olevansa häiriintynyt ”uskonto”-sanan takia. Se, että me käytämme sitä, ei saata meitä perimätietojen sitomien väärien uskontojen luokkaan enempää kuin sekään, että me sanomme itseämme kristityiksi, yhdistää meitä kristikunnan valhekristittyihin.

● Miten voimme saattaa sopusointuun Matteuksen kertomuksen, että molemmat ryövärit herjasivat Jeesusta, Luukkaan esityksen kanssa, joka kertoo toisen pilkanneen ja toisen puolustaneen Jeesusta? – M. Q., Kalifornia.

Eräs mahdollinen selitys on se, että molemmat pilkkasivat Jeesusta alussa, mutta että toinen ryöväri huomasi ajan mittaan, mitä oli tapahtumassa, ja havaitsi, kuinka Jeesus kesti kärsivällisesti vääryyden ja julmuuden. Tämä ryöväri on saattanut helposti muuttaa mieltään noina kuluneina tunteina Jeesuksen suhteen ja, vaikka hän ensin pilkkasi, kuten Matteus sanoo, myöhemmin puolustaa häntä, niinkuin Luukas kertoo.

Mutta toinenkin selitys saattaa antaa vastauksen. Jeesuksen kanssa on saatettu paaluunnaulita neljä muuta, kaksi kummallekin puolelle. Matteus käyttää kreikkalaista sanaa, mikä on käännetty ”ryöväreiksi”, jota vastoin Luukas käyttää toista kreikkalaista sanaa, mikä on käännetty ”pahantekijöiksi”. Matteuksen kertomuksesta käy ilmi, että Jeesus oli jo paaluunnaulittu ja hänen vaatteistaan oli heitetty arpaa, hänen päänsä yläpuolelle oli kiinnitetty ilmoitus, ennen kuin kaksi ryöväriä tuotiin ja naulittiin hänen kanssaan. Silloin nämä kaksi vastatullutta yhtyivät pappien ja kansan kanssa herjaamaan Jeesusta. (Matt. 27:35–44) Mutta Luukkaan kertomuksesta ilmenee, että ne kaksi pahantekijää ”vietiin hänen kanssaan surmattaviksi” ja että kun tämä kolmikko saapui Golgatalle, ”niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle”. Toinen näistä pahantekijöistä pilkkasi Jeesusta, toinen uskoi häneen ja valtakuntaan. (Luuk. 23:32–43) Tämä selitys osoittaisi siis, että kaksi pahantekijää paaluunnaulittiin samaan aikaan kuin Jeesus, ja toinen heistä pilkkasi Jeesusta ja toinen uskoi häneen, ja että myöhemmin tuotiin kaksi ryöväriä paaluunnaulittaviksi, ja kumpikin heistä pilkkasi Jeesusta. Tämä merkitsi sitä, että Jeesuksen molemmille puolille paaluunnaulittiin kaksi eli että kaikkiaan paaluunnaulittiin viisi henkilöä riviin. Tätä selitystä tukee se seikka, että Ploubezere’ssä lähellä Lannionia Cotes-du-Nordissa, Bretagnessa, on nähtävänä ”Golgata”, mikä tunnetaan nimellä. Les Cinq Croix (”Viisi ristiä”). Keskellä on korkea risti neljän matalamman ohessa, kaksi kummallakin puolella.

● Kun otamme huomioon sen, mitä 5. Mooseksen kirja 4:15–23 sanoo kaikenlaisten kuvien tekemisestä, niin olisiko Raamatun kannalta pidettävä oikeana valokuvien valmistamista ihmisistä minkäänlaista näyttelemistä tai muuta käyttöä varten? – P. S., Indiana.

Kuvien valmistamista koskevat kiellot koskivat erityisesti kuvien tekemistä palvontaa varten. Israelilaisia ei kielletty tekemästä kuvia muihin tarkoituksiin, mutta koska kuvien teko noina aikoina oli melkein poikkeuksetta luonteeltaan epäjumaluutta, niin israelilaisten keskuudessa valmistettiin kuvia vain vähän. Mutta tabernaakkelissa oli kerubien kuvia eli muotoja sekä verhoissa että arkin kannella. Salomo teki härkien kuvat kannattamaan temppelin pesuallasta ja jalopeurain kuvia valtaistuimeensa. Olisi liian etsittyä yhdistää valokuvien valmistus, kaikkiin muihin tarkoituksiin kuin tietysti palvottaviksi, epäjumalankuvien valmistukseen. Valokuvaus, maalaus ja kuvanveisto voi olla sopivaa hyödyllisissä ja taiteellisissa tarkoituksissa kuvatessaan tarkalleen henkilöitä tai esineitä. Kuvat ovat usein valistavia, ja kuvan sanotaan puhuvan enemmän kuin tuhannen sanan.

● Onko Harmagedonin ja Kristuksen 1 000-vuotisen hallitusajan välillä jonkinlainen ajanjakso? – R. S., Pennsylvania.

Ei ole mitään raamatullista perustetta ajatella, että Harmagedonin päättymisen ja tuhatvuotiskauden alkamisen välillä olisi jonkinlainen ajanjakso. Raamattu osoittaa päinvastoin, ettei siinä ole väliaikaa. Kuvaillessaan tuota Jumalan Kaikkivaltiaan taistelua Raamattu sanoo sen ratkaisevasta lopusta: ”Ja minä näin tulevan taivaasta alas enkelin, jolla oli syvyyden avain ja suuret kahleet kädessään. Ja hän otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen hänet pitää päästettämän irti vähäksi aikaa.” Kertomus puhuu sitten Kristuksen perijätovereista, seurakunnasta eli morsianluokasta ja jatkaa: ”He tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta. Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään Saatana vankeudestaan, ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja.” – Ilm. 19:11–20:8.

Saatanan heittäminen syvyyteen merkitsee Harmagedonin loppumista, Kristuksen valtakunnan hallinnon vastustamisen päättymistä. Silloin alkaa Kristuksen ehkäisemätön hallinto hänen perijätovereittensa kanssa ja kestää tuhat vuotta. Huomaa lainaamistamme raamatunkohdista tosiasiat, jotka poistavat sen mahdollisuuden, että Harmagedonin päättyminen ja tuhatvuotiskauden alkamisen välillä olisi mitään ajanjaksoa. Saatana on sidottuna kuolemantilassa tuhat vuotta, ja sitten hänet vapautetaan vähäksi ajaksi. Kristus ja hänen seurakuntansa hallitsevat tuhat vuotta, minkä jälkeen Perkele päästetään vapaaksi eksyttämään jonkin aikaa, ennen kuin hänet tuhotaan kokonaan ja lopullisesti Gehennassa. Jos muutamien vuosien aika erottaisi Harmagedonin lopun, minkä Saatanan heittäminen syvyyteen ilmaisee, tuhatvuotishallinnon alusta, niin Saatanan pitäisi olla sidottuna kauemmin kuin tuhat vuotta, jotta hän ilmestyisi lopuksi tuhatvuotiskauden jälkeen. Jos hänet siis sidotaan täsmälleen tuhanneksi vuodeksi ja jos hänen on oltava sidottu Kristuksen hallinnon tuhat vuotta, niin näiden ajanjaksojen täytyy kulkea rinnan, alkaen ja päättyen yhdessä.

Päivän tutkistelu