:

²² ”Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaiden enkelit eikä Poika, vaan ainoastaan Isä. Sillä niin kuin Nooan päivät olivat, niin on Ihmisen Pojan läsnäolo [parousía] oleva. Sillä niin kuin ihmiset olivat noina päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, miehet menivät naimisiin ja naisia naitettiin aina siihen päivään saakka, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois, niin on Ihmisen Pojan läsnäolo oleva.” – Matt. 24:36–39.

23. a) Millä tavalla piti paikkansa, että Nooa ”langetti maailmalle tuomion”? b) Sisältyykö 2. Pietarin 3:6:n ilmaukseen ”maailma” näkymättömiä henkiä, joita sanottaisiin ”taivaiksi”?

²³ Uskossa tapahtuvalla toiminnallaan Nooa langetti tuomion tuolle ”jumalattomien maailmalle”. Nooa kiinnitti huomiota puhuttuun ”Jumalan sanaan” ja totteli sitä; ”jumalattomien maailma” ei toiminut siten vaan osoitti ansaitsevansa tuhotuomion. ”Uskon vaikutuksesta osoitti Nooa, kun hänelle oli annettu jumalallinen varoitus siitä mitä ei vielä nähty, jumalanpelkoa ja rakensi arkin huonekuntansa pelastamiseksi, ja tämän uskon välityksellä hän langetti maailmalle tuomion, ja hänestä tuli uskon mukaisen vanhurskauden perillinen.” (Hepr. 11:7) ”Maailmaan”, jonka Nooan uskonvaellus tuomitsi, ei sisältynyt näkymättömiä henkiluomuksia, pahoja demoneita. 2. Pietarin 3:6:ssa ”sen ajan maailmaa”, joka kärsi tuhon vedenpaisumuksessa, ei aseteta vastakohdaksi näkymättömille taivaallisille hengille, demoneille, Jehova Jumalaa kohtaan tottelemattomille enkeleille; eikä näistä puhuta kuvaannollisesti ”taivaina”. Henkidemoneita ei tuhottu vedenpaisumuksessa. Maan päällä olevat jumalattomat ihmiset kärsivät kuoleman.

”NYKYISTEN TAIVAITTEN JA MAAN” LOPPU

24. Miksi kenenkään on typerää nykyään tällä 20. vuosisadalla ivata Raamatun kertomusta siitä, mitä tapahtui ”jumalattomien ihmisten maailmalle” Nooan päivinä?

²⁴ Kun otetaan huomioon ”sen ajan maailman” tuhoutuminen koko maapallon käsittäneessä vedenpaisumuksessa, tämän kahdennenkymmenennen vuosisadan pilkkaajat menettelevät tuhoisasti itseään kohtaan salliessaan sen ’jäädä huomaamatta’, mitä tapahtui vedenpaisumusta edeltäneelle ”jumalattomien maailmalle” ”Jumalan sanan” mukaan. He toimivat vastoin omaa ikuista etuaan olemalla muistamattomia tai välinpitämättömiä ”pyhien profeettojen ennen puhumien sanojen” suhteen, jotka koskivat tätä Kristuksen näkymättömän ”läsnäolon”, tämän ”asiainjärjestelmän päättymisen”, aikaa. (2. Piet. 3:2; Matt. 24:3) ”Jumalan sana” ei liittynyt ainoastaan siihen, että ”taivaat vanhoista ajoista saakka ja maa”, jonka silloin asutti ”sen ajan maailma”, olivat olemassa, vaan tuo sama ”Jumalan sana” liittyy myös ”nykyisiin taivaisiin ja maahan”, joiden yhteydessä nämä kahdennenkymmenennen vuosisadan pilkkaajat ovat. Tämän seikan ei tulisi jäädä huomaamatta noilta nykyajan pilkkaajilta, jotka ilkkuen ivaavat lupausta Kristuksen ”läsnäolosta” saattaakseen hämilleen Jehovan kristityt todistajat.

25, 26. a) Mihin aikatekijään apostoli Pietari kiinnittää huomion varoitukseksi? b) Kuka oli aiemmin maininnut saman seikan, ja mistä sen tulisi saada meidät tietoisiksi?

²⁵ Apostoli Pietari varoittaa edelleen: ”Mutta saman sanan vaikutuksesta nykyiset taivaat ja maa ovat talletetut tulelle, ja niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivään. Älköön kuitenkaan tämä yksi seikka jääkö teiltä, rakkaat, huomaamatta, että yksi päivä on Jehovan edessä kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.” – 2. Piet. 3:7, 8.

²⁶ Profeetta Mooses oli ensimmäinen ihminen, joka henkeytettiin vertaamaan ihmisen olemassaolon tuhatta vuotta siihen, miten taivaan ja maan ikuinen Luoja kokee 24-tuntisen päivän. Ensimmäinen tällainen vertailu on Mooseksen kirjoittamassa Psalmissa 90:1–4, missä Luojaa puhutellaan seuraavin sanoin: ”Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen. Ennenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala. Sinä palautat ihmiset takaisin tomuun ja sanot: ’Palatkaa jälleen, te ihmisten lapset’. Sillä [kun otetaan huomioon se, että Jumala palauttaa syntisen ihmisen takaisin maan tomuun kuolemassa niin lyhyen eliniän jälkeen] tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen [24-tuntinen] päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen [neljän tunnin] vartiohetki.” (Huomaa Psalmin 90 ensimmäinen lause.) Jehova Jumala henkeytti lisäksi Mooseksen puhumaan seitsemäntuhatta vuotta pitkistä luomisjaksoista ’päivinä’. (1. Moos. 1:1–31; 2. Moos. 20:11) Se, mikä on melkoisen pitkä aika kuolevalle ihmiselle, on äärettömän lyhyt aika kuolemattomalle Jumalalle.

27. Mikä vaikutus Nooan päivien vedenpaisumuksella oli itse maapalloon?

²⁷ Kun Jumala tuotti koko maapallon käsittäneen vedenpaisumuksen Nooan päivinä, hän ei tuhonnut kirjaimellista maapalloamme. Se säilyi vedenpaisumuksessa, ja siihen muodostui altaita kaikkia tulvavesiä varten.

”NYKYISET TAIVAAT JA MAA”

28. a) Ovatko siis ”nykyiset taivaat ja maa” uusi maanpiiri ja uusi ilmakehä, jotka ovat erilaiset kuin ennen vedenpaisumusta olleet? b) Mistä tiedämme, että kun Jumala loi ihmisen, hänellä ei ollut mielessään käyttää maan yllä riippuvia vesiä tuhoamistarkoituksessa?

²⁸ Niinpä kun 2. Pietarin 3:7 puhuu ”nykyisistä taivaista ja maasta”, se ei voisi tarkoittaa uutta maanpiiriä, jota ympäröi uusi ilmakehä, uusi ”taivaanvahvuus”. On lisäksi huomion arvoista, että jakeissa 5 ja 6 apostoli Pietari ei sanonut, että ”taivaat vanhoista ajoista saakka ja maa, joka oli kiinteänä olemassa” olivat talletetut vedelle ja että niitä säilytettiin tuomion päivää varten. Jumalalla ei ollut mielessään sitä, kun hän alun perin teki kirjaimelliset taivaat ja maan ja asetti ihmisen maan päälle. Tuolloin Jumala antoi täydelliselle miehelle ja naiselle tilaisuuden elää maallisessa paratiisissa ikuisesti kokematta tuomion päivää. – 1. Moos. 2:17–25.

29. a) Ovatko ”nykyiset taivaat ja maa” samanlaiset taivaat ja maa kuin ne, joista puhutaan 2. Pietarin 3:5:ssä? b) Miksi siis myös 7. jakeessa mainitun ”tulen” täytyy olla kuvaannollinen?

²⁹ Näin ollen ”nykyiset taivaat ja maa” eivät ole talletetut koko maapallon käsittävän tulvan vesille vaan tulelle ja säilytetyt ’jumalattomien ihmisten tuhon’ ja tuomion päivään. Tämä merkitsee selvästi taivaita ja maata, jotka ovat erilaiset kuin alkuperäinen kirjaimellinen taivas ja maa. Koska näin on, tässä mainitun ”tulen” täytyy olla erilainen kuin kirjaimellinen tuli, näin ollen kuvaannollinen ”tuli”, josta puhutaan usein henkeytetyssä Raamatussa.

30, 31. a) Millaiseen ”tuleen” viitataan Sefanjan 3:8, 9:ssä? b) Mikä maininta ”tulesta” esiintyy Valitusvirsien 2:3, 4:ssä?

³⁰ Sefanjan 3:8, 9 puhuu sellaisesta kuvaannollisesta ”tulesta”, kun se sanoo: ”Sentähden odottakaa minua, sanoo Herra, odottakaa sitä päivää, jona minä nousen saaliille. Sillä minun tuomioni on, että minä kokoan pakanakansat, saatan kokoon valtakunnat vuodattaakseni heidän päällensä tuimuuteni, vihani kaiken hehkun; sillä minun kiivauteni tuli kuluttaa koko maan. Silloin minä muutan puhtaiksi kansain huulet, niin että ne kaikki rukoilevat Herran [Jehovan, UM] nimeä, palvelevat häntä yksimielisesti.”

³¹ Lisäksi Babylonian sotajoukkojen tuhottua Jerusalemin kaupungin vuonna 607 eaa. profeetta Jeremia esitti seuraavan valituksen tämän Jehova Jumalan toimenpiteen suhteen: ”Hän on vihan hehkussa hakannut poikki Israelin sarven kokonansa. Hän veti oikean kätensä takaisin vihamiehen edestä ja poltti Jaakobia kuin liekitsevä tuli, joka kuluttaa kaiken yltympäri. Hän jännitti jousensa kuin vihamies, seisoi oikea käsi koholla kuin vihollinen ja tappoi kaiken, mihin silmä oli ihastunut. Tytär Siionin majaan hän vuodatti kiivautensa kuin tulen.” – Valit. 2:3, 4.

32, 33. Minkä vakuuttavan lupauksen, josta sateenkaari on muistuttamassa, Jumala teki Nooan päivien vedenpaisumuksen jälkeen?

³² Välittömästi Nooan päivien vedenpaisumuksen jälkeen Jumala pani sateenkaaren ilmaantumaan ja sanoi Nooalle ja hänen perheelleen: ”Minä teen liiton teidän kanssanne: ei koskaan enää pidä kaikkea lihaa hukutettaman vedenpaisumuksella, eikä vedenpaisumus koskaan enää maata turmele.” Sitten Jumala lisäsi: ”Tämä on sen liiton merkki, jonka minä ikuisiksi ajoiksi teen itseni ja teidän ja kaikkien elävien olentojen välillä, jotka teidän luonanne ovat: minä panen kaareni pilviin, ja se on oleva liiton merkkinä minun ja maan välillä. Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle ja kaari näkyy pilvissä, muistan minä liittoni, joka on minun ja teidän ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, eikä vesi enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa. Niin kaari on oleva pilvissä, ja minä katselen sitä muistaakseni iankaikkista liittoa Jumalan ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, joka maan päällä on.” – 1. Moos. 9:11–16.

³³ Jesajan 54:9:ssä Jehova Jumala lisäsi tämän vakuutuksen: ”Minä vannoin, etteivät Nooan vedet enää tulvi maan ylitse.”

”TALLETETUT TULELLE”

34. Mistä monista syistä ei ole järkevää pitää 2. Pietarin 3:7:ssä mainittua tulta kirjaimellisena?

³⁴ Sellaisesta vannotusta lausunnosta, jossa torjutaan uuden koko maapallon käsittävän tulvan mahdollisuus, olisi tuskin lainkaan lohtua ihmiskunnalle, jos Jumalan tarkoitus olisi hukuttaa koko maa kirjaimelliseen tuleen, sytyttää kirjaimellinen maailmanpalo. Lisäksi jos ilmaukseen ”nykyiset taivaat ja maa” sisältyisivät ihmissilmin nähtävät taivaan tähdet, niin mitä sellainen kirjaimellinen tuli pystyisi tekemään aurinkokuntamme auringolle ja muille meidän linnunratamme ja kaikkien muiden linnunratojen tähdille, jotka ovat jo tulipalloja ja joiden lämpötila on korkeampi kuin täällä maan päällä sytytetyn tulen lämpötila? Maapallomme korventaminen hiileksi ja tuhaksi koko maapallon käsittävässä palossa olisi tuskin sopusoinnussa Jumalan julistaman tarkoituksen kanssa, joka on muuttaa koko tämä maa paratiisiksi hänen messiaanisen valtakuntansa välityksellä.

35. a) Mikä sitten on tuossa raamatunkohdassa mainitun ”tulen” merkitys? b) Entä mitkä ovat ne ”taivaat”, jotka ovat ”talletetut tulelle”?

³⁵ Näin ollen ”tuli”, jolle ”nykyiset taivaat ja maa” ovat talletetut, on vertauskuvallinen tuli, joka tuhoaa tuomitut kohteet aivan yhtä tehokkaasti kuin kirjaimellinen tuli hävittää tulenarat aineet. Ilmaus ”nykyiset taivaat ja maa” saa siten vertauskuvallisen merkityksen. ”Taivaat” vertauskuvaavat hallitusjärjestelmiä, ”nykyisiä” hallitsevia valtoja, joille ihmiskunta on alamainen. Roomalaisille 13:1:ssä kristitty apostoli Paavali kutsuu näitä ”esivalloiksi”, kun hän sanoo: ”Olkoon jokainen sielu alamainen esivalloille, sillä ei ole valtaa muutoin kuin Jumalalta; olemassa olevat vallat ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina.”

36. a) Mikä on sen mukaisesti ”maa”, joka on ’talletettu tulelle’? b) Esitä raamatullinen esimerkki sanan ”maa” käytöstä sellaisessa merkityksessä.

³⁶ Tästä seuraa, että ”maa”, joka on näiden taivaitten alaisuudessa, vertauskuvaa ihmisyhteiskuntaa, joka on ”esivaltojen” alaisuudessa ja niille alamainen. Aikoinaan, yli sadan vuoden ajan Nooan päivien vedenpaisumuksen jälkeen, tämä ihmisyhteiskunta puhui vain yhtä kieltä. 1. Mooseksen kirjan 11:1 kiinnittää huomion tähän, kun se sanoo: ”Ja kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi.”

37, 38. a) Mihin muuhun korkeaan ja mahtavaan poliittisia hallituksia verrataan Raamatussa? b) Valaise tätä Jesajan 34. luvulla ja Miikan 1. luvulla.

³⁷ Täysin sopusoinnussa sen kanssa, että ”esivaltoja” verrataan ”taivaisiin”, on se, että Raamattu vertaa sellaisia poliittisia hallituksia ”vuoriin”. Esimerkiksi Suvereeni Herra Jumala sanoo, kuten Jesajan 34:2–5 esittää: ”Herra on vihastunut kaikkiin kansoihin ja kiivastunut kaikkiin heidän joukkoihinsa; hän on vihkinyt heidät tuhon omiksi, jättänyt heidät teurastettaviksi. Heidän surmattunsa viskataan pois, ja niitten raadoista nousee löyhkä, ja vuoret valuvat heidän vertansa [vuorten täytyy sulaa heidän verestään, UM]. Kaikki taivaan joukot menehtyvät, taivas kääritään kokoon niinkuin kirja, ja kaikki sen joukot varisevat alas, niinkuin lehdet varisevat viinipuusta, niinkuin viikunapuusta raakaleet. Sillä minun miekkani taivaassa on juopunut vimmaan; katso, se iskee alas Edomiin, tuomioksi kansalle, jonka minä olen vihkinyt tuhoon.” Sotajoukkojen tuhoutuessa tulevassa ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” Har-Magedonissa hallitukset, joita ne ovat tukeneet, sulavat, hajoavat kuin vuoret, jotka sulavat surmattujen sotajoukkojen verestä.

³⁸ Toinen kuva vertauskuvallisten taivaan korkuisten vuorten hajoamisesta esitetään Miikan 1:3, 4:ssä seuraavin sanoin: ”Sillä katso, Herra lähtee asumuksestaan, astuu alas ja polkee maan kukkuloita. Vuoret sulavat hänen allansa, ja laaksot halkeavat niinkuin vaha tulen hohteessa, niinkuin vedet, jotka syöksyvät jyrkännettä alas.” Kun Jehova Jumala, Kaikkivaltias, piakkoin taivaallisten teloitusjoukkojensa välityksellä kohtaa tämän asiainjärjestelmän hallitusvuoret, on kuin hän kohdistaisi niihin valkohehkuisen kuumuuden. Niiden lujuus sulaa!

39. Mitä tulevaisuus siis tuo ”nykyisille taivaille ja maalle” ja ”jumalattomille”, ja miksi?

³⁹ ”Jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivä”, johon ”nykyiset taivaat ja maa” ovat säilytetyt, on siis oleva kuvaannollisesti puhuen tulinen päivä kaiken aiheuttamansa tuhon tähden. Se on oleva Jumalan tuomioitten toimeenpanon päivä koko näkyvälle asiainjärjestelmälle. Se on lisäksi oleva ’jumalattomien ihmisten tuhon’ päivä, koska he eivät pidä Jehova Jumalaa Kunnianarvoisena, Kaikkeuden Suvereenina. He ovat epäkunnioittavia Häntä, Pyhää, kohtaan.

EI VITKASTELEVA JUMALA

40, 41. Vaikka Jehovan ’tuomion päivän’ tuleminen saattaa vaikuttaa pilkkaajista hitaalta, mikä aikaa koskeva tosiasia tulisi ottaa huomioon?

⁴⁰ Juuri ”saman sanan vaikutuksesta”, ts. ”Jumalan sanan” vaikutuksesta, ”nykyiset taivaat ja maa” ovat muuttumattomasti ”talletetut tulelle, ja niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivään”. Tässä on ajateltavaa nykyisille pilkkaajille, jotka suhtautuvat Herran ja Pelastajan Jeesuksen Kristuksen ”läsnäoloon” ikään kuin se ei olisi vielä voimassa. Tuo Jumalan ”sama sana”, joka arvovaltaisesti julisti tarkoituksen, jonka tähden ”nykyisten taivaitten ja maan” on sallittu olla olemassa niin kauan, toteutuu varmasti. Siihen ei ole enää pitkä aika! Pilkkaajista ja ”jumalattomista ihmisistä” tuon ”päivän” tuleminen on saattanut vaikuttaa pitkältä ajalta, mutta ikuiselle Jumalalle, jolla ei ole alkua eikä loppua, se ei ole ollut pitkä aika. Sen tähden apostoli Pietari sanoo nyt:

⁴¹ ”Älköön kuitenkaan tämä yksi seikka jääkö teiltä, rakkaat, huomaamatta, että yksi päivä on Jehovan edessä kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. Jehova ei ole hidas lupauksensa suhteen, niin kuin jotkut pitävät hänen menettelyään hitautena, vaan hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska hän ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan haluaa kaikkien pääsevän katumukseen. Mutta Jehovan päivä tulee niin kuin varas.” – 2. Piet. 3:8–10.

42. a) Onko Jumala ollut välinpitämätön ihmiskunnan suhteen myöntäessään pitkältä näyttävän ajanjakson? b) Miten ”yksi päivä on Jehovan edessä kuin tuhat vuotta” ihmiselle?

⁴² Se, mikä on ihmiselle niin pitkä aika, on lyhyt aika Jumalalle. Hän voi näin ollen myöntää ihmisten käyttöön verrattain pitkältä tuntuvan ajan. Mitä ”tuhat vuotta” on Hänelle, kun se on kuin pelkästään 24-tuntinen päivä verrattuna hänen ikuiseen olemassaoloonsa? Ja päinvastoin, yksi 24-tuntinen päivä on Jumalalle kuin tuhat vuotta ihmiselle, kun ihmiset ottavat huomioon sen, että Kaikkivaltias Jumala Jehova voi ahtaa ”yhteen päivään” sen, minkä suorittaminen veisi ihmisiltä tuhat vuotta. Tyytymättömät ihmiset ovat vuosituhansia yrittäneet parantaa tätä asiainjärjestelmää tai yrittäneet vaihtaa sen johonkin parempaan, mutta tähän mennessä he eivät ole kyenneet siihen. Jehova tulee kuitenkin tekemään sen ’päivänään’, lyhyenä ajanjaksona, jona hän panee täytäntöön tuomionsa tälle asiainjärjestelmälle ikään kuin tulella ja tuhoaa kaikki ne, jotka ovat sille myötämielisiä ja tukevat sitä. Tässä on tosiaan ajateltavaa pilkkaajille.

43. Mitä kysymyksiä ihmisten tulisi ajatella vakavasti, sen sijaan että he olisivat kärsimättömiä Jumalan menettelytavan suhteen?

⁴³ Joku voi sanoa kärsimättömästi: ’Miksi Jumala ei ole tehnyt jotakin tähän mennessä maailman huonon tilanteen suhteen? Hänen tulisi kiiruhtaa ja tehdä jotakin ihmisten auttamiseksi, niin että minä voin saada siitä hyötyä – ja nopeasti!’ Tällainen ihminen paljastaa, ettei hän ymmärrä Jumalan menettelytapaa. Tärkein kysymys, joka sellaisen kärsimättömän ihmisen pitäisi esittää itselleen, on: ’Olenko minä tähän mennessä tullut katumukseen Jumalan edessä?’ Tai: ’Käytänkö hyväkseni tätä aikaa auttaakseni mahdollisimman monia pääsemään katumukseen?’

44. a) Miten Jumalan menettelyt ihmiskunnan suhteen ovat todellisuudessa ilmentäneet hänen vertaansa vailla olevaa ’kärsivällisyyttään’, ja mikä tavoite silmämääränä? b) Mitä Jumala on tänä ajanjaksona tehnyt mahdollisimman monien pelastumiseksi?

⁴⁴ Kuka voi aiheellisesti syyttää Jumalan olleen hidas sen lupauksensa suhteen, joka on puhdistaa tämä maa pahuudesta ja perustaa pysyvä vanhurskas hallitus, kun tuhat vuotta ihmisen aikaa ovat vain yksi 24-tuntinen päivä Ikuiselle Jumalalle? Hänellä on määräpäivänsä, jona hän ryhtyy toimintaan, ja hän on antanut riittävästi aikaa lukemattomille ihmisille katumukseen pääsemiseksi. Sen sijaan että he pitäisivät sitä Jumalan ”hitautena”, heidän tulisi havaita, että kun hän asetti toiminnan ’päivänsä’ niin kauas tulevaisuuteen ”nykyisten taivaitten ja maan” alusta lukien, niin se ilmentää hänen vertaansa vailla olevaa ’kärsivällisyyttään’. Tämä Jumalan kärsivällisyys johtuu siitä, että Hän ei halua kenenkään hukkuvan, tuhoutuvan. Niinpä niiden tuhansien vuosien aikana, jotka hän on suonut ennen muuttumattomasti ajoitettua ’päiväänsä’, hän lähetti rakkaan Poikansa taivaasta toimimaan Suurena Opettajana maan päällä ja kuolemaan lunastusuhrina koko ihmiskunnan puolesta, jotta mahdollisimman monet pelastuisivat. (Gal. 4:4) Tuosta hänen uskollisen, rakkaan Poikansa ensimmäisestä maan päälle tapahtuneesta tulemisesta lähtien koko asutussa maassa on saarnattu katumusta syntien anteeksi antamiseksi. Sellaista katumusta on saarnattu jo yli 1900 vuotta.

45. Miten Jumala on toiminut pilkkaajien suhteen, vaikka nämä eivät arvosta sitä?

⁴⁵ Nykyiset pilkkaajat eivät käytä hyödykseen Jumalan kärsivällisyyden aikaa päästäkseen katumukseen, jotta heitä ei tuhottaisi. Vaikka he eivät arvosta sitä, jumala on toiminut hyvin huomaavaisesti pitäen silmällä heidän katumistaan. On niin kuin apostoli Paavali kirjoitti henkeytetyssä kirjeessään Rooman seurakunnalle, joka koostui kristityiksi tulleista juutalaisista ja pakanoista: ”Halveksitko hänen huomaavaisuutensa ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä rikkautta, koska et tiedä, että Jumalan huomaavaisuus pyrkii johdattamaan sinua katumukseen?” – Room. 2:4.

46, 47. a) Miten Jumalan kärsivällisyys vuoden 1914 jälkeenkään ei ole osoittautunut turhaksi? b) Miten Ilmestyksen 7:1–3 kuvailee Jumalan itsehillintää ja kärsivällisyyttä?

⁴⁶ Kärsivällisyys, jota Jumala on ilmaissut tänä kuninkaanvallassa olevan Herran ja Pelastajan Jeesuksen Kristuksen ”läsnäolon” aikana vuodesta 1914 lähtien, ei ole ollut turhaa. Siksi on ollut mahdollista ja niin on myös käynyt, että on koottu hengellisten israelilaisten lopullinen jäännös ja myös ”suuren joukon” lukemattomat jäsenet, jotka ovat voidellun jäännöksen uskollisia tovereita. Jumalan itsehillintä ja kärsivällisyys niiden hyväksi, jotka voidaan taivuttaa katumukseen, on kuvailtu Ilmestyksen 7. luvussa. Apostoli Johannes viittaa tulevaan maailmanlaajuisen tuhon myrskyyn, kun hän kirjoittaa:

⁴⁷ ”Tämän jälkeen minä näin neljän enkelin seisovan maan neljällä kulmalla ja pitävän tiukasti kiinni maan neljää tuulta, jotta mikään tuuli ei puhaltaisi maan päälle eikä meren päälle eikä yhteenkään puuhun. Ja minä näin erään toisen enkelin kohoavan auringonnoususta, ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti, ja hän huusi suurella äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata ja merta, sanoen: ’Älkää vahingoittako maata älkääkä merta älkääkä puita, ennen kuin olemme sinetöineet Jumalamme orjat otsastaan.’” (Ilm. 7:1–3) Tämä johtui Jumalan kärsivällisyydestä.

48. a) Mikä on ollut seurauksena tästä Jumalan kärsivällisyyden ilmauksesta? b) Mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät, jotka alkavat nyt arvostaa Jumalan kärsivällisyyttä, ja mikä merkittävä tulevaisuudentoivo on asetettu heidän eteensä?

⁴⁸ Mitä hyötyä tästä Jumalan kärsivällisyyden ilmauksesta oli? Hengellisten israelilaisten tarvittava jäännös sinetöitiin otsastaan, niin että lopulta olisi 144000 Jehova Jumalan ennalta määräämää sinetöityä hengellistä israelilaista. (Ilm. 7:4–8) Mutta muutkin kuin hengelliset israelilaiset, joiden on määrä hallita Kristuksen kanssa taivaallisella Siioninvuorella, ovat hyötyneet Jumalan kärsivällisyydestä tänä ”lopun aikana”. Siitä ovat hyötyneet ihmiset, joilla on raamatullinen toivo ikuisesta elämästä maallisessa paratiisissa. Merkittävästä vuodesta 1935 lähtien heitä on tullut kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä ja he ovat antautuneet Jehovalle, pitäen häntä Jumalanaan. Niinpä heidät on kastettu tämän antautumisen vertauskuvaksi, kuten Jeesus Kristus käski kastamaan ne, joista tulee hänen opetuslapsiaan. Tämän määrältään rajoittamattoman, nyt muodostumassa olevan ”suuren joukon” eteen on asetettu suurenmoinen odote säilyä elossa myrskyisästä ”suuresta ahdistuksesta”, joka saattaa tämän ”lopun ajan” loppuunsa. Profeetallinen kuva, jonka Ilmestyksen 7:9–17 esittää tästä ”suuresta joukosta”, joka tulee turvallisesti esiin ”suuresta ahdistuksesta”, on nyt toteutumaisillaan loistoisalla tavalla!

HERRAN JUMALAN PÄIVIEN TULEMISEN VARMUUS

49. Mikä yllättää äkisti ihmiset, jotka pitävät Jumalaa hitaana, mutta itse hidastelevat toimiakseen pelastuksekseen?

⁴⁹ Ihmiset, jotka käsittävät Jumalan pitkämielisyyden ja kärsivällisyyden ilmaisemisen väärin velttoudeksi, vitkasteluksi ja hitaudeksi ja jotka itse ovat hitaita ryhtymään toimenpiteisiin pelastuakseen, joutuvat äkisti Jumalalta tulevan tuhon yllättämiksi. Apostoli Pietari varoitti sellaisesta virheellisestä, huolettomasta, epäviisaasta menettelystä, kun hän sanoi: ”Mutta Jehovan päivä [kreik. heméra Kyríou; Herran päivä]a tulee niin kuin varas, jolloin taivaat katoavat pauhaten, mutta alkuaineet äärimmäisen kuumina hajoavat, ja maa ja siinä olevat työt paljastuvat.” – 2. Piet. 3:10, engl. UM-käännöksen alav.

50. Mitä varoitusta kaiutetaan tässä yhteydessä papeille, jotka käyttävät uskontoa keinona herkkäuskoisten ihmisten riistämiseksi?

⁵⁰ ”Nykyisten taivaitten ja maan” lopun päivä tulee varmasti, sillä se kuuluu osana Jumalan julistamaan tarkoitukseen. Hänellä on kiinteä aika sen saapumiselle omassa aikataulussaan. Kristikunnan papit, jotka käyttävät jatkuvasti uskontoa keinona herkkäuskoisten ihmisten riistämiseksi, havaitsevat, että he itse, eikä Jumala, torkkuvat ja nukkuvat tapahtumain järjestyksen suhteen. ”He tulevat myös ahneudessaan kiskomaan teistä hyötyä väärennetyin sanoin. Mutta vanhoista ajoista saakka oleva tuomio ei etene heille hitaasti, eikä heidän tuhonsa torku.” – 2. Piet. 2:3.

51. Minkäkaltaisena sekä apostoli Paavali että Jeesus Kristus sanoivat Jumalan tuomion toimeenpanon päivän tulevan?

⁵¹ Jehovan päivän tulemisesta niin kuin varas yöllä puhuu myös apostoli Paavali, kun hän kirjoittaa Makedonian Tessalonikassa oleville kristityille: ”Mutta ajoista ja ajanjaksoista, veljet, teille ei tarvitse kirjoittaa mitään. Sillä itse tiedätte varsin hyvin, että Jehovan päivä tulee juuri niin kuin varas yöllä. Kun he sanovat: ’Rauha ja turvallisuus!’, silloin äkillinen tuho on samassa kohtaava heidät niin kuin ahdingon tuska raskaana olevan naisen, eivätkä he missään tapauksessa pääse pakoon.” (1. Tess. 5:1–3) Koska Jehova Jumala tulee käyttämään Jeesusta Kristusta toimeenpanevana välikappaleenaan Jehovan päivänä, Jeesus varoitti opetuslapsiaan tuomion toimeenpanon päivän lähestymisestä varkaan tavoin, kun hän sanoi: ”Mutta tietäkää se, että jos talonisäntä olisi tiennyt, millä vartiolla varas tulee, niin hän olisi pysynyt valveilla eikä olisi sallinut murtautua taloonsa. Tämän vuoksi osoittakaa tekin olevanne valmiit, koska hetkenä, jota ette sellaiseksi luule, Ihmisen Poika tulee.” – Matt. 24:43, 44; Luuk. 12:39, 40.

52. Mitkä ovat 2. Pietarin 3:10:n mainitsemat ”taivaat”, jotka katoavat?

⁵² Jehovan päivänä ihmiskunta havaitsee olevansa tälle jumalattomalle asiainjärjestelmälle koittaneessa tulisessa tilanteessa. ”Taivaisiin”, ”alkuaineisiin” ja ”maahan”, jotka ihmiskunta on tuntenut tuhansia vuosia, tullaan vaikuttamaan tuhoisasti. ”Taivaat”, jotka katoavat, ovat poliittisia hallituksia, jotka ovat toimineet ”esivaltoina” Jumalan sallinnalla ja ovat pitkittäneet toimintaansa siitä huolimatta, että pakanain ajat päättyivät vuonna 1914. Ne ovat kohonneet uhkaavina korkeitten vuorten tavoin maallisella näyttämöllä ja ovat varjostaneet ihmisyhteiskunnan asioita. Uskontojen profeetat ja pappismiehet ovat sekaantuneet hallituksiin ja ovat yrittäneet päästä olennaiseksi osaksi hallitusta, mikä on monissa maissa saanut aikaan valtion ja kirkon avioliiton. Kirkon ja valtion avioliitoissa, joita yhä esiintyy tänä ”lopun aikana”, uskonnollinen osapuoli on vähäisempi, alempi, ja sitä pelkästään suvaitaan, ei liehakoida kiihkeästi.

53. Mitä ilmaistaan sillä, että ”taivaat” katoavat ”pauhaten”?

⁵³ Nuo hallitus-”taivaat” katoavat ”pauhaten”, sihisten. Tämä voisi merkitä suhahtavaa ääntä, jonka saa aikaan jonkin esineen nopea liikkuminen ilmassa, esimerkiksi kotkan syöksyessä kohti saalistaan. Niinpä tämä pauhina voisi tarkoittaa näiden hallitus-”taivaitten” nopeaa katoamista. Tämä hallitustaivaitten nopea katoaminen ei johdu ihmisten keskuudessa olevien radikaalien, vallankumouksellisten ainesten toiminnasta, sillä nämä ainoastaan asettaisivat oman hallituksensa kukistetun hallituksen tilalle. Sen sijaan poliittisten ”taivaitten” katoaminen tapahtuu Jehova Jumalan toimesta. Koska niiden olemassaolo on jatkunut ”[pakana]kansain määräaikojen” yli, olisi ainoastaan sopivaa, että ne työnnettäisiin pois näyttämöltä ikään kuin toimenpiteessä, joka on jo kovasti myöhässä. Tuottipa ’pauhina’ millaisen äänivaikutelman tahansa, maan asukkaat kuulevat sen.

54. Selitä, mitä ovat ”alkuaineet”, joiden 2. Pietarin 3:10:n mukaan on määrä hajota.

⁵⁴ ”Alkuaineet”, jotka tulevat ”äärimmäisen kuumiksi” ja sitten ”hajoavat”, eivät ole keskiajan alkemistien niin kutsutut ”neljä alkuainetta”, nimittäin tuli, vesi, maa ja ilma. ”Alkuaineet” merkitsevät perusosia, joista jokin, kuten elimistö, muodostuu. ”Alkuaineet” saattaisivat viitata joihinkin sellaisiin, jotka ovat tietyssä järjestyksessä kuin aakkosten kirjaimet. ”Alkuaineet” mainitaan erillään ”taivaista” ja ”maasta”, eikä niitä esitetä näiden alkeisosasiksi. Kirjaimellisten taivaitten ja maan välissä on ilmakehä, jossa ihmiskunta elää ja jota se hengittää pitääkseen yllä elämäänsä. Tämä ilmakehä muodostuu kaasujen seoksesta, ja siinä on näin ollen alkeisosasia. Samaten on olemassa henki, joka vallitsee ihmiskunnan maallisessa valtapiirissä ja jota ihmiskunta hengittää ja joka elävöittää ihmiset, panee heidät ikään kuin näkymättömän voiman vaikutuksesta toimimaan, ajattelemaan, puhumaan ja suunnittelemaan erityisellä tavalla. Tämä on maailman henki. Sillä ei ole mitään tekemistä Jumalan hengen kanssa, vaan se on vihollisuussuhteessa siihen. Niinpä Jumala on tätä maailmallista henkeä vastaan kaikkia sen alkeisosasia myöten. Omana päivänään hänen täytyy hajottaa se, tuhota se vihansa kuumuudessa. Kaikkien oppien, järjestelyjen ja suunnitelmien, joissa ilmenee tämä maailmallinen henki ja jotka ovat muodostuneet sen vaikutuksesta, täytyy hajota, kadota sen mukana.

55. a) Mitä tässä mainittu ”maa” tarkoittaa? b) Mihin ilmaus ”siinä olevat työt” viittaa?

⁵⁵ Eivät ainoastaan ”taivaat” ja ”alkuaineet” joudu Jumalan tarkastelun kohteeksi, vaan myös ”maa ja siinä olevat työt”. Ne ”paljastuvat”. (2. Piet. 3:10) Niistä otetaan selko. ”Maa” vertauskuvaa tässä tapauksessa ihmisyhteiskuntaa, joka on selvästi eri asia kuin hengellisten israelilaisten voideltu jäännös ja niiden ”suuri joukko”, jotka ovat hengellisessä paratiisissa ja jotka palvovat Jehovaa hänen hengellisessä temppelissään. (Ilm. 7:15) Ilmaus ”siinä olevat työt” ei viittaa maallisen ihmisyhteiskunnan käytös- tai toimintatapoihin, vaan sen rakennustöihin, ihmisyhteiskunnan pystyttämiin rakennelmiin. Sellaiset ”työt” ilmentävät tämän ihmisyhteiskunnan, tämän vertauskuvallisen ”maan”, materialistista näkemystä, maallisia pyrkimyksiä.

56, 57. a) Missä merkityksessä maa ja siinä olevat työt ”paljastuvat”, kuten 2. Pietarin 3:10:ssä sanotaan? b) Miten tuo ajatus on samanlainen kuin se, jonka 1. Korinttolaisille 3:13–15 esittää?

⁵⁶ Miksi kuitenkin sanotaan, että ”maa ja siinä olevat työt paljastuvat [kirjaimellisesti: löytyvät]”? Miksi ”paljastuvat”, ”löytyvät”, eikä ”palavat”, kuten Kirkkoraamattu kääntää 2. Pietarin 3:10:n? Se, että ne ”paljastuvat” tai ”löytyvät”, ei merkitse sitä, että Jehovan päivänä ne pelkästään paljastetaan nähtäville ja jätetään sitten makaamaan paljastettuina. 2. Pietarin 3:7:ssä sanotaan, että Jumalan sanan vaikutuksesta ”nykyiset taivaat ja maa ovat talletetut tulelle”. Näin ollen ”maa ja siinä olevat työt” eivät välty tuhon ”tulelta”, niin kuin siltä eivät välty ”taivaat” eivätkä ”alkuaineet”. Tuli ’paljastaa’ eli ’löytää’ ne. Tuli ottaa valtaansa myös ”maan ja siinä olevat työt”. Ne ’paljastuvat’ tulenaroiksi, samoin kuin vertauskuvalliset ”taivaat” ja vertauskuvalliset ”alkuaineet” ovat tulenarkoja. Jehovan päivän tuhoisa ”tuli” todistaa sen. Niinpä paljastumisen tai löytymisen ajatus on verrattavissa 1. Korinttolaisille 3:13–15:een, missä apostoli Paavali kirjoittaa:

⁵⁷ ”Kunkin työ tulee ilmeiseksi, sillä se päivä tuo sen ilmi, koska se ilmestyy tulessa, ja tuli itse koettelee, millainen kunkin työ on. Jos jonkun työ, jonka hän on sille rakentanut, pysyy, hän saa palkan; jos jonkun työ palaa, hän kärsii menetyksen, . . .”

58. Mitä siis on tapahtuva vertauskuvalliselle ”maalle ja siinä oleville töille”, ja miten tämä käy edelleen ilmi Sefanjan profeetallisista sanoista?

⁵⁸ Jehovan tuottama ”jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivä” tulee kuin varas vertauskuvalliselle ”maalle ja siinä oleville töille”, ja tuon päivän ”tuli”, joka panee täytäntöön Jumalan tuomion, osoittaa niiden olevan syttyviä, tuhaksi muuttuvia. Ne leimahtavat liekkiin. Ne eivät kestä Herran Jumalan Jehovan tulista päivää eivätkä varjellu siinä. Sefanjan 1:14–18 esittää profeetalliset sanat, joilla on vakava merkitys meidän päivinämme: ”Lähellä on Herran suuri päivä, se on lähellä ja tulee sangen kiiruusti. Kuule, Herran päivä! Silloin sankarit haikeasti huutavat. . . . Eivätkä voi pelastaa heitä heidän hopeansa ja kultansa Herran vihan päivänä: hänen kiivautensa tulessa kuluu koko maa. Sillä lopun, äkkilopun, hän tekee kaikista maan asukkaista.”

’JUMALAN PÄIVÄN LÄSNÄOLON KIIREHTIMINEN’

59. Mikä apostoli Pietarin kehotus odotteiden ja käytöksen suhteen soveltuu erityisesti meihin nykyään?

⁵⁹ Vastakohtana niille pilkkaajille, joita ennustettiin meidän ajallemme, millaisiksi ihmisiksi me osoittaudumme tätä jumalatonta asiainjärjestelmää uhkaavan tuomion edessä? Apostoli Pietarin ensimmäisen vuosisadan kristityille esittämä kehotus soveltuu varmasti meihin nykyään: ”Koska näiden kaikkien [vertauskuvallisten taivaitten, alkuaineitten, maan ja siinä olevien töitten] on määrä näin hajota, millaisia pitäisikään teidän olla pyhissä käytöstavoissa ja jumalisen antaumuksen teoissa odottaessanne ja pitäessänne läheisenä mielessä [kirjaimellisesti: odottaessanne ja kiirehtiessänne] Jehovan [kreik. Jumalan] päivän läsnäoloa, päivän jonka vuoksi taivaat palavina hajoavat ja alkuaineet äärimmäisen kuumina sulavat! Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus on asuva.” – 2. Piet. 3:11–13; Kingdom Interlinear Translation.

60. a) Jos todella uskomme, mitä Jumalan sana sanoo, niin miten meidän tulee elää? b) Minkä kehotuksen apostoli Pietari esittää niille, jotka on kutsuttu taivaalliseen elämään?

⁶⁰ Niiden, jotka todella uskovat Jumalan ennustuksen sanan varmaan täyttymykseen, tulisi elää odotteittensa mukaisesti. He eivät elä itsekkäästi nykyistä asiainjärjestelmää varten, ts. niitä ”taivaita” ja ”alkuaineita” ja ”maata” varten, joiden on määrä hajota, tuhoutua Jumalan sanan kuvailemalla tavalla. Miksi elää sitä varten, mikä on pian tuhoutuva? Miksi tuhoutua sen mukana? Erityisesti antautuneet, kastetut kristityt ovat ”Jumalamme ja Pelastajan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudesta . . . saaneet uskon yhtäläisenä etuna kuin [apostoli Pietari]”. (2. Piet. 1:1, UM; Weymouth; American Standard) Sellaisille kristityille, joilla on kutsu taivaalliseen valtakuntaan, apostoli Pietari sanoo edelleen: ”Tehkää siksi, veljet, sitä suuremmalla syyllä kaikkenne saattaaksenne kutsumisenne ja valitsemisenne varmaksi, sillä jos teette näin jatkuvasti, niin ette missään tapauksessa lankea koskaan. Siten näet teille varataan runsain määrin pääsy Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ikuiseen valtakuntaan.” (2. Piet. 1:10, 11) Apostoli Pietari sanoo, että he ovat ”muukalaisia ja tilapäisasukkaita”, ja näin ollen he eivät ole osa vertauskuvallisista ”taivaista”, ”alkuaineista” ja ”maasta”, joiden ”on määrä näin hajota”. – 1. Piet. 2:11.

61. a) Millaisia ihmisiä ja menettelytapoja tosi kristityt karttavat sopusoinnussa Pietarin kehotuksen kanssa? b) Mikä on välttämätöntä hengellisessä paratiisissa pysymiseksi?

⁶¹ Näin ollen niillä, jotka ottavat vaarin Pietarin kehotuksesta, ei ole mitään tekemistä ”väärien opettajien” kanssa, jotka ”tuovat salavihkaa tuhoisia lahkoja” ja jotka ”kieltävät omistajankin, joka heidät osti, tuottaen itselleen pikaisen tuhon”. Kristityt, jotka pitävät kiinni tosi profetiasta, eivät seuraa näitä vääriä opettajia. Sellaiset uskolliset kristityt eivät ole niiden monien joukossa, jotka ’seuraavat heidän irstaita tekojaan’ ja joiden takia ”totuuden tietä tullaan pilkkaamaan”. (2. Piet. 2:1, 2) Välttääkseen sen, että pilkkaajat ja muut maailmalliset ihmiset puhuvat Raamatun totuuden tiestä herjaavasti, kristityt, jotka noudattavat apostoli Pietarin sanoja, kiinnittävät alituisesti huomiota siihen, millaisia ihmisiä heidän tulisi olla ”pyhissä käytöstavoissa ja jumalisen antaumuksen teoissa”. Näin toimimalla he välttävät ’pikaisen tuhon tuottamisen itselleen’ yhdessä ”nykyisten taivaitten ja maan” kanssa, jotka ovat ”talletetut tulelle”. (2. Piet. 3:7) ”Pyhien käytöstapojen ja jumalisen antaumuksen tekojen” avulla Jehovan nykyiset kristityt todistajat pysyttelevät hengellisessä paratiisissaan.

62. a) Onko mitään, mitä voisimme tehdä saadaksemme ”Jehovan päivän” tulemaan pikemmin? b) Miten voimme osoittaa ’pitävämme sen läheisenä mielessämme’?

⁶² He eivät salli niiden pilkan vaikuttaa itseensä, jotka siirtävät mielessään Jehovan tuomion päivän varkaan kaltaisen tulemisen tuonnemmaksi. He ovat odottaneet sitä kauan, ja he odottavat jatkuvasti ”Jehovan päivän läsnäoloa” siihen asti kun se tulee. Toisin kuin pilkkaajat he ’pitävät läheisenä mielessään Jehovan päivän läsnäolon’. He eivät salli sen koskaan poistua mielestään. He pitävät sen jatkuvasti mielessään tapahtumana, joka on hyvin lähellä. Mitä kauemmin he elävät maan päällä, sitä lähemmäs se tulee. He eivät voi kiirehtiä, nopeuttaa tai jouduttaa sitä kirjaimellisella tavalla, sillä he tietävät, että Jehovalla on oma täsmällinen aikansa sen saapumiselle. He pysyvät jatkuvasti valveilla, niin että tulipa se miten pian tai odottamatta tahansa, he ovat soveliaita astumaan siihen Jehova Jumalan hyväksymässä tilassa. Niinpä se, että he noudattavat jatkuvasti ”pyhiä käytöstapoja ja jumalisen antaumuksen tekoja”, on sopusoinnussa sen kanssa, että he ’pitävät läheisenä mielessään Jehovan päivän läsnäolon’. He tietävät, mitä tuon päivän läsnäolo merkitsee. Mitä se merkitsee?

TIEN RAIVAAMINEN ”UUSILLE TAIVAILLE JA UUDELLE MAALLE”

63. Mitä ”taivaille” merkitsee niiden hajoaminen?

⁶³ ”Jehovan päivän läsnäolo” on keino, ”jonka vuoksi taivaat palavina hajoavat ja alkuaineet äärimmäisen kuumina sulavat!” (2. Piet. 3:12) Jehova Jumala sytyttää tuleen hallitus-”taivaat”, joihin maailmalliset uskonnolliset johtajat ovat tarrautuneet saadakseen tukea ja suojelusta. ”Sillä meidän Jumalamme on myös kuluttava tuli”, sanoo Heprealaisille 12:29. (5. Moos. 4:24) Tämä merkitsee noiden hallitus-”taivaitten” hajottamista, tuhoamista. Apostoli Pietari ei selitä, miten tämä saadaan aikaan ikään kuin tulella. Kuitenkin ”pyhien profeettojen ennen puhumat sanat” kuvailevat, miten se tapahtuu. – 2. Piet. 3:2; 1:21.

64. Kenen henkeytetyn profeetan kautta annettiin selitys siihen, miten nuo vertauskuvalliset ”taivaat” tuhotaan kuin tulella?

⁶⁴ Profeetta Danielin päivinä Babylonissa hallinneen kuninkaan Nebukadnessarin profeetallisessa unessa kuvattiin nuo vertauskuvalliset ”taivaat” vuodesta 607 eaa. eteenpäin, jolloin Nebukadnessar tuhosi Jerusalemin ja sen temppelin, aina ”Jehovan päivän läsnäoloon” asti. Jehova Jumala lähetti tuon profeetallisen unen Babylonian kuninkaalle, sillä kuningas unohti unen ja Jehovan profeetta Daniel oli ainoa, joka saattoi palauttaa unen kuninkaan mieleen ja sitten selittää sen hänelle. – Dan. 2:1–30.

65. Mitä Babylonian kuningas näki unessaan, ja mitä se esitti?

⁶⁵ Unessaan Babylonian kuningas näki esityksen poliittisten maailmanvaltojen sarjasta, Nebukadnessarin hallitsijasuvun hallitsemasta Babylonian maailmanvallasta aina Raamatun seitsemänteen maailmanvaltaan, meidän 20. vuosisatamme Angloamerikkalaiseen maailmanvaltaan, asti. Niinpä unikuvapatsas, jota käytettiin esittämään tätä hallitsevien maailmanvaltojen sarjaa, koostui joukosta perusaineksia. Pää oli kultaa, rinta ja käsivarret hopeata, vatsa ja lanteet vaskea eli kuparia, sääret rautaa sekä jalat ja varpaat savensekaista rautaa. – Dan. 2:31–33.

66. Selitä unikuvapatsaan eri osien merkitys.

⁶⁶ Daniel sanoi Nebukadnessarille: ”Tämä oli se uni, ja nyt sanomme kuninkaalle sen selityksen. Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas [ja näin ollen maailmanvallan hallitsija], jolle taivaan Jumala on antanut vallan, . . . asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi: sinä olet se kultainen pää.” (Dan. 2:36–38) Kultainen pää vertauskuvasi siis Nebukadnessarin hallitsijasuvun hallitsemaa Babylonian maailmanvaltaa. Hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret vertauskuvasivat seuraavana noussutta Meedo-Persian maailmanvaltaa. Kuparinen vatsa ja kupariset lanteet vertauskuvasivat Makedonialais-kreikkalaista maailmanvaltaa. Rautaiset sääret vertauskuvasivat Rooman maailmanvaltaa ja siitä kasvanutta Brittiläis-amerikkalaista kaksoismaailmanvaltaa. Osaksi rautaa ja osaksi savea olevat jalat vertauskuvasivat nykyisiä eli lopullisia hallitusvaltoja, joista on tullut osaksi radikaaleja (sosialistisia, kommunistisia) ja osaksi imperialistisia. Yli 2500 vuoden aikana siitä lähtien, kun pakanain ajat alkoivat vuonna 607 eaa. tapahtuneesta Jerusalemin hävityksestä, tuo maailmanvaltojen sarja on vallinnut toisia maan päällä olleita poliittisia hallituksia. – Dan. 2:39–43.

67, 68. Mihin historian kauteen asti tuo maailmanvaltojen kuvapatsas pysyy pystyssä, ja mitä sille sitten tapahtuu?

⁶⁷ Kuninkaan profeetallisen unen mukaan maailmanvaltojen ”kuvapatsas” seisoo historiallisessa täyttymyksessään edelleen ”asiainjärjestelmän päättymisessä”, jossa me nykyään havaitsemme olevamme. (Matt. 24:3; 28:20; 13:39, 49) Tuo ”asiainjärjestelmän päättyminen” saatetaan suurenmoiseen huippuunsa ”Jehovan päivän läsnäolossa”, jolloin vertauskuvalliset ”taivaat”, ”alkuaineet” sekä ”maa ja siinä olevat työt” tuhotaan ikään kuin tulella. Se on ”jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivä”. (2. Piet. 3:7–12) Se osa kuninkaan unesta, joka esittää liikettä ja toimintaa, on sen tähden pahaenteinen. Daniel palautti sen kuninkaan mieleen sanomalla:

⁶⁸ ”Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare – ei ihmiskäden voimasta – ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.” – Dan. 2:34, 35.

69. Mitä se merkitsee kaikille ihmisten hallitusvalloille?

⁶⁹ Profeetallisen unen tämän dramaattisen osan täyttymys on aivan edessämme. Tämän mukaisesti ihmisen historian poliittisten maailmanvaltojen, myös kahdeksannen maailmanvallan, Yhdistyneitten Kansakuntien, täytyy joutua väkivaltaisesti hajotettaviksi, viimeistä osastaan myöten, niin ettei niitä voida korjata. Kaikki niitä tukevat valtakunnat ja ihmisten hallitusvallat täytyy samaten raivata pois maan päältä.

70, 71. Minkä välityksellä Jehova tuottaa tuon maailmanlaajuisen tuhon?

⁷⁰ Se on Jumalan eikä ihmisen sana. Se ei ole hengellisten israelilaisten voidellun jäännöksen eikä sen Jehovaa palvovien tovereitten ”suuren joukon” työ. Välikappale, jota Kaikkivaltias Jumala Jehova tulee käyttämään tuon maailmanlaajuisen tuhon tuottamisessa, kuvattiin Nebukadnessarin unessa ”kiveksi”, joka lohkaistiin vuoresta ihmiskäsittä. ”Kiven” täytyy näin ollen kuvata jotakin, jonka tuottaa Luoja, Suvereeni Herra Jehova. Hän henkeytti Danielin selittämään, mitä ”kivi” vertauskuvasi:

⁷¹ ”Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle [joka seuraisi sitä] anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti, niinkuin sinä näit, että kivilohkare irtautui vuoresta – ei ihmiskäden voimasta – ja murskasi raudan, vasken, saven, hopean ja kullan.” – Dan. 2:44, 45.

72, 73. a) Mikä on ”vuori”, josta ”kivi” irrotetaan käsittä? b) Mitä itse ”kivi” edustaa, ja mitä sen yhteydessä nyt tapahtuu?

⁷² Koska ”kivi” kuvaa valtakuntaa, jonka taivaan Jumala pystyttää, ”vuoren” täytyy kuvata valtakunnan vallan ja voiman lähdettä, nimittäin Ikuisuuden Kuninkaan Jehova Jumalan kaikkeudensuvereenisuutta. Kiven kaltaisesta valtakunnasta tulee siten Hänen kaikkeudensuvereenisuutensa avustava osa ja välikappale. Se on hänen messiaaninen valtakuntansa, jota hallitsee hänen ainosyntyinen Poikansa, josta tuli Herra Jeesus Kristus. (Dan. 7:13, 14) Juuri tästä valtakunnasta Jeesus Kristus esitti seuraavan maininnan ”asiainjärjestelmän päättymistä” koskevassa ennustuksessaan: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) Jeesus Kristus kuvasi itse olevansa tuossa valtakunnassa, kun hän sanoi:

⁷³ ”Kun Ihmisen Poika saapuu kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu loistoisalle valtaistuimelleen. Ja kaikki kansat kootaan hänen eteensä.” – Matt. 25:31, 32.

74. Mitä tehtäviä Jehova on uskonut tuolle messiaaniselle valtakunnalle?

⁷⁴ Kaikki tervehtivät Suvereenin Herran Jehovan Pojan messiaanista valtakuntaa! Se on se taivaallinen hallitus, jolle on uskottu ”nykyisten taivaitten ja maan” poistaminen ja luvattujen ”uusien taivaitten ja uuden maan” tuominen Jumalan kunniaksi ja kaikkien kuuliaisten ihmisten loputtomaksi siunaukseksi.

[Alaviitteet]